Lisätilaa yläkerrasta
Juha Vuori
puruilla eristetty talo, joka on alakerran osalta peruskorjattu pari vuotta
sitten. Yläkerta on jätetty avoimeksi ja eristämättä ja sieltä olisi nyt
tarkoitus tehdä lämmintä lisätilaa.
Kaveripiiristä löytynyt korjausrakentamisen ammattilainen suositteli
eristeeksi puhallettavaa selluvillaa, mutta hieman epäselväksi jäi, kuinka
tuon asennus käytännössä tapahtuu kun kattokolmion korkeus jää n. puoleen
metriin. Sinne tuskin asentaja halusta menee.
Kaipaamme siis kokemuksia vastaavasta projektista etenkin tuon eristämisen
suhteen. Pikaisen hintavertailun perusteella selluvilla on hinnaltaan
erittäin kilpailukykyinen muiden eristysvaihtoehtojen kanssa, mutta miten
onnistuu asennus edellä mainituissa olosuhteissa.
Juha Vuori
pumpkin
> Kaveripiiristä löytynyt korjausrakentamisen ammattilainen suositteli
> eristeeksi puhallettavaa selluvillaa, mutta hieman epäselväksi jäi, kuinka
> tuon asennus käytännössä tapahtuu kun kattokolmion korkeus jää n. puoleen
> metriin. Sinne tuskin asentaja halusta menee.
Mene itse. Tai käytä purua, on ainakin halpaa. Mukavin eriste
on kyllä pellava, tuoksuukin leivältä. Itse voi asentaa ilman
puhaltimia mutta hintaa tulee. Eritoten seiniin, yläpohjaan
voi laittaa mitä irtoeristettä tahansa.
Vastaava projekti on, mutta kokemusta ei.. :-)
-pumpkin
Pekka
> Kaveripiiristä löytynyt korjausrakentamisen ammattilainen suositteli
> eristeeksi puhallettavaa selluvillaa, mutta hieman epäselväksi jäi, kuinka
> tuon asennus käytännössä tapahtuu kun kattokolmion korkeus jää n. puoleen
> metriin. Sinne tuskin asentaja halusta menee.
> Kaipaamme siis kokemuksia vastaavasta projektista etenkin tuon eristämisen
> suhteen. Pikaisen hintavertailun perusteella selluvilla on hinnaltaan
> erittäin kilpailukykyinen muiden eristysvaihtoehtojen kanssa, mutta miten
> onnistuu asennus edellä mainituissa olosuhteissa.
Eriste puhalletaan alakautta rakennuspahviin tehtävistä reiistä ja osin
harjalta alaspäin. Tilaa vaikkapa Termex tai Ekovilla esite niin sieltä
näet rakennekuvat. Meillä vastaava tehtiin Termex tuotteella, olen kyllä
tyytyväinen tulokseen, varsinkin kun itse tein ontelorakenteet ;)
Pekka
KWr
Kantavan alapohjan ja ulkoseinät olen eristänyt pellavalla joten talosta tulee alakerran osalta "hengittävä" ja yläkerran osalta siis höyrynsulullinen. Kovasti olen miettinyt kylläkin, että miten saisi yläkerrankin rakennettua pellavaeristeillä hyvin, mutta yläkerta on muutenkin todella matala; kunnollista eristystä ei tuntuisi pystyvän rakentamaan muulla kuin uretaanilevyillä. Ja jostain kumman syystä en halua puhaltaa vahoja hesareita eristeeksi :)
Onko muuten kenelläkään tietoa, että uskaltaisiko kitapuita nostaa parikymmentä senttiä ylemmäs, että saisi hieman huonekorkeutta nostettua yläkerrassa? Olen lukenut jostain rakennusoppaasta että sellaisia hommia on tehty.
Karri
"Juha Vuori" <juha....@operamail.com> kirjoitti viestissä news:9tski4$5ft$1...@news.koti.tpo.fi...
Vaarapelto
esim. SPU Systems Oy ohjeiden mukaan. Ei hengittävyys ole aina positiivista.
Se voi myös vaurioittaa seinän. Mikä sopii hirrelle ei sovi kaikille
rakenteille. (Vaarapelto lämpimässä purutalossa).
"KWr" <karri.w...@NOSPAMmetsabotnia.com> kirjoitti
viestissä:9ttopu$gmk$1...@news.kolumbus.fi...
pumpkin
KWr wrote:
> Kantavan alapohjan ja ulkoseinät olen eristänyt pellavalla joten talosta tulee alakerran osalta "hengittävä" ja yläkerran osalta siis höyrynsulullinen. Kovasti olen miettinyt kylläkin, että miten saisi yläkerrankin rakennettua pellavaeristeillä hyvin, mutta yläkerta on muutenkin todella matala; kunnollista eristystä ei tuntuisi pystyvän rakentamaan muulla kuin uretaanilevyillä.
Levitin yläkerran lattialle n. 10-15 cm lisää purua syksyllä 2000.
Purut peittelin pahveilla, levynpalasilla ym. Yhteen kohtaan
laitoin n. 1 m^2:n suuruisen tiiviin folioidun pahvin. Vuotta
myöhemmin valmistelin ullakkoa lisätilan rakentamiseen, keräsin
pahvit pois ja yllätys yllätys: folion alla oli aivan kosteaa,
vesipisaroita ja purukin oli kosteaa sekä hieman tummunut yhdessä
vuodessa.
Käytännöllinen esimerkki mitä seuraa kosteussulusta ja kyseessä
oli vain yhden neliön alue jossa tiivistymistä tapahtui.
Itse en laittaisi mitään uretaanilevyjä tai kosteussulkuja
mihinkään vanhassa puutalossa. Houkutus on tosin suuri,
yläkerran huoneista tulee aika matalia jos laittaa vaikkapa
20 cm pellavaa.
-pumpkin
theikkilä
pumpkin wrote:
Mielestäni tässä tapauksessa kosteussulku oli eristeen väärällä puolella.
Toni Arte
> Levitin yläkerran lattialle n. 10-15 cm lisää purua syksyllä 2000.
> Purut peittelin pahveilla, levynpalasilla ym. Yhteen kohtaan
> laitoin n. 1 m^2:n suuruisen tiiviin folioidun pahvin. Vuotta
> myöhemmin valmistelin ullakkoa lisätilan rakentamiseen, keräsin
> pahvit pois ja yllätys yllätys: folion alla oli aivan kosteaa,
> vesipisaroita ja purukin oli kosteaa sekä hieman tummunut yhdessä
> vuodessa.
>
> Käytännöllinen esimerkki mitä seuraa kosteussulusta ja kyseessä
> oli vain yhden neliön alue jossa tiivistymistä tapahtui.
> Itse en laittaisi mitään uretaanilevyjä tai kosteussulkuja
> mihinkään vanhassa puutalossa. Houkutus on tosin suuri,
> yläkerran huoneista tulee aika matalia jos laittaa vaikkapa
> 20 cm pellavaa.
Erittäin hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu kun höyrysulku on täysin
väärässä paikassa. Kokeilepa kastuuko puru, jos laitat vastaavan
folioidun pahvin sisäkaton ja purujen väliin (siellä sen höyrysulun
kuuluu olla jos sellaista käytetään) ?
Tyypillinen kattorakenne nykyään on (sisältä ulospäin): sisäverhouslevy,
koolaus, muovi, eriste. Seinissä esimerkiksi vastaavasti sisäverhous,
muovi, eriste, tuulensuojalevy (esim. puukuitulevy), koolaus,
ulkoverhous.
--
Toni
M Saren
news:3C0324C3...@iobox.POISTA.fi:
> Mitäs mieltä olette seuraavasta ratkaisusta. Olen ajatellut eristää
> yläkerran vinokaton PU-levyillä tilansäästömielessä. Katon tasainen osa
> ja suorat seinät taas pellavalla.
Muovilevyt ja puutalo on yhdistelmä, jota en itse käyttäisi, vaikka SPU:n
markkinointimateriaali hyvää onkin. Kymmenen vuoden kuluttua näkee onko
nämä remontit rakennusvirhe vai toimiva ratkaisu.
JOillakin lasivillasivuilla webissä on sitten tuosta
tilansäästälaskelmasta teollisuuden vastaisku...
Itse laittaisin pellavat vinoon ja tasaiseen osaan sen hyvän
lämmöneristyskyvyn vuoksi ja seiniin sitten jotain edullisempaa (purun
lisäys tai selluvillat). Olisi rakenne jonka voisi kuvitella kestävän
seuraavan 50 vuotta....
Tietenkin jos tila ei salli, niin sitten on vain pakko tehdä mitä joutuu
tekemään...
> Muovia en aio laittaa vaan pelkän
> paperin ilmansuluksi.
Se varmaan riittää hyvin.
tv mika
Mikko Rasi
no niin se siitä.
100 tai 130mm PU rakenne ei todellakaan kaipaa muita eristeitä eikä höyry-/kosteussulkuja ja jos niitä on niin ne pitää poistaa. Homman kun tekee huolella, niin kyllä hymyilyttää kun naapurin vintillä rupeaa kovalla pakkasella veto käymään ilmasulkupapereiden petettyä. PU ei ole mikään ihan uusi keksintö ja sillä eristettyjä paikkoja on ehditty purkamaan ja tutkimaan vuosien mittaan.
Täytyy kuitenkin muistaa että jos tekee tiiviin rakenteen PU levyillä niin se ei sitten hengitä, vaan hiilidioksiidin ja liiallisen kosteuden poisto täytyy huolehtia ilmanvaihdolla.
Ongelmana ei sitten ole kuin hinta. Ainakin rautakauppahinnat ovat suolasia. Mutta kyllä siitä pellavallakin eristämisellä melko kallista seinää syntyy. Sellu-/ekovilla eristeet ovat erittäin kilpailukykyisiä, jos niitä pystyy käyttämään.
Itse ehkä harkitsisin myös katon tasaisen osuudenkin veistelemistä uretaanista ja jättäisi selkeästi seinäosuudet sitten vaikka pellavaeristeelle.
Ainahan asioita voi periaatteessa olla vastaan jos ei muuhun kykene:-))
t:Mikko
Jouni Kristola
Mikko Rasi wrote in message <3C034CF8...@nokia.com>...
>Ensin kommentti tuohon foliopahvi vertaukseen. Mielestäni lattialla
lojuvalla folipahvilla ei ole mitään tekemistä harkitun PU rakentamisen
kanssa. Enemmän näkisin kritiikin aihetta viimevuosien muovi-mineraalivilla
rakenteissa. Näissä kun tuo toisen materiaalin toimivuus on täysin
riippuvainen toisen pinnan eheydestä. Mitäs jos vedät vääränlaiset
taulukoukut jotka rikkovat muovit...
>no niin se siitä.
Koneellisen ilmanvaihdon kanssa reiät höyrynsulussa eivät haitanne, koska
kone pitää talon sisällä alipaineen ja ilmavuodot tapahtuvat siis ulkoa
sisään päin. Selvää on ettei höyrynsulku koskaan ole täysin tiivis.
Tuo näyttäisi myös käytännössä toimivan, villat ovat kyllä pysyneet kuivina
myös höyrynsulun aukkojen kohdalla 10 vuotiaassa talossani.
Ongelmia kai sitten syntyy jos höyrynsulullinen rakenne yhdistetään
painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Tai jos sitä konetta ei pidetä päällä...
Petri Kärhä
> Ongelmia kai sitten syntyy jos höyrynsulullinen rakenne yhdistetään
> painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Tai jos sitä konetta ei pidetä päällä...
Painovoimainen ilmanvaihtokin imaisee talon alipaineen, eli toimii ihan
niinkuin koneellinen poisto. Ainoa ilmanvaihtotyyppi, joka voi tehdä
taloon ylipaineen ja puhaltaa ilmaa väärään suuntaan, on koneellinen
tulo ja poisto. Ensimmäisten koetalojen rottakokeet valmistuvat noin
kymmenen vuoden kuluttua. Yläkertaan voi tulla ylipaine ihan millä
konstruktiolla vaan.
Ongelmia talossa kuin talossa aiheuttaa lähinnä juuri mainitsemasi
ilmanvaihtokoneen sammuttaminen, ja korvausilmaräppänöiden tukkiminen.
Aika monessa vanhassa talossa korvausilma on otettu tarkoituksella
falskaaviksi tehtyjen ikkunoiden kautta. Ikkunaremontti estää talojen
ilmanvaihdon usein kokonaan. Tämä taas johtaa sisäilman kostumiseen,
mikä ei tee hyvää millekään rakenteelle. Ei ne purutkaan mitä vaan kestä.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
KWr
"theikkilä" <her...@iobox.POISTA.fi> kirjoitti viestissä
news:3C0324C3...@iobox.POISTA.fi...
> Muovia en aio laittaa vaan pelkän paperin ilmansuluksi.
>
Aiheen sivusta, mutta mitä paperia olette käyttäneet ilmansulkupaperina?
Jossain olen ollut näkevinäni jotain kuituvahvistettua
"ilmansulkupaperia." Onko sellaista olemassa? Itse olen käyttänyt Y-Papin
remonttipaperia.
- K
Martti Paalanen
wrote:
>Levitin yläkerran lattialle n. 10-15 cm lisää purua syksyllä 2000.
>Purut peittelin pahveilla, levynpalasilla ym. Yhteen kohtaan
>laitoin n. 1 m^2:n suuruisen tiiviin folioidun pahvin. Vuotta
>myöhemmin valmistelin ullakkoa lisätilan rakentamiseen, keräsin
>pahvit pois ja yllätys yllätys: folion alla oli aivan kosteaa,
>vesipisaroita ja purukin oli kosteaa sekä hieman tummunut yhdessä
>vuodessa.
Ihan ilman saivartelua: mitä tämä sinun mielestäsi todisti? Juuri
nonhan tuossa "kokeessa" pitikin käydä, kun höyrynsulku (joka ei ole
sama kuin kosteussulku!) on eristeen kylmällä, eli väärällä puolella.
Eli sulku vangitsi eristeeseen päässeen kosteuden tiivistäen sen
kylmempään rajapintaan kaikien oppien mukaisesti. Jos tuo foliopahvi
olisi ollut lämpimällä puolella, kosteus ei olisi edes mennyt
eristeeseen. Se, että puru sietää kosteutta heti mätänemättä on sitten
toinen juttu.
>Käytännöllinen esimerkki mitä seuraa kosteussulusta ja kyseessä
>oli vain yhden neliön alue jossa tiivistymistä tapahtui.
>Itse en laittaisi mitään uretaanilevyjä tai kosteussulkuja
>mihinkään vanhassa puutalossa. Houkutus on tosin suuri,
>yläkerran huoneista tulee aika matalia jos laittaa vaikkapa
>20 cm pellavaa.
Eiköhän tuo eka virke ole aika harhaanjohtava yleistys. Sano
mielummin, että "väärin asennetusta höyrynsulusta" niin ollaan lähellä
totuutta.
Jos muuten vanhassa puutalossasi sattuisi olemaan märkätiloja, niin
etkö niihinkään laittaisi kosteussulkua ? :)
Kaikki kunnia perinteille joita itsekin pidän arvossa, mutta eikö ole
pahemmanlaatuista disinformaatiota väittää, että koska
vanhat/perinteiset materiaalit ja rakenteet on tehty ilman
höyrynsulkuja, ja ne sen kestävät matalan höyrynvastuksensa vuoksi,
sillä perusteella höyrynsulut ovat aina ja kaikkialla tarpeettomia. Ei
sitä vettä siellä puruseinässäkään mihinkään tarvita, ja jos niin
huonosti käy, ettei se sieltä pääsekään eteenpäin niin kylläpä purukin
mätänee. Nykyaikaisen asumistason edellyttämät märkä- ja kosteatilat
eivät kyllä enää puristisen perinteisillä menetelmillä synny vaan
niitä sulkujakin tarvitaan.
-Martti
Petri Kärhä
Martti Paalanen wrote:
> nonhan tuossa "kokeessa" pitikin käydä, kun höyrynsulku (joka ei ole
> sama kuin kosteussulku!) on eristeen kylmällä, eli väärällä puolella.
> Eli sulku vangitsi eristeeseen päässeen kosteuden tiivistäen sen
> kylmempään rajapintaan kaikien oppien mukaisesti. Jos tuo foliopahvi
Minulle tuli tuosta kokeesta jotenkin mieleen se, kun lattiavalun
kuivumista seurataan levittämällä laatan päälle muovikelmu ja
tarkkailemalla tiivistyneen veden määrää. Jos puuvälipohjan läpi menee
vuodessa sellainen määrä vettä, että purut ovat märät ja tummuneet, niin
kyllä tuntuu siltä, että siellä on jotakin muutakin vialla, kuin se
muovitettu pahvi. Onko siinä talossa minkäänlaista ilmanvaihtoa? Vai
oliko ne purut asennettaessa kosteita? Vai käyttäytyykö puutalot
oikeasti noin?
Jos tuo on normaalia toimintaa, niin puolet Suomen vanhasta
rakennuskannasta on vaarassa. Talojen yläkolmioonhan on perinteisesti
luukku talon päädystä, ja siellä säilytetään talosta ylijääneitä
lankkuja (joilla muka joskus tekee jotain). Jos ne on pohjamaalattu
lateksilla, niin nehän toimii kuin muovitettu pahvi ja koko talo voi
mädäntyä.
guincho
> Jossain olen ollut näkevinäni jotain kuituvahvistettua
> "ilmansulkupaperia." Onko sellaista olemassa? Itse olen käyttänyt Y-Papin
> remonttipaperia.
>
> - K
Itse olen käyttänyt Eltete Oy:n valmistamaa kuituvahvistettua
kaksikertaista ilmansulkupaperia luonnonkuitueristeisten rakenteiden
kanssa(selluvilla+pellava). Rullakoko on muistaakseni 1,40*50m eli
asennus 20cm limityksellä ja huolellisella teippauksella(sopii siis
standardijaotukseen k600 k400 jne). Niin ja nimi oli Ilmari
Ilmansulku.
T:gb
Markus Vuori
>kaksikertaista ilmansulkupaperia luonnonkuitueristeisten rakenteiden
>kanssa(selluvilla+pellava). Rullakoko on muistaakseni 1,40*50m eli
>asennus 20cm limityksellä ja huolellisella teippauksella(sopii siis
Tulipa tuosta teippauksesta mieleen taas. Tarttuuko teipit hyvin
tuohon paperiin? Teippisuosituksia (merkkejä/tuotemerkkejä)?
nimim. "olisi kiva, jos ne teipit olisi kiinni vielä 10 vuoden päästä"
--
Markus Vuori | ASCII ribbon campaign ( )
Jyväskylä, Finland | - against HTML email X
m...@vuori.net.NOSPAM | & vcards / \
guincho
> Tulipa tuosta teippauksesta mieleen taas. Tarttuuko teipit hyvin
> tuohon paperiin? Teippisuosituksia (merkkejä/tuotemerkkejä)?
>
> nimim. "olisi kiva, jos ne teipit olisi kiinni vielä 10 vuoden päästä"
Sitä kuituvahvisteista jenkkiteippiä oon käyttänyt mitä löytyy
jokapaikasta, saman firman nauhaa kipsilevyjen saumoissa. Nimeä en nyt
valitettavasti muista, mutta sinisellä painettu rullien sisäpuolelle.
Tarttuu ainakin asennuksen ajaksi ko. ilmansulkupaperiin.
Teippien pitkäaikaiseen kiinnipysymiseen ei usko Erkkikään.
Ilmansulkupaperin saumat kannattaa sijoittaa rakenteessa siten,
etteivät ne pysty avautumaan. Itse laitoin teipit molemminpuolin
siten, että joko teippi jää eristeen ja paperin väliin pysyvästi
jumiin tai koolauksen alle. Sauma tuskin avautuu koolauksen kahdalla,
kun kipsilevy puristaa saumaa ruuvien avulla.
T:gb
Markus Vuori
>Teippien pitkäaikaiseen kiinnipysymiseen ei usko Erkkikään.
Eipä niin. Halusin vain varmistua asiasta. Nyt tiedän, etten tee turhaa
työtä laittaessani niitä limityksiä koolausten kohdalle. Kiitokset asian
selkeästä julkituonnista. :)
t.
Antti Kiiski
>
<SNIP>
> Teippien pitkäaikaiseen kiinnipysymiseen ei usko Erkkikään.
Lisäsimme vanhempien -77 valmistuneeseen taloon ilmastointikanaviin
lisäeristettä samalla kun asensimme aluskatteen varttikatteen alle.
Ainakin ilmastointiputkiin käytetty ilmastointiteippi oli ihan
uudenveroisen näköistä vielä ja tiukasti kiinni. Samoin putkien
eristeiden päälle kierretty rakennusmuovi oli ihan kunnossa ja vahvaa.
Eli ei ainakaan 24 vuotta vielä riitä noita murentamaan.
Taitaa auttaa kun ovat auringon valolta suojassa.
--
Antti