Lastulevyjen päästöt
Tatu Vanhanen
lastulevystä, myös pesutilat. Pesutilat uusimme asianmukaisesti ja sinne ei
lastulevyä jää, mutta muissa tiloissa olisi tarkoitus jättää vanha levyseinä
kipsilevyn alle ja tehdä sitten kipsilevyn päälle uutta pintaa. Vanhan levyn
irroitus on osoittautunut sen verran työlääksi että ajattelimme jättää sen
seinään. Toinen syy vanhojen levyjen jättämiseen on se, että ulkoseiniltä
levyjä irroitettaessa levyjen alla oleva höyrysulku hajoaa aika varmasti.
Mitä mieltä olette lastulevyn jättämisestä seinään? Vieläkö niistä haihtuu
päästöjä (formaldehydiä, yms)? Terveellisyysseikat mietityttävät kovasti,
tavoitteena olisi saada hyvä ja TERVEELLINEN koti kaikille. Oliko vuoden -80
lastulevyissä vielä kovasti haitallisia haihtuvia aineita?
- Tatu V.
Juha Ruismäki
> II-osa on rakennettu -82, muovilla eristetty pullo, osien
> välillä avoin oviaukko. Vanhalla puolella ilma on nenällä
> haistettuna selkeästi raikkaampaa kuin pullopuolella.
Niin kai, jos ilmanvaihtoa ei ole hoidettu kunnolla mutta eristys
on. Vanhalla puolella varmaan vetää nurkista, ikkunanpielistä
ja seinistä sen verran, että tuuletus pelaa.
Alkuperäiselle kysyjälle: minun ymmärtääkseni (tämä on siis
enempi mielipide kuin asiantuntijan lausunto) formaldehydit
sun muut myrkyt ovat tuulettuneet noin vanhoista levyistä
jo pois. Eikös tuo ollut ongelma lähinnä tuoreissa levyissä?
Juha
Reijo Liljedahl
jättämään paikalleen, unohda samalla sana terveellinen. Asun itse talossa
jonka I-osa on rakennettu 60-luvun alussa, purueristeinen ja ilman
höyrysulkua. II-osa on rakennettu -82, muovilla eristetty pullo, osien
välillä avoin oviaukko. Vanhalla puolella ilma on nenällä haistettuna
puolella.
-Reijo-
"Tatu Vanhanen" <tatu.v...@aina.fi> wrote in message
news:Mqst9.114$k46....@read2.inet.fi...
Reijo Liljedahl
laskeutunut. Historiallisista syistä on molemmissa huoneistoissa vieläkin
oma sähkön mittaus, lämmitettävät kuutiot samoilla hehtaareilla ja yllättäen
vanhankaan osan kulutus ei ole kovinkaan paljoa suurempi kuin uudella
osalla. Tarkkoja lukuja ei ole tässä esittää, mutta kun nyt saan itsestäni
irti ja alan peruskorjaamaan vanhaa puoliskoa, en aio lisälämmöneristää sitä
muuten kuin lisäämällä sisäseiniin Halltex-levyn ja täyttämällä puruvajeen
ikkunan alta. No kattoon voisi laittaa uretaanilevyn.
-Reijo-
"Juha Ruismäki" <j...@genera.sci.fi.invalid> wrote in message
news:3DB68D...@genera.sci.fi.invalid...
> Reijo Liljedahl wrote:
> > II-osa on rakennettu -82, muovilla eristetty pullo, osien
> > välillä avoin oviaukko. Vanhalla puolella ilma on nenällä
> > haistettuna selkeästi raikkaampaa kuin pullopuolella.
>
> Niin kai, jos ilmanvaihtoa ei ole hoidettu kunnolla mutta eristys
> on. Vanhalla puolella varmaan vetää nurkista, ikkunanpielistä
> ja seinistä sen verran, että tuuletus pelaa.
>
> Juha
Petri Kärhä
> Nimenomaan tuuletus pelaa. Ei vedä nurkista, ikkunoiden alta puru on kyllä
> laskeutunut. Historiallisista syistä on molemmissa huoneistoissa vieläkin
Niin, jotta ei nyt siis jää epäselvyyksiä, niin miten nuo
ilmanvaihtoasiat on hoidettu vanhalla puolella ja uudella puolella?
Aika usein laajennuksissa jätetään ilmanvaihto kokonaan tekemättä. Tästä
se haju tulee, eikä mistään muovikalvosta. Voisin melkeinpä lyödä pääni
vetoa (ikäänkuin sillä nyt kukaan muukaan mitään tekisi :-) että sen
teidän vanhan puolen seinätkin on jo jossain vaiheessa maalattu
lateksilla tai pinnoitettu muovitapeteilla? Nämä kerrokset toimivat ihan
yhtähyvin höyrynsulkuna, kuin seinän sisällä oleva muovikalvo.
Eikä se muovikalvo 80-luvun taloissa useinkaan ole enää edes kehissä
mukana. 80-luvulla käytettiin vielä aika yleisesti rakennusmuovia
höyrynsulkuna. Rakennusmuovilla on ikävä tapa haurastua ja murentua
lämmön ja ikääntymisen vaikutuksesta. Aika monessa talossa nuo muovit
ovat esim. pattereiden takaa jo niin silppuna ettei niillä ole enää
mitään virkaa. Harva talo tästä syystä kuitenkaan hajoaa, koska taloissa
on riittävä ilmanvaihto, ja lateksimaali muodostaa riittävän
höyrynvastuksen seinälle.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Petra Luukko
hävinnyt
kaikki formaldehydi, joka noissa lastulevyissä on joskus ollut Rakennamme itse
taloa
ja olisin ottanut sinne mieluummin lastulevyseinät kuin kipsilevyseinät, koska
taulujen
yms. ripustaminen on helpompaa lastulevyyn kuin kipsilevyyn. Hinta ja saanti
ajoivat
kuitenkin kipsilevyn valintaan ja lisäksi se, että lastulevyseinässä on raot.
Joten sen
kuin jätät ne lastulevyt seinään. Niistä aikanaan on todennäköisesti 1/2
vuodessa haihtunut
kaikki myrkylliset liuottimet, mitkä on haihtuakseen. Lisäksi riippuen milloin
levyt on
valmistettu, niin voihan olla, että ne on siellä tehtaan tai rautakaupan
varastossa jo päästelleet
kaasunsa poies.
T:Petra
Tatu Vanhanen
> Eikä se muovikalvo 80-luvun taloissa useinkaan ole enää edes kehissä
> mukana. 80-luvulla käytettiin vielä aika yleisesti rakennusmuovia
> höyrynsulkuna. Rakennusmuovilla on ikävä tapa haurastua ja murentua
Itse asiassa se höyrysulku ei ole muovia vaan sellaista ruskeaa paperia,
jossa kylläkin toinen puoli näyttäisi olevan jotenkin pinnoitettu (on
kiiltävä). Repeää kuitenkin ihan kuin tavallinen paperi.
Toinen kommentoija ei oikein pitänyt höyrysuluista ylipäänsä, mutta mitenkäs
rakenne toimisi ilman sitä? En tiedä rakentamisesta kovin paljoa mutta sen
verran olen ymmärtänyt että höyrysululla ehkäistään kylmäsiltojen
muodostumista. Tietyn tyyppisissä rakenteissa ei ehkä tarvitse höyrysulkua,
mutta ei kai sitä noin vaan voi pois ottaa kun se kerran on rakenteeseen
suunniteltu.
Henkilökohtaisesti en todellakaan pidä "pullotaloista". Meidän taloon on
asennettu jälkeenpäin huippuimuri ja korvausilmaventtiilit, jotka kai
parantavat ilman laatua. Usein olen kyllä miettinyt että on aika hullua että
ensin taloista tehdään mahdollisimman tiiviit ja sitten kuitenkin pitää
tehdä reiät (=korvausilmaventtiilit) että ilma pääsisi sisään.
- Tatu V.
Juha Ruismäki
> Usein olen kyllä miettinyt että on aika hullua että
> ensin taloista tehdään mahdollisimman tiiviit ja sitten
> kuitenkin pitää tehdä reiät (=korvausilmaventtiilit) että
> ilma pääsisi sisään.
Idea kuitenkin on, että kun ilman pitää vaihtua, niin parempi
että se tapahtuu hallitusti niin, että sitä voi edes jotenkin
säätää. Ilmanvaihto mallia rintamamiestalo toimii sillä
periaatteella, että ilmaa vaihtuu ainakin tarpeeksi vaikka
vähän lämpöä hukatenkin.
"Hengittävästä" talosta puhuminen silloin, kun vaihdetaan
höyrynsulku (muovi) ilmansulkuun (paperi), on periaatteessa
väärin. Edelleenkään ilma ei liiku seinän läpi eikä talo siinä
mielessä hengitä.
Juha
Reijo Liljedahl
LVI-suunnittelija, vanhan polven mies, kaverikin vielä, kähähti että mitä
joutavia... Eihän se painovoimainen muovipullossa toimi. Jonkinlaisen
helpotuksen toi kun lisäsi ikkunan karmeihin korvausilmaventtiilit, ja
kesäisin kun painovoimainen ei toimi ollenkaan on poistokanavissa
laitetuulettimet. Laajennus on polyuretaanilevyllä eristetty. paitsi katto,
joten seinissä höyrynsulku ainakin on vielä ehjä. Onhan sinne vanhalle
puolelle kertynyt niitä tapettikerroksia, paitsi kattoon, mutta kyllä siellä
aistinvaraisesti selvästi parempi ilma on kesät talvet.
Niinkuin alussa jo sanoin, oma ratkaisuni olisi uudisrakentamisessa tällä
hetkellä höyrysuluton rakenne siihen sopivine eristeineen, mutta tämä on
tällainen tunnepohjainen valinta, kukin tulkoon onnelliseksi tavallaan.
Muistetaan vaan että entisaikojen rakennustavat ovat kehittyneet
luonnollisen valinnan kautta ja osoittaneet kestävyytensä, mitä ei
tosiaankaan voi sanoa uusista ratkaisuista. Odotan mielenkiinnolla nykyisten
lasijulkisivujen tiivisteiden hapertumista.
-Reijo-
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:3DB69495...@pop.hut.fi...
Petri Kärhä
> joten seinissä höyrynsulku ainakin on vielä ehjä. Onhan sinne vanhalle
> puolelle kertynyt niitä tapettikerroksia, paitsi kattoon, mutta kyllä siellä
> aistinvaraisesti selvästi parempi ilma on kesät talvet.
Veikkaan kyllä syyksi tuota ilmastointia. LVI-kaverisi oli kyllä siinä
oikeassa, että koneellinen ilmanvaihto ei toimi "pullotalossa." Ei kyllä
toimi painovoimainenkaan, mistä syystä pullotaloja ei pitäisi rakentaa.
Mikäli taloon ei tule koneellisesti tuloilmaa, niin
1. Rakenteet pitää tehdä hatariksi, niin kuin vanhaan hyvään aikaan, tai
2. Ikkunan karmeihin, päälle tai patterien taakse pitää asentaa
riittävän suuret korvausilmaventtiilit.
> Niinkuin alussa jo sanoin, oma ratkaisuni olisi uudisrakentamisessa tällä
> hetkellä höyrysuluton rakenne siihen sopivine eristeineen, mutta tämä on
> tällainen tunnepohjainen valinta, kukin tulkoon onnelliseksi tavallaan.
Minusta on aika yhdentekevää, kumpaa ratkaisua käyttää; Puupohjaisia
eristeitä ja höyrynsulkupaperia vai kivipohjaisia eristeitä ja
muovikalvoa. Muovikalvo ja puueristeet toimii myös. Kivivillat ja paperi
saattaa toimia, mutta huonolla tuurilla saattaa olla että ei. Tuolla
paperi/muovikalvolla on kaksi tarkoitusta:
1. Höyrynsulku. Talvella ulkoilman absoluuttinen kosteus on pieni
verrattuna sisäilmaan, mistä syystä diffuusio siirtää kosteutta
seinärakenteen sisään. Sekä paperi, että muovi suurentavat seinän
sisäpinnan höyrynvastusta seinän ulkopintaan nähden. Oma käsitykseni on,
että höyrynsulun merkitystä liioitellaan nykyään. Jos talossa on tehokas
ilmanvaihto, niin absoluuttinen kosteus on liki sama sisällä ja ulkona.
Lisäksi lateksimaali tai muovitapetti ajaa saman asian.
2. Ilmansulku. Jos seinärakenteessa on läpireikä ulos asti, niin reiästä
vetää, mikä tuntuu vetona. Huonolla tuurilla huoneessa, jossa on reikä,
on ylipaine ulkoilmaan nähden. Tämä siirtää reiän läpi seinän sisään
huomattavan paljon enemmän kosteutta kuin diffuusio pystyy siirtämään.
Sisäänpäin puhaltava ilma taas kylmentää sisäpintoja, jolloin ne
keräävät kosteutta ja pölyä, ja tummuvat pikkuhiljaa.
Höyrynsulkupaperi on hivenen huterampi kuin muovikalvo. Teoriassa se
vaihtaa hivenen kaasuja ja kosteutta lävitseen. Efektin suuruutta
arvioitaessa tulee siirtyminen suhteuttaa ilmanvaihdon määrään. Seinän
sisäpinnan pinnoite pitää myös ottaa huomioon. Oma käsitykseni on, että
ilmanlaadun kannalta on yhdentekevää, mitä kalvoa seinässä on käytetty.
> Muistetaan vaan että entisaikojen rakennustavat ovat kehittyneet
> luonnollisen valinnan kautta ja osoittaneet kestävyytensä, mitä ei
> tosiaankaan voi sanoa uusista ratkaisuista.
Niinpä. Tästä syystä kannattaisi olla varovainen kun vanhoja taloja
muuttaa. Ikkunoiden vaihto tiiviimpiin on mielestäni älytöntä puuhaa,
koska tässä tukitaan oleellinen osa vanhan talon ilmanvaihtoa. Ja sitten
kun ne venttiilit jälkikäteen lisätään, niin huomataan ettei energiaa
säästykään yhtään. Asumismukavuus saattaa hivenen parantua, jos esim.
sijoittaa korvausventtiilit patterien taakse. Kolmilasisien ikkunoiden
alla ei myöskään tunnu niin kylmää vetoa, kun ei ikkunanpinnasta valu
kylmää. Kääntöpuolella on sitten usein se, että nykyään ikkunat ei ole
enää niin hienoja kuin ennen. Lasit ovat sileitä ja ulkokarmit on
alumiinia. Välirimat on karmeihin ruuvattuja häksättimiä.
Lisäeristysremonttien toimivuudesta taas ei aina tiedä. Vanhoissa
seinärakenteissa on aika usein ilmaeristys, tai sitten 10 cm purua, ja
ne toimii. Mutta ei ole tietoa toimiiko ne, jos jommallee kummalle
puolelle lisää toiset 10 cm eristeitä. Seinä toimii kosteusteknisesti
ihan eri tavalla.
> Odotan mielenkiinnolla nykyisten
> lasijulkisivujen tiivisteiden hapertumista.
Minä taas odotan Hornettia joka puhkaisee äänivallin ruoholahden ja
keilaniemen kieppeillä. Olisi siinä lasiliikkeellä työmaata.