Mönkijät lumitöissä
Harri Ilmari Toivonen
Onko jollain lukijoista kokemusta mökijöistä lumitöissä eli ovatko
ahkeria?!? Sellaisia kuitenkin kaupitellaan jo ja jotkut kiinteistötkin ovat
väittäneet käyttävänsä vallan niitä (tosin myyvät myös mönkijöitä, joten en
tiedä uskoako vai ei). Tarve olisi sellaisen 600 m yksityistien auraaminen.
Traktori on kyllä käynyt mielessä myöskin, mutta ei tunnu järkevältä
vaihtoehdolta, kun pitää ensin lämmittää tunti tai pari pakkasilla ja
töihinkin pitäisi päästä! Lumityöt ovat kuitenkin eteläsuomessa ainakin sen
verran harvinaista herkkua, että ei viitsi koko viikkoa lämmittää traktoria
varmuuden vuoksi yhden lumityökeikan takia. Maajussit kyllä tulevat
auraamaan, mutta voi kestää myös tuollaisen puolipäivää ennen kuin ehtivät
ainakin jos lumta on tosiaan tullut.
Harri
JN
viestissä:ak4tdu$1sgs$9...@bowmore.utu.fi...
Oli tossa 10 vuotta Honda 350TRX 4X4 mönkijä, jolla muutaman kerran
yritettiin aurata, mutta jos lumi on yhtään jäässä niin haaveksi jää olis
sitten ketjut tai ei.
Ongelmana kun on mönkijän pieni paino ei teho.
Joona
Markku Nevalainen
>
>
> Onko jollain lukijoista kokemusta mökijöistä lumitöissä eli ovatko
> ahkeria?!? Sellaisia kuitenkin kaupitellaan
Tarkoitatko nyt sellaista 4-pyöräistä mönkijää, jonka ohjauslaitteena
on normaalit moottoripyörän sarvet? Sehän on lumenaurauskäyttöön
aivan lelu.
> jo ja jotkut kiinteistötkin ovat väittäneet käyttävänsä vallan niitä
Jos joku väittää takaavansa että voi aurata, ja itsekin vakiona aurai-
lee tällaisella mopolla läpi talvet esim. 1000..2000 m2 kokoisia park-
kipaikkoja, niin ota ihmeessä tämä lupaus paperille, ja hanki kone.
> Traktori on kyllä käynyt mielessä myöskin, mutta ei tunnu järkevältä
> vaihtoehdolta, kun pitää ensin lämmittää tunti tai pari pakkasilla ja
Käytetty vanha fergussonni kuitenkin se järkevin vaihtoehto on, jos
itselläsi on sille lähellä säilytyspaikka. Parin tunnin blokilämmitys
sähköllä ei maksa käytännössä "mitään", käyttötarpeen huomioon ottaen.
> myös tuollaisen puolipäivää ennen kuin ehtivät
> ainakin jos lumta on tosiaan tullut.
Nii-i, ja silloin sitä ihan oikeata työkaluakin tarvitsisi, kun lunta
on tosiaan tullut se 20..30 cm kerros. Käsin lykättävät lumilingot
yms. ovat liian leluisia laitteita 600 m tien auraamiseen.
Mutta voithan myös lahjoa maajussit. Lupaat 80..100 euroa ylimääräistä
joka kerta, jos tulevat tunnin sisään siitä kun soitit aurausta tarvitta-
van. Voit tällä kuitenkin päästä halvemmalla kuin traktorin ostossa
ja huollossa.
Isoa luntahan ei etelässä tosiaan tule niin usein, mutta kun tulee,
niin silloin sitä konevoimaa tarvittaisiin äkkiä.
MNe
Jukka Viirret
>Traktori on kyllä käynyt mielessä myöskin, mutta ei tunnu järkevältä
>vaihtoehdolta, kun pitää ensin lämmittää tunti tai pari pakkasilla ja
>töihinkin pitäisi päästä! Lumityöt ovat kuitenkin eteläsuomessa ainakin sen
>verran harvinaista herkkua, että ei viitsi koko viikkoa lämmittää traktoria
>varmuuden vuoksi yhden lumityökeikan takia. Maajussit kyllä tulevat
>auraamaan, mutta voi kestää myös tuollaisen puolipäivää ennen kuin ehtivät
>ainakin jos lumta on tosiaan tullut.
Eiköhän tuo traktori lähde käyntiin ilman lämmitystäkin. Sataa
kovin harvoin kovilla pakkasilla tuota lunta. Ja mitenkähän
nuo mönkijät lähtee kovalla pakkasella käyntiin, jos ovat
esim. tuon viikon seisseet pakkasessa??
,_,/ukka
Tommi Koivula
> Oli tossa 10 vuotta Honda 350TRX 4X4 mönkijä, jolla muutaman kerran
> yritettiin aurata, mutta jos lumi on yhtään jäässä niin haaveksi jää olis
> sitten ketjut tai ei.
>
> Ongelmana kun on mönkijän pieni paino ei teho.
Mites sitten tuollainen päältäajettava ruohonleikkuri, johon myydään
puskulevyä lumitöitä varten? Sama vika?
JN
"Jukka Viirret" <jukka....@kotinet.com> kirjoitti
viestissä:3d66237f...@news.suomi.net...
Ainakin Honda lähti vielä 7 vuoden ikäisenäkin kuin "palmun alta" 25 asteen
pakkasessa.
Joona
Pekka Pölhö
varustettuna. Puskulevyä en ole edes harkinnut laittavani kiinni. Sen verran
hyvin on toiminut.
Talvella vetäviin takapyöriin lumiketjut ja lisäpainot.
Aikaismmin tein lumityöt vanhan traktorin kanssa, mutta kun sen korjaamiseen
meni enemmän aikaa kuin itse lumitöihin, päätin luopua siitä. Lisäksi
traktori on välillä vähän turhan iso ahtaammissa paikoissa.
Lisäksi nyt voi yhtä konetta käyttää ympäri vuoden moneen muuhunkin hommaan.
Mönkijöihin ei taida saada lumilinkoa ??
Lisäksi ne mönkijät, mitkä olen nähnyt puskulevyllä, aurauskulman
muuttaminen ei ole ihan parin sekunnin juttu. Puskulevyn on pystynyt
nostamaan ylös vinssillä.
Pekka
nyyss...@hotmail.com
"Pekka hyppäs lehmän selkään, antoi ratsun mennä;
Lehmä heitti Pekan maahan, huusi lennä lennä."
("Pölhö-Pekka" ; Kirsi Kunnas)
jwm
> Hei,
Moro.
> Onko jollain lukijoista kokemusta mökijöistä lumitöissä eli ovatko
> ahkeria?!? Sellaisia kuitenkin kaupitellaan jo ja jotkut kiinteistötkin ovat
> väittäneet käyttävänsä vallan niitä (tosin myyvät myös mönkijöitä, joten en
> tiedä uskoako vai ei).
Parempi kun et usko...
> Tarve olisi sellaisen 600 m yksityistien auraaminen.
No, sitä ei ihan kolalla viitsi. :=)>
> Traktori on kyllä käynyt mielessä myöskin, mutta ei tunnu järkevältä
> vaihtoehdolta, kun pitää ensin lämmittää tunti tai pari pakkasilla ja
> töihinkin pitäisi päästä!
Jaa. Montakos kertaa sadassa vuodessa eteläisessä Suomessa tulee niin paljon
lunta, ettei tuollaista tien pätkää pääse töihin ilman aurausta?
> Lumityöt ovat kuitenkin eteläsuomessa ainakin sen
> verran harvinaista herkkua, että ei viitsi koko viikkoa lämmittää traktoria
> varmuuden vuoksi yhden lumityökeikan takia.
Kuten juuri sanoin, taidat pelätä turhia
> Maajussit kyllä tulevat
> auraamaan, mutta voi kestää myös tuollaisen puolipäivää ennen kuin ehtivät
> ainakin jos lumta on tosiaan tullut.
Usko jo, sitä ei tule koskaan NIIN paljon. Jos kuitenkin epäilet, osta auton
vetäviin pyöriin ketjut. Asennus mennen-tullen ei kestä 10min. enenpää
ja pääset varmasti töihin. Illalla voi sitten aurata rauhassa sillä wanhalla
Ferkulla.
jouko
--
!! jos lähetät mailin, korjaa osoite !!
Hannu Laaksonen
<Harri.T...@utu.fi> wrote:
>Onko jollain lukijoista kokemusta mökijöistä lumitöissä eli ovatko
>ahkeria?!?
Hmm...
Kovin negatiivisesti tuntuvat ihmiset täällä suhtautuvan mönkijän
lumenaurauskykyihin. Kuitenkin kun lueskelee viestejä vaikkapa
ryhmästä alt.atv, niin harvoin sanotaan mitään negatiivista. Yleisesti
tuolla ollaan sitä mieltä, että hyvin toimii yli 300 kuutioinen,
nelivetoinen mönkijä lumen aurauksessa. Mistähän tämä mielipiteiden
ero mahtaa johtua?
Itsellä ei vielä ole omakohtaisia kokemuksia. Mutta mönkijä ja
lumiaura on kuitenkin hankittuna tulevaa talvea varten ja meinaan
ainakin kokeilla miten homma toimii.
--
Hannu Laaksonen
hannu.l...@mbnet.fi
Markku Nevalainen
>
> Kuitenkin kun lueskelee viestejä vaikkapa
> ryhmästä alt.atv, niin harvoin sanotaan mitään negatiivista.
Heh, jenkit on aina positiivisia.
Mutta millaisiakohan lumikerroksia tuolla jenkkiläisen kirjoit-
tajan "upper midwest" kotiseudulla mahtaa oikeasti olla?
Voiko lainkaan verrata Suomen lumioloihin, ja talven pituu-
teen yleensä?
> Yleisesti
> tuolla ollaan sitä mieltä, että hyvin toimii yli 300 kuutioinen,
> nelivetoinen mönkijä lumen aurauksessa.
Mihinkähän tekijään tuo ero mahtanee perustua, että esim. 250 ccm
koneella, ja 187 kg painava laite ilmeisesti ei ihan piisaisi.
http://www.hondamotorcycles.com/models/2003/index.html?model_number=TRX250TE
Mutta 350 ccm laite, joka painaa 236 kg sen sijaan jo lyk-
käisi ihan hyvinkin lunta.
http://www.hondamotorcycles.com/models/2003/index.html?model_number=TRX350FM
Painoeroa näiden parin mallin välillä on kuitenkin vain
49 kg.
Joku kotimainen aurailija täällä aikaisemmin jo mainitsikin,
että tehothan mönkijöissä kyllä piisaa. Mutta pyörien pito
lumi/jääalustalla loppuu armotta kesken.
Sama jenkkikirjoittaja muuten suositteli ammattimaiseen lu-
menkykkimiseen järeää kalustoa, joka kenties tarkoitti täl-
laista 262 kg painavaa laitetta.
http://www.hondamotorcycles.com/models/2003/index.html?model_number=TRX450FM
Kevyeltä tuntuu vielä tämäkin, jos lunta tosiaan lykätään
työntölevyllä, eikä lingota sivuun.
> Mistähän tämä mielipiteiden ero mahtaa johtua?
Mielipide-erot saattavat piillä lumen paksuudessa.
Siis tottahan kai mönkijä jonkinlaisia lumikerroksia työntää.
Mutta onko sen rajallisesta työntövoimasta lopultakaan avuik-
si, jos pitää säännöllisesti aurata vaikka 600 m mittaista
maalaistien pätkää.
> Itsellä ei vielä ole omakohtaisia kokemuksia. Mutta mönkijä ja
> lumiaura on kuitenkin hankittuna tulevaa talvea varten ja meinaan
> ainakin kokeilla miten homma toimii.
Palaile ihmeessä asialle täällä, kun saadaan ensimmäinen yöllä sa-
tanut 20 cm kerros maahan, ja kerro kokemuksesi.
Voinhan tietysti olla täysin väärässäkin, sillä eihän minulla
itsellä ole mönkijää käytettävissä:)
Ties vaikka nämä pienet 4-vetovehkeet ovatkin hirmuisia auran-
työntäjiä.
MNe
JtH
"Markku Nevalainen" <m...@iki.fi> kirjoitti viestissä:3D73EA...@iki.fi...
> Siis tottahan kai mönkijä jonkinlaisia lumikerroksia työntää.
> Mutta onko sen rajallisesta työntövoimasta lopultakaan avuik-
> si, jos pitää säännöllisesti aurata vaikka 600 m mittaista
> maalaistien pätkää.
>
> Palaile ihmeessä asialle täällä, kun saadaan ensimmäinen yöllä sa-
> tanut 20 cm kerros maahan, ja kerro kokemuksesi.
>
Ilman kokemusta moisesta minäkin, mutta nelivetomaasturilla talvisin
metsäautoteitä yms. (auraamattomia) pitkin rypiessä on tullut todettua
monesti, että lumen paksuus ei ole niinkään ratkaisevaa, vaan lumen laatu.
Varmaan mönkijälläkin lähtee iloisesti vauhtiin päästyä tuo 20 cm
pakkaslunta, mutta sama määrä suojalunta tuskin liikahtaakaan paikoiltaan.
Jouko
Hannu Laaksonen
wrote:
>Sama jenkkikirjoittaja muuten suositteli ammattimaiseen lu-
>menkykkimiseen järeää kalustoa, joka kenties tarkoitti täl-
>laista 262 kg painavaa laitetta.
>http://www.hondamotorcycles.com/models/2003/index.html?model_number=TRX450FM
>Kevyeltä tuntuu vielä tämäkin, jos lunta tosiaan lykätään
>työntölevyllä, eikä lingota sivuun.
>
Ovathan mönkijät tietysti kevyitä jos nyt vertaa vaikka traktoriin.
Mutta onhan mönkijän puskulevykin paljon pienempi kuin traktorin.
Kyllä ihminenkin kolaa lunta vaikka ei painakaan kun joku 100 kg
paikkeilla. Eikä tietysti pidä odottaakaan mönkijältä samanlaisia
työsuorituksia kuin traktorilta.
>Siis tottahan kai mönkijä jonkinlaisia lumikerroksia työntää.
>Mutta onko sen rajallisesta työntövoimasta lopultakaan avuik-
>si, jos pitää säännöllisesti aurata vaikka 600 m mittaista
>maalaistien pätkää.
>
Tien auraaminen tuntuu kyllä minustakin vähän liian rankalta urakalta
mönkijälle. Siinähän joutuu jo ajamaan monta kertaa edestakaisinkin,
kapeasta työleveydestä johtuen. Ja jos homma hiukankin takkuaa vastaan
mönkijän keveyden takia, niin varmaan jossain vaiheessa talven mittaan
alkaa harmittaa tuo auraaminen.
Mönkijän ainoa etu traktoriin verrattuna on kai siinä, että se mahtuu
paikkoihin, johon traktori ei mahdu.
Mönkijän levyisiä polkuja lähinnä ajattelin yrittää tuolla aurailla.
Ja sitten jos ton pihan sais aurattua. Jos ei saa, niin ei voi mitään
sit. Joku muutama aari siinä vaan on pinta-alaa. Ja grillikota,
kuisti, kukkapenkki, kallio, yms. esteitä, joita pitäisi kiertää. Ei
oikein traktorilla mahdu.
Tähän asti nuo polut ja piha on aurattu sellaisella Yanmarin
kumitelaketjuvetoisella, perässäkäveltävällä lumilingolla. Se muuten
toimii aivan loistavasti mutta on vaan hidasta ja märkää touhua, kun
linko usein tuppaa heittämään lunta paljon myös käyttäjän päälle. Ja
koko ajan saa olla tarkkana ettei lumisuihku suuntaudu ikkunoihin tai
muuhun särkyvään. Onhan siinä aivan erinomaisen hyvät ja näppärät
suuntausmahdollisuudet lumen heitolle, mutta usein tuuli kuitenkin
pöllyttää lunta kaikkialle. Muuten rouhii kyllä kiitettävästi kovaakin
lunta, kunhan ei pidä kiirettä. Jos oikein märkää suojalunta on, niin
sillon kyllä tuppaa tukkimaan rööriä, muilla keleillä menee hyvin. On
sillä monta kertaa lingottu traktorin suojakelillä jättämää vallia,
joka on pakkasella jäätynyt kovaksi ja kyllä linko senkin rouhii
pikkuhiljaa, mutta aikaa menee kyllä paljon. Mönkijällä tuollaista
vallia tietenkään ei kannata edes yrittää tuupata.
--
Hannu Laaksonen
hannu.l...@mbnet.fi
Markku Nevalainen
>
> Kyllä ihminenkin kolaa lunta vaikka ei painakaan kun joku 100 kg
> paikkeilla.
Lumen käsikolaaminenhan ei ole vain pelkkää lumen vaakasuo-
raa työntämistä. Siis kolattavan alueen keskialueilta alueen
reunaan valleiksi, niin pitkälle kuin kola suostuu vaakasuun-
nassa etenemään.
Ensilumilla tämä ekniikka tietysti vielä onnistuu. Mutta kun val-
lilla alkaa olla korkeutta 0.5 ..1.5 metriä, niin pitää kyetä
työntämään se aurattava lumi vallien päälle, ja taakse.
Käsikolaajalta tällainen tekniikka käy, samoin traktorilta jos-
sa on hydraulisesti nouseva kauha. Mönkijän etulevy taas ei nouse
minnekään, ja siihenhän se jää kaivamaan lumivallia vasten.
> Mönkijän levyisiä polkuja lähinnä ajattelin yrittää tuolla aurailla.
Kyllä tällaiseenkin muodostuu se auravalli, ja aurattu tie alkaa
uhkaavasti kaventua. Pitäisi olla traktorin tyyppistä voimaa run-
noa auravalli edelleen syrjemmälle.
> Tähän asti nuo polut ja piha on aurattu sellaisella Yanmarin
> kumitelaketjuvetoisella, perässäkäveltävällä lumilingolla.
Lumilinko onkin ovelampi laite, koska se viskaa lumen mahdol-
listen auravallien ylitse. Ja jopa miesvoimin työnnettävän pik-
kukoneen rouhiva terä etenee vaikka millaisen valliesteen lä-
pikin.
Jos saat jollakin keinoin lumilingon kytkettyä mönkijäsi no-
kalle, niin alan vähitellen uskoa tähän alkujaan "hunting anf
off the road purpose" -lelun mahdollisuuksiin lumitöissä.
MNe
Ilkka Haapavirta
> > Mönkijän levyisiä polkuja lähinnä ajattelin yrittää tuolla aurailla.
>
> Kyllä tällaiseenkin muodostuu se auravalli, ja aurattu tie alkaa
> uhkaavasti kaventua. Pitäisi olla traktorin tyyppistä voimaa run-
> noa auravalli edelleen syrjemmälle.
>
> listen auravallien ylitse. Ja jopa miesvoimin työnnettävän pik-
> kukoneen rouhiva terä etenee vaikka millaisen valliesteen lä-
> pikin.
Maalla, paljaan mäen päällä kasvaneena olen huomannut, että tuiskussa tieura
täyttyy aina aurausvallien tasalle. Mitä korkeammat vallit, sitä ennemmän
lunta aurattavana ja sitä enemmän vallit taas kohoavat.
Jos paikka on tuiskuille altis, lumilinko on ehdottomasti parempi ratkaisu.
Tuohon vallin syvemmälle runnomiseen ei näytä riittävän ainakaan Kubota
etulevyllä. Puuttu ehkä sitä voimaa ja varsinkin pitoa.
Ilkka
Mika
mönkijällä. Pelkältään mönkijä ei toimi, kato nääs ne lumivallit tuppaa
tuleen korkeiksi ja koviksi, eli aina välillä tarvitset naapurin isännän
kärräämään vallit veks traktorilla. Mutta aamutuimaan ihmisen (ja hevosen)
mentävät reitit aukeavat sujauksessa.
Mulla oli polaris, neliveto, 350 kuutiota. Toimi.
MUTTA! Se mönkijän huonoin puoli on se että ne aina pöllitään... Meillä
vietiin vartiodusta pihasta, naapuritallilla lukitusta autotallista, josta
piti ensin työntää auto ulos, pihavalot ja vahtikoiratkin oli, ja väki
kotona. Toiselta tallilta se ajettiin ulos keskellä päivää. Siksi niiden
vakuuttaminenkin on hieman hankalaa...
Itse taitaisin sen traktorin ottaa, jos vain sais toimivan kaikkine
varusteineen edes kahden mönkijän hinnalla
PS: Mönkkärillä lumityöt oli hauskojakin :-)
Mika
Hannu Laaksonen
>Mulla oli polaris, neliveto, 350 kuutiota. Toimi.
>
Hyvä että joku on sentään saanut tuupattua mönkijällä tätä painavaa
suomalaista luntakin. Ettei vaan pelkästään tota kevyttä jenkkilunta!
:)
Mä jo luulin, että kukaan ei sano mitään positiivista.
--
Hannu Laaksonen
hannu.l...@mbnet.fi
Markku Nevalainen
>
> Mä jo luulin, että kukaan ei sano mitään positiivista.
>
Ei kun me muut jäätiin vartoilemaan omia testituloksiasi ensi
talvelta, ennen kuin lähdettiin porukalla ostamaan konekaupasta
ihan omat lumimönkijät.
Tulisi nyt sen verran lunta ja loskaa ensi talvena, että saisi
kunnon, tosiperäiset käytännön kommentit tähän kysymykseen:)
MNe
PJK
kevyt työntämään raskasta loskaa. Varsinkin, jos on "leveä" aura.
"Markku Nevalainen" <m...@iki.fi> wrote in message
news:3D785B...@iki.fi...
Jukka Pakkanen
nojata... se "kevyt mönkijä" on kuitenkin huomattavasti painavampi kuin se
"raskas loska". Mutta toki jossain se raja tietysti tulee vastaan.
Ei ole kokemuksia mönkijöistä mutta kun ottaa huomioon että omaan "kevyeen
puutarhatraktoriin" saa auran jolla jotain saa tehtyäkin, niin kyllä jollain
neliveto mönkijällä fysiikan lakien mukaan mennään moninkertaisen
lumikuorman kanssa kevyesti.
"PJK" <ku...@kanetti.com> kirjoitti
viestissä:326e9.28$29.1...@reader1.news.jippii.net...
Hannu Laaksonen
>Jep, fysiikan laeille mahda edelleenkään mitään; kevyt mönkijä on liian
>kevyt työntämään raskasta loskaa.
>
Jos mönkijä painaa vaikka 250 kg niin eikö sen luulisi suunnilleen sen
250 kg luntakin tuuppaavan? Riippuen tietysti hiukkasen siitä kummalla
on suurempi kitka maanpintaan, lumella vai mönkijän pyörillä. Ainakin
jos mönkijässä on ketjut, luulisi että kitka on suurempi mökijän
pyörillä.
Vaikka lumi olisi kuinka märkää, se ei voi painaa yli 1 kg / 1 l. Yli
250 kg lunta siis luulisi ainakin liikkuvan. Suht paljon siis
kuitenkin. Ja eihän lumi noin raskasta edes ole.
Lisäksi mönkijälle tulee vielä kuskin painokin.
Eri asia tietysti on jos lumi on kovaa. Sillon voi mönkijä varmaan
helposti alkaa tuntuakin liian kevyeltä.
--
Hannu Laaksonen
hannu.l...@mbnet.fi
PJK
Esim. oikean aura-auton / traktorin tekemää loskaista pursetta on tuskaista
työntää kevyellä mönkijällä, jossa on leveä aura. Kuivaa pakkaslunta työntää
kummasti. Minkä verran kevyt traktorisi painaa? Mönkijät painavat alkaen
noin 200 kg.
"Jukka Pakkanen" <jukka.p...@qnet.no-spam.fi> wrote in message
news:oH6e9.51$29.1...@reader1.news.jippii.net...
Jukka Pakkanen
"Hannu Laaksonen" <hannu.l...@mbnet.fi> kirjoitti
viestissä:893jnukdm14t02eo1...@4ax.com...
> On Fri, 6 Sep 2002 21:07:01 +0300, "PJK" <ku...@kanetti.com> wrote:
>
> >Jep, fysiikan laeille mahda edelleenkään mitään; kevyt mönkijä on liian
> >kevyt työntämään raskasta loskaa.
> >
> Jos mönkijä painaa vaikka 250 kg niin eikö sen luulisi suunnilleen sen
> 250 kg luntakin tuuppaavan? Riippuen tietysti hiukkasen siitä kummalla
Ei noilla massoille mitään suoraa yhteyttä ole, teho & kyky välittää tuo
teho eteneväksi liikkeeksi asian ratkaisee. Vrt. 50 Kg ihminen joka
sopivissa olosuhteissa suht vaivatta voi työntää 1000 Kg autoa.
Tuohon kykyyn välittää teho liikkeeksi toki tällaisessa tapauksessa
vaikuttaa massakin, raskaammalla kalustolla saadaan parempi pito.
> on suurempi kitka maanpintaan, lumella
Pikemminkin lumen massa ja sisäinen kitka vaikuttaa mönkijää vastaan.
> Vaikka lumi olisi kuinka märkää, se ei voi painaa yli 1 kg / 1 l. Yli
> 250 kg lunta siis luulisi ainakin liikkuvan. Suht paljon siis
Sen lisäksi että päätelmä on virheellinen (kts yllä), niin logiikka ontuu;
mihin tuo "max 1kg / 1 l" liittyy? Teoriasi mukaanhan vaikka lumi painaisi
0.0001 Kg/l tai 200 Kg/l niin traktori työntäisi sen 250 Kg...
Hannu Laaksonen
<jukka.p...@qnet.no-spam.fi> wrote:
>Ei noilla massoille mitään suoraa yhteyttä ole, teho & kyky välittää tuo
>teho eteneväksi liikkeeksi asian ratkaisee.
>
Yleensä täällä ollaan oltu sitä mieltä, että mönkijän teho kyllä
riittää. Ja vain pito loppuu kesken, koska mönkijä on liian kevyt.
>Vrt. 50 Kg ihminen joka
>sopivissa olosuhteissa suht vaivatta voi työntää 1000 Kg autoa.
>
Työntää, koska autossa on pyörät kitkaa vähentämässä. Jos autosta
ottaa pyörät pois, niin eipä työnnä enää. Eli kitka on se joka
ratkaisee.
>> Vaikka lumi olisi kuinka märkää, se ei voi painaa yli 1 kg / 1 l. Yli
>> 250 kg lunta siis luulisi ainakin liikkuvan. Suht paljon siis
>
>Sen lisäksi että päätelmä on virheellinen (kts yllä), niin logiikka ontuu;
>mihin tuo "max 1kg / 1 l" liittyy?
>
Lumi ei voi olla raskaampaa kuin vesi. Vesi painaa 1 kg / 1 l, joten
250 l lunta ei voi painaa yli 250 kg.
> Teoriasi mukaanhan vaikka lumi painaisi
>0.0001 Kg/l tai 200 Kg/l niin traktori työntäisi sen 250 Kg...
>
Sitä vaan ajattelin, että eiköhän mönkijä nyt kuitenkin oman painonsa
verran jaksaisi työntää.
Traktoreista en kai mitään kirjoittanutkaan.
--
Hannu Laaksonen
hannu.l...@mbnet.fi
PJK
"Hannu Laaksonen" <hannu.l...@mbnet.fi> wrote in message
news:7rcmnuscli9qreuej...@4ax.com...
-bullshit cut off-
> >
> Sitä vaan ajattelin, että eiköhän mönkijä nyt kuitenkin oman painonsa
> verran jaksaisi työntää.
> Traktoreista en kai mitään kirjoittanutkaan.
>
> --
> Hannu Laaksonen
> hannu.l...@mbnet.fi
Sitähän voi kokeilla. Pito loppuu talvella loskaa työntäessä. Kevyt lumi
onnistuu kyllä.
Jukka Pakkanen
"Hannu Laaksonen" <hannu.l...@mbnet.fi> kirjoitti
viestissä:7rcmnuscli9qreuej...@4ax.com...
> On Sun, 8 Sep 2002 12:27:50 +0300, "Jukka Pakkanen"
> <jukka.p...@qnet.no-spam.fi> wrote:
>
> >Ei noilla massoille mitään suoraa yhteyttä ole, teho & kyky välittää tuo
> >teho eteneväksi liikkeeksi asian ratkaisee.
> >
> Yleensä täällä ollaan oltu sitä mieltä, että mönkijän teho kyllä
> riittää. Ja vain pito loppuu kesken, koska mönkijä on liian kevyt.
Ehkäpä niin, mihis tuo liittyy?
> >Vrt. 50 Kg ihminen joka
> >sopivissa olosuhteissa suht vaivatta voi työntää 1000 Kg autoa.
> >
> Työntää, koska autossa on pyörät kitkaa vähentämässä. Jos autosta
> ottaa pyörät pois, niin eipä työnnä enää.
Auto liikkuu ilman pyöriäkin jos tarpeeksi ruutia hihassa & jaloissa, ja
tietty alustakin vaikuttaa. Viepä se auto peilijäälle ja anna työntäjälle
piikkarit jalkaan.
> Eli kitka on se joka ratkaisee.
Ei kitka mitään ratkaise, vaan teho ja kyky muuttaa tuo teho eteneväksi
liikkeksi. Vaikka sinulla olisi kuinka kitkaa niin ei mikään sillä vielä
liiku mihinkään. Pikemminkin päinvastoin. Ja vaikka olisi kuinka tehoa niin
ei liiku ellei saada tehoa muutettua liike-energiaksi. Ja jossain mönkijän
tai ihmisen kyseessä ollessa tässä tarvitaan kitkaa. Kitka yleisesti ottaen
ei ole mikään edellytys liikkeen aikaansaamiseksi, esim. jonkin
lentovempeleen kyseen ollessa.
> >> Vaikka lumi olisi kuinka märkää, se ei voi painaa yli 1 kg / 1 l. Yli
> >> 250 kg lunta siis luulisi ainakin liikkuvan. Suht paljon siis
> >
> >Sen lisäksi että päätelmä on virheellinen (kts yllä), niin logiikka
ontuu;
> >mihin tuo "max 1kg / 1 l" liittyy?
> >
> Lumi ei voi olla raskaampaa kuin vesi. Vesi painaa 1 kg / 1 l, joten
> 250 l lunta ei voi painaa yli 250 kg.
Eiköhän kaikki tuon ymmärrä, mutta mitä virkaa sillä tässä keskustelussa on
paljonko litra lunta painaa??
> > Teoriasi mukaanhan vaikka lumi painaisi
> >0.0001 Kg/l tai 200 Kg/l niin traktori työntäisi sen 250 Kg...
> >
> Sitä vaan ajattelin, että eiköhän mönkijä nyt kuitenkin oman painonsa
> verran jaksaisi työntää. Traktoreista en kai mitään kirjoittanutkaan.
Kun ei ole olemassa mitään "omaan painoon" sidottua "työntämiskykyä".
Paljonko pystyy työntämään riippuu käytössä olevasta tehosta ("x") ja
kyvystä muuttaa se eteneväksi liikkeeksi ("y"). Lisäksi tulee ottaa huomioon
että lunta työntäessään tehon tulee riittää vielä laitteen oman itsensäkin
liikuttamiseen. Ei tuota mitään vaikeuksia rakentaa 500 Kg painoinen
pyörävetoinen laite joka ei jaksa yhtä kiloa työntää. mitoitetaan vain a)
teho sopivan pieneksi ja/tai b) kitka riittävän olemattomaksi. Ja toiseen
suuntaan jo olisi se autontyöntöesimerkki. Eli totuus kunkin laitteen
kohdalla on sen "x" ja "y" ominaisuudet, ei se paljonko laite painaa.
Markus Vuori
>
>> Eli kitka on se joka ratkaisee.
>
> Ei kitka mitään ratkaise, vaan teho ja kyky muuttaa tuo teho eteneväksi
Kitka ei muka ratkaise mitään...
> ei liiku ellei saada tehoa muutettua liike-energiaksi. Ja jossain mönkijän
> tai ihmisen kyseessä ollessa tässä tarvitaan kitkaa. Kitka yleisesti ottaen
...mutta kuitenkin ratkaisee? Eikö nimenomaan se mönkijän ja alustan
välinen kitkavoima ratkaise, jos oletetaan, että tehoa on tarpeeksi,
kuten yleensä on? Ja kitkavoimaan vaikuttaa mönkijän paino ja kitka-
kerroin.
> ei ole mikään edellytys liikkeen aikaansaamiseksi, esim. jonkin
> lentovempeleen kyseen ollessa.
No lentovempeleistähän tässä on ollut kyse. :)
--
Markus Vuori | ASCII ribbon campaign ( )
Jyväskylä, Finland | - against HTML email X
mar...@vuoret.net | & vcards / \
Jukka Pakkanen
"Markus Vuori" <mar...@vuoret.net> kirjoitti
viestissä:slrnanmfsu...@mountain.humppa.jyu.fi...
> On Sun, 8 Sep 2002 15:12:13 +0300, Jukka Pakkanen wrote:
> >
> >> Eli kitka on se joka ratkaisee.
> >
> > Ei kitka mitään ratkaise, vaan teho ja kyky muuttaa tuo teho eteneväksi
>
> Kitka ei muka ratkaise mitään...
Ei, se on vain osa kokonaisuutta. Yksin se ei ratkaise mitään. Ei kai se nyt
noin vaikeaa ollut viestistä ymmärtää?
> > ei liiku ellei saada tehoa muutettua liike-energiaksi. Ja jossain
mönkijän
> > tai ihmisen kyseessä ollessa tässä tarvitaan kitkaa. Kitka yleisesti
ottaen
>
> ...mutta kuitenkin ratkaisee? Eikö nimenomaan se mönkijän ja alustan
> välinen kitkavoima ratkaise, jos oletetaan, että tehoa on tarpeeksi,
No, toki voi tehdä kaikenlaisia oletuksia, että saadaan haluttu
lopputulos...
Jos jätetään olettamukset pois niin saadaan hieman yleispätevämpi
lopputulos. Lopputulos johon osajoukkona sisältyy automaattisesti nuo
olettamuksesikin.
Hannu Laaksonen
<jukka.p...@qnet.no-spam.fi> wrote:
>Auto liikkuu ilman pyöriäkin jos tarpeeksi ruutia hihassa & jaloissa, ja
>tietty alustakin vaikuttaa. Viepä se auto peilijäälle ja anna työntäjälle
>piikkarit jalkaan.
>
Eli taas vähensit sitä auton liikkumista vastustavaa kitkaa viemällä
sen jäälle. Sama kai tuo on työntämisen kannalta onko autossa pyörät
asfaltilla vai onko auto jäällä, ilman pyöriä. Kitkaa tuossa kuitenkin
vähennetään tavalla tai toisella.
>Ei kitka mitään ratkaise, vaan teho ja kyky muuttaa tuo teho eteneväksi
>liikkeksi.
>
Oltiinko nyt edelleenkin sitä mieltä, että mönkijän TEHO riittää lumen
työntämiseen? Miten muutat tuon mönkijän tehon eteneväksi liikkeeksi,
jos kitka ei ratkaise mitään?
>Ja vaikka olisi kuinka tehoa niin
>ei liiku ellei saada tehoa muutettua liike-energiaksi.
>
Tehon muuttamiseen liike-energiaksi tarvitaan kitkaa renkaiden ja
ajoalustan väliin.
>Kitka yleisesti ottaen
>ei ole mikään edellytys liikkeen aikaansaamiseksi, esim. jonkin
>lentovempeleen kyseen ollessa.
>
Miten lentovempele liittyy lumen auraamiseen mönkijällä?
>> Lumi ei voi olla raskaampaa kuin vesi. Vesi painaa 1 kg / 1 l, joten
>> 250 l lunta ei voi painaa yli 250 kg.
>
>Eiköhän kaikki tuon ymmärrä, mutta mitä virkaa sillä tässä keskustelussa on
>paljonko litra lunta painaa??
>
Tottakai lumen painolla on merkitystä siihen, paljonko lunta mönkijä
jaksaa työntää. Millä mittayksiköllä tuota sitten pitäisi ilmaista
ellei kg / l?
>Kun ei ole olemassa mitään "omaan painoon" sidottua "työntämiskykyä".
>
Onpas! Mitä painavampi mönkijä, sitä enemmän se kykenee työntämään
lunta.
>Paljonko pystyy työntämään riippuu käytössä olevasta tehosta ("x")
>
Tehoahan mönkijässä on riittävästi. Eikö niin?
> ja
>kyvystä muuttaa se eteneväksi liikkeeksi ("y").
>
Johon tarvitaan kitkaa pyörien ja ajoalustan välille.
> Lisäksi tulee ottaa huomioon
>että lunta työntäessään tehon tulee riittää vielä laitteen oman itsensäkin
>liikuttamiseen.
>
Kyllä, mutta mönkijässä on pyörät, joten sen liikuttamiseen tasamaalla
ei kovin paljon tehoa tarvita.
> Ei tuota mitään vaikeuksia rakentaa 500 Kg painoinen
>pyörävetoinen laite joka ei jaksa yhtä kiloa työntää.
>
Miksi sellainen pitäisi rakentaa? Eikö mönkijän suunnittelussa
kuitenkin pyritä siihen että se jaksaisi joitain kiloja työntääkin?
>mitoitetaan vain a)
>teho sopivan pieneksi ja/tai b) kitka riittävän olemattomaksi.
>
Eihän kukaan Erkkikään suunnittele mönkijää noin! :)
--
Hannu Laaksonen
hannu.l...@mbnet.fi
Jukka Pakkanen
"Hannu Laaksonen" <hannu.l...@mbnet.fi> kirjoitti
viestissä:ei4nnukhu5dpgtcsr...@4ax.com...Hohhoijaa.... kun ei rautakanki riitä niin paras lopettaa.
Harri Ilmari Toivonen
> Auto liikkuu ilman pyöriäkin jos tarpeeksi ruutia hihassa & jaloissa, ja
> tietty alustakin vaikuttaa. Viepä se auto peilijäälle ja anna työntäjälle
> piikkarit jalkaan.
>
> > Eli kitka on se joka ratkaisee.
>
> Ei kitka mitään ratkaise, vaan teho ja kyky muuttaa tuo teho eteneväksi
> liikkeksi. Vaikka sinulla olisi kuinka kitkaa niin ei mikään sillä vielä
> liiku mihinkään. Pikemminkin päinvastoin. Ja vaikka olisi kuinka tehoa
niin
> ei liiku ellei saada tehoa muutettua liike-energiaksi. Ja jossain mönkijän
> tai ihmisen kyseessä ollessa tässä tarvitaan kitkaa. Kitka yleisesti
ottaen
> ei ole mikään edellytys liikkeen aikaansaamiseksi, esim. jonkin
> lentovempeleen kyseen ollessa.
Teho ja kyky muuttaa teho liike-energiaksi on tietysti aivan tosi! Yhtä tosi
on kuitenkin se, että kitka on aina olemassa - myös niissä lentovempeleissä!
Lentokoneen suihkumoottorin työntövoimakin on ilmavirtauksen kitkan
aiheuttama voima. Ilman kitkaa ei olisi työntövoimaakaan lentokoneessa -
aerodynamiikasta puhumattakaan, koska ilman kitka saa aikaan paine-eron
siipien ylä- ja alapinnan välille, joka taas pitää lentokoneen ilmassa.
Harri
Markus Vuori
>
> Hohhoijaa.... kun ei rautakanki riitä niin paras lopettaa.
Veit sanat suustani. :P
Jouni Saari
"Harri Ilmari Toivonen" <Harri.T...@utu.fi> kirjoitti viestissä
news:alhehp$2vc2$1...@bowmore.utu.fi...
> >
> Teho ja kyky muuttaa teho liike-energiaksi on tietysti aivan tosi! Yhtä
tosi
> on kuitenkin se, että kitka on aina olemassa - myös niissä
lentovempeleissä!
> Lentokoneen suihkumoottorin työntövoimakin on ilmavirtauksen kitkan
> aiheuttama voima. Ilman kitkaa ei olisi työntövoimaakaan lentokoneessa -
> aerodynamiikasta puhumattakaan, koska ilman kitka saa aikaan paine-eron
> siipien ylä- ja alapinnan välille, joka taas pitää lentokoneen ilmassa.
>
Pitäisi mennä jonnekin fysiikka.aloittelijat-ryhmään juttelemaan.
Suihkumoottori ei tarvitse kitkaa työntövoiman synnyttämiseen, kyseessä on
reaktiovoima, eli suihkumoottori työntää massaa suurella nopeudella
taakseen, tämä kiihdyttäminen vaatii voiman, ja samankokoinen vastavoima
kohdistuu myös koneeseen. Sama ilmiö on aseen ja luodin välillä,
suihkumoottorin potku on vaan jatkuva.
Siipien aerodynaaminen suunnittelija olisi myös kiitollinen kitkattomasta
ilmasta. Siiven yläpinnassa ilma joutuu kulkemaan pidemmän matkan ja sen
nopeus kasvaa, samalla paine laskee. Tämä aiheuttaa paine-eron, joka nostaa
konetta.
Mönkijän tapauksessa aika paljon vaikuttaa sekin, miten lumen liike on
järkätty ja mitkä kulmat voimille tulee. Tavallaan mönkijä voi tunkea terän
lumen "alle" siis nostaa lunta ylös ja saa näin voimaa vetäville pyörille.
JOs lunta vaan pusketaan pahimmassa tapauksessa niin, että levyn voimaa
joudutaan kohdistamaan alaspäin, pienenee vetävien pyörien kitkaa aiheuttava
voima. Lumikolatyyppinen systeemi voisi toimia myös, työnnetään hyvin
liukuva levy lumen alle.
Sitten lumen suhteen nopeudella on merkitystä. JOs vauhti hiipuu, menee
pyörien kitka helposti liikekitkan puolelle samaan aikaan kun lumi jämähtää
kiinni.
Harri Ilmari Toivonen
news:sJYe9.6294$EL6....@news.kpnqwest.fi...
>
> "Harri Ilmari Toivonen" <Harri.T...@utu.fi> kirjoitti viestissä
> news:alhehp$2vc2$1...@bowmore.utu.fi...
> > >
> > Teho ja kyky muuttaa teho liike-energiaksi on tietysti aivan tosi! Yhtä
> tosi
> > on kuitenkin se, että kitka on aina olemassa - myös niissä
> lentovempeleissä!
> > Lentokoneen suihkumoottorin työntövoimakin on ilmavirtauksen kitkan
> > aiheuttama voima. Ilman kitkaa ei olisi työntövoimaakaan lentokoneessa -
> > aerodynamiikasta puhumattakaan, koska ilman kitka saa aikaan paine-eron
> > siipien ylä- ja alapinnan välille, joka taas pitää lentokoneen ilmassa.
> >
>
> Pitäisi mennä jonnekin fysiikka.aloittelijat-ryhmään juttelemaan.
Tervetuloa vaan....
> Suihkumoottori ei tarvitse kitkaa työntövoiman synnyttämiseen, kyseessä on
> reaktiovoima, eli suihkumoottori työntää massaa suurella nopeudella
> taakseen, tämä kiihdyttäminen vaatii voiman, ja samankokoinen vastavoima
> kohdistuu myös koneeseen. Sama ilmiö on aseen ja luodin välillä,
> suihkumoottorin potku on vaan jatkuva.
(Tuo massa on muuten ilman massa...)
ja samankokoinen vastavoima aiheutuu ympärillä olevan ilmamassan
virtausvastuksesta eli 'kitkasta', kun suihkumoottorin taakse puhaltama ilma
pyrkii virtaamaan takaisin koneen etuosaan! Syntyy paine-ero koneen etuosan
ja takaosan välille ja kone nytkähtää eteenpäin, että paine-ero tasoittuisi
nopeammin - näin vain siksi, että ilmallakin on virtausvastus! Koska
suihkumoottori pitää paine-eroa jatkuvasti yllä, lentokoneen nopeus kiihtyy
kunnes paine-ero tasoittuu tai oikeastaan kumoutuu lentokoneen pinnan ja
ilman rajapinnan 'kitkaan'. (Vrt. veneen maksinopeus määräytyy sekä tehon
että kitkan, joka aiheutuu veneen märkäpinnan ja veden kitkan mukaan. Jos
pinta ei ole 'kiiltävä' (kotiloita), maksiminopeus pienenee, koska kitka
kasvaa)
( Tästä kappaleesta ei kiitos fleimejä....
Ilman ilman virtausvastusta taitaisi vastavoimat jäädä olemattomiin. Ilma
vaan virtaisi älytöntä vautia koneen ympärillä eikä auheutuisi mitään
paine-eroja, kun ei olisi virtausvastustakaan. Asiaa voi muuten verrata
vaikka ohmin laki - siinä pätevät paljolti samat lait kuin
pneumatiikassakin: Paine vastaa sähkötekniikan jännitettä, virtausvastus
sähkötekniikan impedanssia (tai vaikka resistanssia tässä tapauksessa) ja
ilmavirta sähkövirtaa. Täydellista johdetta ei ole, kuten ei ole kaasuakaan,
jolla ei olisi virtausvastusta.)
Luoti taas lentää juuri niin pitkälle kunnes sen piipun päässä saavuttava
liike-energia kumoutuu ilman aerodynaamiseen vastuksen aiheuttamaan
kitkavoimaan. Luodin lentäessä ilmapatsas luodin edessä virtaa luodin
takaosaan muodustuneeseen alipaineeseen, joka aiheuttaa luodille hidastavan
voiman taaksepäin. Ilman ilman virtausvastusta kyseistä paine-eroa ei kai
syntyisi ja luoti lentäisi juuri niin kauan kuin gravitaatio sen saisi
tippumaan alas.
> Siipien aerodynaaminen suunnittelija olisi myös kiitollinen kitkattomasta
> ilmasta. Siiven yläpinnassa ilma joutuu kulkemaan pidemmän matkan ja sen
> nopeus kasvaa, samalla paine laskee. Tämä aiheuttaa paine-eron, joka
nostaa
> konetta.
Ellei olisi ilman virtausvastusta, mistä se paine-ero sitten syntyisi?!?
Silloinhan ilma virtaisi tolkutonta vauhtia ja alipaineiset kohdat
täyttyisivät ennen kuin ehtivät edes syntyäkään. Virtausvastus hidastaa
ilman virtausta ja kun ilman vertaus hidastuu, syntyy myös ne tarvittavat
paine-erot siipien ylä- ja alapinnan välille.
(Sinänsä lienee makuasia miten haluat suihkumoottorin ajatella toimivan,
mutta kitkasta et kyllä pääse eroon - ei ilmassa, vedessä eikä maalla.)
Harri
Mikko Rasi
useamman vanhan toimivan kopittoman traktorin ketjuineen ja perälevyineen.
Lisälaitteetkin ovat huomattavasti huokeampia. Penkkojakin pystyy jonkin
verran siirtelemään, jos on mahdollisuus vauhdilla tuupata. Omapaino
vanhoillakin traktoreilla 2000-3000kg. Lelut ostetaan sitten erikseen:-)
t:Mikko
Markku Nevalainen
>
>
> Suihkumoottori ei tarvitse kitkaa työntövoiman synnyttämiseen, kyseessä on
> reaktiovoima, eli suihkumoottori työntää massaa suurella nopeudella
> taakseen, tämä kiihdyttäminen vaatii voiman, ja samankokoinen vastavoima
> kohdistuu myös koneeseen.
Ok, nyt olen lukenut selostuksia sen verran tarkkaan, että taidan
olla jo valmis tekemään ostopäätöksen.
Mistäpäin, pääkaupunkiseudulla, voisi käväistä hakemassa tuollai-
sen suihkumoottorimönkijän?
Renkaiden pidosta, ja urasyvyydestä, ei enää tarvitse huolehtia.
Loska tulee saamaan melkoista kyytiä, kun suihkumoton siipikulmaaa
ruuvaamalla nostaa ahtopainetta parikin kymmentä kiloa korkeammalle.
MNe
Marko Björkroth
> ( Tästä kappaleesta ei kiitos fleimejä....
Ei fleimi, mutta onnittelut liike-energian säilymistä koskevien lakien
kumoamisesta. Kukaan muu ei vielä olekaan onnistunut selittämään koko
maailmaa tasavirtapiireillä.
Marko
PS. Miten selität tyhjiössä toimivan rakettimoottorin toiminnan? Raketin
palokaasut kiertävät sen eteen "hangaten" matkalla sen kylkiä ja
työntäen sitä kitkan ansiosta eteenpäin?
Jouni Saari
"Markku Nevalainen" <m...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:3D7D05...@iki.fi...
> Mistäpäin, pääkaupunkiseudulla, voisi käväistä hakemassa tuollai-
> sen suihkumoottorimönkijän?
>
> Renkaiden pidosta, ja urasyvyydestä, ei enää tarvitse huolehtia.
>
> Loska tulee saamaan melkoista kyytiä, kun suihkumoton siipikulmaaa
> ruuvaamalla nostaa ahtopainetta parikin kymmentä kiloa korkeammalle.
Helsinki-Vantaan kentällä on tuollaisia sopivia, pitää vaan valita
mökkitontitin ja autotallin koko oikein:-). Siis sellanen laitos joka raapii
enimmät lumet mekaanisesti pois ja sulattaa loput. Jos kerosiiniä riittää,
voisi niille lumille antaa kyytiä pelkällä suihkumoottorilla.
Motoparkin kiihdytysradalta voisi saada myös käytetyn laitteen. Siinä on
vaan se ongelma, että suihkumoottori on takana. Pitää siis peruutella, jos
lumihankea menaa höyrystää pois. Olisi muuten naapureilla päivittelemistä
höyryissä ja sohjoroiskeissa. Kitkasta ei tuossa tulisi ongelmaa, koska
pääsisi peruuttelemaan pakkasillakin sulalla asfaltilla.
Harri Ilmari Toivonen
"Marko Björkroth" <Marko.B...@kolumbus.fi> wrote in message
news:3D7D0DBF...@kolumbus.fi...
> Harri Ilmari Toivonen wrote:
> > ( Tästä kappaleesta ei kiitos fleimejä....
>
> Ei fleimi, mutta onnittelut liike-energian säilymistä koskevien lakien
> kumoamisesta. Kukaan muu ei vielä olekaan onnistunut selittämään koko
> maailmaa tasavirtapiireillä.
Kerropa nyt mitä oikeastaan kumosin ja millä tavalla kirjoitukseni oli
nimittämääsi 'liike-energian säilymistä' vastaan???. Liike-energia ei sitä
paitsi säily vaan voi muuttua moneksi muuksi energiaksi mm.
potentiaalienergiaksi, lämpöenergiaksi, yms.
Juuri tästä syystä en halunnut fleimejä tuohon, kun kaikille vain tällaiset
analogiat eivät sovi. Analogia noissa suureissa ei suinkaan ole minun
keksintöäni vaan tuli esille jo fysiikan tunneilla, joskaan ei mitenkään
kuulunut varsinaisesti opeteltaviin asioihin, mutta helpottaa asioiden
ymmärtämistä ainakin minulla.
> PS. Miten selität tyhjiössä toimivan rakettimoottorin toiminnan? Raketin
> palokaasut kiertävät sen eteen "hangaten" matkalla sen kylkiä ja
> työntäen sitä kitkan ansiosta eteenpäin?
Miten selität tyhjiön - kumootko mahdollisesti joitakin lakeja vai miten?!?
(Paine-ero sitä eteenpäin työntää - vai oletko tässäkin erimieltä)
Harri
Jouni Saari
> > PS. Miten selität tyhjiössä toimivan rakettimoottorin toiminnan? Raketin
> > palokaasut kiertävät sen eteen "hangaten" matkalla sen kylkiä ja
> > työntäen sitä kitkan ansiosta eteenpäin?
>
> Miten selität tyhjiön - kumootko mahdollisesti joitakin lakeja vai
miten?!?
> (Paine-ero sitä eteenpäin työntää - vai oletko tässäkin erimieltä)
>
Olisko liikemäärän säilymislaki mitään. Jos vaikka 1000kg raketista
lähetetään 1 kg tavaraa 1000 m/s taaksepäin, jotta liikemäärä pysyisi
vakiona, pitää raketin lähteä 1 m/s entistä nopeammin eteenpäin. Liikemäärä
on massa*nopeus, suunnat huomioon ottaen pitää siis systeemin liikemäärien
summan säilyä vakiona. Kineettistä energiaa tulee tuossa lisää polttoaineen
palamisesta. Lukion kurssista löytyy Newtonin lait, ne riittää selittämään
raketin ja suihkumoottorin kitkattomissa olosuhteissa. Kitka vaan lisää
häviöitä ja hidastaa menoa.
Tyhjiö on taas yksinkertaisesti tyhjä, se ei aiheuta mitään voimia.
Paine-ero on tuossa kohtaa sikäli hankala suure, ettei sen suihkumoottorista
purkautuvan kaasun painetta ole helppo määrittää, eikä siitä saa laskettua
helpolla voimia. Kaasun aiheuttama voima on taas yksinkertainen
määriteltävä, se määräytyy suoraan kaasun massasta ja lähtönopeudesta.
Jouni
Hannu Laaksonen
<Harri.T...@utu.fi> wrote:
>Hei,
>
>Onko jollain lukijoista kokemusta mökijöistä lumitöissä eli ovatko
>ahkeria?!?
>
Tuolla alt.atv-ryhmässä muuten käydään keskustelua samasta aiheesta
parhaillaan, otsikolla: "Snowplowing with a Cat 300 4x4"
--
Hannu Laaksonen
hannu.l...@mbnet.fi
Marko Björkroth
> Kerropa nyt mitä oikeastaan kumosin ja millä tavalla kirjoitukseni oli
> nimittämääsi 'liike-energian säilymistä' vastaan???. Liike-energia ei sitä
> paitsi säily vaan voi muuttua moneksi muuksi energiaksi mm.
> potentiaalienergiaksi, lämpöenergiaksi, yms.
Kirjoitit: "ja samankokoinen vastavoima aiheutuu ympärillä olevan
ilmamassan
virtausvastuksesta eli 'kitkasta', kun suihkumoottorin taakse puhaltama
ilma
pyrkii virtaamaan takaisin koneen etuosaan!"
Siis takaisin koneen etupuolelle virtaavan ilman kitka työntää konetta
eteenpäin?
"Syntyy paine-ero koneen etuosan ja takaosan välille ja kone nytkähtää
eteenpäin, että paine-ero tasoittuisi
nopeammin - näin vain siksi, että ilmallakin on virtausvastus!"
Siis koneen taakse muodostunut ylipaine työntää konetta eteenpäin?
Todellisuudessa konetta liikuttaa reaktiovoima, moottori "sylkee" ilmaa
suurella nopeudella taaksepäin, jolloin täsmälleen ilmalle annettua
impulssia vastaava reaktiovoima työntää moottoria päinvastaiseen
suuntaan. Sillä, minne moottorin suihkima ilma lopulta päätyy ei ole
merkitystä. Eihän kiväärinkään rekyyli riipu siitä, ammutko 1 vai 100
metrin päässä olevaa maalia. Kitkakaan ei vaikuta, eihän kiväärikään
potkaise lujemmin, vaikka ampuisit kallioseinään.
> Juuri tästä syystä en halunnut fleimejä tuohon, kun kaikille vain tällaiset
> analogiat eivät sovi. Analogia noissa suureissa ei suinkaan ole minun
> keksintöäni vaan tuli esille jo fysiikan tunneilla, joskaan ei mitenkään
> kuulunut varsinaisesti opeteltaviin asioihin, mutta helpottaa asioiden
> ymmärtämistä ainakin minulla.
Tasavirtapiireillä ei pitkälle pääse, niillä ei pysty käsittelemään
esimerkiksi potentiaalienergiaa (oikea vastine olisi tietysti
kondensaattori) eikä liike-energiaa (pyrkii vastustamaan muutosta =
induktanssi).
> > PS. Miten selität tyhjiössä toimivan rakettimoottorin toiminnan? Raketin
> > palokaasut kiertävät sen eteen "hangaten" matkalla sen kylkiä ja
> > työntäen sitä kitkan ansiosta eteenpäin?
>
> Miten selität tyhjiön - kumootko mahdollisesti joitakin lakeja vai miten?!?
> (Paine-ero sitä eteenpäin työntää - vai oletko tässäkin erimieltä)
Riippuu miten asiaa tarkastelee. Ulkoapäin katseltuna rakettia työntää
eteenpäin nimenomaan reaktiovoima, mutta moottorin sisällä palavan
polttoaineen tuottama kaasunpaine työntää polttokammion seiniä ja sitä
kautta rakettia eteenpäin. Homman juju on se, että umpinaisessa
kaasusäiliössä eri suuntiin vaikuttavat voimat kumoavat toisensa, mutta
polttokammiossa "yksi seinä puuttuu" ja jälkelle jää vain sivuseinät,
joiden voimat kumoavat toisensa ja "päätyseinä" johon vaikuttava
kaasunpaine siis antaa raketille vauhtia. Tilanteen ylläpito vaatii
tietysti ulos kaasunpaineen ylläpitoa jatkuvalla polttoainesyötöllä, kun
siitä "puuttuvasta seinästä" karkaa koko ajan kaasua.
"Yllättäen" molemmilla tarkastelutavoilla pitäisi tulla sama lopputulos,
koska raketti syöksee palokaasuja taakseen samalla voimalla kuin
polttokammion seinään vaikuttava paine työntää sitä eteenpäin.
Marko
Harri Ilmari Toivonen
>
> "Harri Ilmari Toivonen" <Harri.T...@utu.fi> kirjoitti viestissä
> news:alk9q5$rbk$1...@bowmore.utu.fi...
> > > PS. Miten selität tyhjiössä toimivan rakettimoottorin toiminnan?
Raketin
> > > palokaasut kiertävät sen eteen "hangaten" matkalla sen kylkiä ja
> > > työntäen sitä kitkan ansiosta eteenpäin?
> >
> > Miten selität tyhjiön - kumootko mahdollisesti joitakin lakeja vai
> miten?!?
> > (Paine-ero sitä eteenpäin työntää - vai oletko tässäkin erimieltä)
> >
>
> Olisko liikemäärän säilymislaki mitään. Jos vaikka 1000kg raketista
> lähetetään 1 kg tavaraa 1000 m/s taaksepäin, jotta liikemäärä pysyisi
> vakiona, pitää raketin lähteä 1 m/s entistä nopeammin eteenpäin.
Liikemäärä
> on massa*nopeus, suunnat huomioon ottaen pitää siis systeemin liikemäärien
> summan säilyä vakiona. Kineettistä energiaa tulee tuossa lisää
polttoaineen
> palamisesta. Lukion kurssista löytyy Newtonin lait, ne riittää selittämään
> raketin ja suihkumoottorin kitkattomissa olosuhteissa. Kitka vaan lisää
> häviöitä ja hidastaa menoa.
Tämähän on ihan selvä - en ole tuohon tietääkseni mitään väittänytkään.
Liikemäärä on hyödyllinen tuossa lähtötapahtumassa (vrt kimmoisa törmäys) ja
määrää sekä 1 kg tavaran että 1000 kg raketin lähtönopeudet. Kun lähtö on
tapahtunut liikemäärätkin alkavat laskea siksi, että kummankin nopeudet
pienenevät tai oikeastaa niiden liike-energia muuttu lämpöenergiaksi
kokoajan. Jos systeemiin tuodaan polttoaineen palamisen muodossa, niin
liike-energia voi kasvaa, jos lisäenergian määrä ylittää hidastavan energian
eli kitkaan kuluvan energian tai ylöspäin mentäessä potentiaalienergian ja
kitkaenergian summan.
> Tyhjiö on taas yksinkertaisesti tyhjä, se ei aiheuta mitään voimia.
Ongelma on vain, että sitä tyhjiötä ei missään ole olemassa ainakaan
kokeellisessa fysiikassa. On olemassa vain oletuksia, että kitka voidaan
jättää huomiotta. Tällaistä oletusta ei kyllä meidän ilmakehässä voi tehdä.
> Paine-ero on tuossa kohtaa sikäli hankala suure, ettei sen
suihkumoottorista
> purkautuvan kaasun painetta ole helppo määrittää, eikä siitä saa laskettua
> helpolla voimia. Kaasun aiheuttama voima on taas yksinkertainen
> määriteltävä, se määräytyy suoraan kaasun massasta ja lähtönopeudesta.
Tuota, jos suihkumoottorin aiheuttama työntövoima ei aiheuttaisi paine-eroa
moottorin ilmanoton ja suihkupuolen välille, mikä voima sitten konettaa
liikkuttaa (älä vain sano, että työntövoima)? Edelleen, mistä se paine-ero
muodostuisi ellei siitä, että ilmapatsas pyrkii pysymään paikallaan
virtausvastuksen ansiosta ja sillä tavalla auheuttaa sen paine-eron.
(Suihkumoottori ei toimi missään suljetussa tilassa kuten aseen piippu,
jossa räjähdys tapahtuu.)
Harri
Markku Nevalainen
> >
> > Olisko liikemäärän säilymislaki mitään. Jos vaikka 1000kg raketista
> > lähetetään 1 kg tavaraa 1000 m/s taaksepäin, jotta liikemäärä pysyisi
Hei rakettikonetiedemiehet!!
Lumen lykkiminen Ok-talon pihalta on nyt keskustelussa jäänyt aika
kauas taakse. Joten forwardatkaa jatkot news:sfnet.tiede.fysiikka -ryh-
mään, niin saatatte saada lisää keskusteluseuraakin samalla.
Harri Ilmari Toivonen
>Sillä, minne moottorin suihkima ilma lopulta päätyy ei ole
> merkitystä. Eihän kiväärinkään rekyyli riipu siitä, ammutko 1 vai 100
> metrin päässä olevaa maalia. Kitkakaan ei vaikuta, eihän kiväärikään
> potkaise lujemmin, vaikka ampuisit kallioseinään.
Kivääri kai eroaa tässä aika paljon, koska se on suljettu tila toisin kuin
suihkumoottorin kohdalla - vai pitäisikö sanoa, että tilan seinämät ovat
huomattavasti lujempaa materiaalia. Luodin saama energia johtuu räjähdyksen
aiheuttamasta paineesta, kun räjähdysaineen tilavuus äkisti kasvaa. Mitäs,
jos vaikka täyttäisi piipun luodin edestä vedellä (tai miksei hiekalla saman
tien), rekyyli luultavasti pienee entisestään, koska luoti ei lähde
mihinkään (ainakaan sillä hiekalla). Energia pyrkii varmasti purkautumaan
kuitenkin aika ikävin seurauksin. Väittäisin sillä luodin edessä olevalla
aineksella olevan jossain määrin vaikutusta. Mites se vesijetti toimiikaan,
siinähän ei ole sitä kaasun tilanmuutosta tai muuta räjähdystä ja silti olen
nähnyt niiden liikkuvan.
> > Juuri tästä syystä en halunnut fleimejä tuohon, kun kaikille vain
tällaiset
> > analogiat eivät sovi. Analogia noissa suureissa ei suinkaan ole minun
> > keksintöäni vaan tuli esille jo fysiikan tunneilla, joskaan ei mitenkään
> > kuulunut varsinaisesti opeteltaviin asioihin, mutta helpottaa asioiden
> > ymmärtämistä ainakin minulla.
>
> Tasavirtapiireillä ei pitkälle pääse, niillä ei pysty käsittelemään
> esimerkiksi potentiaalienergiaa (oikea vastine olisi tietysti
> kondensaattori) eikä liike-energiaa (pyrkii vastustamaan muutosta =
> induktanssi).
Sillä ei muistamisen kannalta (ainakaan minulle) ole hirveesti merkitystä,
jos ei kaikkea voi soveltaa.
> > > PS. Miten selität tyhjiössä toimivan rakettimoottorin toiminnan?
Raketin
> > > palokaasut kiertävät sen eteen "hangaten" matkalla sen kylkiä ja
> > > työntäen sitä kitkan ansiosta eteenpäin?
> >
> > Miten selität tyhjiön - kumootko mahdollisesti joitakin lakeja vai
miten?!?
> > (Paine-ero sitä eteenpäin työntää - vai oletko tässäkin erimieltä)
>
> Riippuu miten asiaa tarkastelee. Ulkoapäin katseltuna rakettia työntää
> eteenpäin nimenomaan reaktiovoima, mutta moottorin sisällä palavan
> polttoaineen tuottama kaasunpaine työntää polttokammion seiniä ja sitä
> kautta rakettia eteenpäin. Homman juju on se, että umpinaisessa
> kaasusäiliössä eri suuntiin vaikuttavat voimat kumoavat toisensa, mutta
> polttokammiossa "yksi seinä puuttuu" ja jälkelle jää vain sivuseinät,
> joiden voimat kumoavat toisensa ja "päätyseinä" johon vaikuttava
> kaasunpaine siis antaa raketille vauhtia.
>
>Tilanteen ylläpito vaatii
> tietysti ulos kaasunpaineen ylläpitoa jatkuvalla polttoainesyötöllä, kun
> siitä "puuttuvasta seinästä" karkaa koko ajan kaasua.
>
> "Yllättäen" molemmilla tarkastelutavoilla pitäisi tulla sama lopputulos,
> koska raketti syöksee palokaasuja taakseen samalla voimalla kuin
> polttokammion seinään vaikuttava paine työntää sitä eteenpäin.
Reaktio aiheuttaa siis tilavuuden laajenemisen ja saa aikaan kaasun
virtauksen - eikö?
Koska kokonaispaine (= staattinen + dynaaminen paine) on vakio. Kaasun
virtaus kasvattaa dyn. painetta ja pienentää staattista painetta - eikö? Eli
ilman ilmavirran aiheuttamaa paine-eroa - ei ole työntövoimaa, kun kyseessä
on avoin tila.
Yllättäen näillä kummallakin tavalla pitäisi tulla sama lopputulos ja kaiken
takana on juuri ilman virtausvastus. (Jollakin kuvitteellisella tyhjiöllä ei
ainakaan minun nähdäkseni ole tässä mitään osaa eikä arpaa ja sellainen ei
ainakaan tässä ole kyseessä.)
Niin tai näin, minulla kiinnostus aiheeseen ainakin tässä ryhmässä loppui
jo, joten ei kun jatketaan rakentamista paineinemme....
Harri
Marko Björkroth
> Kivääri kai eroaa tässä aika paljon, koska se on suljettu tila toisin kuin
> suihkumoottorin kohdalla - vai pitäisikö sanoa, että tilan seinämät ovat
> huomattavasti lujempaa materiaalia.
Kiväärin piippu ei ole suljettu tila, vaan tyhjä reikä, joka on
ympäröity teräksellä. Päätelmäsi on siis väärä.
> Mites se vesijetti toimiikaan,
> siinähän ei ole sitä kaasun tilanmuutosta tai muuta räjähdystä ja silti olen
> nähnyt niiden liikkuvan.
Väärä johtopäätös, vesijetti pysyy paikallaan, mutta työntää ympäröivää
maailmaa liikkeelle. Muualta kuin vesijetistä katsoen tietysti *näyttää*
siltä kuin jetti liikkuisi, mutta lapsikin tajuaa, ettei se näin voi
olla. Vesijetti pysyy aina paikallaan kitkan ansiosta.
> > Tasavirtapiireillä ei pitkälle pääse, niillä ei pysty käsittelemään
> > esimerkiksi potentiaalienergiaa (oikea vastine olisi tietysti
> > kondensaattori) eikä liike-energiaa (pyrkii vastustamaan muutosta =
> > induktanssi).
>
> Sillä ei muistamisen kannalta (ainakaan minulle) ole hirveesti merkitystä,
> jos ei kaikkea voi soveltaa.
No sen kyllä huomaa, mutkat suoriksi vaan.
> Reaktio aiheuttaa siis tilavuuden laajenemisen ja saa aikaan kaasun
> virtauksen - eikö?
> Koska kokonaispaine (= staattinen + dynaaminen paine) on vakio. Kaasun
> virtaus kasvattaa dyn. painetta ja pienentää staattista painetta - eikö? Eli
> ilman ilmavirran aiheuttamaa paine-eroa - ei ole työntövoimaa, kun kyseessä
> on avoin tila.
Joo, ole oikeassa, kuumatka oli huijausta, koska avoimessa tilassa
toimivia rakettimoottoreita ei ole. Rakettimoottori toimii vain
suljetussa, alle 40 m² tilassa.
> Niin tai näin, minulla kiinnostus aiheeseen ainakin tässä ryhmässä loppui
> jo, joten ei kun jatketaan rakentamista paineinemme....
Jo oli aikakin. Ei hymiötä.
Marko