Yläkerran kustannukset
Leena Ikonen
kustannuksista, niin kysäisen samalla samalta "raadilta" jonkinlaista
arviota yläkerran kustannuksista yleensä. Eli jos ajatellaan saman
verran samankokoisia huoneita yhdessä tai 1 1/2 kerroksessa
mikä on kustannusero ja mihin suuntaan?
Yleensä kai rakentaja tietää jo etukäteen mitä tahtoo (tai minkä-
korkuinen talo tontille vaaditaan) mutta silti kummastuttaa se,
miten erilaisia hihavakioita saa mahdollisen yläkerran neliöille.
Jos nyt puhutaan ihan oikeilla nimillä, niin Kastelli-edustaja
lupailee yläkerran neliöt noin puoleen hintaan verrattuna ala-
kerran neliöihin (siihen hintaan voisi jo laittaa niitä
toisen aulatilan vaatimia "hukkaneliöitä"). Pari muuta edustajaa
(ainakin K-raudan talomyyjä ja paikallinen Herrala-edustaja) taas
varoittelee, että yläkertaneliöt maksavat jopa enemmän kuin
pohjakerroksen neliöt. Totuus löytynee jostain tältä väliltä??
Onko rakennustavalla/talopakettityypillä tähän merkittävä vaikutus
(luulis, että jos tuo hintaero olis oikea, kaikki 1 1/2-kerroksiset
olisvat Kastelli-precuttia ;) Entä oman työn osuudella (jos vaikka
ammattirakentaja velottaa yläkerrasta vaarallisen työn lisää, minkä
hartijapankkirakentaja säästää riskeeraamalla oman henkensä ihan
ilmaiseksi? ;(
--
*-*-*-*-* Leena Ikonen (tamm...@lut.fi) *-*-*-*-*
Toni Arte
>
> Kun nyt on kiivas keskustelu meneillään yläkerran valmiiksirakentamisen
> kustannuksista, niin kysäisen samalla samalta "raadilta" jonkinlaista
> arviota yläkerran kustannuksista yleensä. Eli jos ajatellaan saman
> verran samankokoisia huoneita yhdessä tai 1 1/2 kerroksessa
> mikä on kustannusero ja mihin suuntaan?
Kyllä ne yläkertaneliöt ovat edullisia. Mutta et voi
yksikerroksisessakaan laskea yksisilmäisesti että lisäneliö maksaa esim.
7000mk/m2 (siis kokonaiskustannus/pinta-ala), vaan tottakai
alakerrassakin neliön lisääminen tai poistaminen maksaa tätä vähemmän.
Kaava voisi olla vaikka tälläinen:
kokonaiskustannus = 300000mk + 4000mk/m2 * pinta-ala
1 1/2 kerroksinen talo on alakerran osalta jonkun verran kalliimpi kuin
yksikerroksinen jossa pinta-alaa saman verran kuin ko. 1 1/2-kerroksisen
alakerrassa, tämä on tietysti selvää koska esim. kattoristikot ovat
huomattavasti järeämmät ja todennäköisesti myös julkisivu on korkeampi.
Itse olen aika vakuuttunut siitä että kun yläkertaa sitten lähdetään
toteuttamaan sinne kattoristikoiden väliin, niin kyllä siitä halpoja
neliöitä tulee. Mutta pitää ottaa huomioon kokonaiskustannukset, eli
paljonko alakerta maksoi enemmän siksi että mahdollisuus yläkertaan on
olemassa.
Meidän talo on valmiina 252 kerrosalaneliötä ja hinnaksi tulee vähän yli
vanha miljoona. Tosin ulkopuolista työvoimaa on ollut erittäin vähän
käytössä.
--
Toni
Petri Kärhä
Leena Ikonen wrote:
> arviota yläkerran kustannuksista yleensä. Eli jos ajatellaan saman
> verran samankokoisia huoneita yhdessä tai 1 1/2 kerroksessa
> mikä on kustannusero ja mihin suuntaan?
Ei sillä ole juuri mitään merkitystä. Esim. 160 m2 talo yhteen tai
puoleentoista kerrokseen maksaa ihan saman.
Kaksikerroksisessa tulee säästöä pienemmistä perustuksista ja vähemmistä
kattoneliöistä. Takkiin tulee sitten kuitenkin mm. seuraavista syistä:
- Villaa menee paljon ja villoitus on hankalampaa (viistot yläkatot on
tosi keljuja)
- Rakenteet ovat monimutkaisia (työkulut nousee)
- Vedet ja ilmastoinnit menevät hankalammiksi ja urakat on kalliimpia
- Portaat maksaa
- Talon maalaus ja verhoilu on kenkkua ja kallista korkeuden takia
Ehkä siitä loppujen lopuksi jotain pientä jää viivan alle, mutta ei
paljoa. Meillä syyt puolitoistakerroksisen valintaan olivat
- Säästää tonttia
- Yläkerran voi rakentaa myöhemmin
- Ne on muotia ja komeita
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Toni Arte
> - Villaa menee paljon ja villoitus on hankalampaa (viistot yläkatot on
> tosi keljuja)
Minä laitoin puhallusvillaa, pystyseinät levystä. Eli viistossa katossa
on ylhäällä tuulensuojalevy (jonka takana 10cm tuuletusrakoa
aluskatteeseen) ja alla muovi + koolaus. 40m2 puhallusvuorivillaa oli
asennettu parissa tunnissa ja kuutiohinta asennettuna ehkä 70%
levyvillan hinnasta pihaan toimitettuna.
> - Rakenteet ovat monimutkaisia (työkulut nousee)
> - Vedet ja ilmastoinnit menevät hankalammiksi ja urakat on kalliimpia
> - Portaat maksaa
> - Talon maalaus ja verhoilu on kenkkua ja kallista korkeuden takia
Puhumattakaan siitä mitä se on kokonaan kaksikerroksisessa kuten
naapurilla. Näitä perinteisiä rautaisia rakennustelineitäkin piti
laittaa kolme kerrosta päällekkäin että yltää harjalle asti, meillä
riitti 2 + jakkara.
Kyllä näitä matalia yksikerroksisia katsoo nyt eri tavalla,
räystäänalusetkin voisi maalata ihan jakkaralla seistien :-)
> Ehkä siitä loppujen lopuksi jotain pientä jää viivan alle, mutta ei
> paljoa. Meillä syyt puolitoistakerroksisen valintaan olivat
>
> - Säästää tonttia
> - Yläkerran voi rakentaa myöhemmin
> - Ne on muotia ja komeita
Kaavassa luki että vähintään 33% rakennusoikeudesta pitää käyttää
toisessa kerroksessa. Tarkkaan ottaen talon olisi pitänyt kaavan mukaan
olla 2-kerroksinen, mutta olivat mokanneet ja antaneet lupia 1 1/2
-kerroksisille, joten mekin saatiin sitten periksi. Koko alueella taitaa
olla 4 kokonaan kaksikerroksista taloa.
--
Toni
Petteri Soikkonen
news:3D58C57C...@pop.hut.fi...
> paljoa. Meillä syyt puolitoistakerroksisen valintaan olivat
>
> - Säästää tonttia
> - Yläkerran voi rakentaa myöhemmin
> - Ne on muotia ja komeita
Meillä syitä valintaan (1krs vs. 2krs -ratkaisu) oli
- osan huoneistoalasta voi rakentaa myöhemmin (kaikkia neliöitä ei ehkä
tarvitse rakentaa velkarahalla) yksikerroksisessa en uskoisi tämän
onnistuvan
- ennenvanhaankin oli tapana rakentaa yläkertaa myöhemmin, joten idea ei voi
olla totaalisen huono.
- yläkerta on selkeästi oma tilansa. Tämä oli ehkä tärkein syy. Lapset saa
yläkertaan. Poissa silmistä, poissa mielestä... yläkertaan saa
"arkiolohuoneen", jonka ei tarvitse olla niin särmässä kunnossa kuin
alakerran olohuone.
- olen ollut siinä uskossa että yläkerran lämmittäminen tulee halvemmaksi
(alakerrasta "vuotaa" lämpöä yläkertaan). Tästä aiheesta on ollut täälläkin
joskus ankaraa vääntöä, enkä ole niin varma säästääkö sitä todella yläkerran
lämmittämisessä.
- jos tontilla on maisema-arvoa, yläkerrasta näkee pidemmälle.
Muuten olen sitä mieltä, että yläkertaan tulee myös paljon hukkaneliöitä,
esim. juuri tuo yläkerran arkiolohuone /oleskelutila, sellaista ei
yksitasoratkaisuun toteutettaisi. Siksi meilläkin varmaankin käytetään aika
edullisia
materiaaleja yläkerrassa.
Miinuspuolia kaksitasoratkaisussa on paljon:
- portaat ovat kalliit, vaaralliset ja vievät paljon tilaa (portaiden
alaosaa voi tosin käyttää
(hankalan mallisena) kaappitilana)
- korkea rakennus varjostaa tontin pohjoispuoleista osaa
- ilmanvaihto on hankala toteuttaa (tästä joku jo mainitsikin)
- ja varmaan monia muitakin...
Petteri
PP
nyrkkisäännöksi 7500 mk/ m2. Yläkerralle riittäisi 4000 mk/m2.
Hyvillä materiaaleilla; luvat, liittymät ja pihat mukana. Pohja 123 m2.
TIEDÄN lähipiirissä tehdyn vielä halvemmallakin.
Nämä tietokone-lässytysohjelmat sunmuut asiantuntijalausunnot tietysti
laskevat hinnat kalliimmaksi.
Maksakoon ken haluaa !
"Leena Ikonen" <tamm...@maa4.cc.lut.fi> wrote in message
news:slrnalg2sq....@maa4.cc.lut.fi...
> --
Heli
kaksikerroksinen ole kuitenkin sisätiloiltaan helpompi(ei vinoa
seinää)
Toni Arte
Makuasia :-) Minä en haluaisi itselleni kokonaan kaksikerroksista taloa:
* en pidä ulkonäöstä
* vielä korkeampi kuin 1 1/2 -kerroksinen. Eli vielä enemmän haastetta
omatoimiselle rakentajalle
* puolet kerrosalasta tulee toiseen kerrokseen, joten pohjasta ei voi
tehdä yhtä isoa kuin 1 1/2 -kerroksisella. Itse halusin myös kaksi
makuu/työhuonetta alakertaan
Tietysti esim. ikkunoita saa paremmin kokonaan kaksikerroksisen
yläkertaan.
--
Toni
Marko Björkroth
> - olen ollut siinä uskossa että yläkerran lämmittäminen tulee halvemmaksi
> (alakerrasta "vuotaa" lämpöä yläkertaan). Tästä aiheesta on ollut täälläkin
> joskus ankaraa vääntöä, enkä ole niin varma säästääkö sitä todella yläkerran
> lämmittämisessä.
No joo varmaan yläkerran lämmittäminen tulee halvemmaksi. Ja sitten kun
rakentaa lämpimän kellarin, niin alakerrankin lämmittäminen tulee
halvemmaksi. Harmi vaan, että sitä kellaria joutuu sitten lämmittämään
koko talon edestä.
Lämmöntarpeen ratkaisee se, kuinka paljon lämpöä karkaa rakennusvaipan
(seinät, lattia, yläpohja) läpi rakennuksen ulkopuolelle - ei se, mihin
huoneeseen lämpö tuodaan. Siinä mielessä yläkerta säästää, että
kaksikerroksisessa talossa vaipan pinta-ala suhteessa rakennuksen
tilavuuteen on pienempi kuin yksikerroksisessa.
Marko
Markus Vuori
>
> Leena Ikonen wrote:
>
>> verran samankokoisia huoneita yhdessä tai 1 1/2 kerroksessa
>> mikä on kustannusero ja mihin suuntaan?
>
> Ei sillä ole juuri mitään merkitystä. Esim. 160 m2 talo yhteen tai
> puoleentoista kerrokseen maksaa ihan saman.
>
>
> - Villaa menee paljon ja villoitus on hankalampaa (viistot yläkatot on
> tosi keljuja)
> - Rakenteet ovat monimutkaisia (työkulut nousee)
Sen verran vielä, että useat noista Petrin mainitsemista tekijöistä
ovat riippuvaisia siitä, tehdäänkö itse vai "avaimet käteen". Jos tekee
itse, yläkerran neliöistä tulee jonkin verran halvempia, mutta ei se ero
kyllä dramaattinen ole. Vaikka tekisi lähes kaiken itse, en usko tuohon
mainitsemaasi Kastelli-miehen lausumaan 50% säästöstä.
yst.terv.
--
Markus Vuori | ASCII ribbon campaign ( )
Jyväskylä, Finland | - against HTML email X
mar...@vuoret.net | & vcards / \
Petri Kärhä
> Sen verran vielä, että useat noista Petrin mainitsemista tekijöistä
> ovat riippuvaisia siitä, tehdäänkö itse vai "avaimet käteen". Jos tekee
> itse, yläkerran neliöistä tulee jonkin verran halvempia, mutta ei se ero
No näinhän se on. Rakennusvaiheessa on tyypillisesti julmettu kiire
saada talo asuttavaan kuntoon, että pääsee pois vuokrakämpästä. Tämän
jälkeen on sitten enemmän aikaa ja voi tehdä enemmän itse. Tällaiseen
lähtökohtaan kaksikerroksinen talo on hyvä. Yläkerran tekemättä
jättäminen on sellainen luonnollinen rajapinta.
Toki yksikerroksiseta talostakin voi jättää osia tekemättä, mutta hyvän
rajan vetäminen on hankalampaa. Makuuhuoneita voi jättää
viimeistelemättä, mutta säästö ei ole suuren suuri, koska todelliset
kustannukset on jo maksettu katossa, perustuksissa, lattioissa,
sähköissä, ilmastoinneissa ja ulkovaipassa. Ulkoverhouksen voi jätää
asentamatta, mutta se on roisin näköistä (ja yksikerroksisissa
elementeissä paneelit on lähes aina kiinni).
> kyllä dramaattinen ole. Vaikka tekisi lähes kaiken itse, en usko tuohon
> mainitsemaasi Kastelli-miehen lausumaan 50% säästöstä.
Kyse on vähän siitä miten sen laskee. Myyntimiehet on uskomattoman
ketkuja. Keskimäärin ison omakotitalon rajkennuskustannukset pyörinee
noin 1.000 - 1.200 E hintaluokassa (keskiarvo yläkerrasta ja
alakerrasta). Jos yläkertaan laskee vain ne kustannukset, mitkä tulee
sisäänmuuton jälkeen, niin yläkerran neliöt on tosi halpoja, noin 500 E
per neliö. Ikävä vaan että näin laskettuna alakerran neliöt maksoikin
sitten 1.500 E per neliö.
Petteri Soikkonen
> tosi keljuja)
Eikö viiston yläpohjan voi villoittaa puhaltamalla? Eli ymmärsin sen
tapahtuvan siten, että kattotuolien alapuolelle (onkohan kyseessä yläpaarre,
kun se vaakasuora osa on alapaarre) kiinnitetään höyrynsulkumuovi, joka
kiinnitetään lähes ylös asti. Sieltä ylhäältä sitten puhalletaan alaspäin
kattotuolin ja höyrynsulkumuovin muodostava "laatikko" kerrallaan. Kuulemma
näkee hyvin höyrynsulun läpi, että joka paikkaan tulee villaa. Sitä en
oikein ymmärtänyt, miten homma viimeistellään, eli miten se ylin osa (eli
yläkerran sisäkaton vaakasuora osuus) hoidetaan, etenkin jos villa
puhalletaan. Tämäkö on se "kelju" paikka? Myös kattolyhtyjen kohdat
saattavat olla hankalia?
Petteri
Petri Kärhä
Petteri Soikkonen wrote:
> Eikö viiston yläpohjan voi villoittaa puhaltamalla? Eli ymmärsin sen
Joo, jälkikäteen minäkin olen paljon viisaampi :-) En oikein tiedä mitä
ajattelin, kun tilasin taloon kaikki villat levyinä. Ajattelin jotenkin,
että se on luotettavampaa, kun ne levyt ei painu. Enkä ollut oikein
varma, että villoitanko välipohjan, vai yläpohjan. Loppujen lopuksi
sitten villoitin kaiken, levyillä.
Ne viistokohdat on levyjen kanssa kaikkein pahimmat. Levut saa pysymään
ylhäällä, kun vetää nitojalla narua alle siksakkiin, mutta hankalaa se
on. Jos nyt tekisin uudestaan, niin todennäköisesti tekisin homman
puhallusvillalla. On se niin paljon helpompaa.
> oikein ymmärtänyt, miten homma viimeistellään, eli miten se ylin osa (eli
> yläkerran sisäkaton vaakasuora osuus) hoidetaan, etenkin jos villa
Se kohta puhalletaan tietysti yläkolmiosta käsin paloluukun kautta.
Käsittääkseni tämä vaatii kuitenkin toisen villoituskerran? Ellei sitten
asenna höyrysulkua kokonaan, ja puhalla kaikkea yläkolmion kautta.
> puhalletaan. Tämäkö on se "kelju" paikka? Myös kattolyhtyjen kohdat
> saattavat olla hankalia?
Joitain paikkoja jäänee väkisinkin, mitä ei puhaltamalla saa tehtyä, eli
muutama paketti levyvillaa kannattaa varata vaikka kuinka puhaltaisi.
Toni Arte
Meillä tehtiin näin, tosin puhallusvuorivilla ei taida olla virallisesti
tyyppihyväksytty tähän. Eli ensin kattoristikoiden väleihin naulattiin
2x2 tuulensuojalevyn kiinnittämiseksi. Tuulensuoja tulee vinoihin
osuuksiin 10cm etäisyydelle aluskatteesta. Koko väliä ei siis täytetä,
tuuletus on tärkeää.
Alapuolelle tosiaan muovi + koolaus, jolloin saadaan sopivat kotelot
villalle. Puhalluskaveri menee sitten sisään päätykolmiosta, tai kuten
meillä parvekkeen katosta, letkunsa kanssa. Ja lähtee etenemään toisesta
päästä täyttäen kotelon kerrallaan ja samalla myös katon suoran osuuden
edetessään takaisin päin. Katon suora osuus taitaa olla se helpoin
paikka.
Homman helppous/vaikeus riippuu kovin kattoristikoiden mallista. Meillä
tämä ristikon harjakolmion sisäkorkeus on yli metrin, joten siellä
pääsee vielä hyvin liikkumaan.
Kaikki erikoiskohdat kuten kattolyhdyt, kattoikkunat ym. kannattaa tehdä
valmiiksi ja levyttää itse hankalat kohdat ennen puhallusta.
Ja tosiaan hinta. Valmiiksi asennettuna huomattavasti edullisempi kuin
levyvillat tontille toimitettuna. Ja samalla puhallettiin autotallin
katolle eristeet, oli noin 15min homma.
Yläkerran pystyt seinät villoitettiin levyvillalla, ennen puhallusta.
--
Toni
Rauno Kangas
"Leena Ikonen" <tamm...@maa4.cc.lut.fi> kirjoitti viestissä news:slrnalg2sq....@maa4.cc.lut.fi...
> Kun nyt on kiivas keskustelu meneillään yläkerran valmiiksirakentamisen
> kustannuksista, niin kysäisen samalla samalta "raadilta" jonkinlaista
> arviota yläkerran kustannuksista yleensä. Eli jos ajatellaan saman
> verran samankokoisia huoneita yhdessä tai 1 1/2 kerroksessa
> mikä on kustannusero ja mihin suuntaan?
Joskus kauan sitten tutkin asiaa enemmänkin ja tein hankekustannusarvion
laskentaa ihan Excel-työkalunkin, jossa neliöhinnan laskennassa lähdettiin
perushinnasta, johon lisättiin kalleustekijöistä lisähintaa ja edullisuustekijöistä
annettiin neliöhinnalle hyvityksiä. En onnistunut "tähän hätään" löytämään
tuota tutkielmaani, mutta muistikuva on, että 1½...2-kerroksisuus vaikutti
neliöhintaa alentavasti. Tutkimukseni mukaan se taisi olla siten, että
samat neliömäärät kahteen kerroksen rakentaen laski neliöhinta -
olikoss se jopa 200 mk/m2. Siis esimerkiksi 150 m2 talo 1½ kerroksisena
olisi 30.000 mk edullisempi (edellyttäen, että talon muuttuessa 1½ kerrok-
siseksi se ei muutu samalla väljemmin suunnitelluksi).
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
Petri Kärhä
Rauno Kangas wrote:
> neliöhintaa alentavasti. Tutkimukseni mukaan se taisi olla siten, että
> samat neliömäärät kahteen kerroksen rakentaen laski neliöhinta -
> olikoss se jopa 200 mk/m2. Siis esimerkiksi 150 m2 talo 1½ kerroksisena
> olisi 30.000 mk edullisempi (edellyttäen, että talon muuttuessa 1½ kerrok-
> siseksi se ei muutu samalla väljemmin suunnitelluksi).
Lienee arvio aika kohdallaan ... ja asettaa säästöt oikeisiin kehyksiin.
Miljoonan markan talossa yksi 30 tonnia ei juuri tunnu missään.
Portaikko pienimmillään lohkaisee yläkerrasta noin 3 neliötä ja
alakerrasta 2 neliötä, eli yhteensä noin 5 neliötä. Laskettuna 6.000,-
neliöhinnalla saamme että talosta puuttuu käyttökelpoisia neliöitä 30
tonnin verran verrattuna yksikerrosratkaisuun, eli juuri tuon säästön
verran :-) Lisäksi kun ottaa huomioon sen, että portaita ei ole kiva
sijoittaa makuuhuoneisiin tai olohuoneeseen, niin ala- ja yläkertaan
tulee yllimääräisiä oleskelutiloja, niin kuin joku jo mainitsikin.
Siis taasen, kaksikerroksista taloa ei kannata valita kustannusten
takia, vaan muista syistä.
Pete
Tyytyväinen 1 1/2 kerroksisen talon asukas
PJK
>
> Rauno Kangas wrote:
>
> > neliöhintaa alentavasti. Tutkimukseni mukaan se taisi olla siten, että
> > samat neliömäärät kahteen kerroksen rakentaen laski neliöhinta -
> > olikoss se jopa 200 mk/m2. Siis esimerkiksi 150 m2 talo 1½ kerroksisena
> > olisi 30.000 mk edullisempi (edellyttäen, että talon muuttuessa 1½
kerrok-
> > siseksi se ei muutu samalla väljemmin suunnitelluksi).
>
>
> Lienee arvio aika kohdallaan ... ja asettaa säästöt oikeisiin kehyksiin.
> Miljoonan markan talossa yksi 30 tonnia ei juuri tunnu missään.
>
> Portaikko pienimmillään lohkaisee yläkerrasta noin 3 neliötä ja
> alakerrasta 2 neliötä, eli yhteensä noin 5 neliötä. Laskettuna 6.000,-
> neliöhinnalla saamme että talosta puuttuu käyttökelpoisia neliöitä 30
> tonnin verran verrattuna yksikerrosratkaisuun, eli juuri tuon säästön
> verran :-) Lisäksi kun ottaa huomioon sen, että portaita ei ole kiva
> sijoittaa makuuhuoneisiin tai olohuoneeseen, niin ala- ja yläkertaan
> tulee yllimääräisiä oleskelutiloja, niin kuin joku jo mainitsikin.
>
> Siis taasen, kaksikerroksista taloa ei kannata valita kustannusten
> takia, vaan muista syistä.
>
> Pete
> Tyytyväinen 1 1/2 kerroksisen talon asukas
>
Näinhän asia on. Täytyy myös muistaa, että vähänkään isompaan
yksikerroksiseen taloon tuppaa myös muodostumaan käytäviä ja auloja ...
Rauno Kangas
muilla kuin taloudellisilla seikoilla. Mielestäni 1½- ja 2-kerroksinen
talo kannattaa rakentaa aina kun se on kaavan mukaan mahdollinen
jo pelkästään sen vuoksi, että asuminen naapuria alempana ei osu
suomalaiseen mielenlaatuun (makuhuoneen ikkunaa katutasossa
vierastan itsekin). 1-tasoinen puoltaa paikkaansa lähinnä 1-kerros-
tontille ja/tai liikuntarajoitteisille.