höyrynsulku
J.K
on yli puolet vuodesta kylmillään oleva vapaa-ajanasunto, jota laajennan.
Seinä vakio puurankainen villaeristetty, sisäpintaan mahdollisesti Gyproc.
T: Jake
Hantte Lehmussaari
>Kumpi on parempi: höyrynsulkumuovi vai ns. höyrynsulkupaperi. Asennuskohde
>on yli puolet vuodesta kylmillään oleva vapaa-ajanasunto, jota laajennan.
>Seinä vakio puurankainen villaeristetty, sisäpintaan mahdollisesti Gyproc.
Jaa, tarvinneeko koko höyrysulkua keräämään kondensiovettä rakenteisiin,
jos rakennus on puolet vuodesta (arvaan talven?) kylmillään?
Gyproc ja kosteuden-/lämpötilanvaihtelut, kestääkö?
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Erkki Kiuru
Ajatus toisen paremmuudesta toiseen nähden kertoo, että höyrynsulun
tarpeellisuutta tai ominaisuutta ei ole ymmärretty oikein.
Jos rakennuksen sisäpuolella on vesihöyryn osapaine suurempi kuin
ulkopuolella ja rakenteeseen siirtyvästä kosteudesta on haittaa, tulee
rakenteen sisäpuolelle asentaa höyrynsulku.
Höyrynsulku ei ole koskaan paperia, vaan muovia tai vastaavaa
materiaalia, jolla on riittävän suuri kyky estää höyryn muodossa olevan
veden siirtymien rakenteeseen.
Seinärakenne tarvii aina myös tiiveyden vuoksi ilmansulun, ja tällaisena
voi toimia myös ilmansulkupaperi (kuten myös höyrynsulkumuovikin).
Ilmanpitävä pinta tarvitaan seinärakenteen molempiin pintoihin siten
että ulkopinnan höyryntiiveys saa olla enintään 20% sisäpinnan
tiiveydestä. Tämä takaa sen että rakenteessa oleva kosteus pääsee
siirtymään ulkopintaan ja kuivamaan pois.
Kesämökki on höyrynsulun kannalta mielenkiintoinen kohde. Kesällä sisä-
ja ulkotilojen välillä ei ole merkittävää vesihöyryn osapaine-eroa,
joten rakenteeseen ei pyri siirtymään myöskään kosteutta. Tällöin
seinärakenteen ilmatiiveyden takaa esim. paperi tai rakennuslevy.
Syksyllä sisälämpötilan laskiessa on vesihöyrynpaine ulkoa sisälle päin
ja silloin tiivistä kalvoa tarvittaisiin ulkopintaan. Talvella lämpötila
ja kosteus sisällä seuraa viiveellä ulkoilman vastaavia arvoja, joten
höyrynosapaineen suunta vaihtelee. Keväällä auringon lämmittäessä
sisälämpötila on suurempi kuin ulkona, kosteuden absoluuttisen määrän
ollessa sama kuin ulkopuolella syntyy höyrynpaine-ero ulospäin.
Noh, eipä tuo teoretisointi tainnut ratkaista kysymystä puoleen eikä
toiseen. Itse ratkaisin tilanteen siltä pohjalta, että koska pidän
mökissä +5 peruslämpöä talvella laitoin sisäpintaan myös
höyrynsulkumuovin varmistamaan ettei rakenteeseen turhaan siirry
kosteutta. Vuodenpäiviä joissa kosteutta siirtyisi ulkoapäin
rakenteeseen ja se tiivistyisi kylmään muoviin on äärimmäisen harvassa
ja sillä ei käytännössä ole merkitystä.
Kokonaisuudessa oleellista on että rakenne on tiivis, joko levytetty,
paperilla tai höyrynsulkumuovilla tehtynä, sisäpuolen kuormitus on
kohtuullinen (esim. saunan ja pesuhuoneen tuuletus on hoidettu hyvin) ja
ulkopuolen verhoilun takana on hyvä ja toimiva tuuletusrako. Tämä takaa
kestävän ja toimivan rakenteen, pitää ulkoverhouksen kunnossa ja
varmistaa myös ettei rakenteen sisälle kerry kosteutta, joka aiheuttaisi
homekasvustoa tai olisi pohjana lahottajasienille.
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Harri Ilmari Toivonen
"J.K" <jarkko....@luukku.com> wrote in message
news:a83o9d$bb$1...@news1.song.fi...
> Kumpi on parempi: höyrynsulkumuovi vai ns. höyrynsulkupaperi. Asennuskohde
> on yli puolet vuodesta kylmillään oleva vapaa-ajanasunto, jota laajennan.
> Seinä vakio puurankainen villaeristetty, sisäpintaan mahdollisesti Gyproc.
Jos eriste on sitä perinteistä lasivillaa, niin eikös tuo jo sanele sen,
että kosteus on saatava pysymään pois eristeistä eli tiivistä pitäisi olla
(=muovi).
Harri