Kipsilevyt vs kuitulevyt?
Ari H
esim. Suomen Kuitulevyn runko-, tuuli-, huoko-leijonat)... Olisi tossa
oletuksen kipsilevyä tarjottuna joka paikkaan, ja itsellä vähän fiilis
että "kipsit veks, tästä tulee puutalo".
En ole selvittänyt hintaeora, mutta tuhansia euroja taitaa tulla eroa?
Katto mukaan lukien taitaa tulla jotain 200-300m2 tuulensuojalevyä,
eli vaikkapa 10e/m2 lisähinta tietää heti jo korkoineen varmaan puolta
vuotta lisää lainanmakselua...
Noh, hintaero euroissa selviää muualta, mutta mistä (täältä?) saisi
edes jossain määrin puolueettoman arvion, että onko kalliimpi
kuitulevy tuon hinnan väärti, höyrynsuluttomasta puutalosta kun on
kyse (muovipullotalossa en edes miettisi ;-). Ja ennen kaikkea
että miksi?
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
P. Kärhä
Lienetko trollaamassa vai kysytkö ihan tosissaan?
Jos jätät höyrynsulut asentamatta, niin jätä sitten kipsilevytkin
maalaamatta.
Peté
"Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
news:eh4l13$man$2...@news.cc.tut.fi...
Ari H
>
> Lienetko trollaamassa vai kysytkö ihan tosissaan?
Kyse on ihan todellisesta, kädessä olevasta tarjouksesta. Kyse
siis mökistä, ei omakotitalosta. Puurunko, puukuitueristys ja
ilmansulku. Tarjouksessa on mm. tuulensuojalevyt kipsilevyä.
Tuulensuojakipsilevy lienee rakenteellisesti ihan ok, lähinnä
koitan hakea jotain järkiperusteluita tunnesyiden lisäksi
kipsilevyjen heivaamiselle...
> Jos jätät höyrynsulut asentamatta, niin jätä sitten kipsilevytkin
> maalaamatta.
No lateksia en todellakaan ajatellut seiniin laittaa... Enintään
märkätilan kosteuseristeeksi ;-). Eikä sinne muutenkaan varmaan
mitään levyä (kipsi tai muuta) sisäseiniin tule, vaan panelointi.
Paitsi jos päätän yllättäen tapetoida joitain huoneita, tapetin
alle kipsilevy lienee se aidosti paras kuitenkin.
Antti Häikiö
> On 2006-10-18, P. Kärhä <petri...@tkk.fi> wrote:
>> Lienetko trollaamassa vai kysytkö ihan tosissaan?
>
> Kyse on ihan todellisesta, kädessä olevasta tarjouksesta. Kyse
> siis mökistä, ei omakotitalosta. Puurunko, puukuitueristys ja
> ilmansulku. Tarjouksessa on mm. tuulensuojalevyt kipsilevyä.
>
> Tuulensuojakipsilevy lienee rakenteellisesti ihan ok, lähinnä
> koitan hakea jotain järkiperusteluita tunnesyiden lisäksi
> kipsilevyjen heivaamiselle...
Kuitulevy toimii myös lisäeristeenä. Siinä onkin sitten ainoa ero noiden
välillä. Mökkikäytössä kipsilevy lienee tuulensuojana ihan riittävä ja
hyvä ratkaisu. Mitenkähän muuten tuo kipsilevy kestää kondenssivettä?
Hintaero ei muuten ole kympin neliö vaan esimerkiksi www.taloon.com
(kallis paikka) mukaan hintaero on 25snt. (tuulileijona: 9,28€/3,24m² ja
kipsilevy: 9,03€/3,24m²)
Kipsilevy on silti ihan hyvä luonnontuote, käy hyvin tuulensuojaksi.
--
AH
http://www.viipotin.net/aih
http://www.akaanpiha-apu.net
P. Kärhä
"Antti Häikiö" <aha...@yahoo.com> wrote in message
news:qFlZg.8457$zl3....@reader1.news.jippii.net...
> Kuitulevy toimii myös lisäeristeenä. Siinä onkin sitten ainoa ero noiden
> välillä. Mökkikäytössä kipsilevy lienee tuulensuojana ihan riittävä ja
Ei nyt ihan ainoa, kipsilevy (ek) toimii paremmin jäykisteenä. Lisäksi sillä
saa paloeristystä, mikä voi tulla esille esim. autotallissa. Kyllä itteä
hieman otti päähän kun vetäisin autotalliin ulkopuolelle kuitulevyt, vain
saadakseni kuulla runkotarkastuksessa, että nyt saan vetäistä sisäpuolelle
kaksi kerrosta kipsilevyä :-)
Peté
Ari H
> news:qFlZg.8457$zl3....@reader1.news.jippii.net...
>> Kuitulevy toimii myös lisäeristeenä.
Ja käytännön vaikutus on ilmeisesti plusmiinusnolla jos eristettä
on muuten "normaalisti", koska kipsilevy on vastaavasti tiiviimpi.
>> Siinä onkin sitten ainoa ero noiden välillä. Mökkikäytössä
>> kipsilevy lienee tuulensuojana ihan riittävä ja
>
> Ei nyt ihan ainoa, kipsilevy (ek) toimii paremmin jäykisteenä.
Ja tämä on kai se syy minkä takia niitä käytetäänkin ensisijaisesti.
Ilmeisesti ne voisi minun tapauksessani vaihtaa (ja tehdä muuta
lisäjäykistystä), mikä toisaalta kuulostaa ihan kivalta (että talon
pysyminen pystyssä myös tuulella ei ole kipsin varassa), toisaalta
taas kipsilevyin jäykistetty rakenne voisi ehkä olla natinattomampi.
Noh, eiköhän ne kipsilevyt saa jäädä, paitsi jos kuitulevy-ihminen
viikonlopun messuilla onnistuu minut jotenkin ylipuhumaan ;-)
P. Kärhä
"Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
> Ja tämä on kai se syy minkä takia niitä käytetäänkin ensisijaisesti.
> Ilmeisesti ne voisi minun tapauksessani vaihtaa (ja tehdä muuta
> lisäjäykistystä), mikä toisaalta kuulostaa ihan kivalta (että talon
> pysyminen pystyssä myös tuulella ei ole kipsin varassa), toisaalta
> taas kipsilevyin jäykistetty rakenne voisi ehkä olla natinattomampi.
Minusta taloissa on kyllä ensisijaisesti ulkopuolella kuitulevy ja
sisäpuolella kipsilevy. Ulkopuolinen kipsilevy on minusta harvinaisempi.
Mutta sinun tapauksessasi, jos sisäpuolella on pelkki paneeli, niin
jäykistystäkin pitää vissiin jollain saada. Jos vaihtaisit kuitulevyihin
niin menisiköhän se sitten sellaisiin X-n muotoon vedettyihin
vanneteräksiin? Jostain olen kyllä kuullut että kuitulevyillekin lasketaan
joku jäykistysvaikutus, mutta en minä sellaisen varaan uskaltaisi laskea. On
se sellaista hötöä.
Peté
roskaa@pispala.net Kaste Mato
> sisäpuolella kipsilevy. Ulkopuolinen kipsilevy on minusta harvinaisempi.
> Mutta sinun tapauksessasi, jos sisäpuolella on pelkki paneeli, niin
Muuhun kantaa ottamatta niin nykyään valmistaloissa näyttää olevan useasti
kipsilevy ulkopuolella.
-TS-
JukkaK
"Kaste Mato" <kaste.mato.ei ros...@pispala.net> wrote in message
news:c7pZg.138$Wu...@read3.inet.fi...
> Muuhun kantaa ottamatta niin nykyään valmistaloissa näyttää olevan useasti
> kipsilevy ulkopuolella.
>
Se on sitten varmaan paras vaihtoehto ;-)
JukkaK
Ilkka P.
> hieman otti päähän kun vetäisin autotalliin ulkopuolelle kuitulevyt, vain
> saadakseni kuulla runkotarkastuksessa, että nyt saan vetäistä sisäpuolelle
> kaksi kerrosta kipsilevyä :-)
Nyt osuit suoraan hermoon, asiaan joka on ajankohtainen täälläkin.
Kerropa hieman lisää (jotain saatan muistaa aikaisemmista
kirjoituksistasikin, mutta muistikuvat ovat aika hataria): onko
autotallirakennus siis erillinen, ja jos on, onko etäisyyttä
asuintaloon alle 4 m ja/tai neliöitä yli 60? RakMk E4:n mukaan
(liite: opastavia tietoja) palo-osastointi tarvitaan vain, jos jompi
kumpi ehto täyttyy. Jos on yli 4 m ja max. 60 m2, osastointia ei
tarvita ja sisäpinnat saavat olla luokkaa D-s2,d2 (vanhan luokituksen
mukaan 2/-) eli käsittääkseni esim. puun pitäisi kelvata. Onko
Espoossa nyt lähdetty sooloilemaan, ja onko rakennusvalvonnoilla
useinkin tapana sivuuttaa tällaiset painotuotteet joutavina? Jos näin
on naapurikaupungissa(kin?), on levyttäminen edessä täälläkin.
Purnasin jo aikaisemmin sitä, että autotallia vaadittiin
osastoitavaksi sen kyljessä olevasta varastosta (tai ei suoraan
vaadittu; ei vain kirveelläkään suostuttu sanomaan että ei
vaadita). Esim. Raunon sivuilla olevassa tallikuvassa (
http://www.taloapu.fi/autotallit.htm ) autotalli ja varasto ovat samaa
palo-osastoa.
- I
P3 Qla
P. Kärhä
En oikein kyllä itsekkään tajua mistä on kyse. Autotalli on erillinen.
Rakennuksessa on noin 20 m2 talli, jonka päässä pieni varasto, ja näiden
vieressä avokatos. Lopputuloksena siis koko rakennus on tasasivuisen neliön
mallinen ja noin 50 m2 pinta-alaltaan, puolet tästä avointa katettua tilaa.
Etäisyyttä lähimpään rakennukseen (naapurin talli) on 10 m, taloon >12 m, ja
tontin rajalle 8 m. Talli on arkkitehtikuviin merkitty palo-osastoitavaksi
siten, että talli ja sen päässä oleva varasto muodostaa yhtenäisen 30
minuutin palo-osaston.
Kähmyni noissa levyissä johtui oikeastaan siitä, että rakennesuunnitelmiin
seinät on piirretty tavallisiksi, eli ulkopuolelle kuitulevy ja sisäpuolelle
yksi kipsilevy. Tein sitten tämän mukaan (tarkastuksen aikana oli osa
kuitulevyistä paikallaan), mutta tarkastaja takertui arkkitehtikuviin.
Tarkastaja piti minulle palo-osastoinnista julmetun saarnan
runkokatselmuksessa ja kirjoitti vielä papereihinkin, että palo-osastointia
ei ole katselmoitu.
En minä kyllä tajua tuota palosuojausta, että mitä järkeä siinä on.
Oliskohan se ihan vaan arkkitehdin moka? Mulla tuli sen tarkastajan kanssa
riitaa lähinnä siitä, kun olisin halunnut jättää väliseinän pois, niin että
saisin isomman autotallin, jonka peräseinän vierusta toimisi kuitenkin ihan
hyvin varastona. Tämä ei käynyt, kun määräysten mukaan pitää olla
minimissään 5 m2 ulkovarasto, ja autotalli ei käy, kun se on autotalli,
piste. Sitten kysyin, että voisinko muuttaa palo-osastointia niin, että
osastoisinkin vaan autotallin, kun haluan käyttää varaston ovena sellaista
tavallista luokittelematonta ovea, mikä jäi talosta yli. Siitä se sitten
lopuksi räjähti eikä keskusteluista enää tullutkaan mitään.
Mutta hieman siis vieläkin ihmetyttää, että mitä tuo palo-osastointi suojaa
kun ympäröiviin rakennuksiin on ihan hillitön matka.
Peté
"Ilkka P." <ilkk...@hotmail.com> wrote in message
news:1161178025.3...@k70g2000cwa.googlegroups.com...
Ilkka P.
> En oikein kyllä itsekkään tajua mistä on kyse. Autotalli on erillinen.
> Rakennuksessa on noin 20 m2 talli, jonka päässä pieni varasto, ja näiden
> vieressä avokatos. Lopputuloksena siis koko rakennus on tasasivuisen neliön
> mallinen ja noin 50 m2 pinta-alaltaan, puolet tästä avointa katettua tilaa.
> Etäisyyttä lähimpään rakennukseen (naapurin talli) on 10 m, taloon >12 m, ja
> tontin rajalle 8 m. Talli on arkkitehtikuviin merkitty palo-osastoitavaksi
> siten, että talli ja sen päässä oleva varasto muodostaa yhtenäisen 30
> minuutin palo-osaston.
Mitään osastointia ei E4:n mukaan tarvita, sen pitäisi olla aivan
selvä.
> Kähmyni noissa levyissä johtui oikeastaan siitä, että rakennesuunnitelmiin
> seinät on piirretty tavallisiksi, eli ulkopuolelle kuitulevy ja sisäpuolelle
> yksi kipsilevy. Tein sitten tämän mukaan (tarkastuksen aikana oli osa
> kuitulevyistä paikallaan), mutta tarkastaja takertui arkkitehtikuviin.
Samantapainen rakenne täälläkin, paitsi että sisäpuolella ei ole
edes kipsilevyä ja jäykistys on hoidettu ulkopuolen levytyksellä.
Arkkitehtikuvassa (lupakuva) on pelkälle autotallille EI 30. Kaiken
lisäksi tuollainen merkintä, jossa jollekin alueelle merkitään
vaatimus EI 30, ei ole edes oikein (tämä sama merkintätapa on mm.
Raunolla esillä olevassa kuvassa, ks. edellinen postaukseni). Itse
kinasin merkintätavasta arkkitehdin kanssa, mutta annoin lopulta
periksi, kun kuvittelin ettei sillä ole käytännön merkitystä.
EI30-vaatimushan tarkoittaa, että tiiviyden ja eristävyyden pitää
säilyä 30 minuutin ajan palon alkamisesta, eikä tiiviys- tai
eristävyysvaatimuksia voi asettaa _tilalle_. Ne pitää tietenkin
asettaa _rakenteelle_. Ilmeisesti jossakin on siis tulkittu niin, että
jollekin alueelle merkitty vaatimus koskee _kaikkia_ ko. aluetta
rajaavia rakenteita, jolloin ulkoseinillekin saadaan vaatimukseksi sama
EI 30.
> Tarkastaja piti minulle palo-osastoinnista julmetun saarnan
> runkokatselmuksessa
Pystytkö kertaamaan saarnan pääkohdat? Irtosiko mitään
järkevää, ts. selitystä omituisille vaatimuksille (muuta kuin että
lupakuvassa nyt vain sattuu olemaan niin)?
> En minä kyllä tajua tuota palosuojausta, että mitä järkeä siinä on.
> Oliskohan se ihan vaan arkkitehdin moka?
Arkkitehdin lipsahdus aika selvästi. Kaiken lisäksi jos arkkitehti
olisi käyttänyt oikeaa merkintätapaa*) ja merkinnyt
paloluokkavaatimuksen kaikille ulkoseinille, hän olisi ehkä huomannut
vaatimuksen järjettömyyden itsekin. Sekin on aika omituista, että
tarkastaja takertuu tuollaiseen asiaan, ja vielä rankimman päälle.
Espoon rakennusvalvontaa on kehuttu joustamattomuudesta monesti
aikaisemminkin, mm. asuntomessujen tiimoilta, eikä ilmeisestikään
aivan syyttä. Mites sitten autotallin ovi, pitääkö senkin olla
paloluokiteltu? Jos kaikki seinät ovat EI 30, eikös silloin ovilta
vaadita EI 15? Ja ikkunoiden pitää tietenkin olla palolasia.
Oviasiastahan joku juuri kirjoittelikin, mutta silloin oli ilmeisesti
jonkinlainen perustelukin olemassa. Uretaanieristeisten ovien markkinat
jäävät aika pieniksi, jos joka paikassa ruvetaan vaatimaan
osastointia tähän tyyliin.
*) "Talli on arkkitehtikuviin merkitty palo-osastoitavaksi siten, että
talli ja sen päässä oleva varasto muodostaa yhtenäisen 30 minuutin
palo-osaston." Tästä voisi päätellä, että ei käyttänyt.
> Mutta hieman siis vieläkin ihmetyttää, että mitä tuo palo-osastointi suojaa
> kun ympäröiviin rakennuksiin on ihan hillitön matka.
Niinpä. Näin siis Espoossa. Mutta sama voi huonolla tuurilla olla
edessä meilläkin, kiitos varoituksesta! Täytyy varmaankin vielä
lykätä autotallinovien ostamista.
- I
Ville Keränen
heti perään. Kastuneet kipsit homehtuu nopsaan.
--
Ville
P3 Qla
"Ville Keränen" <v.ke...@luukku.com> wrote in message
news:4537deee$0$16505$39db...@news.song.fi...
Kuinka nopeaan ?
Naapurilla on olleet kipsit seinissä jo pari vuotta. Ei näy *vielä* mitään.
Ville Keränen
>
> Naapurilla on olleet kipsit seinissä jo pari vuotta. Ei näy *vielä*
mitään.
Riippuu varmaan siitä miten sattuu satamaan ja miten suuret räystäät. Tiedän
muutamia uudiskohteita joissa levyjä on vaihdettu jo pari kuukauden "käytön"
jälkeen.
--
Ville
Ville Keränen
> mitään.
>
> Riippuu varmaan siitä miten sattuu satamaan ja miten suuret räystäät.
Tiedän
> muutamia uudiskohteita joissa levyjä on vaihdettu jo pari kuukauden
"käytön"
> jälkeen.
Ja pitäisi varmaan käyttää aina hakua ensin. Tuohon löytyy tarkka tieto
osoitteesta:
http://www.gyproc.dk/gyproc/content.nsf/docsById/9491B35674C0670FC1257126003
1C013?OpenDocument&m=mhmc
...siellä sanotaan mm. seuraavaa:
"
6.2 Asennetut tuulensuojalevyt voivat olla ilman julkisivuverhousta alttiina
sään vaikutukselle kolmen kuukauden ajan. Edullisissa olosuhteissa levy voi
olla suojaamattomana tätäkin pidemmän ajan. Alueilla, joilla sade- ja
tuulirasitukset ovat erityisen voimakkaita, on syytä valita lyhyempiä
altistumisaikoja. Levyjen tulee päästä kuivumaan silloin kun ei sada.
"
--
Ville
P3 Qla
Whoaaa !
Hmm, tuo on valmistajan suositus (jota ei sinänsä pidä väheksyä) mutta onko
tietoa käytännön kestosta ?
P. Kärhä
> Tarkastaja piti minulle palo-osastoinnista julmetun saarnan
> runkokatselmuksessa
"Pystytkö kertaamaan saarnan pääkohdat? Irtosiko mitään
järkevää, ts. selitystä omituisille vaatimuksille (muuta kuin että
lupakuvassa nyt vain sattuu olemaan niin)?"
Lähinnä se riita siis tuli juuri siitä. Kyselin että voisiko osastointeja
vähän muuttaa, ja taisin vielä ihmetellä, että miksi siinä pitäisi olla
osastointi. Tarkastaja kanta oli vankkumaton. Se on kuviin piirretty niin,
ja siten se on niin. Sanoi, että ovat Espoossa nykyään olleet tarkkoja
noiden kanssa kun on ollut jotain tulipaloja.
"Espoon rakennusvalvontaa on kehuttu joustamattomuudesta monesti
aikaisemminkin, mm. asuntomessujen tiimoilta, eikä ilmeisestikään
aivan syyttä."
Yksittäistapaus tämä minulla oli. Yleensä ne tarkastajat on olleet ihan
mukavia. Täytyy toivoa että lopputarkastukseen osuu joku, jolla on parempi
päivä.
"Mites sitten autotallin ovi, pitääkö senkin olla
paloluokiteltu? Jos kaikki seinät ovat EI 30, eikös silloin ovilta
vaadita EI 15? Ja ikkunoiden pitää tietenkin olla palolasia."
Tämä jännittää vähän minuakin. Pistin ikkunoiksi mökki-ikkunat ja asennusta
odottava ovi on kuvien vastaisesti mallia nosto, ja vielä aika ohut.
Varaston ovikaan ei ole palo-ovi, joskin tämän ajattelin hoitaa osastoinnin
pienellä muutoksella.
Peté
Ville Keränen
> > Tiedän
> >> muutamia uudiskohteita joissa levyjä on vaihdettu jo pari kuukauden
> > "käytön"
> >> jälkeen.
> Hmm, tuo on valmistajan suositus (jota ei sinänsä pidä väheksyä) mutta
onko
> tietoa käytännön kestosta ?
Vastaus löytyi, kun lyhensi hieman ketjua.
Valmistajan ohje on sikäli merkityksellinen, että kun nyt räppäät naapurisi
kaksi vuotta paljaana olevasta talosta valokuvan ja lisäät siihen
kuvatekstin:
"Talo ollut kaksi vuotta ilman verhoiluja vaikka valmistaja antaa
maksimiajaksi 3kk"
...niin mitä luulet tapahtuvan kun naapurisi on myynyt talon ja sinä esität
kuvan uudelle omistajalle?
Tiedän, että tällöin ei puhuta yhden tonnin kustannuksesta oli talossa
oikeasti hometta sen enempää kuin muuallakaan.
--
Ville
Tuukka L.
> "Talo ollut kaksi vuotta ilman verhoiluja vaikka valmistaja antaa
> maksimiajaksi 3kk"
>
> ...niin mitä luulet tapahtuvan kun naapurisi on myynyt talon ja sinä
> esität
> kuvan uudelle omistajalle?
>
> Tiedän, että tällöin ei puhuta yhden tonnin kustannuksesta oli talossa
> oikeasti hometta sen enempää kuin muuallakaan.
Myyjä kontraa kaiken ton toteamalla "olosuhteiden olleen edulliset".
P3 Qla
Ymmärrän kyllä, mitä ajat takaa.
Kerro Ville; kun tuo kipsilevy aikanansa kätketään tiiliverhouksen taakse,
mitä väliä sillä loppujen lopuksi on ?
Naapurilla on yksikerroksinen talo, joten räystäät auttavat enemmän. Meillä
on kaksikerroksinen talo. Siinä kipsilevy olisi ollut ankaremmassa
tilanteessa (meillä on huokoinen tuulensuojalevy n. 25 mm, puuverhous
tehtiin heti) räystäitten suhteen.
Ville Keränen
> Kerro Ville; kun tuo kipsilevy aikanansa kätketään tiiliverhouksen taakse,
> mitä väliä sillä loppujen lopuksi on ?
Minä en ole lainkaan homehysteerinen, joten minusta ei ole sinulle
vastaväittäjäksi :-)
Otetaan nyt kuitenkin yksi tilanne jos tyytyisit siihen: ulkoseinässä on
siis tuulensuojana levy jossa on homekasvustoa. Samaan aikaan
sähköläpivienteihin, ikkunaliittymiin yms. on sattunut jäämään pienen pieniä
reikiä. Oo, voiko niin oikeasti käydä, eikö kaikki osaa rakentaa taloaa
tiiviiksi?
Noista rei'istä sitten tietyissä sisäilman painetilanteissa imetään
korvausilmaa sisälle. Samalla teille on syntynyt lapsi joka on jo
ennestäänkin kaikelle allerginen. Oikeastaan se on niin allerginen, ettei
sitä voi viedä syksyisin edes ulos. Minne sinä sen sitten pistät?
> Meillä on kaksikerroksinen talo. Siinä kipsilevy olisi ollut ankaremmassa
> tilanteessa (meillä on huokoinen tuulensuojalevy n. 25 mm, puuverhous
> tehtiin heti) räystäitten suhteen.
Ja minä pistän omassa talossani vielä paremmaksi: meillä ei ollut kuin 12mm
tuulileijona ja yli talven mentiin hienosti. Yläosalla toisenkin talven yli.
Ja sitten vielä jossain aiemmassa viestissä mainituista jäykistämisistä;
tuulileijonankin voi laskea jäykistäväksi. Noin minä tein. Tiukimpiin
paikkoihin naulat oli lyötävä 80mm:n välein. Laskentaohjeet löytyy netistä.
--
Ville
P3 Qla
>> Ymmärrän kyllä, mitä ajat takaa.
>> Kerro Ville; kun tuo kipsilevy aikanansa kätketään tiiliverhouksen
>> taakse,
>> mitä väliä sillä loppujen lopuksi on ?
>
> Minä en ole lainkaan homehysteerinen, joten minusta ei ole sinulle
> vastaväittäjäksi :-)
>
Eipä tässä kai "vastaväittämisestä" ole kyse.
> Otetaan nyt kuitenkin yksi tilanne jos tyytyisit siihen: ulkoseinässä on
> siis tuulensuojana levy jossa on homekasvustoa. Samaan aikaan
> sähköläpivienteihin, ikkunaliittymiin yms. on sattunut jäämään pienen
> pieniä
> reikiä.
Mikä saa sinut olettamaan homekasvustoa.
Oo, voiko niin oikeasti käydä, eikö kaikki osaa rakentaa taloaa
> tiiviiksi?
>
Kaikissa taloissa on omat vuotokohtansa. Toisissa enemmän kuin toisissa.
> Noista rei'istä sitten tietyissä sisäilman painetilanteissa imetään
> korvausilmaa sisälle. Samalla teille on syntynyt lapsi joka on jo
> ennestäänkin kaikelle allerginen. Oikeastaan se on niin allerginen, ettei
> sitä voi viedä syksyisin edes ulos. Minne sinä sen sitten pistät?
>
Mutta miten talojen ns. "hallitsemattomat ilmavuodot" ja syksyiset
homesienten itiöinnit yms. ja lisääntyneet allergiat liittyvät varsinaiseen
puheenaiheeseen ? Reality check; Mahtavatko nämä allergeenit jäädä edes
iv-suodattimiin ?
Muistutus, Siis puhuttiin siitä, että mikä pettää kipsilevyssä ulkosalla ?
Vai pettääkö. Oliko sulla jotain kokemusperäistä sanottavaa, vai arvailetko
? ( minulla ei ole muuta tietoa asiasta, kuin "naapurissa näkemäni
tilanne").
>> Meillä on kaksikerroksinen talo. Siinä kipsilevy olisi ollut ankaremmassa
>> tilanteessa (meillä on huokoinen tuulensuojalevy n. 25 mm, puuverhous
>> tehtiin heti) räystäitten suhteen.
> Ja minä pistän omassa talossani vielä paremmaksi: meillä ei ollut kuin
> 12mm
> tuulileijona ja yli talven mentiin hienosti. Yläosalla toisenkin talven
> yli.
Siehän sälli olet !
>
> Ja sitten vielä jossain aiemmassa viestissä mainituista jäykistämisistä;
> tuulileijonankin voi laskea jäykistäväksi. Noin minä tein. Tiukimpiin
> paikkoihin naulat oli lyötävä 80mm:n välein. Laskentaohjeet löytyy
> netistä.
>
Voihan sitä laskea jäykistystä vaikka pinkopahville ; ) Just
kidding....
Ville Keränen
Home tarvitsee kasvaakseen kolmea asiaa: happea (sitä ulkona yleensä on),
kosteutta (jos niitä räystäitä ei ole) ja ravinteita (kipsilevyn paperi
kelpaa hyvin, itse kipsistä en tiedä, voi maittaa joillekin).
Ne kaksi tapausta jotka tältä vuodelta tiedän:
1) iso liikekiinteistö ja levyissä havaittiin epämääräisiä tummentumia
muutaman sadan neliön säteellä. Ei epäilystäkään, vaihdettiin. Ei tosin iso
kustannus, kun ei vielä verhoiluja päällä
2) yhden ammattirakentajan omakotitalo. Ei myöskään homehysteerikko, mutta
ei pokka pitänyt jättää levyjä seinään, kun näyttivät niin ikäviltä. Vaimon
mielipide saattoi vaikuttaa myös.
Kumpaakaan ei tutkittu sen enempää, joten minulla ei ole nyt antaa
täydellistä homelistaa, mutta eiköhän noista perus asbergiukset olisi
löytynyt jos olisi tutkittu.
--
Ville
P3 Qla
Olivatko nämä tuulesuojakipsejä vai tavallisia ?
Ville Keränen
--
Ville
Tuukka L.
"Ville Keränen" <v.ke...@luukku.com> wrote in message news:45394014$0$1133
> Ja minä pistän omassa talossani vielä paremmaksi: meillä ei ollut kuin
> 12mm
> tuulileijona ja yli talven mentiin hienosti. Yläosalla toisenkin talven
> yli.
No tossa nyt ei ole mitään ihmeellistä. On vanhaa kansanperinnetietoa, että
tuulileijona eli entinen bituliitti kestää kyllä talven yli (vaikkei
valmistaja suosittele). Siinä on sen verta terwaa ym. ympäristömyrkkyä,
ettei siinä homppelit viihdy.
Kipsilevy sen sijaan on allergisempi tapaus. Vaikka kyllä sekin taitaa
kestää talven yli.
Tuukka L.
"Ville Keränen" <v.ke...@luukku.com> wrote in message news:4539f303$0$8097
> Kumpaakaan ei tutkittu sen enempää, joten minulla ei ole nyt antaa
> täydellistä homelistaa, mutta eiköhän noista perus asbergiukset olisi
> löytynyt jos olisi tutkittu.
No minkänäköisiä ne levyt sitten oli? Täysin mustia vaiko vain hieman
pilkullisia?
Sillähän ei nimittäin ole mitään merkitystä, että sieltä asbergeriä löytyy.
Löytyyhän sieltä vaikkei edes silmä mitään näkisi. Homeitiöitä on
ulkoilmassa saatavilla rajattomasti. Kyse on siitä, voiko home kasvaa.
Joten levyjä ei olisi kannattanut vaihtaa. Jos olosuhteet olivat sellaiset,
että home viihtyy ja kasvaa, niin se on tuota pikaa noissa uusissakin
levyissä. Jos taas olosuhteet eivät ole, niin silloin on aivan samantekevää,
minkä näköinen se levyn pinta on. Home vaipuu lepotilaan ja ei aiheuta
mitään.
Marko S
> Kommenttia aiheesta kipsilevyt (sisä- ja ulkoseinissä) vs. kuitulevyt,
> esim. Suomen Kuitulevyn runko-, tuuli-, huoko-leijonat)... Olisi
> tossa oletuksen kipsilevyä tarjottuna joka paikkaan, ja itsellä vähän
> fiilis että "kipsit veks, tästä tulee puutalo".
Jos nyt aloittaisin talon tekemistä (puurunkoinen ja puuverhottu kuten
nykyinenkin), pistäisin ilman muuta kipsilevyn tuulensuojaksi. Sen
ääniersityskyky on paljon parempi. Nykyään kuuluu autojen äänet suoraan
seinän läpi turhan voimakkaasti.
Marko
Ari H
Ok, tämä on tässä tapauksessa aika tärkeä yksityiskohta,
kiitos! :-)
Vai tuleeko eriäviä mielipiteitä ääneneristävyyden suhteen?
John Smith
"Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
Molemmat eristävät autonääntä erittäin vähän.
PALJON enemmän on merkitystä rakenteen ilmanpitävyydellä.
Marko S
Ei pidä paikkaansa. Kyse on matalista äänistä ja niiden eteneminen
hyvin pienten ilmavuotopaikkojen kautta on merkityksetöntä. Matalat
äänet etenevät tässä tapauksessa suoraan pintojen läpi (tärisyttävät
rakennetta). Mitä raskaampi rakenne sen paremmin se estää äänen
läpäisyä.
Marko
Ville Keränen
> läpäisyä.
Kokeilepa joskus huviksesi sen tuulensuojakipsilevyn painoa. Valinnalla ei
ole ääneneristävyyteen oikeastaan mitään vaikutusta.
--
Ville