Wanhaan hirsisaunaan uusi lattia
ZeiZei
hirsisaunassa on tuliterä 30+ vuotta vanha puulattia. Lattia on
toteutettu eristämättömänä vasojen päälle ponttilaudalla, kaadot
seinistä keskelle lattiaa "railoon", jossa lattialautojen päihin
kiinnitetty kouru on johtanut vedet lattian alapuolella edelleen
kokonaan rakennuksen ulkopuolelle.
Nyt lattian laudat ovat sinänsä kunnossa, mutta "railon" reunasta laudat
ovat lähteneet happanemaan, minkä seurauksena lautojen alapuolelle
kiinnitetty kouru on repsahtanut, eikä vesi enää juoksekaan ulos, vaan
valuu suoraan maahan tai jää kouruun makaamaan, pitäen alapohjan
jokseenkin kosteana melko pitkään. Huolettaa myöskin, minne kaikkialle
vahingoittunut lattiarakenne vettä uittaakaan. Maavara saunassa on
tietysti niin pieni, että alle ei oikein mahdu tarkastamaan, saatika
korjaamaan tilannetta.
Nyt olen alkanut huolestumaan vasojen ja wanhan hirsisaunan alimpien
hirsien kunnosta, joten lattiarakenteen uusiminen lienee paikallaan.
Vanhat hapantuneet laudat kiskotaan tietysti huitsiin, vaan mitäs sitten?
Jostakin raamatusta lukaisin, että saunan lattiaa ei tulisi toteuttaa
ponttilaudalla korkkaamisvaaran takia, mutta ainakin tuo lattia on 30
vuotta toiminut korkkamatta. Mitäpä raati tässä neuvoo? Entäpä sitten
nuo lattialautojen päät? Kuinka ne tulisi muotoilla / käsitellä?
Lautojen pintakäsittely? Nämä laudat aikoinaan lakattiin. Sittemmin
lakka kului pinnasta pois, vaan ei se lautojen kuntoon mitään
vaikuttanut. Ainoastaan päistä ovat hapantuneet.
On käynyt mielessä myös toinen vaihtoehto. Maapohjainen sauna. Mitäpä
jos siis kiskoisi laudat ja vasat kokonaan tuuttiin, muokkaisi kaadot
maapohjaan ja täyttäisi pohja-alan soralla. Soran päälle itse
löylyhuoneeseen tulisi sitten rallit. Onko tällaisesta ratkaisusta
kenelläkään kokemusta?
--
Zzzzz.....
Rauno Kangas
> Tällä hetkellä vain kesäisin käytettävässä rossipohjaisessa hirsisaunassa
> on tuliterä 30+ vuotta vanha puulattia. Lattia on toteutettu
> eristämättömänä vasojen päälle ponttilaudalla, kaadot seinistä keskelle
> lattiaa "railoon", jossa lattialautojen päihin kiinnitetty kouru on
> johtanut vedet lattian alapuolella edelleen kokonaan rakennuksen
> ulkopuolelle.
----snip---------------
> maapohjaan ja täyttäisi pohja-alan soralla. Soran päälle itse
> löylyhuoneeseen tulisi sitten rallit. Onko tällaisesta ratkaisusta
> kenelläkään kokemusta?
Olen joskus 80-luvun alussa ollut talkoissa, joissa juuri tuollainen
50-luvun saunanlattia pantiin uusiksi, kun yksi talkooleiriläinen vesiä
saunalle kantaessaan "putosi lattian läpi". Lähtötilanne oli kutakuinkin
samanmoinen, ikää 30+ ja havaittavat viat juuri niissä vesikourun
puoleisissa päissä lattialautaa, tosin pehmyttä puuta löytyi tarkemmin
tarkasteltuna muussakin kohtaa lattiaa.
Avattiin lattia ja todettiin vanhan kansan rakenne oivalliseksi. Vesikouru
tietysti oli lahonnut ja ne lattialaudat, mutta niskoissa oli jo ihan
"säilyttää asti" tervettä puuta, joten kannattaa harkita sitä
maanvaraisuutta - ainakin, jos ei halua ruveta peruslämpöjen kanssa
värkkäämään. Ei muuta remonttia kuin kaikki lahot osat pois ja samalla
suunnitelmalla uutta tilalle, niin taas on pari...kolmekymmentä vuotta
lattiaa millä talloa.
Vanhan kansan ratkaisua saa kyllä halutessaan parannettua, kun laittaa
vaikkapa muovikourun sinne alas, mutta niille lattialaudoille ei
tavanomaisessa mokissä kannata ihmeitä tehdä. Kuusilattia taitaa paremmin
kestää kuin mäntyinen ja sen "korkkaamisen" estää se, ettei laita
erikoiskuivaa vaan korkeintaan vientikuivaa/ulkokuivaa.
Tapio V.
> Tällä hetkellä vain kesäisin käytettävässä rossipohjaisessa
> hirsisaunassa on tuliterä 30+ vuotta vanha puulattia.
> Nyt lattian laudat ovat sinänsä kunnossa, mutta "railon" reunasta laudat
> ovat lähteneet happanemaan,
Remppasin juuri samantapaisen ja -ikäisen saunanlattian.
> Nyt olen alkanut huolestumaan vasojen ja wanhan hirsisaunan alimpien
> hirsien kunnosta, joten lattiarakenteen uusiminen lienee paikallaan.
Syynä remppaan ei ollut lattian huono kunto sinänsä, vaan alimpien
hirsien lahoaminen, mikä oli todettavissa kopeloimalla ulkpuolelta
seinän alta. Kirvesmies oli aioinaan tehnyt piislaakityötä ja
sovittanut lattian millintarkasti seinään kiinni. Reunimmaiset laudat
siis olivat muotoon veistetyt. Tämähän on virhe ja tarkoittaa sitä,
että sinne rakoon pääsee tietysti vettä, mutta se ei pääse kunnolla
kuivumaan. Niinpä lattian purun jälkeen paljastui, että yhdellä
seinällä (sillä minne pesuvesi roiskuu) kolme alinta hirttä olivat
pitkälle lahonneet, eli niiden välisissä raoissa oli vesi muhinut.
Muut kolme olivat OK. Aika paljon lahoa sai kaivaa pois, mutta ihan
läpi ei sentään tarvinnut mennä.
Uuden lattian tein siten, että joka sivulla on rako. Lattian reunassa
on patolista, ja jos sen ylitse menee vettä, se menee raosta maahan ja
seinä pääsee kuivumaan. Se huonompi seinä oli louhimiseni seurauksena
muuttanut sen verran muotoaan, että koolasin siihen päälle
paneloinnin, jonka takana mainittu patolista on. Nyt kelpaa lutrata
vettä ilman huolta.
> Jostakin raamatusta lukaisin, että saunan lattiaa ei tulisi toteuttaa
> ponttilaudalla korkkaamisvaaran takia, mutta ainakin tuo lattia on 30
> vuotta toiminut korkkamatta. Mitäpä raati tässä neuvoo? Entäpä sitten
> nuo lattialautojen päät? Kuinka ne tulisi muotoilla / käsitellä?
> Lautojen pintakäsittely? Nämä laudat aikoinaan lakattiin. Sittemmin
> lakka kului pinnasta pois, vaan ei se lautojen kuntoon mitään
> vaikuttanut. Ainoastaan päistä ovat hapantuneet.
Luulen että enin osa tuollaisista saunanlattioista on juurikin tehty
ponttilaudasta. Ei se mitään korkkaa jos on valmiiksi sopivan kosteaa
tehtäessä. Minä en viitsinyt ruveta timpraamaan vaan laitoin uuden 22
millin filmivanerista röpöläpuoli ylöspäin. Ei ole niin hienon
näköinen mutta toimiva ratkaisu. Laudasta jos teet niin kannattaa
kyllästää lautojen päät. Jos mittatarkkuus sallii sahata valmiiksi,
voi laittaa kyllästettä laakeaan paljuun ja laudat siihen pystyyn,
antaa imeytyä rauhassa niin pitkälle kuin imeytyy. Pintakäsittelynä
lakat ym. kalvoa muodostavat eivät tahdo pysyä kiinni, mutta
kyllästettä on helppo vetää kerros, ja sitä on myös helppo vetää uusi
kerros vuoden välein.
> On käynyt mielessä myös toinen vaihtoehto. Maapohjainen sauna. Mitäpä
> jos siis kiskoisi laudat ja vasat kokonaan tuuttiin, muokkaisi kaadot
> maapohjaan ja täyttäisi pohja-alan soralla. Soran päälle itse
> löylyhuoneeseen tulisi sitten rallit.
Ehdottaisin tuossa tapauksessa, että jätät vasat (tai laitat uudet) ja
teet rallit niiden päälle. Vesi lorottaa rallien raoista maahan. Tuo
on sitten kyllä tosiaan pelkästään kesäsauna. Tämä vaihtoehto voi olla
myös haastava jätevedenkäsittelymääräyksiä ajatellen. Kuitenkin jos
saunassa on kantovesi ja maaperä imevää, ratkaisun pitäisi olla
hyväksyttävä.
Tapsa
Tapsa
ZeiZei
>
> Syynä remppaan ei ollut lattian huono kunto sinänsä, vaan alimpien
> hirsien lahoaminen, mikä oli todettavissa kopeloimalla ulkpuolelta
> seinän alta.
No saman havainnon tein, mikä herätti. Saunan hirret ovat kuitenkin
vuodelta 1757, joten motiivi suojella wanhaa ja arvokasta on kohdallaan.
> Uuden lattian tein siten, että joka sivulla on rako. Lattian reunassa
> on patolista, ja jos sen ylitse menee vettä, se menee raosta maahan ja
> seinä pääsee kuivumaan.
Täytyypä purkaa ja katsoa, miten tämä lattia on toteutettu. Seiniä
kiertää kyllä patolauta, mutta kuivatusrako saattaa tosiaan uupua, sillä
lauta on seinässä kiinni. Sinne lattian alle seinän reunaanhan saattaisi
olla hyvä laittaa vaikka reunapelti räystääksi. Noh, tuo taitaa olla jo
overkilliä. Ehkä se pelkkä rako on kaiken kaikkiaan toimivin ratkaisu.
> näköinen mutta toimiva ratkaisu. Laudasta jos teet niin kannattaa
> kyllästää lautojen päät. Jos mittatarkkuus sallii sahata valmiiksi,
> voi laittaa kyllästettä laakeaan paljuun ja laudat siihen pystyyn,
> antaa imeytyä rauhassa niin pitkälle kuin imeytyy.
> > kyllästettä on helppo vetää kerros, ja sitä on myös helppo vetää uusi
> kerros vuoden välein.
Hyvä idea. Mitenkähän nuo kyllästeet käyvät saunan lattiaan muuten?
Ettei haihdu mitään saunomisnautintoa haittaavia odööreitä?
> Ehdottaisin tuossa tapauksessa, että jätät vasat (tai laitat uudet) ja
> teet rallit niiden päälle.
Jep. Tässä vaan menetetään omaperäinen ja komian näköinen soralattia.
Yhdessä saunassa pohjanmaalla olen moisessa soralattiaisessa saunonut.
Vain ovelta lauteille oli laitettu pari lautaa soran päälle kulkutielle.
Oli komia ja löylyt olivat todella ilmavat ja kosteat.
Harmaa soralattia sopisi muutenkin uuden kiukaan
http://www.ikikiuas.com/maxi_iki.htm tyyliin. Toisaalta soralattia
vaatinee myös reilut tuuletusraot alimman hirsikerran ja sorapatjan
väliin, mikä ei sopine kovin hyvin yhteen isolta järveltä joskus varsin
raikkaasti puhaltelevan tuulenvirin kanssa.
Tuo
> on sitten kyllä tosiaan pelkästään kesäsauna. Tämä vaihtoehto voi olla
> myös haastava jätevedenkäsittelymääräyksiä ajatellen. Kuitenkin jos
> saunassa on kantovesi ja maaperä imevää, ratkaisun pitäisi olla
> hyväksyttävä.
Toistaiseksi saunaan on ollut juokseva vesi laituria pitkin ämpärit
kädessä juosten. Ensi kesäksi ajattelin laittaa seinään käsipumpun.
Esim. http://www.nira.info/service.cntum?pageId=118205 tai
http://www.medifast-tekniikka.fi/fin/tarvike/sigma.htm
Onko noista kokemuksia kenelläkään?
Tietysti jos jostakin löytyisi wanha Porin valun käsipumppu
tarpeettomana, voisin olla kiinnostunut moisen pois kuljeksimasta
ostamaan. Wanhaan saunaan istuisi paremmin, kuin uudenkarhea rosterinira.
--
Zzzzz.....
Jyrki Saarela
> Hyvä idea. Mitenkähän nuo kyllästeet käyvät saunan lattiaan muuten?
> Ettei haihdu mitään saunomisnautintoa haittaavia odööreitä?
Kyllästeitäkin lienee moneen lähtöön. 1/3 tervaa, 1/3 vernissaa ja 1/3
mäntytärpättiä --> haisee varmasti aikansa muttei välttämättä haittaa
saunomista. Todennäköisesti myös melko myrkytön, tervaa lukuunottamatta...
Idea tosin on kokeilematta että ei tarvitse tulla ovelle koputtelemaan jos
ei toimi :-)
> Toistaiseksi saunaan on ollut juokseva vesi laituria pitkin ämpärit
> kädessä juosten. Ensi kesäksi ajattelin laittaa seinään käsipumpun.
> Esim. http://www.nira.info/service.cntum?pageId=118205 tai
Vaatii hyvin toimivan pohjaventtiilin tai sitten tiiviin palloventtiilin
putken yläpäähän (suljetaan kun ei pumpata). Muuten tulee hiki putkea
täyteen imettäessä. Vaatii myös _tukevan_ kiinnityksen -- pumpun rungossa
olevat reiät ovat ehkä pykälää liian pienelle täkkipultille. Yllättävän
raskas tuollainen on myös käyttää. Kaikesta huolimatta lienee kätevämpi kuin
ämpärisysteemi.
--
Jyrki
nospa...@supertel.fi
ansa.gmailpistecom> wrote:
> On Mon, 18 Aug 2008 18:32:26 +0300, ZeiZei wrote:
> > Hyvä idea. Mitenkähän nuo kyllästeet käyvät saunan lattiaan muuten?
> > Ettei haihdu mitään saunomisnautintoa haittaavia odööreitä?
>
> Kyllästeitäkin lienee moneen lähtöön. 1/3 tervaa, 1/3 vernissaa ja 1/3
> mäntytärpättiä --> haisee varmasti aikansa muttei välttämättä haittaa
> saunomista. Todennäköisesti myös melko myrkytön, tervaa lukuunottamatta...
> Idea tosin on kokeilematta että ei tarvitse tulla ovelle koputtelemaan jos
> ei toimi :-)
>
Tuosta Roslangin mahongista vain vernissa on ei-haitallista. Tuo
haisee aikansa puuveneeltä, mutta ainakin minulla tuo kuivui ulkona
nopeasti, nopeammin kuin pelkkä vernissa tai pelkkä veneterva
tärpätillä tai ilman. Päivä pari kannattaa varata kuivumisaikaa ennen
päällä kävelyä. Sisällä varmasti terva tuoksuu pitkään. Eikä se
vernissakaan mitään hajutonta ole.
Toinen sopiva kylläste on esim Sateenkaarivärin "Vedenkestävä puuöljy"
se on kiinanpuuöljyä, hartseja ja sinkkipohjaista sienimyrkkyä.
Notkeaa, imeytyvää ja tuntuu toimivan vernissaa paremmin. Tuo on
tavallaan kiinanpuuöljyllä reippaasti laimennettua öljyvenelakkaa ja
kyllästettä. Hartseja on sen verran vähän, ettei se tee kalvoa
ainakaan parilla käsittelykerralla.
Tapio V.
wrote:
> Toinen sopiva kylläste on esim Sateenkaarivärin "Vedenkestävä puuöljy"
> se on kiinanpuuöljyä, hartseja ja sinkkipohjaista sienimyrkkyä.
> Notkeaa, imeytyvää ja tuntuu toimivan vernissaa paremmin. Tuo on
> tavallaan kiinanpuuöljyllä reippaasti laimennettua öljyvenelakkaa ja
> kyllästettä. Hartseja on sen verran vähän, ettei se tee kalvoa
> ainakaan parilla käsittelykerralla.
Tämä voisi olla hyvä. Kiinanpuuöljyssä on bonuksena erittäin
miellyttävä haju. Ei tosin tervan hajukaan mielestäni paha ole.
Vernissa sen sijaan haisee vähän "kalalle", joten pelkästään sitä ei
ehkä kannata laittaa. Muuten vernissa on kyllä hyvä, täysin
liuotteettomana täyttää huokoset periaatteessa 100-prosenttisesti.
Kyllästeen ideanahan on, että se syrjäyttää puusta ilman, jolloin vesi
ei enää pääse imeytymään. Käytännössä kyllästeissä kuitenkin on
melkein aina jonkin verran liuottimia viskositeetin alentamiseksi,
jotta se imeytyisi paremmin. Tämän liuottimen haihtuminen sitten
jättää jäljelle huokoisuutta, vaikka huokosten seinämät sitten ovatkin
kyllästeen peittämät. Mainitussa Roslagin mahongissa vernissa on
haihtumaton, terva suurimmaksi osaksi haihtumaton ja tärpätti kokonaan
haihtuva. Näinpä kyllästeen kuivuessa siitä jää jäljelle ehkä 60 %
lopun haihtuessa pois.
Tapsa
nospa...@supertel.fi
> Mainitussa Roslagin mahongissa vernissa on
> haihtumaton, terva suurimmaksi osaksi haihtumaton ja tärpätti kokonaan
> haihtuva. Näinpä kyllästeen kuivuessa siitä jää jäljelle ehkä 60 %
> lopun haihtuessa pois.
>
Tuo Roslangin mahonki tekee "puolikalvon", joka hylkii hyvin vettä.
Terassin kyllästeenä se oli hyvää kamaa, tukkii puun halkeamia ja
oksanrakoja hyvin.
Itse ole ostanut sitä kiinanpuuöljypohjaista tavaraa sitä Hong
Kongista ja Minimanista (Espoossa). Roslangin mahonkiin saa taas
kohtalaiset aineet myös Biltemasta, puuöljyä ja sekaan 1/3 tervaa.
(Siis Bilteman puuöljy on 50% pellavaöljyvernissaa, homeenestoa ja
loput (mineraali?)tärpättiä).
Kiinanpuuöljy on tosiaan lähes tuoksutonta verrattuna vernissaan ja
varskinkin tervaan. (Terva minusta tuoksuu, vernissa haisee jonkun
aikaa.)
suunnittelija
> Toistaiseksi saunaan on ollut juokseva vesi laituria pitkin ämpärit
> kädessä juosten. Ensi kesäksi ajattelin laittaa seinään käsipumpun.
> Esim.http://www.nira.info/service.cntum?pageId=118205taihttp://www.medifast-tekniikka.fi/fin/tarvike/sigma.htm
>
> Onko noista kokemuksia kenelläkään?
jos nostokorkeutta ei ole paljoa, alle 5m, käytä kumikalvollista
pilssipumppua ja imuletkun päähän pohjaventtiili, niin et tarvi
taistella keväisin siemenvesien kanssa ja saat systeemin 10-osalla
käsipumppujen hinnasta, esim Biltemasta.....
> --
muten olen sitä mieltä, että korjaa samaan tapaan, kuin olikin, jos
seinät ei ole lahot...
Mika Seppälä
"Jyrki Saarela" <jyrki....@poista.sikanauta-ansa.gmailpistecom>
kirjoitti viestissä:slrngajat3.cld...@paranoid.homelinux.net...
Todella hyviä ovat nuo Niran pumput, kunhan ei päästä jäätymään.
Suosittelen.
Mika
hile.h...@hotmail.com
Minulla juuri menossa tuo maalattian teko 36 vuonna rakennettu savusauna jossa
koko suku pesty ,eihän sitä raaskinut kokonaan purkaa jotain vanhaa pitää säilyttää kuten savustetu katto hirret ja vilpolan ja saunan välinen seinä.
Latttia on tehty soran päälle maabetonilla johon on muotoiltu vesikanavat seinän ja lattian rajaan oli laitettu 10 cm kattohuopaa joka oli upotettu betoniin tämä oli säilyttänyt sisä seinän täysin lahoamattomana.
seinien ala osat sai sen sijaan lapioida pois.
Nyt on valettu uusi sokkeli vanhan ulkopuolelle ja seinän rungot uusittu ja nyt kaivetaan vanhat täytöt saunasta pois alle pannaa styrox sitten soraa ja siihen valu johon kallistukset ja kunnon viemäriritilät rosterista, jotka valetaan betoniin.Pesu onnistuu paineella. Lämpökyllästettyä puuta lattiaan siten että ne voi pesun aikana nostaa paloina pois.Työtä on mutta rahaa ei kulu paljoa.
jos jättää pelkän soran se voi alkaa haisemaan kun sitä ei voi pestä jos sauna kovassa käytössä...
Kari