Järvivedestä suodattaminen juomavedeksi ?
Kari-P
haluaisin kommentteja seuraavasta.
Onko kellään tietoa tai kokemuksia sellaisesta ratkaisusta, jossa järvivesi
punpattaisiin tyhjään kaivoon ja sieltä olemassa olevalla pumpulla taloon.
Pumppausta voisi varmaan ohjata jonkinlaisella uimurirakenteella. Talossa
olisi sitten suodatinlaitteisto, jolla siitä tehtäisiin juomakelpoista. Mitä
tuollaisen suodatuksen rakentaminen mahtaisi maksaa ja entä
ylläpitokustannukset ?
Tällaista tuli mieleen kaivon täyttymistä odotellessa ...
KJP
sokkeli
kaivossa? Meillä ei ainakaan pysynyt jos sen vaan laski kaivoon. Nyt kyllä
pysyy kun on kovamuovinen sisäkaivo.
Suodatinlaitettahan ei tarvittaisi kuin keittiössä, eli siellä missä vettä
otetaan juotavaksi/ruuanlaittoon. Tämä tietysti riippuu järven veden
puhtaudesta. Edullisin vaihtoehto varmaankin on hanaan liitettävä
suodatin/puhdistin - tehokkuudesta en tosin tiedä mitään.
Simmottis
--
\\
c"_3 - Sokkeli -
""
"Kari-P" <kari.j.p...@nokia.com> kirjoitti viestissä
news:sj_6a.140$7b....@news1.nokia.com...
markus_
>
Vastaavasta järjestelystä ei kokemustaa mutta järviveden käytöstä
kylläkin.
Meillä on ympärivuotisessa käytössä olevalla loma-asunnolla
suodattamaton järvivesi ainoana käyttövetenä. Analyysien mukaan vesi
ilmeisesti kelpaisi juotavaksi sellaisenaan mutta olemme kuitenkin
tuoneet juomaveden kanistereissa - loppujen lopuksi sitä kuluu aika
vähän.
Pyykin pesuun, peseytymiseen, vessojen huuhteluun järvivesi käy aivan
hyvin.
Tavallista kaivoa ei kallioiselle tontille pystynyt tekemään ja
porakaivossa vierastin korkean kustannuksen ohella mahdollisesti
(todennäköisesti) rautapitoista vettä, joka taas olisi vaatinut
lisäsuodatuksia.
Järveen tuli siis uppopumppu josta lähtee 50 metrinen muoviputki.
Putken sisällä itsesäätyvä lämmityskaapeli joka piti putken sulana
kovillakin pakkasilla vaikka putki syksyn kiireistä johtuen jäi maan
pinnalle.
Tarkoituksena on jatkossa selvittää mitä tarvitaan veden suodatukseen
juomakelpoiseksi - netistä löytyy kaikenlaisia suodatinjärjestelmiä ja
desinfiointilaitteita. Toistaiseksi kuitenkin kannellaan
muovikanisterissa vettä kerran- pari viikossa.
Olavi Blomberg
kaikenlaista levää, kalojen ja lintujen jätöksiä yms. Ainakin tuon
operaation jälkeen putkisto vaatisi kunnon huuhtelun/desinfioinnin. Riippu
tietysti järvestä. Joissain järvissähän vesi on lähes juomakelpoista.
Eri juttu jos pystyt suodattamaan järviveden kunnon hiekkakerroksen läpi.
Sillä tavallahan nuo keinotekoiset pohjavedenottamotkin toimivat.
Oma (pankin) talo on onneksi kunnallistekniikassa ja pihakaivo on vain
kastelua varten.
ob.
(-; Tämä sukupolvi ei säästä ja seuraavilla ei ole mitä säästää ;-)
"sokkeli" <sok...@poistatama.www.fi> wrote in message
news:b3ic1o$rmk$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Jari Kaponen
> porakaivossa vierastin korkean kustannuksen ohella mahdollisesti
> (todennäköisesti) rautapitoista vettä, joka taas olisi vaatinut
> lisäsuodatuksia.
Väitetään, että vain 20% porakaivoista tuottaa kelvollista juomavettä.
Porareiden vesitakuut ovat määrällisiä, eivätkä laadullisia, mutta aika
tehokkaasti ne luovat turvallisuuden tuntua potentiaalisissa asiakkaissa.
Ikävintä porakaivojen ongelmissa ovat varsin kalliisti poistettavat aineet,
siinä missä avovesistöjen "luonnolliset" epäpuhtaudet lähtevät
yksinkertaisilla ja edullisilla suodatimilla - joskus pelkällä hiekalla.
Yksi viheliäinen ja aika yleinen porakaivon ongelma on fluoridi, jonka
suodattamiseen käytetään käänteisosmoosia - laitetta, joka tuottaa halvan
akkuveden veroista juotavaa.
Järvivesi voi hyvällä todennäköisyydellä olla paljon parempi juomaveden
lähde kuin porakaivo. Vesi pitää toki tutkia ja valita käsittelytapa sen
mukaan. Alan firmoja löytyy keltaisilta sivuilta lukuisia ja pienellä
ristikuulustelulla pääsee asiasta kärrylle.
Alkuperäiseen kysymykseen vastauksena: Valitettavasti ei ole kokemusta
järvivedestä juomavetenä, kun tuli tuhlattua porakaivoon. Jos asia olisi
uudelleen päätettävissä, olisi kokemusta... tiedä sitten minkälaista.
Ilkka Haapavirta
> Väitetään, että vain 20% porakaivoista tuottaa kelvollista juomavettä.
> Porareiden vesitakuut ovat määrällisiä, eivätkä laadullisia, mutta aika
> tehokkaasti ne luovat turvallisuuden tuntua potentiaalisissa asiakkaissa.
>
> lähde kuin porakaivo. Vesi pitää toki tutkia ja valita käsittelytapa sen
> mukaan. Alan firmoja löytyy keltaisilta sivuilta lukuisia ja pienellä
> ristikuulustelulla pääsee asiasta kärrylle.
>
> Alkuperäiseen kysymykseen vastauksena: Valitettavasti ei ole kokemusta
> järvivedestä juomavetenä, kun tuli tuhlattua porakaivoon. Jos asia olisi
> uudelleen päätettävissä, olisi kokemusta... tiedä sitten minkälaista.
Tästä esimerkkinä käynee kotitaloni haja-asutusalueella.
Veden huonon riittävyyden takia kaivoa syvennettiin poraamalla, kunnes
ilmeisesti osuttiin suoneen ja vettä alkoi todella riittämään. Vesi vain oli
niin mineraalipitoista (ruosteista), ettei sillä voi pestä pyykkejä tai
autoa ja se tietenkin myös maistuu metallille.
Tämän vuoksi talo liittyi myöhemmin vesiosuuskuntaan, joka tuo paikalle
erittäin hyvälaatuista putkivettä, joka otetaan järvestä. Vesi myös maistuu
hyvältä, joten se ei voi olla pelkästään huonosta järvivedestä kemiallisesti
parannettua.
Ilkka
sokkeli
kelpaa aika lailla takuuvarmasti, lukuunottamatta tietysti kaikkein
likaisimpia järviä. Ruokavedeksi suodattamisen jälkeen. Kautta aikojenhan on
järvivedellä pesty ihmiset ja vaatteet, samoin kuin astiat, usein vielä
ruokakin kypsytetty. Eikä pahemmin olla kuoltu.
Antti
järvivedenottamoiden kautta kuntien vesijohtoverkkoihin asti? Elikkä niin
kuin jokainen muukin on suunnilleen todennut; puhdistustarve riippuu ihan
siitä miten puhdasta se järvivesi on...
Antti
sokkeli wrote in message ...
teepee
"Jari Kaponen" <kap...@yahoo.com> kirjoitti
viestissä:b3lu21$qpu$1...@news1.songnet.fi...
> > Tavallista kaivoa ei kallioiselle tontille pystynyt tekemään ja
> > porakaivossa vierastin korkean kustannuksen ohella mahdollisesti
> > (todennäköisesti) rautapitoista vettä, joka taas olisi vaatinut
> > lisäsuodatuksia.
>
> Väitetään, että vain 20% porakaivoista tuottaa kelvollista juomavettä.
> Porareiden vesitakuut ovat määrällisiä, eivätkä laadullisia, mutta aika
> tehokkaasti ne luovat turvallisuuden tuntua potentiaalisissa asiakkaissa.
Mistähän moisia lukuja löytyy tutkittuna tietona... hevosmiesten
tietotoimistostako?
Onneksi en harrasta raveja...
Kuka takaa ettei pintavesikaivossa ole rautaa, humusta, etc... kysympä vaan.
> Ikävintä porakaivojen ongelmissa ovat varsin kalliisti poistettavat
aineet,
> siinä missä avovesistöjen "luonnolliset" epäpuhtaudet lähtevät
> yksinkertaisilla ja edullisilla suodatimilla - joskus pelkällä hiekalla.
> Yksi viheliäinen ja aika yleinen porakaivon ongelma on fluoridi, jonka
> suodattamiseen käytetään käänteisosmoosia - laitetta, joka tuottaa halvan
> akkuveden veroista juotavaa.
Jos muuttaa haja-asutusalueelle tulee varautua MAKSAMAAN suodatuksista!
Kuinka yleinen ongelma on fluoridi - 1% vai 50 %, mistä löytyy tutkittua
tietoa,
vai päteekö "mutu"-tieto! >Älkää pelotelko jos ei ole faktaa pöydälle.
Itse kyselin alueeni porakaivosta kunnasta onko ollut ongelmia ja kun ei
ollut
niin otin porakaivon ja tutkimuksen(teki kunta) mukaan erittäin hyvää vettä
ja EI
sisällä fluoridia tai radonia rajajo ylittäviä määriä. Ei yhtään suodatinta
ole tullut
ostettua ... vielä ja luulen ettei tarvitsekkaan.
Ja näin 4 kk ( siis noin kerran kahdessa viikossa 7 tuntia kerrallaan)
naapurin kaivoon pumpaanneenna voin todeta että
naapurinikin on onnellinen että meillä on porakaivo eikä tyhjää
pintakaivoa kuten heillä. Eli mielummin fluoridinen porakaivo
kuin vettä ei ollenkaan. Juoda voi muutakin kuin vettä ja taitaa
sitäkin saada kaupasta, mutta koitappa pestä vaatteita tai
käydä suihkussa ilman vettä, ei ole helppoa..
Tämmösiä ajatuksia heräsi...
Teepee
Jari Kaponen
> tietotoimistostako?
Hevosmiestenpä hyvinkin. Kun nyt ryhdistäydyin ja lähdin jäljittämään
kuulomuistiini jäänyttä radiouutista, löysin osoitteesta
http://www.vyh.fi/hoito/vesihuo/uyk/h_kaivot.htm jutun, jonka mukaan vain
21% tutkitusta 365 sekä rengas- että porakaivoista Uudellamaalla tuotti
riittävästi kelvollista vettä. Jollei määrällä ollut väliä, niin hyviä
kaivoja oli 30%.
En siis löytänyt vahvistusta muistikuvalleni kelvollisten/kelvottomien
porakaivojen suhteellisesta määrästä, mutta alkuperäiseen kysymykseen
järviveden suodattamisesta kaivon tekemisen vaihtoehtona tämä tutkimus on
ihan käypäistä luettavaa. Tutkimus ei verranut porakaivon ja rengaskaivon
laatua keskenään, mutta totesi niiden ongelmien olevan erilaisia. Fluoridin
osalta tämä tutkimus vähvistaa sitä muutamalta puhdinkauppiailta saamaani
käsitystä, että porakaivojen mahdolliset ekstramausteet ovat hankalammin
poistettavia kuin rengaskaivojen mausteet. (Edellisessä viestissäni tosin
vertasin porakaivoa ja järvivettä puhdistinkauppiailta kuulemani
perusteella).
Porakaivo kannattaa teettää hyvällä onnella, rengaskaivo hyvin ja niiden
vaihtoehtona kannattaa ilman muuta tutkituttaa järviveden laatu ja tutustua
sen suodatukseen, jos kerran järvi sattuu olemaan "ihan siinä rannassa".
> Kuka takaa ettei pintavesikaivossa ole rautaa, humusta, etc... kysympä
vaan.
Sen voisin taatakin, että pintavesikaivossa on humusta. Rengaskaivoista en
takaa yhtään mitään. Ymmärtääkseni rengaskaivon yleisin ongelma on nimen
omaan pintaveden pääseminen renkaiden välistä kaivoon.
> Kuinka yleinen ongelma on fluoridi - 1% vai 50 %, mistä löytyy tutkittua
> tietoa,
> vai päteekö "mutu"-tieto! >Älkää pelotelko jos ei ole faktaa pöydälle.
Emmehän toki. Kansanterveyslaitoksen mukaan fluoridi on erityinen ongelma
Kymenlaksossa.Yllä mainitsemastani tutkimuksesta löytyy ihan mallikkaita
prosentteja Uudenmaan fluoridi-käivojen märästä. Siinä mainitun
Itä-Uudenmaan lisäksi ainakin meillä Pohjois-Espoossa löytyy rapakiveä,
jossa fluoridia riittää. Naapurustossani on useampi kymmenen porakaivoa,
joissa kaikissa tutkituissa on joko fluoridi- (>3 mg/l) tai radon-ongelma
(>1000 bq) ja useimmissa molemmat. Ainoat veteensä tyytyväiset perustavat
onnensa tutkimusten välttämiseen. Meilläkin oli ensimmäisen näytteen jälkeen
kaikki kunossa, kunnes lasten hammaslääkäri pyysi uuden näytteen. Siinä
tutkittiin pelkkä fluoridi, joka ei kuulunut teettämääni juomaveden
perustutkimukseen.
> Itse kyselin alueeni porakaivosta kunnasta onko ollut ongelmia ja kun ei
> ollut
Isosta otannasta saa osviittaa. Porarini (tyyppiä hevosmies) kertoi, että
tuurista se siltikin on kiinni. On kuulemma silloin tällöin sattunut
tulemaan esim. rautapitoista vettä ekasta reiästä, vaikka naapureilla on
hyvä vesi, mutta toinen rikä parin metriä ensimmäisen vieressä on
tuottanutkin kelvollista vettä. (Mistä jutusta pohtimaan, että aikaimoista
myrkkyä pitää reiästään saada, jotta ilkeää toisen teettää täyteen hintaan!)
Säteilyjen osalta osoittesta http://www.stuk.fi/julkaisut/vesikartat.html
saanee vähän osviittaa onnistumismahdollisuuksista omalla alueellaan.
> Ja näin 4 kk ( siis noin kerran kahdessa viikossa 7 tuntia kerrallaan)
> naapurin kaivoon pumpaanneenna voin todeta että
> naapurinikin on onnellinen että meillä on porakaivo eikä tyhjää
> pintakaivoa kuten heillä.
Minäkin olisin onnellinen, jos edes yhdellä napurilla muutaman minuutin
kansiterinkantomatkan säteellä olisi kelpo kaivo. Letkun mitan pääsä se
olisi jo ylellisyyttä.
> Eli mielummin fluoridinen porakaivo
> kuin vettä ei ollenkaan. Juoda voi muutakin kuin vettä ja taitaa
> sitäkin saada kaupasta, mutta koitappa pestä vaatteita tai
> käydä suihkussa ilman vettä, ei ole helppoa..
Puhdasta on tullut ja helppoa on ollut. Juomavedeksi olen näin pakkasilla
kantanut työpaikalta Päijänne-tunnelin vettä. Suojasäällä täytän kannuni
Espoon veden pohjavedenottamolla olevasta hanasta. Pari 5l:n kannua riittää
runsaan viikon, mutta kun ne eivät aina mahdu jääkaappiin, niin siinähän
sitten tulee fluoridin sijaan juotua ihan jotain muita mausteita. Kaupan
vedestä en viitsi maksaa, kun niissä ei ole mitään takeita, että olisivat
vesijohtovettä kummepaa. Joku raviurheilun ystävä taisi hiljattain kuulla
radiosta, että peräti lähdevetenä on myyty tavallista kraanavettä.
Juhani Varemo
> Jos muuttaa haja-asutusalueelle tulee varautua MAKSAMAAN suodatuksista!
> Kuinka yleinen ongelma on fluoridi - 1% vai 50 %, mistä löytyy tutkittua
> tietoa,
> vai päteekö "mutu"-tieto! >Älkää pelotelko jos ei ole faktaa pöydälle.
Nämä porakaivojen ongelmat lienevät hyvin paikkakuntakohtaisia. Löytyy
paikkakuntia, joissa porakaivo on miltei 100% varmuudella ongelma joko
radonin tai muiden epäpuhtauksien vuoksi - ja sitten on taas alueita joissa
voi melkein sanoa toisinpäin. Kaikki riippuu siitä, minkälaista kallioperä
yleisesti ottaen ao- aluella on. Ongelma-alueet ovat kyllä hyvin tiedossa,
jo porareidenkin taholta. En ole itse asiasta varma, mutta olikohan mm.
Askola ymäristöineen ongelma-aluetta..?
Kari-P
ala pohjaveden pinta nousemaan luonnollista tietä (=sateet).
Kuulin yhdeltä kuivan kaivon omistajalta, että joskus on kaivoja saatu
tuottoisiksi jotenkin pohjaa räjäyttämällä. Tällöin kai saadaan aikaan
halkemia alapuolella olevaan kallioon/maahan ja sieltä vettä nousee kaivoon
? Tietääkö kukaan voiko sitä tehdä ja mistä löytyisi urakoitsija siihen
hommaan.
Tavallisesti ei paljoa sadetta toivota vaan kuivaa ja auronkoista , mutta
luulenpa että tänä keväänä on paljon sateen 'kannattajia' sillä niin paljon
on vesipula haitannut ihmisten arkisia toimia.
KJP
"Mara" <martti...@pp.inet.poista.fi> wrote in message
news:3e5f8800...@news.inet.fi...
> On Wed, 26 Feb 2003 14:30:50 +0200, "sokkeli"
> <sok...@poistatama.www.fi> wrote:
>
> >Ensimmäinen vastakysymys on että pysyykö se järven(kään) vesi siellä
> >kaivossa? Meillä ei ainakaan pysynyt jos sen vaan laski kaivoon. Nyt
kyllä
> >pysyy kun on kovamuovinen sisäkaivo.
> >
> >Suodatinlaitettahan ei tarvittaisi kuin keittiössä, eli siellä missä
vettä
> >otetaan juotavaksi/ruuanlaittoon. Tämä tietysti riippuu järven veden
> >puhtaudesta. Edullisin vaihtoehto varmaankin on hanaan liitettävä
> >suodatin/puhdistin - tehokkuudesta en tosin tiedä mitään.
> >
>
> Eihän kannettu vesi kaivossa pysy - vaan putoaa pohjaveden pinnan
> tasolle. Ja kun pohjavesi on kaivoa syvemmällä, niin sinnehän se
> menee. Rupesin vain miettimään, että jos vieressä on järvi, niin eikö
> järvivesi suodatu viereisten maakerrosten läpi niin että rannan
> tuntumasta voisi löytyä pohjavettä suhteellisen korkealla? Jos
> kaivaisi kaivon muutaman metrin päähän rannasta, niin löytyisiköhän
> sieltä vettä?
>
> Meillä on nimittäin landella (soraharjuinen suuri saari meressä)
> sellainen tilanne, että 8 m syvä kaivo ei kuivu koskaan. Pohjalla on
> aina 50 cm vettä. Se ei nouse eikä vähene, oli kesä millainen hyvänsä.
> 1920-luvulla kaivon kaivanut pappa yritti joskus 40-luvulla tyhjentää
> käsipumpulla - kuulemma turhaan. 1980-luvulla kun saatiin
> sähköpumppu, yritin piruuttain itse samaa - turhaan. Parin kuution
> poistaminen ei hetkauttanut kaivoa mitenkään. Teoriani on että
> pohjavesi on maakerrosten läpi suotautunutta merivettä. Kaivon vesi on
> makeavettä. Kaivon pinta on arviolta 5 m merenpinnan alapuolella.
> Kaivo sijaitsee soramäen juurella, hiekkaisessa maassa, joka
> luultavasti on entistä merenpohjaa.
>
> -Mara
Jouni Saari
>
> Isosta otannasta saa osviittaa. Porarini (tyyppiä hevosmies) kertoi, että
> tuurista se siltikin on kiinni. On kuulemma silloin tällöin sattunut
> tulemaan esim. rautapitoista vettä ekasta reiästä, vaikka naapureilla on
> hyvä vesi, mutta toinen rikä parin metriä ensimmäisen vieressä on
> tuottanutkin kelvollista vettä. (Mistä jutusta pohtimaan, että aikaimoista
> myrkkyä pitää reiästään saada, jotta ilkeää toisen teettää täyteen
hintaan!)
>
Jos haluaa maalämmölle oman reiän joka tapauksessa, voi sitten valita
paremman reiän juomavettä varten.
Jari Kaponen
> tuottoisiksi jotenkin pohjaa räjäyttämällä. Tällöin kai saadaan aikaan
> halkemia alapuolella olevaan kallioon/maahan ja sieltä vettä nousee
kaivoon
> ? Tietääkö kukaan voiko sitä tehdä ja mistä löytyisi urakoitsija siihen
> hommaan.
Tarkoittaakohan tuo paineaukaisua, joka ilmisesti aika usein joudutaan
porauksen jälkeen tekemään, kun vettä ei muuten ala tulla? Jos sellaista ei
ole aikanaan tehty, voisi kuvitella olevan avuksi. Porareilta kannattaa
kysellä lisää. Mun porari tilasi operaation joltain aliurakoitsijaltaan.
Voisihan sinne kaivon pohjaan pienen panoksenkin laskea paukkulangan varassa
ihan pohjalle asti, mutta tuskin siihen reikään saa enää pumppua tai
ejektoria laskettua entiseen syvyyteensä. Tiedä kuinka korkealta siinä
ampuessa ensimmäinen kivi irtoaisi reiän tukkeeksi.
Kari-P
(osittain toteutettuna).
Löysin ainakin seuraavan paikan joka tekee/myy tallaisia
suodatinlaitteistoja.
http://www.watman.fi
Minulla olisi tarkoitus jalostaa ideaa niin, että karkea suodatus järven
raakavedestä tehtäisiin ensin kaikelle käyttövedelle. Lopuksi vain pieni osa
siitä jatkokäsiteltäisiin suodattamalla juomavedeksi.
Odotan parhaillaan yhteydenottoa asian tiimoilta tuolta Watmanilta.
KJP
"markus_" <mar...@hotmail.com> wrote in message
news:ce757d6b.03022...@posting.google.com...
Jari Kaponen
> Minulla olisi tarkoitus jalostaa ideaa niin, että karkea suodatus järven
> raakavedestä tehtäisiin ensin kaikelle käyttövedelle. Lopuksi vain pieni
osa
> siitä jatkokäsiteltäisiin suodattamalla juomavedeksi.
> Odotan parhaillaan yhteydenottoa asian tiimoilta tuolta Watmanilta.
Juomaveden suodatus tehdään usein tiskipöydän alla, jolloin juomavedelle
tulee oma hanansa. Erillinen kylmän veden hansa juomavedelle vaikuttaa ihan
fiksulta siksikin, että silloin ei tule juoksuputkeellista lämpimän veden
jämiä ennen kylmää vettä.
Pienten lasten kanssa kahden laisen veden käyttöön liittyy pieni ongelma.
Skidit kun saattavat juoda mistä hanasta tahansa, niin kuin tuppaavat
juomaan joskus pesuvetensäkin. Tässä mielessä mistään hanaasta ei saisi
tulla bakteereja, mutta jokin pitkän ajan kertymänä haitallinen aine on aika
merkityksetön muissa kuin erillisessä juomavesipisteessä.