Lämpimän veden hinta?
Tobi
Suurinpirteinen arvo käy, lämmitysmuoto kaukolämpö.
erkki kukkonen
> Onko jollain tietoa miten paljon maksaa lämmittää yksi vesikuutio?
> Suurinpirteinen arvo käy, lämmitysmuoto kaukolämpö.
jos kaukolämpöenergia maksaa 30 euroa / MWh niin
yhden vesikuution pelkkä lämmittäminen maksaa nyt noin 1,6 euroa
eli noin yhden vanhan kympin
- luulisin
tietysti itse vesikin maksaa - noin runsas 15 mk / m3
Jerk
mukaan, on jäänyt mieleen kylmän kuution 11-12 mk
ja lämpimän kuution 15-16 mk hinnat. Eli lämmitys
olisi siis ollut jotain 3-4 mk.
Petri Seppälä
4,2*50*1000 Ws = 210 MWs = 58 KWh.
Hinta sitten riippuu kilowattitunnin hinnasta.
-Petri
Tobi
"Petri Seppälä" <petri.o...@nnokia.com> wrote in message
news:tLB9a.905$7b.1...@news1.nokia.com...
> Vesikuution 50 asteen lämpötilannostoon tarvittava energia:
> 4,2*50*1000 Ws = 210 MWs = 58 KWh.
>
> Hinta sitten riippuu kilowattitunnin hinnasta.
>
Yleensä kai jotain 30e/MWh
Ja riippuu myös siitä miten tehokkaasti lämmityslaitteet tuottavat lämpöä
jne. Ilmeisesti erittäin hyvin jos saan tuloksen 1,74e/m3.
MJ
"hyötysuhteesta" ja lämmönhukasta? Kuinka paljon enemmän tarvitaan
todellisuudessa energiaa?
erkki kukkonen
> > Totta, siis 100 %:n hyötysuhteella. Mitä luulette tavallisen varaajan
> "hyötysuhteesta" ja lämmönhukasta? Kuinka paljon enemmän tarvitaan
> todellisuudessa energiaa?
ja se vuosihyötysuhde tulee erkkkiltä kuin apteekin varastosta kun kerrot
käyttövesivaraajasi koon, lämmöneristyksen paksuuden, veden
lämmitystavan ja kuinka paljon vuodessa käytät sitä lämmintä vettä
vesku
hyötysuhde on koko lämmityskauden 100%. Aivan kuten tavallisten
hehkulamppujenkin...
vesku
"MJ" <markku.j...@dnainternet.net> wrote in message
news:3e68f4ea$1...@news.dnainternet.net...
T.Uusilehto
wrote:
>No jos se varaaja on keskellä sähkölämmitettyä taloa kuten meillä, niin sen
>hyötysuhde on koko lämmityskauden 100%. Aivan kuten tavallisten
>hehkulamppujenkin...
>
>vesku
Aioin juuri oikaista saman , joka kovasti unohtuu tassa forumissa ?
Kummallista kylla .
Ja sama patee myos oljykattiloihin ym. lammonlahteisiin , putkistoihin
, piippuihin jne . maalaisjarkea siis pitaa kayttaa ennenkuin menee
halpaan ja uusi/eristaa vimmatusti mainosten haluamalla tavalla ....
Timo
MJ
"vesku" <vesa.k...@kolumbus.fi> wrote in message
news:b4cev9$6in$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
lämmittää varastoa, jota pidän n. 10-16 asteessa talvella. Eipä tarvitse
ainakaan varastossa pitää lattialämpöä "tapissa".
Niin Erkkki: Koko on 300 l, eristeen paksuus 10 cm villa, yösähkö,
muistaakseni 3 kW:n teho sekä vuosikulutus 200 kuutiota...
erkki kukkonen
> Niin Erkkki: Koko on 300 l, eristeen paksuus 10 cm villa, yösähkö,
> muistaakseni 3 kW:n teho sekä vuosikulutus 200 kuutiota...
sähkövarajasi vuosihyötysuhde veden lämmityksessä on 83 %
- tasan
mikäli voit hyödyntää käyttövesivaraajasi lämpöhäviöt
asuin- tai muiden tarkoituksellisesti lämmitettävien tilojesi
lämmityksessä (ja vähentää samanaikaisesti vastaavalla määrällä
kyseisten tilojen muuta lämmitystä) niin - good for you!
lämmityskausi on paljon lyhyempi ajanjakso kuin vuosi, joten
yleensä vähintään kolmannes lämpöhäviöistä menee ihan kokonaan
harakoille (ja loppukin usein osittain)
Juhani Varemo
>>No jos se varaaja on keskellä sähkölämmitettyä taloa kuten meillä, niin
>>sen hyötysuhde on koko lämmityskauden 100%. Aivan kuten tavallisten
>>hehkulamppujenkin...
> Aioin juuri oikaista saman , joka kovasti unohtuu tassa forumissa ?
> Kummallista kylla .
> Ja sama patee myos oljykattiloihin ym. lammonlahteisiin , putkistoihin
> , piippuihin jne . maalaisjarkea siis pitaa kayttaa ennenkuin menee
> halpaan ja uusi/eristaa vimmatusti mainosten haluamalla tavalla ....
Jep. Sitten tilanne vähän muuttuu, kun _ei_ ole lämmityskausi vaan
mieluusti tarvittaisiin jäähdytyskausi :-/
Kattiloiden tapauksessa lienee olennaisinta palamishyötysuhde, eli paljonko
siitä öljylitrasta saadaan putkeen kuumaa vettä.
Miten nämä kattilahyötysuhteet muuten oikein lasketaan - minusta nuo
prosenttiluvut ovat epäilyttävän korkeita? Epäilyttää, että jos katson
polttoöljyn teoreettisen palamisenergian kemian taulukosta niin ei sieltä
pannusta siitä kyllä jotain 95% saada vesiputkesta ulos - mutta
tuonkaltaisia prosenttilukuja taitaapi mainoksissa vilahdella... ilmeisesti
päältä vähennetään ensin savukaasuhäviöitä ja jotain muuta hyväksyttyä
hukkaa?
Toni Arte
Ei se nyt ihan täysin päde öljykattiloihin, koska vanhassa/likaisessa
kattilassa savukaasut ovat kuumempia => enemmän lämpöä suoraan piipusta
harakoille.
--
Toni
erkki kukkonen
> Kattiloiden tapauksessa lienee olennaisinta palamishyötysuhde,
> eli paljonko siitä öljylitrasta saadaan putkeen kuumaa vettä.
> Miten nämä kattilahyötysuhteet muuten oikein lasketaan
> - minusta nuo prosenttiluvut ovat epäilyttävän korkeita?
palamishyötysuhde on toki tärkeä, mutta ei sitä käyttäen enää
nykyisin saada eri öljykattiloiden kesken juurikaan mitään eroja
aikaan, sillä palamishyötysuhde on =
savukaasun sisältämä lämpöenergiamäärä, jaettuna
poltetun öljyn sisältämällä lämpöenergiamäärällä (tämä laskettuna
ns. alemman lämpöarvon mukaan)
ja kun / jos öljypoltin on edes suunnilleen säädöissään eli
kun savukaasun (jäännös)happipitoisuus on noin 3-4 % ja
kattilasta piippuun lähtevän savukaasun lämpötila on tasoa +170 oC
niin kaikkien öljykattiloiden palamishyötysuhde on tasoa 92 - 94 %
eli keskimäärin: AINA 93 % - TASAN!
jos hyötylämpöenergian (liian) ahneessa kähminnässä
käytetään hyväksi savukaasun sisältämän kosteuden kondensointia
ja lauhtumisen luovuttamaa lämpöenergiaa, niin (ainakin teoriassa)
olisi oikein siirtyä erilaiseen palamishyötysuhteen laskentatapaan,
ja käyttää laskentaperusteena polttoöljyn ylempää lämpöarvoa
(jotta hyötysuhde ei koskaan ylittäisi 100 %:a mikä on
käytännössä teoreettisestikin mahdotonta)
mutta tällöin saadut (lasketut) hyötysuhteen numeroarvot
eivät olisi vertailukelpoisia perinteisen kattilatekniikan
hyötysuhdearvojen kanssa, niinpä
nykyinen palamishyötysuhteen erilaisilla numeroarvoilla kikkailu
onkin mielestäni vain potentiaalisten - mutta hieman tyhmien -
maallikko-asiakkaiden harmitonta puijausta ja luovaa
mielikuvamarkkinointia, jossa
luodaan suuren yleisön keskuuteen "uskottava" mielikuva siitä, että
jonkin kattilan hieman muita parempi palamishyötysuhde olisi
autuaaksi tekevä keino suuria energiansäästöjä tavoiteltaessa
näin ei kuitenkaan ole, sillä suuret erot vuotuisissa öljynkulutuksissa
eivät johdu lähes mitättömistä eroista uusien ja "puhtaiden"
kattiloiden palamishyötysuhteiden arvoissa, vaan jostain ihan muusta
eniten turhan kulutuksen suuruuteen vaikuttava tekijä on ollut
itse kattilan, kattilahuoneen eristämättömien lämmitysputkien
ja koko vesikeskuslämmitysjärjestelmän laitteiden ja putkien
eristyshäviöiden suuruus, eli
niiden eristyshäviöiden, jotka luovuttavat lämpöä jatkuvasti ja
täysin hallitsemattomasti rakennuksen sellaisiin paikkoihin,
joissa lämpöä joko ei tarvita lainkaan, tarvitaan vähemmän tai
lämpöä tulee sellaisena vuodenaikana (lämmityskauden ulkopuolella)
jolloin tuo lämmitys on tarpeetonta,
eikä noiden tilojen muuta, varsinaista lämmitystä kyetä
vastaavalla määrällä vähentämään - jolloin on kyse aivan turhasta
YLIlämmityksestä
päinvastaisista (- asiantuntemattomista - ) kommenteista ja väitteistä
huolimatta on vesikeskuslämmitysjärjestelmän hallitsemattomilla
eristyshäviöillä hyvin suuri merkitys vuotuisessa energiankulutuksessa,
ja eristyshäviöiden osuus voi vanhoissa öljykeskuslämmityslaitteissa
ja -järjestelmissä olla jopa yli 50% vuoden koko öljynkulutuksesta,
mikä selittää saavutetut ihmeellisen! SUURET öljynkulutussäästöt
kun vanha öljykattila (ja -poltin) on lopulta älytty vaihtaa
(mihin tahansa) uuteen öljykattilaan (ja -polttimeen)
toinen, käytännössä mielestäni vieläkin tärkeämpi vaikuttava tekijä on
kattilan lämmönsiirtopintojen likaantumisalttius käytön aikana, joka
voi olla - ja myös ON ! - eri kattil(akonstrukti)oilla hyvin erilainen
lämmönsiirtopintojen likaantuminen alentaa aina kattilan
lämmönsiirtotehoa, mutta merkitystä kattilan likaantuminen saa
varsinaisesti vasta silloin kun / jos kattilan lämmönsiirtoteho alenee
aina-vääjäämättömän likaantumisen vuoksi liian paljon - ja jatkuvasti -
niin, että öljypoltin menee kattilan savukaasupuolen vastapaineen
noustessa lopulta (joskus jo 4-8 vk kuluttua) häiriöön, ellei kattilaa
riittävän usein puhdisteta
mikä sitten on "liian paljon"?
mitä tässä tarkoittaa "jatkuvasti"?
näihin "kinkkisiin" kysymyksiin palattanee myöhemmin
"hyvän" öljykattilan jatkuva kk-nuohous on lähes yhtä älytöntä kuin
auton pohjapellin päivittäinen pesu - nyt kun maantiekura lentää
laadukasta öljykattilatekniikkaa omakotitaloihin: JÄMÄ 1030 KS
joka ei usko, hän voi aina soittaa Turkkuseen (02) 270 070 ja kysyä
asiasta valmistajan mielipidettä (jota pidetään aina luotettavimpana)
erkki kukkonen
... jälleen (osittain) puuta-heinää
(ilmeisesti pätkii eilisen saunaillan jälkeen pahasti), sillä
palamishyötysuhde on TIETENKIN =
kattilaveteen polton aikana siirtynyt lämpöenergiamäärä,
jaettuna poltetun öljyn sisältämällä lämpöenergiamäärällä
(tämä laskettuna ns. alemman lämpöarvon mukaan)
ja
savukaasun sisältämä lämpöenergiamäärä,
jaettuna poltetun öljyn sisältämällä lämpöenergiamäärällä
(tämä laskettuna ns. alemman lämpöarvon mukaan)
= on ns. savukaasuhäviö
T.Uusilehto
<juhani...@phnet.fi> wrote:
...................
>Kattiloiden tapauksessa lienee olennaisinta palamishyötysuhde, eli paljonko
>siitä öljylitrasta saadaan putkeen kuumaa vettä.
>
>............
Ei PUTKEEN , vaan miten paljon saadaan omaan KAYTTOON !
Sehan se on mika ratkaisee. Tosiaan matalan kuorman aikaan
(esim.kesalla) tuo hallitsematon lammonsiirto voi aiheuttaa
miinusmerkkista tuottoa .
Kattloiden mainoksissa esiintyvat luvut lasketaan hyvin usein
testi-olosuhteissa, ts. aivan uusilla puhtailla tulipinnoilla. HUOM.
lasketaan .
Timo
Juhani Varemo
No jos käsitellään vain sitä kattilaa, nin eiköhän meno- ja paluuputkien
energian havainnointi riitä.... silloin tulee kuitenkin kattilan itsensä
ulkoiset häviöt ynnä savukaasun energia jo huomioitua jos verrataan
polttoaineen sisältämään energiamäärään.
Sen nyt olen arvannutkin, yleensä _kaikki_ mainoksista löytyvät
suorituskykyarvot ovat suurinpiirtein laboratoriossa yhden ainoan kerran
optimioloissa valitulla yksilöllä vahingossa saavutettuja. Noin niinkuin
kärjistäen :-)
Onneksi tuo oma puukattila ei oo ihan muutamasta kilowatista kiinni. Eikä
vielä kymmenestäkään. Teknisestä mielenkiinnosta on tullut uusien esitteitä
plärättyä.
Petri Kärhä
> lämmityskausi on paljon lyhyempi ajanjakso kuin vuosi, joten
> yleensä vähintään kolmannes lämpöhäviöistä menee ihan kokonaan
> harakoille (ja loppukin usein osittain)
Lämmityskausi kestää Suomessa osapuilleen syyskuun alusta toukokuun
loppuun. Tätä on hieman vaikea sisäistää, kun lämmityspattereita
tarvitaan vain noin puoli vuotta, eli jotakuinkin lokakuusta
huhtukuuhun. Tuo väliin jäävä aika (vähintään toukokuu ja syyskuu)
vaatii taatusti patterilämmitystä, jos kaikki sähkölaitteet vaihdetaan
säästövehkeisiin, koska normaalitalossa tuo aika lämmitetään
telkkarilla, lampuilla, lämminvesivaraajalla, sun muilla härveleillä.
Vähäkulutuksisilla sähkölaitteilla säästää siis noin puolet kesä-elokuun
sähkölaskuista, mitkä ainakin meillä on niin pienet, ettei paljon
kannata satsata.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246