Ulkomaalin valinta
Hannu
puuverhouksen pintaan. Laudat tulevat pohjamaalattuina.
Millä maalilla kannattaisi maalata (hinta laatusuhde kohdallaan)? Minulle on
suositeltu Tikkurilan Ultraa ja Teknoksen Nordicaa.
-Hannu-
Uskovainen Kommunisti
"Hannu" <eeha...@hotmail.com> wrote:
> Millä maalilla kannattaisi maalata (hinta laatusuhde kohdallaan)? Minulle
on
> suositeltu Tikkurilan Ultraa ja Teknoksen Nordicaa.
>
> -Hannu-
Osta jotain epämääräistä "Virtasen maalitehtaan" litkua ja sudi sitä
seiniin. Tuu kertoo sitten meillekin parin vuoden päästä, oliko hyvää
tököttiä ja onko pysynyt seinissä.
Jukka Marin
> Millä maalilla kannattaisi maalata (hinta laatusuhde kohdallaan)? Minulle on
> suositeltu Tikkurilan Ultraa ja Teknoksen Nordicaa.
TM:n asuntomessu-rakennus-mikälienumerossa oli ulkomaalitesti.
-jm
J.
vaihdettu lateksillä pilaamisen takia. Virtasen maalitehtaan maali vastaa
ominaisuuksiltaan punamultaa, tosin kestävämpänä. Kymmenen vuotta yhdessä
talossa ollut ja näyttää edelleen priimalta.
Makuasia sanoi koira kun ¤%&/#¤ nuoli...
"Uskovainen Kommunisti" <ma...@heaven.net> wrote in message
news:CsvHc.122$QY2...@read3.inet.fi...
Kare Pietilä
> Makuasia sanoi koira kun ¤%&/#¤ nuoli...
- "Wish I could do that too!"
- "Maybe you should pet him first...?"
Sori, oli ihan pakko.
--
Byrgcn hgryvnf!
Uskovainen Kommunisti
"J." <jug...@city.fi> kehui:
> Monenmoista maalia olen seinissä nähnyt ja monta seinälaudoitusta on
> vaihdettu lateksillä pilaamisen takia. Virtasen maalitehtaan maali vastaa
> ominaisuuksiltaan punamultaa, tosin kestävämpänä. Kymmenen vuotta yhdessä
> talossa ollut ja näyttää edelleen priimalta.
Okay. Kama on siis O.K. noin "pysyvyysmielessä". Entäs muut ominaisuudet? Ja
sitten se tärkein, kun kaikki muu on kunnossa: HINTA?? Onko halvempaa kuin
muut ns. laatumaalit?
Uskovainen Kommunisti
"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote:
> TM:n asuntomessu-rakennus-mikälienumerossa oli ulkomaalitesti.
>
> -jm
Testeistä puheen ollen, vuoden 2000 "homemaaliepidemian" jälkeen
ruåtsalaiset intoutuivat testaamaan "fasaadifärejään".
Varsåkuud, pakkoruotsille hyötykäyttöä
http://www.folksam.se/forsakring/hemboende/Folksam_rapport_inkl_bilagor.pdf
Uskovainen Kommunisti
>
http://www.folksam.se/forsakring/hemboende/Folksam_rapport_inkl_bilagor.pdf
Aidiindoh, niille joille tuo kaunis ruåtsin kieli ei taitu. Testin tulokset
yhdessä lauseessa: ainoastaan YKSI (1) talomaali selvisi liput liehuen
(nolla) hometustestistä. Kaikki muut homehtuu. Mukana testissä oli meillekin
tutut Dickursbyyn ohukaispaksukaisfärit ja Teknos.
Ei taida olla meitillä myynnissä toi Engwall+Claesson färi? (Liekö
sikäläinen Wirtsasen maalitehdas? :-)
Muuten, talomaalin homeenkesto kuulemma paranee ilmiömäiseksi, kun vaan
löytää jostain zinkkipyritionia sinne joukkoon homeille "ravinnoksi".
Kuulostaako kamalalta? No hilseshampoissa noita on vakiona mukana, ei toi
sen "tappavampaa" ole. Mistähän tota sinkkipyritionia löytäisi
hienojakoisena jauheena, ei hutsi oikein ruveta hilseshampoita talomaaliin
lisäilemään.
Otto Myyrä
> Muuten, talomaalin homeenkesto kuulemma paranee ilmiömäiseksi, kun vaan
> löytää jostain zinkkipyritionia sinne joukkoon homeille "ravinnoksi".
Tuollaisesta aineesta ei ole havaintoa, mutta puuveneilijät kyllästävät
veneitään (jotka ovat hieman kosteammissa olosuhteissa kuin talot)
myrkyllä jossa on vaikuttavana aineena sinkkinaftenaatti.
Valitettavasti en vielä osaa kertoa mistä tuota saa ostettua, mutta
pikkulintujen olen kuullut laulavan, että litran purkki 100%
sinkkinaftenaattia maksaisi noin 30e. Sitä käytetään noin 1-5% vahvuisena
pineenitärpätin ja pellavaöljyn mukana. Kaupallisissa kyllästeissä
vahvuus on noin 1%.
-Otto-
--
_______________________________________________________________
/ Otto Myyrä /
/ Otto....@lut.fi / qwe...@lut.fi / qwe...@iki.fi /
/ <A HREF="http://www.lut.fi/~qwerty/">My homepage</A> /
Petri Kärhä
maaleilla, niin on aika vaikea saada materiaaleihin kulumaan yli tonnia.
Maalaustyö teetettynä taas maksaa useamman tonnin. Itse tehden siihen
hujahtaa kepeästi kuukausi, minkä hinnan kukin saa itse arvioida. Alla oleva
puuverhous maksaa tavarana useamman tonnin, töineen yli kymppitonnin. Jos
maalaus menee vituiksi halvan maalin takia, niin varmasti menettää sen
tehdyn maalaustyön ja mahdollisesti sen puuverhouksen töineen. Tätä kun
vähän mieteiskelee niin ei voi kuin todeta, että maalin hinnassa säästäminen
on jonnin joutavaa hommaa. Paras kun vaan ottaa just sitä mitä haluaa, eikä
mieti tippaakaan, että mitä se maksaa. Vaikeinta vaan on päättää, että mitä
haluaa. Ei toi ruotsalaisten tutkintakaan vastannut niihin isoihin
kysymyksiin vaikka ihan hyvä olikin.
Pete
"Uskovainen Kommunisti" <ma...@heaven.net> wrote in message
news:byxHc.165$QY2...@read3.inet.fi...
pekka rajala
> suositeltu Tikkurilan Ultraa ja Teknoksen Nordicaa.
>
Puolet suomen puuverhouksista on vedetty Pikateholla. Vaikka meille on
kerrottu täällä faktana kuinka "lateksi" märännyttää talosi viikossa,
niin silti sitä myydään kolmenkymmenen vuoden jälkeen yhä edelleen.
Alkup. Perinnemaaleista ei ole kuin muisto jäljellä, kun lyijyä ei saa
niinhin laittaa. Onneksi, sillä tässä maassa on tarpeeksi terveytensä
pilanneita "perinne" ammattimaalareita. Plus että Ne "perinne"
sörsselit on ihan hirveitä maalata.
tp
Juha Ruismaki
> Puolet suomen puuverhouksista on vedetty Pikateholla. Vaikka meille on
> kerrottu täällä faktana kuinka "lateksi" märännyttää talosi viikossa,
> niin silti sitä myydään kolmenkymmenen vuoden jälkeen yhä edelleen.
Shhh... Ei noin saa sanoa, kun sen oikean tiedon mukaan lateksin
alla puu mädäntyy ja kaverin naapurin serkun vasta pari kesää sitten
lateksilla maalamasta talosta maalit hilseilee jo pois.
> Alkup. Perinnemaaleista ei ole kuin muisto jäljellä, kun lyijyä ei saa
> niinhin laittaa. Onneksi, sillä tässä maassa on tarpeeksi terveytensä
> pilanneita "perinne" ammattimaalareita.
Auringon puolelta ne liituuntuvat ja varjon puolelta homehtuvat
myrkkyjen puutteessa, mutta tätäkään ei sovi kertoa, kun oikea
totuus löytyy Järvisen kirjasta.
Itse sudin paraikaa Ultraa (kunhan vaan heltiää satamasta) ja
seuraavan kerran ajattelin palata asiaan 20 vuoden päästä.
Pika-Tehokin olisi ajanut varmaan asiansa, mutta kun Ultra on
kalliimpaa niin täytyy sen olla parempaakin? :-o
Juha
Uskovainen Kommunisti
"Petri Kärhä" <petri...@hut.fi> wrote:
> Todanoin, vaikka isohkonkin talon maalaa kalleimmilla löytämillään
> maaleilla, niin on aika vaikea saada materiaaleihin kulumaan yli tonnia.
> Maalaustyö teetettynä taas maksaa useamman tonnin. Itse tehden siihen
> hujahtaa kepeästi kuukausi, minkä hinnan kukin saa itse arvioida. Alla
oleva
> puuverhous maksaa tavarana useamman tonnin, töineen yli kymppitonnin. Jos
> maalaus menee vituiksi halvan maalin takia, niin varmasti menettää sen
> tehdyn maalaustyön ja mahdollisesti sen puuverhouksen töineen. Tätä kun
> vähän mieteiskelee niin ei voi kuin todeta, että maalin hinnassa
säästäminen
> on jonnin joutavaa hommaa. Paras kun vaan ottaa just sitä mitä haluaa,
eikä
> mieti tippaakaan, että mitä se maksaa. Vaikeinta vaan on päättää, että
mitä
Todanoin, kysymyksenasetteluhan oli niin, että jos ja kun Wirtsasen (tai
jonkun muun) maali todetaan yhtä hyväksi kuin joku muukin, niin saa kai sitä
hinnan perusteella sen lopullisen valinnan tehdä? Eihän Petrinkään mielestä
varmaan ole perusteltua ostaa samaa laatua kalliimmalla, eihän?
Hannu
aineilla pohjamaalattuina. Ja saatiin siitä edullisempi tarjous kuin
Ultrasta, eikä Pika-Tehoon jäänyt kuin 16 eur ero kympin pytyssä.
TM:n testinhän Pika-Teho voitti ja Nordica Eko oli toinen ja Ultra neljäs.
Mutta 'asiantuntijat' keroivat minulle, että testin tulos oli pitkälti
verrannollinen pohjusteen kuiva-aine pitoisuuteen. Tiedä häntä....
-Hannu-
"Juha Ruismaki" <j...@genera.sci.fi> wrote in message
news:40F286...@genera.sci.fi...
Voz
Hannu <eeha...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:2QuHc.20555$k4.4...@news1.nokia.com...
Naapuri maalasi 1980 -luvulla tönönsä Uulan petrooliöljyllä. Tuolloin
naapurusto lähinnä nauroi mitä lie joutavalle maalille, kun tuo "isältä
pojalle" slogaani istui niin lujassa. No, nyt on eri ääni kellossa ja yksi
sun toinen naapurustossa on tehnyt uusintamaalauksen Uulalla tai vastaavilla
tuotteilla.
Petri JJ
Jeps ja Uulan sivuilla kun kävin niin huomasin että ovat ottaneet
tuotevalikoimaansa PetroliÖljyMaalin (PÖM), sivuilla on myös kisa
meneillään, josta voi voittaa ilmaiset maalit taloonsa. Kurkkaaminen
siis saattaa kannattaa:
http://www.uula.fi/
Ja sille jollekin joka ilmoitti että ennen käytettiin yleisesti lyijyä
maaleissa.. Itse en tuolaista vanhaa lyijyreseptiä ole tavannut kuin
_joissakin_ valkoisissa maaleissa, joten ihmettelenpä suuresti mistä
maalista nyt olikaan puhe/kyse? Sinkkiä sitä vastoin käytettiin
enemmänkin ja käytetään myös edelleenkin. Tosin Dickursbyyn
latoväreissä en sitä ole havainnut ainakaan tuoteselosteiden mukaan..
Petri
Jouni Saari
>
> Ja sille jollekin joka ilmoitti että ennen käytettiin yleisesti lyijyä
> maaleissa.. Itse en tuolaista vanhaa lyijyreseptiä ole tavannut kuin
> _joissakin_ valkoisissa maaleissa, joten ihmettelenpä suuresti mistä
> maalista nyt olikaan puhe/kyse? Sinkkiä sitä vastoin käytettiin
> enemmänkin ja käytetään myös edelleenkin. Tosin Dickursbyyn
> latoväreissä en sitä ole havainnut ainakaan tuoteselosteiden mukaan..
>
Lyijyä käytettiin ainakin ikkunanpokien valkoiseen väriin.
Lisäksi ruosteenestomaaleissa, ei välttämättä valkoisena. Ferrexkin taisi
olla lyijymönjämaali aikoinaan. Tuskin enää saa kuluttajamaaleihin sotkea
lyijyä.
--
Talo kaupan Espoossa
http://www.oikotie.fi/cache?exit=show_apt&id=669051
http://www.saunalahti.fi/lgaosaa/
Pekka Huhta
>> Ja sille jollekin joka ilmoitti että ennen käytettiin yleisesti lyijyä
>> maaleissa.. Itse en tuolaista vanhaa lyijyreseptiä ole tavannut kuin
>> _joissakin_ valkoisissa maaleissa, joten ihmettelenpä suuresti mistä
>> maalista nyt olikaan puhe/kyse? Sinkkiä sitä vastoin käytettiin
>> enemmänkin ja käytetään myös edelleenkin. Tosin Dickursbyyn
>> latoväreissä en sitä ole havainnut ainakaan tuoteselosteiden mukaan..
Lyijyvalkoinen pigmentti on kielletty jo herran aikaa sitten ja sitä
välteltiin jo 20-luvulla. Ei tässä maailmassa enää montaa ihmistä ole,
jotka ihan oikeasti ovat lyijyvalkoisella maalilla maalanneet ja sillä
maalatut pinnatkin on jo suurimmalta osalta maalattu yli moneen kertaan.
Totta kai se oli hyvä aine, mutta aika harvalla on enää oikeaa
kokemusperäistä tietoa siitä maalista, alkaa olla vain wanhain hywäin
aikain taivastelua koko juttu. Pigmentit on olleet näitä nykyisiä
neljäkymmenluvulta asti.
Toinen tekijä viimeisten vuosien homehtuvalle pellavaöljymaalille on
rehupellavan käyttö öljyn tekoon. Siinä nääs on niin paljon valkuaista
joukossa että pakkaa olemaan namia homeelle.
>Lyijyä käytettiin ainakin ikkunanpokien valkoiseen väriin.
>Lisäksi ruosteenestomaaleissa, ei välttämättä valkoisena. Ferrexkin taisi
>olla lyijymönjämaali aikoinaan. Tuskin enää saa kuluttajamaaleihin sotkea
>lyijyä.
Lyijyvalkoinen on lyijyn oksideista se myrkyllisin, nämä ferrexissä ja
muissa lyijymönjissä käytetyt yhdisteet eivät ole niin kamalia vaikka aika
myrkkyjä ovat nekin. Lyijymönjää saa vielä, mutta ollaan jo siirtymäajalla
että kieltävät senkin herkun.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Jouni Saari
"Pekka Huhta" <pekka...@puuvene.net> kirjoitti
viestissä:phuhta.1...@kosh.hut.fi...
>
> Toinen tekijä viimeisten vuosien homehtuvalle pellavaöljymaalille on
> rehupellavan käyttö öljyn tekoon. Siinä nääs on niin paljon valkuaista
> joukossa että pakkaa olemaan namia homeelle.
Tuohan oli uutta..
Minä luulin, että viime aikoina on vaan ollut kostea ilmasto ja maaleista
puuttuu myrkkyjä. Eikös vernissan keitossa kuitenkin suurin osa valkuisista
poistu, eli vernissa lienee senkin takia parempaa ulkokäyttöön.
Aika moni juttu menee huonommaksi, kun "tehokkuutta" lisätään. Eli
satoisammat viljelylajikkeet laskee maaliin tarvittavan öljyn laatua. (Kait
kananmuniin tulee sitten hyviä omegahappoja ja proteiineja siitä samaisesta
pellavasta..)
Mikä on muuten hyvä maakellarin sisämaali lateksin päälle? Saako jostain
vanhanajan kalkkimaalin tarpeita tai valmista maalia?
(Se lateksi onneksi lähtee helposti vaikka imuroimalla, alla on kerros
jotain suolakiteitä tai betonista tullutta kalkkihärmää, Luonnonkivissä
maali saattaa vielä olla kiinni, mutta olkoon sitten, ellei harjalla ja
imurilla lähde... Eli kerrankin helppo pohjatyö lateksin poiston suhteen:-)
__
Pekka Huhta
>> Toinen tekijä viimeisten vuosien homehtuvalle pellavaöljymaalille on
>> rehupellavan käyttö öljyn tekoon. Siinä nääs on niin paljon valkuaista
>> joukossa että pakkaa olemaan namia homeelle.
>Tuohan oli uutta..
>Minä luulin, että viime aikoina on vaan ollut kostea ilmasto ja maaleista
>puuttuu myrkkyjä. Eikös vernissan keitossa kuitenkin suurin osa valkuisista
>poistu, eli vernissa lienee senkin takia parempaa ulkokäyttöön.
Näin on minua viisaammat väittäneet. Raaka öljyhän homehtuu joka
tapauksessa ja aina vaan pahemmin mitä enemmän valkuaista on joukossa.
Venehommissa lantringiksi voi laittaa homemyrkkyä sisältävää puunsuojaa,
mutta maalin pinnassa ei taida orgaaniset homemyrkyt pysyä.
>Mikä on muuten hyvä maakellarin sisämaali lateksin päälle? Saako jostain
>vanhanajan kalkkimaalin tarpeita tai valmista maalia?
Kalkkimaalia saa, samaten kalkkitahnaa josta voi tehdä maalit itte. Pari
linkkiä:
http://www.detox.fi/
http://www.uula.fi/suomeksi/kalkkitahna.html
http://www.sateenkaarivarit.fi/
http://www.tikkurila.fi/tuotetiedot/perinnekalkki.html
Nimimerkillä omakin kellari kaipais kalkkia.
Pekka
Petri JJ
wrote:
>Toinen tekijä viimeisten vuosien homehtuvalle pellavaöljymaalille on
>rehupellavan käyttö öljyn tekoon. Siinä nääs on niin paljon valkuaista
>joukossa että pakkaa olemaan namia homeelle.
Itse en ole tavannut kuin vernissana käytettynä tuota pellavaöljyä
perinteisissä öljymaaleissa. Enkä ole vielä homehtunutta seinää
jäljiltäni löytänyt, enkä myöskään kaverini maalausfirman jäljiltä.
Olisiko sitten niin että jotkut (kotitarve/tehdas)valmistajat
käyttävät vernissan sijaan raakaaöljyä kustannusyistä. Mutta kuten
todettu itse en ole vielä homehtunutta pellavaöljyseinää nähnyt, säkää
tai ei.
Tiedä sitten mistä joidenkin seinien homehtuminen johtuu, mutta
itselläni on se näppituntumua että maalityypin valinnalla ei taida
olla suurtakaan merkitystä vaan kaiketi olosuhteet sanelevat
homehtumisen..?
Petri
Pekka Huhta
>>Toinen tekijä viimeisten vuosien homehtuvalle pellavaöljymaalille on
>>rehupellavan käyttö öljyn tekoon. Siinä nääs on niin paljon valkuaista
>>joukossa että pakkaa olemaan namia homeelle.
>Itse en ole tavannut kuin vernissana käytettynä tuota pellavaöljyä
>perinteisissä öljymaaleissa. Enkä ole vielä homehtunutta seinää
>jäljiltäni löytänyt, enkä myöskään kaverini maalausfirman jäljiltä.
Juuei, kyllä se maalissa on keitettyä, vaikka jotkut pakkaavat laittamaan
viimeiseen kerrokseen vähän raakaa joukkoon joustoksi.
Raaka homehtuu aina ja olen kyllä venehommissa nähnyt niin paljon
homehtunutta vernissapintaa etten lainkaan epäile myös vernissan olevan
homeen ravinnoksi kelpaavaa. Suurin osa pigmenteistä on niin myrkyttömiä
ettei niistäkään ole juuri homemyrkyksi.
>Tiedä sitten mistä joidenkin seinien homehtuminen johtuu, mutta
>itselläni on se näppituntumua että maalityypin valinnalla ei taida
>olla suurtakaan merkitystä vaan kaiketi olosuhteet sanelevat
>homehtumisen..?
Voipi olla, voipi olla. Ja varsinkin pellavaöljymaalin kohdalla on helppo
syytellä, että "ei se muuten homehtuis, mutta kun ei lyijyä enää saa..."
ja niinpäinpois.
Mutta kummallisin paikka homehtuneelle öljymaalille oli ihan tavallinen
auringonpuoleinen seinä rintamamiestalossa. Pilkkua ja laikkua oli niin
että kadulle asti näkyi, kaveri joutui ensin pesemään kaikki seinät ja
vetämään sitten vielä varvin maalia päälle. Kyllä sen varjossa uskois,
mutta jostain syystä talo oli muuten kunnossa paitsi auringon puolelta.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Petri JJ
wrote:
>Petri JJ <petri....@POISTA.metso.com> writes:
>
>>>Toinen tekijä viimeisten vuosien homehtuvalle pellavaöljymaalille on
>>>rehupellavan käyttö öljyn tekoon. Siinä nääs on niin paljon valkuaista
>>>joukossa että pakkaa olemaan namia homeelle.
>
>>Itse en ole tavannut kuin vernissana käytettynä tuota pellavaöljyä
>>perinteisissä öljymaaleissa. Enkä ole vielä homehtunutta seinää
>>jäljiltäni löytänyt, enkä myöskään kaverini maalausfirman jäljiltä.
>
>Juuei, kyllä se maalissa on keitettyä, vaikka jotkut pakkaavat laittamaan
>viimeiseen kerrokseen vähän raakaa joukkoon joustoksi.
No huvinsa kullakin :) Itse en tuollaisiin "maalareihin" vielä ole
törmännyt..
>Raaka homehtuu aina ja olen kyllä venehommissa nähnyt niin paljon
>homehtunutta vernissapintaa etten lainkaan epäile myös vernissan olevan
>homeen ravinnoksi kelpaavaa. Suurin osa pigmenteistä on niin myrkyttömiä
>ettei niistäkään ole juuri homemyrkyksi.
Veneissä tuo homehtuminen voisikin olla ymmärrettävää, onhan siinä
kosteus prosentitkin hieman otollisemat kuin omakoti yms. mökkien
seinissä. Tänäkin kesänä olen ollut mukana maalaamassa öljymaalilla
usemmassakin kohteessa, enkä niissä(kään) ole törmännyt homeesen,
likaa seinillä on kyllä ollut, mutta siinä on vaikuttanut
lämpövoimalan läheisyys tai suuren kaupungin keskusta ilmasto.
Tiedän kyllä yhden tuttavani talon joka on maalattu öljymaalilla,
tosin tähän päivään mennessä en ole saanut vielä vastausta että millä
tarkemminottaen. Taitaa jäädä saamattakin, kun kyseisen talon
maalannut firmakaan ei "muista" tarkaa maalin tyyppiä..
>>Tiedä sitten mistä joidenkin seinien homehtuminen johtuu, mutta
>>itselläni on se näppituntumua että maalityypin valinnalla ei taida
>>olla suurtakaan merkitystä vaan kaiketi olosuhteet sanelevat
>>homehtumisen..?
>
>Voipi olla, voipi olla. Ja varsinkin pellavaöljymaalin kohdalla on helppo
>syytellä, että "ei se muuten homehtuis, mutta kun ei lyijyä enää saa..."
>ja niinpäinpois.
Niinpäs..
>Mutta kummallisin paikka homehtuneelle öljymaalille oli ihan tavallinen
>auringonpuoleinen seinä rintamamiestalossa. Pilkkua ja laikkua oli niin
>että kadulle asti näkyi, kaveri joutui ensin pesemään kaikki seinät ja
>vetämään sitten vielä varvin maalia päälle. Kyllä sen varjossa uskois,
>mutta jostain syystä talo oli muuten kunnossa paitsi auringon puolelta.
Oliko kyse tosiaan homeesta eikä ilmassa olleiden epäpuhtauksien
tarttumisesta pintaan? Omakohtaisesti nähtyjen/koettujen homeisiksi
väitettyjen seinien tarkempi tutkailu on lähes poikkeuksetta
osoittautunut vain liaksi. Vaaleilla sävyillä tuo ilman epäpuhtauksien
tuoma pöly/noki/siitepöly yms. näkyy kyllä ikävästi ja saa aikaan
monessa home-epäilyt. Raakalautapintaisen seinän kyky likaantua on
kertaluokkaa suurempi kuin höylä/hienosahatun..
No, kuten tekstistäni huomaa olen hiukan skeptinen ;) uskomaan että
maali kuin maali nyt suoranaisesti homehtuisi, vaikka toki se
mahdollista onkin.
Petri
Petri JJ
pieni lisäys tuossa edelliseen postaukseeni, oikolukuni oli taas
hieman myöhässä..
ja pintamaali on homehtunut,
Janne Kylliö
> Himpura,
>
> pieni lisäys tuossa edelliseen postaukseeni, oikolukuni oli taas
> hieman myöhässä..
Ihan vinkkinä, jo lähetetyn viestin voi korvata uudella
nyytislukimessa olevalla "supersede"-toiminnolla.
--
j a n n e k [ a t ] v e l t o x . o r g
Tuomo Syrjänen
> todettu itse en ole vielä homehtunutta pellavaöljyseinää nähnyt, säkää
> tai ei.
Kävin tapaamassa tänä kesänä erästä tuttua. Hän kertoi pesseensä talon
ulkoverhouksen "homeenpoistolla" koska pellavamaalin pintaan oli tullut
pieniä homepilkkuja.
Tuomo
Petri JJ
<jan...@students.cc.tut.fi> wrote:
>Petri JJ wrote:
>
>> Himpura,
>>
>> pieni lisäys tuossa edelliseen postaukseeni, oikolukuni oli taas
>> hieman myöhässä..
>
> Ihan vinkkinä, jo lähetetyn viestin voi korvata uudella
> nyytislukimessa olevalla "supersede"-toiminnolla.
Enpäs löytänyt kyseistä toimintoa tästä ohjelmasta, "Cancel Usenet
Message" kyllä olisi tarjolla, mutta en nyt kuitenkaan olisi halunnut
peruuttaa vanhaa ja raapustaa uusiksi, kun muutenkin lueskelen näitä
vain kun joutoaikaa töitten lomassa löytyy. Eli annappa vinkki kuinka
tuon edellisen lähetyksen korvaaminen tässä ohjelmassani onnistuu.?.
P
Janne Kylliö
> Enpäs löytänyt kyseistä toimintoa tästä ohjelmasta, "Cancel Usenet
> Message" kyllä olisi tarjolla, mutta en nyt kuitenkaan olisi halunnut
> peruuttaa vanhaa ja raapustaa uusiksi, kun muutenkin lueskelen näitä
> vain kun joutoaikaa töitten lomassa löytyy. Eli annappa vinkki kuinka
> tuon edellisen lähetyksen korvaaminen tässä ohjelmassani onnistuu.?.
Off topic, mutta...
En tiedä tukeeko forte tuota ominaisuutta. Luulisin että tukee,
koska kaikki käyttämäni nyytistimet ovat tukeneet sitä.
Ominaisuus on NNTP speksissä nimeltään supersede.
Ainakin käyttämissäni nyytistimissä se avaa korvattavan viestin
kirjoitusikkunaan jossa sitä voi editoida ja lähettää uudestaan.
Lauri Uusitalo
Jos kyseessä oli mustapilkkuhometta niin sitähän voi käsittääkseni
kasvaa missä vain. Sehän elää pinnalla ei sisällä.
--
Lauri
Tuomo Syrjänen
"Lauri Uusitalo" <lauri.u...@iki.fi.nospam.invalid> wrote in message
news:xS_Rc.22127$g4.4...@news2.nokia.com...
> Jos kyseessä oli mustapilkkuhometta niin sitähän voi käsittääkseni
> kasvaa missä vain. Sehän elää pinnalla ei sisällä.
Näin puheesta ymmärsin. Mutta hän oli kysynyt asiaa maalin valmistajalta ja
päätynyt siihen että pesee "pilkut" pois.
Tuomo