Porakaivon käyttäminen talvella
karri tiljander
Hiihtolomaa silmällä pitäen;)
Meillä on mökillä porakaivo, kaivolla oma "suojamökki" ja sieltä
vesiputket saunalle ja talolle.
Vesiputkia ei ole ikinä käytetty talvella, koska niissä ei ole
sulatuskaapelia/vast vaan on annettu olla rauhassa.
Pystyykö pumpulla kumminkin pumppaamaan vettä turvallisesti, jos
vaikka ottaisi saunakäyttöön pesuvedet suoraan pumpulta? Tarvitseeko
pumppu sitten erikseen tyhjentää/vast?
Tuleeko mieleen ideoita miten se kävisi helpoiten käytännössä,
pumppumökki kun on aika pieni, ei sinne sankoa mahdu;) Pieni pätkä
vesiputkea suoraan pumppuun kiinni ja sankojen täyttö pumppumökin
ulkopuolella?
Kunhan ihmettelen, etten vaan hajota mitään.
Karri
nospa...@supertel.fi
>
> Pystyykö pumpulla kumminkin pumppaamaan vettä turvallisesti, jos
> vaikka ottaisi saunakäyttöön pesuvedet suoraan pumpulta? Tarvitseeko
> pumppu sitten erikseen tyhjentää/vast?
>
Riippuu millanen pumppu on. Jos se on uppopumppu se on varmaan
routarajan alapuolella. Silloin vain putki jäätyy maan päälliseltä
osaltaan. Jos se on PEX-putkea, se kestää sen, mutta pumppu ei
tietenkään toimi, eikä kestä kauaa jos sen laittaa päälle.
JOs se on sähköllä toimiva ejektoripumppu, on se pakko tyhjentää tai
pitää lämpimänä. Silloin pitää tyhjentää myös paisuntasäiliö jne.
Sitten pitää ottaa muutama kymmen litraa vettä mukaan mökille, että
pumpun saa taas täytettyä..
KÄsipumput taitaa olla porakaivoissa uppopumppuja, siis itse pumppu on
syvällä.
Jos pumppu toimii, sitä voi varmaan käyttää. Uppopumpunkin putket on
toisaalta varmaan jäässä, jos niissä on vettä. KÄsipumpun kokeileminen
on helppoa, sähköpumppu voi jäätyneenä hajota.
> Tuleeko mieleen ideoita miten se kävisi helpoiten käytännössä,
> pumppumökki kun on aika pieni, ei sinne sankoa mahdu;) Pieni pätkä
> vesiputkea suoraan pumppuun kiinni ja sankojen täyttö pumppumökin
> ulkopuolella?
Jos putket on nykyaikaista (tai vaikka 80-lukulaista..) PEX-putkea, ne
ei hajoa jäätymisestä. Liitokset ja venttiilit voi hajota.
PAlloventtiili hajoaa varmasti, jos se on märkänä ja kiinni.
Pumpulta tulevan putken saa viriteltyä helposti tyhjennettäväksi, kun
laittaa pienen ilmausventtiilin tms ylimpään kohtaan putkea, ja
ylimmästä kohdasta laskua koko matka sisällä olevalle hanalle saakka.
Myös alimpaan tai ylimpään kohtaan putkeen porattu pieni reikä päästää
veden pois tai ilman sisään, mutta ideaa voi käyttää vain, jos paineet
on vain hetkittäin päällä.
Vesi-imuri, lehtipuhallin tms toimii myös, kunhan toisen pään putkea
irrottaa niin että ilmaa saa imettyä tai puhallettua läpi.. Vesi-
imurilla saa imastua yllättävän paljon alas koukkaavan putken
tyhjäksi, kunhan imurin putkea avaa ja sulkee imettävään putkeen
samassa tahdissa kuin vesi heiluu putken sisällä.
Yksi putkityyppi, joka ei helposti jäädy umpeen on kangasletku, kunhan
sen tyhjentää vaikka nostamalla. Tai laittaa vaikka lautakouruun
viettävästi niin, että se pääsee tyhjenemään. Sitä ei voi käyttää
kuitenkaan paineisena, ainakaan talon sisällä.. Mutta jos pumpun saa
käyntiin sisältä, saa veden tilattua oven eteen.. Tai ilman hanaa jopa
saaviin saakka, kunhan viemäröintisysteemi kestää mokailun. Eli pumppu
päälle, kestää hetken että vettä tulee. Pumppu pois päältä, tulee
vielä letkullinen vettä pikku hiljaa. Hätähousu laittaa pumpun päälle
ja unohtaa odottaa hetken. Tai sulkee pumpun kun sanko on täynnä, ja
saa toisen sangollisen lattialle.
Eikä sulatusvastus maksa pienelle matkaa hirveitä. Esim uppopumpun
letkun voi kaapeloida yläpäästään niin, että sen saa sulaksi helpolla
kopin ulkopuolelle jätettävään liitokseen tai tyhjennyshanaan saakka.
Lopun putkesta voi tyhjentää käyttökertojen välillä.
Automaattinen tyhjennyskin onnistuu, jos korkeussuhteet on sopivasti.
Silloin vaan mökille tuleva putki on helpointa tehdä koko matkaltaan
mökille viettäväksi, jolloin vaimo ehkä hermostuu moisen akvaduktin
estetiikasta.. korkein kohta pumpun päähän, siitä ylöspäin t-haara,
josta sulanapitokaapeli sisälle ja kaivoon saakka, T-haaran päähän
yksisuuntaventtiili niin, että se päästää paineettomaan putkeen ilmaa.
(Venttiilista pieni putki alaspäinviettävästi harmittomaan paikkaan,
jos venttiili silti jäätyy auki, niin seuraava pumpun käynnistys ei
kastele koppia...) Silloin pumppu laitetaan päälle, ja käytetään
vettä, yksisuuntaventtiili menee kiinni. Kun vesi on pumpattu taloon,
pumppu pois päältä, ja talossa hana auki ja putki tyhjäksi. JOs on
painesäiliö, se vaatii lisävirittelyjä aika lailla.
karri tiljander
<nospam.n...@supertel.fi> wrote:
> On 18 helmi, 14:13, karri tiljander <karritiljand...@gmail.com> wrote:
>
>
>
> > Pystyykö pumpulla kumminkin pumppaamaan vettä turvallisesti, jos
> > vaikka ottaisi saunakäyttöön pesuvedet suoraan pumpulta? Tarvitseeko
> > pumppu sitten erikseen tyhjentää/vast?
>
> Riippuu millanen pumppu on. Jos se on uppopumppu se on varmaan
> routarajan alapuolella. Silloin vain putki jäätyy maan päälliseltä
> osaltaan. Jos se on PEX-putkea, se kestää sen, mutta pumppu ei
> tietenkään toimi, eikä kestä kauaa jos sen laittaa päälle.
Kiitoksia nopeasta vastauksesta!
Eli täytyy vaan tietää millainen pumppu siellä on.. hmmm.
Siellä kopissa on sellainen vesiautomaatin näköinen härveli, en
kylläkään muista onko siinä säiliötä vaan pelkkä "moottoriosa" ja
toimii sähköllä. Eli ainakaan pelkkää porakaivopumppua ei ole..
Taidampa sulatella lumesta vaan ettei mene mitään rikki;)
Jari Kaija
> kyll�k��n muista onko siin� s�ili�t� vaan pelkk� "moottoriosa" ja
> toimii s�hk�ll�. Eli ainakaan pelkk�� porakaivopumppua ei ole..
Eeh. Jos se on yht��n samanmoinen kuin oma
varapumppusysteemini, eli "t�ydellinen" vesilaitos,
niin lienee jo saanutkin kipe��, mik�li vedet on
j��neet pumppupes��n +/ paines�ili��n sis�lle.
(Normaalisysteemin� meill� on: rengaskaivo+
porakaivopumppu ilman takaiskuventtiili�
pumpun p��ss�. Venttiili on tarkoituksellisesti
teknisess� tilassa, jotta putket saa tarvittaessa
valutettua tyhj�ksi)
Vain systeemi, joka tyhjenee takaisin kaivoon ja
samalla tyhjent�� pumppupes�n, kest�� talviolot
kunnolla.
> Taidampa sulatella lumesta vaan ettei mene mit��n rikki;)
Kannattanee.
Jari Kaija
> porakaivopumppu ilman takaiskuventtiili�
> pumpun p��ss�. Venttiili on tarkoituksellisesti
> teknisess� tilassa, jotta putket saa tarvittaessa
> valutettua tyhj�ksi)
Prkl. Ja nyt muuttuu sitten tuokin homma.
Viereinen j�rvi on vajunnut toista metri�
(pato murtunut, korjaushommat k�ynniss�)
ja n�inollen meitin rengaskaivo sitten viimein
kuivahti. Eip� yll� vedenpinta en�� pumpun
imuaukkoon :-(
Eip� mit�. Viereisest� kunnasta saapuu
porakaivojen poraaja ja porataan nykyisen
kaivon (9m) jatkoksi sitten reik�� sen
verta, ett� ollaan reippaasti vesirajan
alapuolella parin viikon p��st�.
Putkena (loppup��n�) k�ytet��n siivil�putkea,
jolloin kaivosta tuleekin sitten siivil�kaivo.
Onneksi tuon osalta asustelee hiekkaharjulla
ja alue on pohjavesialuetta, ett� tuo systeemi
pelaa ok.
S��st�� rahaakin noin +2000 verrattuna
porakaivoon <-> siivil�kaivoon.
Onneksi punainen piipaa-auto t�ytt��
tarvittaessa aina piipaa-asemalta per�k�rrill�
hakemani vesis�ili�n t�ll� v�lin :-)
Nyt tuli sille "vara"-vesilaitoksellekkin
sit� k�ytt��, mihin sen ostinkin 8-D
nospa...@supertel.fi
> > Siellä kopissa on sellainen vesiautomaatin näköinen härveli, en
> > kylläkään muista onko siinä säiliötä vaan pelkkä "moottoriosa" ja
>
> Eeh. Jos se on yhtään samanmoinen kuin oma
> varapumppusysteemini, eli "täydellinen" vesilaitos,
> niin lienee jo saanutkin kipeää, mikäli vedet on
> jääneet pumppupesään +/ painesäiliöön sisälle.
>
Tuurilla jotain korjattavissa olevaa on ratkennut. Pakkastulppia
noissa ei enää taida olla, joten jotain muuta hajoaa. Oma painepesuri
jäi pakkaseen, ja siitä meni vain yksi muovinen kulmapala halki.
Porakaivon uppopumppu on kallis, mutta se on ainakin pakkaselta
suojassa.
Tavallinen uppopumppu voisi kestää myös, mutta se ei mahdu
porakaivoon.