Öljykattilan savukaasun lämpötila?
Make
poltin.
Piissinä toimii muurattu piippu, jonka sisällä on hapon kestävä putki.
Pitääkö savukaasun lämpötila nousta ohjearvoihin( varmaan jotain 100-150 )
harvoillakin käyntikerroilla( kerran tunnissa tai harvemmin )
vai vasta kovilla pakkasilla, kun poltin pyörii vähän väliä.
Mulla on kattilassa kaikki palolevyt( välilevyt ) paikallaan ja ennen
nuohousta savukaasun lämpö oli luokkaa 90 astetta.
Nyt nuohouksen jälkeen harvoilla käyntikerroilla lämpötila on vain 65
astetta! Onkohan anturi sökö vai voiko
se olla noin alhainen?
Pahin probleema tässä on se, että muutin taloon pari vuotta sitten, enkä
tiedä mille arvoille tuo kattila/poltin on alun
perin säädetty.
-Make-
Severi
> nuohousta savukaasun lämpö oli luokkaa 90 astetta.
> Nyt nuohouksen jälkeen harvoilla käyntikerroilla lämpötila on vain 65
> astetta! Onkohan anturi sökö vai voiko
> se olla noin alhainen?
Minulla on Arimax 17joku... vuosimallia ehkä 1999, kaikki palolevyt
paikallaan.
Nuohouksen jälkeen savukaasut on noin 90 asteessa.
Kun savukaasut nousee pitkässä käynnissä(yli 10 min) yli n. 110 asteen
paikkeille
on kattila ollut nuohousta vailla!
poltin on just huollettu ja säädetty muistaakseni tuonne 9 Kw:n paikkeille
> Pahin probleema tässä on se, että muutin taloon pari vuotta sitten, enkä
> tiedä mille arvoille tuo kattila/poltin on alun
> perin säädetty.
Vaikuttais aika matalalta tuo lämpötila!
Severi
Severi
> Vaikuttais aika matalalta tuo lämpötila!
Lisäyksenä vielä termostaatti on säädetty tuonne 90 asteen paikkeille!
Mitäs sinulla on tuo vedenlämpötila? Onko matalakin?
Severi
Make
En ihan tarkkaan muista, missä asennossa se namiska on( töissä ollaan ),
mutta
poltin sammuu, kun kattilavesi on noin 87 asteista, eli ei mikään kovin
matala lämpö.
-Make-
Severi
> mutta
> poltin sammuu, kun kattilavesi on noin 87 asteista, eli ei mikään kovin
> matala lämpö.
eihän tuo oli ihan sopiva lämpötila.
onko lämmitettävä ala/tila isokin?
Eihän tuo matala savukaasu lämpötila pitäisi olla
haitaksi, kun piipussa on se haponkestävä sisäputki.
Severi
Make
>
> Eihän tuo matala savukaasu lämpötila pitäisi olla
> haitaksi, kun piipussa on se haponkestävä sisäputki.
>
> Severi
>
Tiedätkö muuten miten se termon asetus vaikuttaa ns. käynnistyspisteeseen?
Nostamalla termostaatin lämpötilaa, nouseeko myös vastaavasti polttimen
käynnistymislämpö,
eli alaraja? Vaikuttaako termostaatin asento suoraan tuohon käyntijakson
pituuteen?
Olen tuota koettanut miettiä, että mitä haittaa alhaisesta pakolämmöstä voi
olla. Varmaan reipasta kondensoitumista
tai jotain siihen suuntaan kyllä röörissä tapahtuu. Voiko hyötysuhde kärsiä?
Luulisi, että jos lämpö jää sisälle,
niin hyötysuhdekin on parempi. Jos taas poltin käy jotenkin laihalla tms.
niin silloin on varmaan persheellään
kaikki hyötysuhteet. Liekki on kyllä terveen värinen eikä pätki mitenkään.
-Make-
Pauli Suikka
> Olen tuota koettanut miettiä, että mitä haittaa alhaisesta pakolämmöstä voi
> olla. Varmaan reipasta kondensoitumista
> tai jotain siihen suuntaan kyllä röörissä tapahtuu.
> Voiko hyötysuhde kärsiä?
> Luulisi, että jos lämpö jää sisälle,
> niin hyötysuhdekin on parempi.
Teoreettinen ideaalihan olisi että liekki palaisi mahdollisimman puhtaasti,
ja savukaasujen lämpötila lämmön talteenoton jälkeen olisi huoneilman lämpöistä..
Eli kaikki syntynyt lämpö on mennyt talteen. Tähän nyt ei käytännössä pääse..
Ongelma matalissa savukaasuissa on muuratun piippuun kans. Piippuun kondensoituu kosteutta
ja savun kanssa siitä muodostuu yhdisteitä jotka rapauttavat muuratun piipun.
Teräksisen putken kanssa ei ole niin väliksi.
-Pauli
Kimmo Saarinen
> Aika lailla 200m2, puolessatoista kerroksessa. Lämpöä on kyllä piisannut.
> Tiedätkö muuten miten se termon asetus vaikuttaa ns. käynnistyspisteeseen?
> Nostamalla termostaatin lämpötilaa, nouseeko myös vastaavasti polttimen
> käynnistymislämpö, eli alaraja?
Kyllä. Ainakin minulla on tuo ero ylä- ja alarajan välillä 10 C astetta.
Eli kun lämpötila tipahtaa ala-rajalle, niin poltin käynnistyy ja
kun lämpötila nousee ylärajalle niin poltin sammuu. Kun nyt vaan
muistaisi, kumpaa tässä nyt säädettiinkään ala- vai ylärajaa (selviäisi
kyllä kotona).
> Vaikuttaako termostaatin asento suoraan tuohon käyntijakson
> pituuteen?
Ei vaikuta. Poltin polttaa vakioteholla ja lämpötilan nousunopeus
taas riippuu lämmitettävästä vesimäärästä (ja hyötysuhteesta).
Talvella lämpötehoa menee vielä talon lämmitykseen, joten silloin
käyntijakso on hitusen verran pidempi.
> Olen tuota koettanut miettiä, että mitä haittaa alhaisesta
> pakolämmöstä voi olla. Varmaan reipasta kondensoitumista tai
> jotain siihen suuntaan kyllä röörissä tapahtuu.
Tuota kondensoitumista hyvin suurella todennnäköisyydellä.
Polttoöljyssä on vielä mukana enemmän tai vähemmän myös rikkiä,
joten sen kondessi on hapanta. Jos koko hormi on haponkestävää,
niin ei siitä ole kaiketi juuri mitään haittaa, mutta jos
kondenssi valuu tiilihormiin, niin jossakin vaiheessa laasti
alkaa rapista hiekkana veks.
> Voiko hyötysuhde kärsiä?
> Luulisi, että jos lämpö jää sisälle, niin hyötysuhdekin on parempi.
Juuri näin. Tosin jos savukaasun lämpötila on 65 astetta ja kattilasi
sammuu 87 C asteen kohdalla, niin aika varmasti siinä
savukaasulämpömittarissa on vikaa. Onko se lämpötila-anturin "puikko"
nuohottu siinä muun nuohouksen yhteydessä? Nimittäin nokikerros siinä
eristää jolloin mittarisi näyttää liian vähän.
> Jos taas poltin käy jotenkin laihalla tms.
> niin silloin on varmaan persheellään
> kaikki hyötysuhteet. Liekki on kyllä terveen värinen eikä pätki mitenkään.
Toki noinkin voi olla. Poltin voi käydä ylimääräilmalla ja silloin
hyötysuhde pienenee. Sinun kannattaisi säädättää polttimesi, koska
siitä ei ole mitään takeita, mitä edellinen omistaja on polttimelle
tehnyt. Ei se ole sentään niin suuri kustannus, että sitä ei
kärisisi.
k@ ()
Make
> > Luulisi, että jos lämpö jää sisälle, niin hyötysuhdekin on parempi.
>
> Juuri näin. Tosin jos savukaasun lämpötila on 65 astetta ja kattilasi
> sammuu 87 C asteen kohdalla, niin aika varmasti siinä
> savukaasulämpömittarissa on vikaa. Onko se lämpötila-anturin "puikko"
> nuohottu siinä muun nuohouksen yhteydessä? Nimittäin nokikerros siinä
> eristää jolloin mittarisi näyttää liian vähän.
>
> > Jos taas poltin käy jotenkin laihalla tms.
> > niin silloin on varmaan persheellään
> > kaikki hyötysuhteet. Liekki on kyllä terveen värinen eikä pätki
mitenkään.
>
> Toki noinkin voi olla. Poltin voi käydä ylimääräilmalla ja silloin
> hyötysuhde pienenee. Sinun kannattaisi säädättää polttimesi, koska
> siitä ei ole mitään takeita, mitä edellinen omistaja on polttimelle
> tehnyt. Ei se ole sentään niin suuri kustannus, että sitä ei
> kärisisi.
>
> k@ ()
Kyllä koetin sormeilla enimmät tuhkat pois tuosta anturinkin luota, se on
sellaisessa
omassa 'suojakaaressaan' tuolla hormin sisällä. En mitenkään kyllä käyttänyt
itse anturia
irti.. Tuota pitää ronkkia lisää, jos rupeaa enemmälti häiritsemään.
Paljonkohan ne nyhtävät rahaa polttimen säädöstä/tarkastuksesta ja
käyttävätköhän ne jonain referenssinä
savukaasun lämpöä? Vai onko ammattimiehillä omat tapansa mitata nuo arvot
kohilleen?
-Make-
Toni Arte
> Paljonkohan ne nyhtävät rahaa polttimen säädöstä/tarkastuksesta ja
> käyttävätköhän ne jonain referenssinä
> savukaasun lämpöä? Vai onko ammattimiehillä omat tapansa mitata nuo arvot
> kohilleen?
Mulla kävi juuri tunti sitten poltinhuoltokaveri ihan määräaikaishuoltoa
tekemässä (suuttimen vaihto, uusi öljynsuodatin (vanha olisikin jo 5v)
ja polttimen säätö). Mittaavat ihan kattilan palotilasta happi-,
hiilidioksidi-, häkä- ja nokiarvot.
Savukaasun lämpöä ei ainakaan mulla mitattu, eikä ole mittariakaan.
Sillä ei kaiketi ole merkitystä polttimen säädön kannalta, mutta jos
piippuun menee piipun kannalta (tiilipiippu ilman haponkestävää
sisäpiippua) liian kylmää tavaraa, niin haittalevyjä pois ja uusi
polttimen säätö, luulisin. Haittalevyjen lyhentäminen taas huonontaa
hyötysuhdetta, kun piippuun menee kuumempaa savukaasua.
En kysynyt hintaa, lasku tulee perässä. Viimeksi kaksi vuotta sitten
otti jotain 50EUR.
--
Toni
ask@kolumbus.fi ove
nokiarvot.
palotilasta mitataan ns. "oikeaoppisesti" vain tulipesän paine
mainitsemasi savukaasuarvot mitataan normaalisti kattilan
hormiliitäntä-yhteeseen poratusta mittausreiästä, eli siitä
(pelti?)kanavasta, jolla kattila on yhdistettu savuhormin alapäässä
sijaitsevaan liitäntäaukkoon
palotilassa nuo arvot eivät yleensä ole vielä tarpeeksi "kehittyneet"
Toni Arte
Hyvä tietää. Mulla on kattila ns. top-mallia, eli piippu lähtee kattilan
päältä. Eikä siinä ole tällä hetkellä mitään reikää mistä mitata.
--
Toni
olli
87c silloin kun poltin sammuu kattilan sisältä kuuluu hetken voimakas sihinä
aivan kuin vesi kiehuisi kattilan sisällä kun kaikki levyt on paikallaan.
Kiehuminen taasen synnyttää ilmakuplia mikä ei kuulu hyvän kattilan
ominaisuuksiin minun mielestäni. Suunnittelussa on varmaan käynyt jonkin
asteinen moka mikä ei ole käyttäjille minkäänlaisten huoltotiedotteen
muodossa kantautunut. Kesällä minä ainakin pudotan max. lämmön 63c jolloin
ei tapahdu kiehumista mikä saisi veden haihtumista automaattisen
ilmanpoistajan kautta.
"Make" <makebo...@mbnet.fi> kirjoitti viestissä
news:neP6d.26570$k4.5...@news1.nokia.com...
JOS
sellaiset, että mittari ei yksinkertaisesti ehdi nousta näyttämään oikeaa
lämpötilaa lyhyen käyntijakson aikana.
Mittaamalla lämmön "oikealla" mittarilla hormilitoksen reiästä, joka on
juuri tätä varten näkee, että kun savukaasun lämpötila on luokkaa 150 ast.
näyttää kattilan oma mittari vielä vajaata 80 ast.
Mittarin anturi on kyllä oikeassa paikassa kattilan takana, mutta syy tähän
ongelmaan on liian halpa mittari/anturi.
t, Jukka
Matti Rantanen
>Make oletko huomannut ko. kattilassa sellaista ilmiötä kun sinulla lämpö on
>87c silloin kun poltin sammuu kattilan sisältä kuuluu hetken voimakas sihinä
>aivan kuin vesi kiehuisi kattilan sisällä kun kaikki levyt on paikallaan.
>Kiehuminen taasen synnyttää ilmakuplia mikä ei kuulu hyvän kattilan
>ominaisuuksiin minun mielestäni. Suunnittelussa on varmaan käynyt jonkin
>asteinen moka mikä ei ole käyttäjille minkäänlaisten huoltotiedotteen
>muodossa kantautunut. Kesällä minä ainakin pudotan max. lämmön 63c jolloin
>ei tapahdu kiehumista mikä saisi veden haihtumista automaattisen
>ilmanpoistajan kautta.
>
>
Tuossa on pointti josta huolestuin. Automaattinen ilmanpoistaja pihisi
joka päivä, kun olin sen venttiilihatun kiertänyt kiinni ja sen käsin
avasin.
Kattilan tulipintojen kohdalla vesi miltei kiehuu ja siitä johtuu
sihinä. Kyselin tehtaalta asiaa viitisen vuotta sitten ja se on yksi
korkeapaine/korkeahyötysuhdekattiloiden negatiivinen ominaisuus.
Vaikka tehtaan alkuperäinen ohje puhuu korkeammista vedenlämmöistä,
suosittelivat sen asettamista 75 asteeseen, jolloin ilmankertymää ei
tule.
Tällä asettelulla ei ilmaa kerry automaattisen ilmanpoistajan taakse,
en tiedä sitten hyötysuhteen muutoksista.
Muuten, kuuluuko muilta Arimax 17 käyttäjiltä kattilan LVI-kierukasta
'kolinkolinkolin'-ääni vipuhanan nopeasti suljettaessa. Siinä on
semmonen kuparikampa siirtämässä lämpöä ja olen pelännyt milloin se
syö itsensä läpi kierukkaan...
Matti R.
olli
laittamassa kalvopaisunta astia kolinan takia muistaakseni kahden vuoden
viiveellä lämpöisen käyttöveden putkeen. Kyllä minusta olisi kohteliasta
ilmoittaa tämän kaltaisten vikojen takia käyttäjille ainakin lehdessä
moisesta rakenne viasta. Vaikka paineastiana paine on sen verran pieni ettei
Tukes ole kiinnostunut moisesta suunnittelun viasta.
Sen verran kokemusta, että aikaisempi kattila oli Arin H11 19 vuotta ja
nykyinen saman virman s17:ta on 8 vuotta . Eka vuonna voi sanoa öljyä
säästyi n. 200L , mutta piti muistaa vahtia että vettä on kattilassa. Jos
kattila tehdään sellaiseksi ettei vahtivuoroja tarvita on toiseksi
alimmainen levy otettava pois ja kattilan paine on pidettävä vähintään 1kg
:ssa kiehumisen estämiseksi. Tämä matemaattisena kaavana = sama määrä öljyä
palaa, kuin H11:sa vanhalla Oilonilla vaikka uudessa on vuoden 96 mallin sen
ajan paras Oilon. On se sen verran kestohyödyke ettei niitä voi ostaa kuin
kenkiä.
"Matti Rantanen" <mkran...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:75arl09ehtth3b1o4...@4ax.com...
Pauli Suikka
> Muuten, kuuluuko muilta Arimax 17 käyttäjiltä kattilan LVI-kierukasta
> 'kolinkolinkolin'-ääni vipuhanan nopeasti suljettaessa. Siinä on
> semmonen kuparikampa siirtämässä lämpöä ja olen pelännyt milloin se
> syö itsensä läpi kierukkaan...
kerran kun nopeahkosti vipuhanan sulkee. Lämminvesiputkea on melko
pitkästi pannuhuoneesta vesipisteisiin.
Kattilana myös arimax. Tosin arimaxin kaksoispesäkattila (520+
muistaakseni.)
Onko tuohon olemassa jotain paisunta-astiaa tms lämpimän käyttöveden
putkeen tasaamaan paineiskua?
Terv. Pauli
>
> Matti R.
>
--
Pauli Suikka
GRBAGE.pa...@GRBAGE.iki.fi
(Remove GRBAGE. parts from email address)
Matti Rantanen
<pauli.suikk...@iki.andthis.fi> wrote:
>Matti Rantanen <mkran...@pp.inet.fi> wrote:
>> Muuten, kuuluuko muilta Arimax 17 käyttäjiltä kattilan LV-kierukasta
>> 'kolinkolinkolin'-ääni vipuhanan nopeasti suljettaessa. Siinä on
>> semmonen kuparikampa siirtämässä lämpöä ja olen pelännyt milloin se
>> syö itsensä läpi kierukkaan...
>Hmm. Sieltäkö se kolina sitten tulee. Minulla kuuluu semmonen klonk-ääni
>kerran kun nopeahkosti vipuhanan sulkee. Lämminvesiputkea on melko
>pitkästi pannuhuoneesta vesipisteisiin.
>Kattilana myös arimax. Tosin arimaxin kaksoispesäkattila (520+
>muistaakseni.)
>
>Onko tuohon olemassa jotain paisunta-astiaa tms lämpimän käyttöveden
>putkeen tasaamaan paineiskua?
>
>Terv. Pauli
>
Edellinen vastaaja kertoi, että kyseiseen tarkoitukseen on olemassa
paisunta-astia. Ne tavalliset punaiset italialaiset
kalvopaisunta-astiat, jotka kestävät vain hyvin rajallisen määrän
vuosia, ovat korkeintaan 3 barin paineelle.
Saatan etsiä ja asentaa sen linjaan. Se kierukka kun siellä aikansa
kolisee, tiedä vaikka murtuisi jostain (tosin on jo 13 vuotta
elämöinyt).
Matti R.
olli
> On Sat, 2 Oct 2004 21:00:54 +0000 (UTC), Pauli Suikka
> <pauli.suikk...@iki.andthis.fi> wrote:
>
> >Matti Rantanen <mkran...@pp.inet.fi> wrote:
> >> Muuten, kuuluuko muilta Arimax 17 käyttäjiltä kattilan LV-kierukasta
> >> 'kolinkolinkolin'-ääni vipuhanan nopeasti suljettaessa. Siinä on
> >> semmonen kuparikampa siirtämässä lämpöä ja olen pelännyt milloin se
> >> syö itsensä läpi kierukkaan...
> >Hmm. Sieltäkö se kolina sitten tulee. Minulla kuuluu semmonen klonk-ääni
> >kerran kun nopeahkosti vipuhanan sulkee. Lämminvesiputkea on melko
> >pitkästi pannuhuoneesta vesipisteisiin.
> >Kattilana myös arimax. Tosin arimaxin kaksoispesäkattila (520+
> >muistaakseni.)
> >
> >Onko tuohon olemassa jotain paisunta-astiaa tms lämpimän käyttöveden
> >putkeen tasaamaan paineiskua?
> >
> >Terv. Pauli
Minkä minä olen nähnyt laitettavan oli ruostumattomasta teräksestä tehty
mitoiltaan n. 200mm Kor. ja 120mm Paks. kalvoastia ja laitettu kattilaan
lämpöisen veden tuloon (eli kylmälle puolen ennen kierukkaa)
Patteri puolella olevat kalvopaisunta astiat minusta kyllä kestävät paljon
pitempään, mutta niissä on heikon lenkki neulaventtiili joka pitäisi pitää
vastapaine kalvon toisella puolen. Jos epäilee vastapaineen kadonneen voi
uusia neula venttiilin joka on aivan samanlainen kuin auton renkaan
neulaventtiili.
( Jos ryhtyy vaihtamaan neulaventtiilin on syytä poistaa patteri
järjestelmästä liika vesi eli n. kalvoastian tilavuus. Koska moni on ajan
kassa lisännyt järjestelmään vettä koska paine mittari on käyttäytynyt epä
loogisesti koska kalvo on erittäin kovasti litistynyt pallon pohjaan
vasten.)
Ps. Matin jutussa kerrottu klonk-ääni tulee usein miten esim. Oraksen suihku
termostaatti hanasta missä säätö sylinterin männän halkaisijan pinta-alaan
kohdistuva paine isku saa männän liikkumaan ja vasta jousi sysää sen
takaisin siihen kohtaan mihin termostaattin aste säätö on säädetty.
Varsinkin jos kiinteistössä on lämpöisen käyttö veden kiertovesi pumppu,
niin lämpöisellä puolella on pumpun tuottama paine ero kylmään puoleen
verrattuna mikä osaltaan auttaa männän liikettä.
T. Olli
ask@kolumbus.fi ove
> klonk-ääni kerran kun nopeahkosti vipuhanan sulkee.
> Lämminvesiputkea on melko pitkästi pannuhuoneesta vesipisteisiin.
yleensä jokin vesiputken pätkä jossain kohden verkostoa pääsee
heilahtamaan ja osuu kolahtaen johonkin viereiseen ... kovaan?
äänen kuuluminen osoittaa huolimatonta putkiasennustyötä;
syyllinen = huolimaton tai ammattitaidoton putkiasentaja
> Onko tuohon olemassa jotain paisunta-astiaa tms lämpimän
> käyttöveden putkeen tasaamaan paineiskua?
vesipaineelle suunniteltuja pieniä paineastioita on toki olemassa
mutta eihän sellainen varsinaista vikaa poista, vaikkakin ehkä oireen
Pauli Suikka
> > Onko tuohon olemassa jotain paisunta-astiaa tms lämpimän
> > käyttöveden putkeen tasaamaan paineiskua?
>
> vesipaineelle suunniteltuja pieniä paineastioita on toki olemassa
> mutta eihän sellainen varsinaista vikaa poista, vaikkakin ehkä oireen
Oire se on se vesiputkien heilahtaminenkin. Siellä tulee melko napakka
paineisku kun veden napsauttaa hanasta nopeaan kiinni. Ompahan hellempi
putkistolle jos siellä on joku vähän joustamassa (kalvopaisunta-astia
vaikkapa)
-Pauli
Markkis
kirjoitti viestissä
news:415C030F...@nokia.com.invalid_remove_this...
> > Olen tuota koettanut miettiä, että mitä haittaa alhaisesta
> > pakolämmöstä voi olla. Varmaan reipasta kondensoitumista tai
> > jotain siihen suuntaan kyllä röörissä tapahtuu.
>
> Tuota kondensoitumista hyvin suurella todennnäköisyydellä.
> Polttoöljyssä on vielä mukana enemmän tai vähemmän myös rikkiä,
> joten sen kondessi on hapanta. Jos koko hormi on haponkestävää,
> niin ei siitä ole kaiketi juuri mitään haittaa, mutta jos
> kondenssi valuu tiilihormiin, niin jossakin vaiheessa laasti
> alkaa rapista hiekkana veks.
Toivottavasti tuossa haponkestävässä on myös kondenssiveden poisto.
Mihis se vesi muuten valuukaan? Sitä vettä kun tulee matalilla
savukaasun lämpötilolla herkästi litra päivässä. Näin ainakin itselläni,
vaikka lämmitys ei vielä kovimmilla käykkään. Ei varmaan pannu tykkää
hyvää, jos vedet lirahtaa piipusta sisään. No eihän se toki tee kuin
tynnyrillisen lämmityskauden aikana...
Markkis
ask@kolumbus.fi ove
joo ... oirepa hyvinkin
... selvä oire putkiasentajan asennevammasta ... työmoraalissa
> Siellä tulee melko napakka paineisku kun veden napsauttaa
> hanasta nopeaan kiinni. Ompahan hellempi putkistolle jos
> siellä on joku vähän joustamassa (kalvopaisunta-astia vaikkapa)
totta ! ... jos hanan napsauttaa äkisti kiinni, niin tulee kyllä paineisku
- ja senpä vuoksi hanat (=niiden sisuskalut) pyritäänkin suunnittelemaan
nykyään siten, ettei niitä kukaan ÄÄ...iökään kykenisi paljoa
napsauttelemaan
mutta ei tuollainen paineisku vielä kykene heilauttamaan asiallisesti
kannakoitua vesijohtoputkea niin että se kolahtaa yhtään mihinkään,
mutta paineiskuja tasaava paineastia on tuollaisessa, hätäsessä
"sutta-ja-sekundaa"-vesijohtoasennuksessa kyllä paikallaan ... jos kuka
sellaisen raaskii itselleen hankkia
Make
"olli" <-...@-.com> wrote in message news:mMe7d.268$AM1...@read3.inet.fi...
> Make oletko huomannut ko. kattilassa sellaista ilmiötä kun sinulla lämpö
on
> 87c silloin kun poltin sammuu kattilan sisältä kuuluu hetken voimakas
sihinä
> aivan kuin vesi kiehuisi kattilan sisällä kun kaikki levyt on paikallaan.
> Kiehuminen taasen synnyttää ilmakuplia mikä ei kuulu hyvän kattilan
> ominaisuuksiin minun mielestäni. Suunnittelussa on varmaan käynyt jonkin
> asteinen moka mikä ei ole käyttäjille minkäänlaisten huoltotiedotteen
> muodossa kantautunut. Kesällä minä ainakin pudotan max. lämmön 63c jolloin
> ei tapahdu kiehumista mikä saisi veden haihtumista automaattisen
> ilmanpoistajan kautta.
>
>
kun poltin
sammuu. Vettä kyllä ei ole tarvinnut lisäillä systeemiin kuin pari kertaa
vuodessa,
joten jos tuosta ei muuta haittaa ole, niin pidän jatkossakin termon samassa
asetuksessa.
Käyntijaksot ovat noilla asetuksilla aika OK, eli käy harvaan ja kohtuu
pitkään.
Mitähän painetta tuossakin järjestelmässä kantsisi pitää, onkin sitten jo
toinen kysymys?
Itse en ole perehtynyt tuohon politiikkaan pahemmin, painetta olen pitänyt
0.5-1 bar.
Sen olen huomannut, mitä korkeampi paine, niin sitä äkimmin se jonnekin
häippäsee.
-Make-
Kimmo Saarinen
> Make oletko huomannut ko. kattilassa sellaista ilmiötä kun sinulla lämpö on
> 87c silloin kun poltin sammuu kattilan sisältä kuuluu hetken voimakas sihinä
> aivan kuin vesi kiehuisi kattilan sisällä kun kaikki levyt on paikallaan.
Tuo on minulla ihan normaalia arkipäivää. Tekee joka kerta.
> Kiehuminen taasen synnyttää ilmakuplia mikä ei kuulu hyvän kattilan
> ominaisuuksiin minun mielestäni.
Nope. Ei siinä mitään ilmakuplia synny, pieniä höyrykuplia
korkeintaan. Jos kattilan paine on isompi, niin ei sitäkään.
Vesi siis kaasuuntuu ja muuttuu välittömästi takaisin
nesteeksi kun joutuu viileämpään ympäristöön. (Mitä korkeampi
paine, sitä korkeammassa lämpötilassa kaasua syntyy).
Tätä voi havainnollistaa vesikattilallakin, ennenkuin vesi
kiehuu kattilassa, niitä höyrykuplia syntyy siellä pohjassa.
> Suunnittelussa on varmaan käynyt jonkin
> asteinen moka mikä ei ole käyttäjille minkäänlaisten huoltotiedotteen
> muodossa kantautunut.
Mikä moka se olisi? Liekki on reilusti useita satoja
asteita, ja tulipinta kattilassa menee reilusti yli
sadan asteen. Väkisinkin siinä metallin pinnassa vesi
tuppaa höyrystymään, kun se virtaus siellä kattilan sisällä
ei ole kuitenkaan kovin suuri siirtämään sitä lämpöä
pois siitä polttotilan pinnasta.
Jos paineet kattilassa kasvavat kattilassa hallitsemattomasti,
niin silloin olisi kyse suunnittelumokasta.
k@ ()
Pauli Suikka
> > Oire se on se vesiputkien heilahtaminenkin.
> joo ... oirepa hyvinkin
> ... selvä oire putkiasentajan asennevammasta ... työmoraalissa
Putkimies tuskin sitä paineenvaihtelua saa kuriin. Putkimies saa putken
tosin pysymään paikallaan..
> > Siellä tulee melko napakka paineisku kun veden napsauttaa
> > hanasta nopeaan kiinni. Ompahan hellempi putkistolle jos
> > siellä on joku vähän joustamassa (kalvopaisunta-astia vaikkapa)
> totta ! ... jos hanan napsauttaa äkisti kiinni, niin tulee kyllä paineisku
> - ja senpä vuoksi hanat (=niiden sisuskalut) pyritäänkin suunnittelemaan
> nykyään siten, ettei niitä kukaan ÄÄ...iökään kykenisi paljoa
> napsauttelemaan
Kyllä sitä aina kukin joskus onnistuu.. jos ei muuten niin
suutuspäissään ;)
> mutta ei tuollainen paineisku vielä kykene heilauttamaan asiallisesti
> kannakoitua vesijohtoputkea niin että se kolahtaa yhtään mihinkään,
Juu. Epäilenkin että minun tapauksessa kolahdus tulee arimaxin kattilan
lämminvesikierukasta.
> mutta paineiskuja tasaava paineastia on tuollaisessa, hätäsessä
> "sutta-ja-sekundaa"-vesijohtoasennuksessa kyllä paikallaan ... jos kuka
> sellaisen raaskii itselleen hankkia
Mistähän tämmöisen löytäisi? Ja mitä hintaluokkaa nuo ovat. Minulla kun
nyt sattuu putkimiehiä tällä viikolla ravaamaan eestaas, annoin niille
omat avaimetkin. Saunan (tulevalla) lattialla kököttää kaasuvehkeet.
Olisi näppärä pistää tässä vaiheessa semmonen paikalleen, vaikka
pannuhuoneeseen.
ask@kolumbus.fi ove
Onniselta ? ... LVI-Tukku:sta ? ... hyvin varustetusta
LVI-asennusliikkeestä:
jo hieman ikääntyneestä LVI-tietokeskuksen luettelosta
löytyi ainakin "paineiskutasain / vesi-iskuvainmennin"
LVI-koodilla: 27 3950 015-1 PN 10 R½
hinta = 200 mk alv = 0%
Matti Rantanen
<pauli.suikk...@iki.andthis.fi> wrote:
>ove <ove a...@kolumbus.fi> wrote:
>> > Oire se on se vesiputkien heilahtaminenkin.
>> joo ... oirepa hyvinkin
>> ... selvä oire putkiasentajan asennevammasta ... työmoraalissa
>
>Putkimies tuskin sitä paineenvaihtelua saa kuriin. Putkimies saa putken
>tosin pysymään paikallaan..
>
>> > Siellä tulee melko napakka paineisku kun veden napsauttaa
>> > hanasta nopeaan kiinni. Ompahan hellempi putkistolle jos
>> > siellä on joku vähän joustamassa (kalvopaisunta-astia vaikkapa)
>> totta ! ... jos hanan napsauttaa äkisti kiinni, niin tulee kyllä paineisku
>> - ja senpä vuoksi hanat (=niiden sisuskalut) pyritäänkin suunnittelemaan
>> nykyään siten, ettei niitä kukaan ÄÄ...iökään kykenisi paljoa
>> napsauttelemaan
>
>Kyllä sitä aina kukin joskus onnistuu.. jos ei muuten niin
>suutuspäissään ;)
>
>> mutta ei tuollainen paineisku vielä kykene heilauttamaan asiallisesti
>> kannakoitua vesijohtoputkea niin että se kolahtaa yhtään mihinkään,
>Juu. Epäilenkin että minun tapauksessa kolahdus tulee arimaxin kattilan
>lämminvesikierukasta.
>
Minunkin tapauksessani se tulee kyllä kierukasta. Talossa on vain
muutama metri putkea keskellä taloa ja siitä haaroitettu hanoihin.
Keittiö, kylppäri ja sauna siten, että ovat keskiosan ympärillä
kaikki.
Kuuntelemalla ja kokeilemalla se varmistuu. Se tohelo putkimies löytyy
siis Saarijärveltä. Naapurin vastaavalle ilmiölle LVI-firma asensi
vesilinjaan paineenalennusventtiilin. Paine on pari kiloa kun on
kulutusta, mutta nousee hitaasti 6 kilon kieppeille ilman. Tällä
tavalla se LV-kierukka haitarin lailla kulkee, mutta aika
hidastempoisesti.
>> mutta paineiskuja tasaava paineastia on tuollaisessa, hätäsessä
>> "sutta-ja-sekundaa"-vesijohtoasennuksessa kyllä paikallaan ... jos kuka
>> sellaisen raaskii itselleen hankkia
----> clip
Matti R.
PS: Tuli mieleen isäni v. 35 rakennettu talo, jossa aikoinaan sinkityt
vesijohtoputket hiljakseen tukkiutuessaan alkoivat äännellä ensin,
sitten menivät resonanssiin, eli koko linja väpätti isolla kolinalla
vedenlaskun ajan ja jonkin aikaa sen jälkeenkin.
MR
Matti Rantanen
>> Oire se on se vesiputkien heilahtaminenkin.
>
>
>joo ... oirepa hyvinkin
>... selvä oire putkiasentajan asennevammasta ... työmoraalissa
>
>
>
>> Siellä tulee melko napakka paineisku kun veden napsauttaa
>> hanasta nopeaan kiinni. Ompahan hellempi putkistolle jos
>> siellä on joku vähän joustamassa (kalvopaisunta-astia vaikkapa)
>
>
>totta ! ... jos hanan napsauttaa äkisti kiinni, niin tulee kyllä paineisku
>- ja senpä vuoksi hanat (=niiden sisuskalut) pyritäänkin suunnittelemaan
>nykyään siten, ettei niitä kukaan ÄÄ...iökään kykenisi paljoa
>napsauttelemaan
>
Kohdalle sattuu, täällä on semmoinen, tosin epäinhimillinen, ÄÄ..,
joka aina paukauttelee samalla lailla veden kiinni. Se on pesukone ja
sen magneettiventtiili.
Matti R.
ask@kolumbus.fi ove
> Se tohelo putkimies löytyy siis Saarijärveltä.
no sieltäpä hyvinkin ... eikä tuo ole ainoa laatuaan,
olen havainnut että yhtä toheloita putkimiehiä
käyttävät jotkut muutkin suomalaiset kattilatehtailijat
> Naapurin vastaavalle ilmiölle LVI-firma asensi vesilinjaan
> paineenalennusventtiilin. Paine on pari kiloa kun on kulutusta,
> mutta nousee hitaasti 6 kilon kieppeille ilman.
no onpa todella varsin mielenkiintoinen ilmiö ... tuo paineen
"hitaasti" nouseminen
toisin sanoen: kun on kulutusta eli vettä lasketaan, niin paine on
"vain" ! 2 bar, ja kun jokin hana suljetaan silloin äkisti
niin aiheutuukin kamala paineisku ? ... mielenkiintoista ...
jonka jälkeen paine vesijohtoverkostossa alkaa hitaasti nousta
... ja nousee 6 bar:iin
hm ... enpä ole ennen tuollaiseen paineiskuun törmännytkään;
ja vain vähäisellä 2 bar:in käyttöpaineella vesijohtoverkostossa
ask@kolumbus.fi ove
> joka aina paukauttelee samalla lailla veden kiinni. Se on pesukone ja
> sen magneettiventtiili.
kaikkien pesukone(magneetti)venttiilien virtausaukko
on ihan tarkoituksella supistettu niin pieniksi,
ettei mokomaa "kamalaa" paineiskua pääse tapahtumaan,
vaikka se magneettisulkija onkin tuollainen täys-idiootti
kyllä se varsinainen syy löytyy edelleenkin siitä putkiasentajasta
... joko paikkakunnan kiinteistöasennuksista tahi kattilatehtaalta
Pauli Suikka
> kyllä se varsinainen syy löytyy edelleenkin siitä putkiasentajasta
> ... joko paikkakunnan kiinteistöasennuksista tahi kattilatehtaalta
Kyllä. Näin juuri. Ehdotatko että kaikki joilla kuuluu kolahdus putkesta uusivat putket
sekä kattilan? Itse haen halvempaa vaihtoehtoa eli painetta tasaavaa pömpeliä.
Jouni Saari
"Pauli Suikka" <pauli.suikk...@iki.andthis.fi> kirjoitti
viestissä:cjpo54$2lk$1...@plaza.suomi.net...
>
> Oire se on se vesiputkien heilahtaminenkin. Siellä tulee melko napakka
> paineisku kun veden napsauttaa hanasta nopeaan kiinni. Ompahan hellempi
> putkistolle jos siellä on joku vähän joustamassa (kalvopaisunta-astia
> vaikkapa)
>
Kannattaa muistaa, että hanan sulkemisesta tuleva paineisku johtuu veden
massasta ennen hanaa ja se massa "törmää" nopeasti suljettuun hanaan.
Paineisku siis tulee siihen hanan päähän putkea, toisessa päässä oleva
jousto ei paljoa ainakaan auta.
Se paisuntasäiliö pitäisi siis olla jossain sen linjan hanan jälkeisessä tai
hanaa lähellä olevassa kohtaa, että se ottaisi vastaan paineiskun.
Kupariputkilinjassa, siis haaroja sisältävässä linjassa pitäisi
paisuntasäiliö siis laittaa jonnekin keskiveihelle tai loppupäähän. Ja
erikseen kylmä- ja kuumaveteen.
ask@kolumbus.fi ove
en ehdota mitään ...
yritin vain antaa vinkin tuon kolahduksen syystä
... jos se nyt ketään edes kiinnostaa ...
hermoromahdus on luonnon tapa huomauttaa hienovaraisesti
että ihminen on mielisairas