Teräksisen tiskipöydän "uudistaminen"
Ari H
kahdella täysikokoisella altaalla oleva hyvä perinteinen
tiskipöytälevy.
Mitenkähän tuommoisen pinnan saisi kivasti "uudistettua"?
Yli 20 vuoden käyttö on sentään jättänyt siihen omat
naarmunsa ja patinansa kuitenkin, joten keittiörempan
jälkeen se varmaan pistäisi silmään ikävästi.
Ajattelin hienoa hiomalaikkaa ja kiillotuslaikkaa perään.
Onko kukaan tehnyt tämän tapaisia operaatioita?
Mitään yleisiä kommentteja tai vinkkejä kellään?
Mietin että saisiko siihen jopa jonkinlaista kuviota, joko
pienempiä ympyräkuvioita tai isompia kaarikuvioita. Jotain
kuviota käsivaraisessa hioma-operaatiossa varmaan syntyisi
väkisinkin, joten voisin yrittää suunniteltua kuviota.
Onko tälläisen oksidikerroksen rikkomisen jälkeen vaarana
ruostuminen, ja voiko sen jotenkin välttää, eli että tämän
operaation jälkeen siihen tulisi oikeanlainen oksidikerros
eikä ruostetta?
Vai saisko pintaan jotenkin kestävän kiillon? Ei varmaan,
vaan oksidikerroksen väri riippuu teräksestä eikä siihen
voi vaikuttaa, ja lakkaaminen kuulostaa huonolta idealta...
Vai löytyykö lakkoja jotka kestäisi tiskipöydän pinnassa
seuraavatkin 20 vuotta?
Huolettomuudeltaan rosterin veroista tiskipöytämateriaalia
ei kuitenkaan taida löytyä? Joten ei huvittaisi maksaa
mitä lie puolta tonnia siitä että saa vaihdettua nykyisen
tiskipöydän samanlaiseen uuteen, silläkin rahalla pistää
sitten mieluummin öljyttyä puuta tai kunnon graniittia
keittiön muihin tasoihin laminoidun sijasta.
Lienee enempi rakennus-ryhmän asia joten follarit sinne.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
-007-
Vähän niinkuin auton vaha. Tiskipöytä näyttää aivan uudelta
käsittelyn jälkeen.
Timo Neuvonen
> ruostuminen, ja voiko sen jotenkin välttää, eli että tämän
> operaation jälkeen siihen tulisi oikeanlainen oksidikerros
> eikä ruostetta?
>
teräksiin + muihin metalleihin erikoistuneen puodin...) myyjästä, jolta
tuttu metallialan ammattilainen pyysi "ruostumatonta teräslankaa". Myyjä oli
ilmeisen närkästynyt ja totesi "ei meillä ruosteista olekaan..." Lopulta
"rautalanka taipui" ilmaisuun "ruostumattomasta teräksestä tehtyä lankaa" ja
myyjä(harjoittelija?) koki ahaa-elämyksen ;-)
Asiaan... oletan, että pöytäsi, jonka materiaaliksi mainitset teräksen, on
rosteria. Kyllä sitä saa killottaa ihan huoleti, ei se kiillottamalla
ruostuvaksi muutu. Normaali rosteri on eri asia kuin haponkestävä teräs,
joten perus-rosteriin saa kyllä syöpymisjälkiä, tähän ei tarvitse suolaa tai
maitohappoa eksoottisempia myrkkyjä. En tiedä, onko tiskipöytien "rosteri"
ruostumatonta vaiko haponkestävää terästä, jotenkin veikkaisin että ainakin
parempilaatuiset ovat viimemainittua.
--
TiN
Kare Pietilä
> Asiaan... oletan, että pöytäsi, jonka materiaaliksi mainitset teräksen, on
> rosteria. Kyllä sitä saa killottaa ihan huoleti, ei se kiillottamalla
> ruostuvaksi muutu. Normaali rosteri on eri asia kuin haponkestävä teräs,
> joten perus-rosteriin saa kyllä syöpymisjälkiä, tähän ei tarvitse suolaa tai
> maitohappoa eksoottisempia myrkkyjä. En tiedä, onko tiskipöytien "rosteri"
> ruostumatonta vaiko haponkestävää terästä, jotenkin veikkaisin että ainakin
> parempilaatuiset ovat viimemainittua.
Kyllä rosterin ja happosen välinen ero normaaliympäristöissä toteu-
tuvissa käyttöominaisuuksissa on yksi kärpäsen pieru erämassa, tästä
oivana merkikinä jo se, ettei happosta eroteta rostereista juuri
muualla kuin Suomessa. Rosterin korroosio-ominaisuudet riippuvat
monista muistakin tekijöistä kuin siitä onko joukossa molybdeeniä
vai ei. Keittiöolosuhteissa hankalin aine on haudutettava luuliemi,
jossa on suolaa. Sitäkään ei tosin yleensä makuuteta tiskipöydällä
päiväkausia, jolloin syöpymistä voisi alkaa esiintyä. Huono rosteri-
kattila voi tosin mennä huonoon kuntoon...
Alkuperäiseen kysmykseen vastauksena: jos rosteri kehittää aina pin-
taansa muutaman atomikerroksen paksuisen kromioksidikalvon. Juuri siksi
se kestää ruostumattomana kovassakin käytössä. Se syöpyy/ruostuu kemial-
lisesti ainoastaan sellaisissa olosuhteissa, joissa jokin pelkistävä
liuos rikkoo tuon suojaavan kalvon ja/tai estää sitä uudistumasta.
--
Bh-wrr.
Ulla Mansikka-aho
Ari H wrote:
> Olisi vanha (no, 80-luvulta), mukavan leveä (oliko 180cm), kahdella
> täysikokoisella altaalla oleva hyvä perinteinen tiskipöytälevy.
>
> Mitenkähän tuommoisen pinnan saisi kivasti "uudistettua"? Yli 20
> vuoden käyttö on sentään jättänyt siihen omat naarmunsa ja patinansa
> kuitenkin, joten keittiörempan jälkeen se varmaan pistäisi silmään
> ikävästi.
>
Naarmuja tuskin saa pois mutta ei varmaan kannata edes yrittää. Uusikin
kansi naarmuuntuu muutamassa kuukaudessa. Pese kansi pehmeällä harjalla
ja jollain klooripitoisella pesuaineella (Pirkka valkaisu- ja
puhdistusaine on edelleen halpa ja hyvä). Anna vaikka pesuaineen
vaikuttaa pinnalla ensin jonkin aikaa. Huuhtele huolellisesti, viimeksi
kylmällä vedellä. Kuivaa ja kiillota ihan tavallisella talouspaperilla.
Noila konsteilla useimmat tiskipöydän kannet näyttävät melkein uusilta.
Ulla
Janne Eronen
En kyllä ole nähnyt hapokkaisia "tiskipöytiä" kuin teollisuudessa.
veikkaisin ettei rosteristakaan tiskipöytää saa kiillotuksella yms.
ruostumaan.
Jaffe
Kare Pietilä
> hapokkaan tunnistaa ainakin magneetilla. se kun ei hapokkaaseen tartu.
> En kyllä ole nähnyt hapokkaisia "tiskipöytiä" kuin teollisuudessa.
Jos sinulle on myyty "magneettitestattua" happosta, niin sinua on
HUIJATTU. Magnetti ei tartu mihinkään austeniittiseen ruostumatto-
maan. Vähänikkelisiin ferriittisiin ruostumattomiin se sen sijaan
tarttuu, tosin tuommoiseen törmäämisen todennäköisyyttä voinee
verrata siihen proverbiaaliseen päähän putoavaan meteoriittiin.
> veikkaisin ettei rosteristakaan tiskipöytää saa kiillotuksella yms.
> ruostumaan.
Tuon nyt uskaltaa jo tietääkin.
--
Bh-wrr.
Mise
> Janne Eronen wrote:
> > hapokkaan tunnistaa ainakin magneetilla. se kun ei hapokkaaseen tartu.
> > En kyllä ole nähnyt hapokkaisia "tiskipöytiä" kuin teollisuudessa.
>
> Jos sinulle on myyty "magneettitestattua" happosta, niin sinua on
> HUIJATTU. Magnetti ei tartu mihinkään austeniittiseen ruostumatto-
> maan. Vähänikkelisiin ferriittisiin ruostumattomiin se sen sijaan
> tarttuu, tosin tuommoiseen törmäämisen todennäköisyyttä voinee
> verrata siihen proverbiaaliseen päähän putoavaan meteoriittiin.
Ainakin osa ainakin vanhemmista tiskipöydistä on kyllä
ferriittisestä rosterista väkerretty. Itse olen magneetilla koittanut
ja iloisesti napsahtaa kiinni. Piti äsken kahvia hakiessa oikein
kokeilla työpaikan tiskipöytää ja se otti vain hyvin,hyvin vaisusti
vaikka magneetti oli varsin vahva.
Samanlainen heikko tarttuvuus esiintyy vaihtelevasti "perusrostereissa"
eli AISI 304 -tyypin teräksissä. Tuntuu olevan valmistuserästäkin
kiinni. Noita on joutunut testailemaan kun on pitänyt tehdä varmasti
ei-magneettisia osia joihinkin laitteisiin. "Happonen" eli AISI 316
-teräkset ovat tuossa suhteessa selvästi parempia eli ilmeisesti
puhtaammin austeniittisia.
Liekö syynä ferriittisten rostereiden käyttöön tiskipöydissä
ollut parempi muovattavuus? Austeniittiset teräksethän
muokkauslujittuvat reippaasti, joten altaiden muovaaminen voi olla
ikävää puuhaa.
- Mise
Kare Pietilä
> Ainakin osa ainakin vanhemmista tiskipöydistä on kyllä
> ferriittisestä rosterista väkerretty. Itse olen magneetilla koittanut
> ja iloisesti napsahtaa kiinni. Piti äsken kahvia hakiessa oikein
> kokeilla työpaikan tiskipöytää ja se otti vain hyvin,hyvin vaisusti
> vaikka magneetti oli varsin vahva.
Mun käsittääkseni ferriittisiä rostereita ei ole käytetty kovin
paljon/pitkään, mutta voin toki olla väärässäkin. Niiden käyttö
lisääntyi jonkinverran 1980-luvulla kun nikkelin hinta karkasi
pilviin (ferriittisessä rosterissa on niukasti austenisoivaa nik-
keliä), mutta lienee pudonnut takaisin olemattoman ja erittäin
vähäisen rajamaille.
> Samanlainen heikko tarttuvuus esiintyy vaihtelevasti "perusrostereissa"
> eli AISI 304 -tyypin teräksissä. Tuntuu olevan valmistuserästäkin
> kiinni. Noita on joutunut testailemaan kun on pitänyt tehdä varmasti
> ei-magneettisia osia joihinkin laitteisiin. "Happonen" eli AISI 316
> -teräkset ovat tuossa suhteessa selvästi parempia eli ilmeisesti
> puhtaammin austeniittisia.
Käsittääkseni rosterin heikko magneettisuus perustuu siihen, ettei
todellisessa maailmassa valmistettu aine, varsinkaan ankaran kylmä-
muokkauksen jälkeen ole kiderakenteeltaan puhtaasti ferriittistä tai
austeniittista vaan siihen muodostuu aina jonkinlainen sekarakenne.
Seosaineista nikkeli ajaa kiderakennetta austeniittiseen suuntaan ja
kromi/mangaani ferriittiseen; niinpä magnaanilisä vähentääkin rosterin
magneettisuustaipumusta, mutta materiaalien luotettavaan erotttamiseen
se ei mm. juuri materiaalierien eroavaisuuksista johtuen oikein riitä.
Tulipa mieleen mainio juttu eräästä ulkomaalaisesta jaloterästehtaasta,
jossa saaatiin mainio idea imukuppinosturin korvaamisesta magneettinos-
turilla. Mahtoi olla hämmästys suuri kun laite ei toiminut :od
> Liekö syynä ferriittisten rostereiden käyttöön tiskipöydissä
> ollut parempi muovattavuus? Austeniittiset teräksethän
> muokkauslujittuvat reippaasti, joten altaiden muovaaminen voi olla
> ikävää puuhaa.
Ovela idea; ferriittiset soveltuvat rajumpiin progressioihin
syvävedossa, mutta käsittääkseni austeniittisistakin löytyy
vedossa toimivia materiaaleja.
--
Bh-wrr.
Uljas Vauhti
>
> vai ei. Keittiöolosuhteissa hankalin aine on haudutettava luuliemi,
> jossa on suolaa. Sitäkään ei tosin yleensä makuuteta tiskipöydällä
> päiväkausia, jolloin syöpymistä voisi alkaa esiintyä. Huono rosteri-
Tavallisen tiskipöydän saa ruosteiseksi aika helposti: Jätä vaikka
valurautapata tms ruostuva rautaesine viikonlopuksi märälle
tiskipöydälle ja sen ruoste tarttuu lujasti tiskipöydän pintaan.
Valmistaja väittää että ei se tiskipöytä ruostu, mutta mitä väliä sillä
on kun ruostetta ei kuitenkaan saa pintää naarmuttamatta pois!
--
Uljas
Uljas Vauhti
> Ajattelin hienoa hiomalaikkaa ja kiillotuslaikkaa perään.
> Onko kukaan tehnyt tämän tapaisia operaatioita?
> Mitään yleisiä kommentteja tai vinkkejä kellään?
Tuossa on sellainen vaara olemassa että levy kuumenee
hionnassa paikallisesti ja vetelee laineilla. Sitten sitä
ei enää oio millään. Tapahtuu aika helposti.
> Onko tälläisen oksidikerroksen rikkomisen jälkeen vaarana
> ruostuminen, ja voiko sen jotenkin välttää, eli että tämän
> operaation jälkeen siihen tulisi oikeanlainen oksidikerros
> eikä ruostetta?
Uusi oksidointi tulee päivässä itsestään.
--
Uljas
nos...@supertel.fi
kiillotukseen käytettävää karvalaikkaa tai superlon-laikkaa
pienellä nopeudella ajaen.
Toinen juttu on, että peilikiillotetussa rosterissa näkyy kaikki
sormenjäljet ja muut tahrat pahasti. En yrittäisi varsinaisesti
kiillottaa ensin alkuun, vaan vain putsata ja hangata vaikka
nestemäisellä konetiskiaineella tai kloriitilla enimpiä jälkiä
pois.
Ari H
tietenkään tarkoita että ei saisi lisääkin vinkkejä antaa tai
muuten keskustelua jatkaa :-)
Erityisesti tuo lämpenemisen välttäminen oli ehkä ihan hyvä
huomio, itselle ei varmaan olisi tullut mieleenkään ainakaan
ennen kuin olisi ollut liian myöhäistä...
Ehkäpä siis homma etenee pesuaineista alkaen järeämpiin
keinoihin kunnes loppuu innostus tai alkaa näyttää tarpeeksi
hyvältä. Katotaan mitä siitä tulee.
Kare Pietilä
> Ehkäpä siis homma etenee pesuaineista alkaen järeämpiin
> keinoihin kunnes loppuu innostus tai alkaa näyttää tarpeeksi
> hyvältä. Katotaan mitä siitä tulee.
Kokeile ensin tosiaan rosterinpuhdistusaineella - ihan millä
tahansa halpamarketista ostetulla - ja saatat hämmästyä.
--
Bh-wrr.
Ilkka
Kuukkelin hakusanoilla "ruostumattoman kiillotus", tuli vastaan lukuisa
määrä ohjeita. Outokummun ohjeissa kiellettiin klooripitoisen
puhdistusaineen käyttö agressiivisissa olosuhteissa (riippuu kodista).
Näköjään haulla ohjeita löytyy runsaasti.
Ilkka
Nisse
> nestemäisellä konetiskiaineella tai kloriitilla enimpiä jälkiä
> pois.
Jos vaan jättäisit sen kloriitin ihan omaan tiskipöydän kiilloitukseen.
Muille tiedoksi, että edellämainittu aine on pahimpia tunnettuja
tiskipöydän tuhoajia.
--
Nisse
Tuukka L.
> jossa on suolaa. Sitäkään ei tosin yleensä makuuteta tiskipöydällä
Mikä tuosta liemestä niin agressiivista rosterille tekee?
Kare Pietilä
> Mikä tuosta liemestä niin agressiivista rosterille tekee?
En mä tarkkaan tiedä. Eloperäiset litkut (veri, kudosneste yms.)
vaan toisinaan ovat aika ärtsyä tavaraa. "Lihakeiton" tapauksessa
tietysti myös suola ja korotettu lämpötila auttavat asiaa.
--
Bh-wrr.
nos...@supertel.fi
Konetiskiainetta on tullut käytettyä, samoin liotinpitoista
pesuainetta (autokäyttöön tarkoitettu, "luonnossa hajoava", mutta
kaiketi ei ihan vaaraton). KOnetiskianetta olen lukenut
käyttöohjeissa suositeltavan rosterikupin pesuun.. (Kannattaa kaiketi
laimentaa..)
Omaa pöytää ei vielä ole tarvinnut kiillotella sen kummemmin,
pelkkä tiskipesuaine ja fairy on riittänyt. Liesituuletinta olen
putsannut aika monella aineella, auton liotinpesu on ollut parhaasta
päästä, samoin joku rosteri- ja liesipesuaine.. Mutta siellä on
vaan pinttynyttä rasvaa ja sormenjälkiä, jotka tosiaan istuu
harjatussa rosterissa..
Ulla Mansikka-aho
Höpö höpö. Stalan (http://www.stala.com/fi/instructions.html)sivuilta:
Vaikeampiin pinttymiin suositellaan klooripitoista puhdistusainetta
(esim.Domestos). Huuhtele ja kuivaa pinta.
Ulla
Jouni
jos vaan jaksaa hinkata.
jp
news:8ixRf.24331$_k2.4...@news2.nokia.com:
> Hienolla teräsvillalla olen kiillotellut teräksistä pesuallasta. Tulee
> hieno jos vaan jaksaa hinkata.
Hieno teräsvilla = neljän nollan villa?