sokkelin laudoituksen purkaminen/täryttäminen
marko
eilen pienen pätkän sokkeli vanhan rikkimenneen tilalle. Olen sitä tässä
päivän mittaan hiukan kastellut ja laitoin muovitj ahiukan villaa päälle
yöksi. Tiedustelisinkin, että kauankos se laudotus pitää olla paikoillaan?
Toinen asia on, jotta kun on tarkoitus hakea tuonne lattiaan hiukan sepeliä
eristyksen alle kapilaarikatkoksi, niin kuinka pian sitä uskaltaa tuon
sokkelin valamisen jälkeen täryttäää? Entä kuinkas piukkaan tuo tarvitsee
juntata? Paikassa on siis ollut ennenkin lattia, eli maa tuolla alla on
kyllä jo melko piukassa. Tarkoitus olisi valaa siihen noin 10cm kakku, jonka
alla on 70mm finnfoam.
Kiitos vastauksista
Marko
Tuukka L.
Viikko on varmaan sopiva ja riittävä aika.
> Toinen asia on, jotta kun on tarkoitus hakea tuonne lattiaan hiukan
> sepeliä eristyksen alle kapilaarikatkoksi, niin kuinka pian sitä uskaltaa
> tuon sokkelin valamisen jälkeen täryttäää? Entä kuinkas piukkaan tuo
> tarvitsee juntata? Paikassa on siis ollut ennenkin lattia, eli maa tuolla
> alla on kyllä jo melko piukassa. Tarkoitus olisi valaa siihen noin 10cm
> kakku, jonka alla on 70mm finnfoam.
Niin tiukkaan kuin mahdollista. Viikon jälkeen uskaltaa varmaan jo tärytellä
ihan riittävästi kunhat et suoraan sokkeliin kolhi täryllä.
Älä Finnfoamia suotta tuollaiseen kohtaan laita. Ei siitä mitään hyötyä ole,
tuhlaat vaan rahojasi. Tavallinen lattia EPS riittää hyvin, siinä on samat
lämpöarvot kuin Finnfoamissa! Osta mieluummin vaikka lattia 120:stä ja pistä
100 milliä . Eristearvo on parempi ja rahankulu pienempi.
Jos kantavuus on ongelma, niin lattia Epsiä löytyy kyllä stydimpääkin
sorttia aina 9 tonnin neliöpainoihin asti. Pitäis riittää?
Zimm
>> yöksi. Tiedustelisinkin, että kauankos se laudotus pitää olla
>> paikoillaan?
>
> Viikko on varmaan sopiva ja riittävä aika.
Viikko on turhan paljon. Se kannattaa purkaa heti kun sokkeli sen
kestää.
Yleensähän noi puretaan jo seuraavana päivänä. Toki riippuu betonista,
sokkelin korkeudesta ja säästä. Idea kuitenkin on se, että laudoitus
irtoaa betonista sitä paremmin, mitä tuoreempana sen purkaa.
Antti Häikiö
Eikös betoni kutistu hieman kuivuessaan?
--
AH
Zimm
Toki kutistuu ja betonia kannattaakin suojata tai kastella varsinkin
kesähelteillä halkeilun estämiseksi. Tietysti laudoitus myös suojaa
liian nopealta kuivumiselta.
Se laudoitus ei vaan juuri koskaan ole aivan tiivis tai laudoituksen
juuressa saattaa olla betonipaakkuja. Huolimaton valu ja viikko
kovettumista, niin alimpia lautoja tai levyjä ei saa kokonaan irti ilman
piikkauskonetta. Harvoin on myöskään aikaa odotella sitä purkua
päiväkausia.
Petteri Soikkonen
> Yleensähän noi puretaan jo seuraavana päivänä. Toki riippuu betonista,
Anturalaudoitukset ainakin.
Täryttää ei sitten kannata ihan sokkelin vierestä, maan tiivistyminen
saattaa jopa kaataa/vääntää sokkelia (ainakin harkkosokkeleissa,
betonisokkeli on tietysti vahvempi).
Itse taisin jättää tilaa vähintään 20cm jopa 50cm sokkelista
sisätäyttöjä täryttäessäni. Jalalla tiivistin sokkelin vierestä.
Petteri
Tuukka L.
> sokkelin korkeudesta ja säästä. Idea kuitenkin on se, että laudoitus
> irtoaa betonista sitä paremmin, mitä tuoreempana sen purkaa.
Urakkamiehet tekee noin, mutta niille ei olekaan väliä betonin
ominaisuuksilla.
Laudoitus pitää betonin paremmin kosteana, mikä lisää betonin lujuutta
huomattavasti ja vähentää betonin pinnan halkeilua (siitä tulee kai myös
lujuuden noususta osa?). Kaikki nuo ovat positiivisia asioita betonin
pitkäaikaiskestävyyden kannalta.
Laudoitus luonnollisesti käsitellään muottiöljyllä ennen valua, jolloin se
irtoaa vaivatta.
Jouni
>
> Laudoitus luonnollisesti käsitellään muottiöljyllä ennen valua, jolloin se
> irtoaa vaivatta.
>
Joo-o, vesivanerinen betonimuotti ehkä kannattaa käsitellä
muottiöljyllä, mutta tavallinen kostea raakalauta ei mitään öljyjä kaipaa.
Tuukka L.
> mutta tavallinen kostea raakalauta ei mitään öljyjä kaipaa.
No ei toki, jos niitä ollaan repimässä jo 2 päivän päästä irti kuten täällä
esitettiin. Silloin lauta irtoaa betonin löyhyyden vuoksi.
Mutta jos haluaa lujittaa betonia, niin käsittele se lauta vaan öljyllä.
Mitä ihmeen pihtailua toi on? Luikkaalle filmivanerille siis öljyt
laittaisit, muttet raski tehdä sitä karhealle laudalle? Lautahan sitä öljyä
enempi tarttee...
Ps. kun käyttää tuoretta lautaa, niin sitä lautaa ei tartte kastella, pelkkä
öljyäminen riittää
Jouni
...
>
> Mutta jos haluaa lujittaa betonia, niin käsittele se lauta vaan öljyllä.
> Mitä ihmeen pihtailua toi on? Luikkaalle filmivanerille siis öljyt
> laittaisit, muttet raski tehdä sitä karhealle laudalle? Lautahan sitä öljyä
> enempi tarttee...
>
> Ps. kun käyttää tuoretta lautaa, niin sitä lautaa ei tartte kastella, pelkkä
> öljyäminen riittää
>
Joo ei ole tutkittua tietoa minulla, pelkkää mutua. En ole kokenut
ongelmaksi laudoista tehdyn betonilaudoituksen purkua. Vaikka valusta jo
on saattanut kulua hyväkin aika. En uskaltaisi purkaa ainakaan näin
kylmillä säillä valua vain parin päivän jälkeen.
Yksittäinen lauta irtoaa kyllä vaikka valusta on kulunut kuinka kauan.
Mietiskelin tuon liukaspintaisen vanerimuotin tapauksessa vain sitä,
että siinä tuo yhdellä kertaa irroitettava pinta on niin iso, että se
voisi olla hankalampaa ilman öljyämistä. Voin olla ihan täysin väärässä,
mutta tässähän tuo tullee selväksi.
Ja se öljyöminen kai ei sinänsä betonin lujuuteen vaikuta, pelkästään se
vaikuttaa että laudoitettuna pidempään oleva betoni silloin myös pysyy
helpommin kosteana pidempään. Ja tunnetusti betonin kovettuminen vaatii
vettä. Muistelen, ehkä harhaan, että sementtien normilujuudet
saavutetaan vasta 14 vrk:ssa 20 asteessa celsiusta ja 100%ssa
ilmankosteudessa.
Zimm
>
> Joo ei ole tutkittua tietoa minulla, pelkkää mutua. En ole kokenut
> ongelmaksi laudoista tehdyn betonilaudoituksen purkua. Vaikka valusta
> jo on saattanut kulua hyväkin aika. En uskaltaisi purkaa ainakaan näin
> kylmillä säillä valua vain parin päivän jälkeen.
> Yksittäinen lauta irtoaa kyllä vaikka valusta on kulunut kuinka kauan.
> Mietiskelin tuon liukaspintaisen vanerimuotin tapauksessa vain sitä,
> että siinä tuo yhdellä kertaa irroitettava pinta on niin iso, että se
> voisi olla hankalampaa ilman öljyämistä. Voin olla ihan täysin
> väärässä, mutta tässähän tuo tullee selväksi.
>
> Ja se öljyöminen kai ei sinänsä betonin lujuuteen vaikuta, pelkästään
> se vaikuttaa että laudoitettuna pidempään oleva betoni silloin myös
> pysyy helpommin kosteana pidempään. Ja tunnetusti betonin
> kovettuminen vaatii vettä. Muistelen, ehkä harhaan, että sementtien
> normilujuudet saavutetaan vasta 14 vrk:ssa 20 asteessa celsiusta ja
> 100%ssa ilmankosteudessa.
Alkuperäinen kysymys koski muistaakseni saunarakennuksen sokkelia. Jos
kerrostalon sokkeli valettuna ihan normaalista massasta kestää hyvin,
kun muotti puretaan seuraavana päivänä, niin luulisi tuon saunankin
pysyvän ojennuksessa.
Betoni kyllä jatkaa sitä kovettumistaan riippumatta siitä, että onko
sitä muottia ympärillä vai ei. Tietysti täytyy jälkihoitoon siinä
kovettumisen alkuvaiheessa kiinnittää hieman enemmän huomiota.
Pakkasillahan muotti suojaa myös jäätymiseltä.
Mutta kukin tavallaan.
Tuukka L.
> Ja se öljyöminen kai ei sinänsä betonin lujuuteen vaikuta, pelkästään se
Ei tietenkään, mutta kun valiteltiin laudoituksen irroittamisen vaikeutta,
niin siihen se auttaa. Kun laudoitus saa olla paikoillaan pidempään, niin
aineesta tulee lujempaa.
> vettä. Muistelen, ehkä harhaan, että sementtien normilujuudet saavutetaan
> vasta 14 vrk:ssa 20 asteessa celsiusta ja 100%ssa ilmankosteudessa.
Muistelet harhaan. 28 vrk kestää standard portlandin kovettuminen
täydellisesti.
Vettä betoni ei sinänsä lujittumiseen yleensä lisää tartte, sitä on massassa
aina aivan liikaa (ts. heikentämässä lujuutta). Vesi hidastaa pinnan
kuivumista ja kutistumista ennenkuin betoni on kehittänyt riittävän lujuuden
kestääkseen kutistumiset.
Kovettumiseen betoni tarvitsee hiilidioksidia. Sillä sen kovettumista voi
nopeuttaa, jos on tarvis. Vanha konsti kiihdyttää betonia on heittää
vissyvesipullo per myllyllinen (pätee siis työmaalla myllyttämiseen mitä ei
enää nykyään juuri koskaan näe).
Täydellinen hidaste puolestaan on sokeri. Pienikin määrä sokeria estää
massan kovettumisen! Kiva jäynä pistää naapurin myllyyn sokeria.
Jouni
> Alkuperäinen kysymys koski muistaakseni saunarakennuksen sokkelia. Jos
> kerrostalon sokkeli valettuna ihan normaalista massasta kestää hyvin,
> kun muotti puretaan seuraavana päivänä, niin luulisi tuon saunankin
> pysyvän ojennuksessa.
Joo en halua tuosta väitellä, itse vaan en purkaisi ihan niin pian.
Lisäksi voi olla että kerrostalon sokkelissa on enemmän massaa ja sen
kovettuminenhan on lämpöä luovuttava reaktio joka lämmittää sitä valua
ja se taas vähentää siedettävän kovettumisen aikaa.
Tuukka L.
> kerrostalon sokkeli valettuna ihan normaalista massasta kestää hyvin,
> kun muotti puretaan seuraavana päivänä, niin luulisi tuon saunankin
> pysyvän ojennuksessa.
Mikä on "normaali massa"? Hä?
> Betoni kyllä jatkaa sitä kovettumistaan riippumatta siitä, että onko
> sitä muottia ympärillä vai ei. Tietysti täytyy jälkihoitoon siinä
> kovettumisen alkuvaiheessa kiinnittää hieman enemmän huomiota.
Joten muotti kannattaa antaa olla paikoillaan (jos voi) ja pääsee
vähemmällä.
> Mutta kukin tavallaan.
Sun tapas on varmaan minimoida kaikkia ja höylätä kattoristikoistakin se
ylimääräinen "turha" ´milli pois.
No noita "vammaisia" RI:tä on Suomi täynnä. On varmaan joku 10 opintoviikon
kurssi amikossa missä pohtivat, miten hirveen kauheeta on jos jokin paikka
kestää enemmän kuin ehdottoman normiminimin verran.
Jouni
...
> Muistelet harhaan. 28 vrk kestää standard portlandin kovettuminen
> täydellisesti.
OK, niin se taisi olla.
> Vettä betoni ei sinänsä lujittumiseen yleensä lisää tartte, sitä on massassa
> aina aivan liikaa (ts. heikentämässä lujuutta). Vesi hidastaa pinnan
> kuivumista ja kutistumista ennenkuin betoni on kehittänyt riittävän lujuuden
> kestääkseen kutistumiset.
Kyllä, tuo vesi-sementtisuhdehan on tärkeä lujuuden kannalta. Siten
veden määrää voivat betonitehtailla pienentää käyttämällä esim
notkistinta. Tai en tiedä käytetäänkö sitä tuossa tarkoituksessa, vai
lisäävätkö vaan semua. Minä kyllä olen käyttänyt.
> Kovettumiseen betoni tarvitsee hiilidioksidia. Sillä sen kovettumista voi
> nopeuttaa, jos on tarvis. Vanha konsti kiihdyttää betonia on heittää
> vissyvesipullo per myllyllinen (pätee siis työmaalla myllyttämiseen mitä ei
> enää nykyään juuri koskaan näe).
Pirskatti, taidat olla ihan oikeassa.
>
> Täydellinen hidaste puolestaan on sokeri. Pienikin määrä sokeria estää
> massan kovettumisen! Kiva jäynä pistää naapurin myllyyn sokeria.
>
Muistanko taas väärin että viinakin tekee huonoa sementin
kovettumisreaktiolle? Eipä silti, en olisi sitä kyllä myllyyn
kaatamassa, mutta jos jostainsyystä vahingossa lipsahtaisi ohi suun niin
menisiköhän satsi pilalle?
Tuukka L.
> määrää voivat betonitehtailla pienentää käyttämällä esim notkistinta. Tai
> en tiedä käytetäänkö sitä tuossa tarkoituksessa, vai lisäävätkö vaan
> semua. Minä kyllä olen käyttänyt.
Veden määrästä vielä, kun tuli just asiaa itsekin ihmeteltyä. Sattu oikee
luntti kouraan.
Esim. K30 massassa, joka lienee rakennustyönmaan "peruskuraa" on vettä 180
litraa per betonikuutio.
Siitä kemiallisesti sitoutuu noin 70 litraa. Betonin tasapainokosteudesta
riippuen betoniin jää fysikaalisesti 20-40 litraa betonia. Loppu on
haihdutettava pois. Esim. jos valat 100 m2 lattiaa100 millin laatalla, niin
sehän tekee 0,1 x 100 = 10 m3 betonia. Kannat taloosi sisälle 1800 litraa
vettä valun yhteydessä.
Siitä haihduttamalla on päästävä eron noin 1000 litrasta, ennenkuin voidaan
ruveta puhumaan kuivuneesta (ei kovettuneesta) betonista.
Sokkelioptimoinnin hiustenhalkojat ei yleensä osaa ottaa huomioon sitä, että
oikein heikolla kuralla sokkeleita valettaessa rautojen jatkospituuksia
pitää kasvattaa. Sen minkä sementin määrässä säästää, häviää nykyhinnoilla
helposti raudoissa. Lisäksi saa itselleen löyhemmät sokkelipalkit, mitkä
kestää ajan hammasta huonommin. K30 betoni on paljon vähemmän
kapillaarisempaa kuin esim. K20. Lisäksi se suojaa raudoitusta paremmin
syöpymisiltä.
Jude
>> Ja se öljyöminen kai ei sinänsä betonin lujuuteen vaikuta, pelkästään se
>
> Ei tietenkään, mutta kun valiteltiin laudoituksen irroittamisen vaikeutta,
> niin siihen se auttaa. Kun laudoitus saa olla paikoillaan pidempään, niin
> aineesta tulee lujempaa.
>
>> vettä. Muistelen, ehkä harhaan, että sementtien normilujuudet saavutetaan
>> vasta 14 vrk:ssa 20 asteessa celsiusta ja 100%ssa ilmankosteudessa.
>
> Muistelet harhaan. 28 vrk kestää standard portlandin kovettuminen
> täydellisesti.
>
kovettuminen rajusti.
http://www.betoni.com/fi/Pienrakentajalle/Pienrakentajan+betonimassat/
Jude