1-suuntainen ikkunalasi
Markku Nevalainen
mutta kadulta ei näkisi suoraan sisälle.
Ainakin TV:n poliisisarjoissa 1-suuntaiset peililasit toimivat vain
kun tarkkailijan puoleinen huone pidetään pimeänä. Mutta kun arkikäytössä
pitäisi toimia myös päivänvalossa, ja normaalisti valaistujen huoneiden
kanssa.
Onkohan tuollaista ikkunalasia myynnissä? Tai voiko vakioikkunasta tehdä
sellaisen jollakin pintakalvolla tms?
Aivan ideaalitapaus olisi sellainen, että vipua kääntämällä lasin saisi
tilapäisesti taas normaaliksi kaksisuuntaiseksi, että voisi morjenstella
kadulla kulkeville tutuille.
MNe
Hans Vallden
> Aivan ideaalitapaus olisi sellainen, että vipua kääntämällä lasin saisi
> tilapäisesti taas normaaliksi kaksisuuntaiseksi, että voisi morjenstella
> kadulla kulkeville tutuille.
Hmmm...jollain polarisaatioon perustuvalla menetelmällä tämä ainakin
onnistuisi...
Markku Nevalainen
>
> Hmmm...jollain polarisaatioon perustuvalla menetelmällä tämä ainakin
> onnistuisi...
Tosin ei taida kellään olla tuollaista lasia valmiina tuotteena markki-
noilla.
Joku ehdotti jo myös auringonsuojakalvoa. Mutta ne varmaan vähentävät
näkymistä molempiin suuntiin. Ja estääkö sellainen ulospäin näkyvyyden
kokonaan, että kotimaisen huolettomasti, kalsarisillaan, voi lasin takana
elellä ja liikuskella.
Varsinkin talvella pitäisi saada sisäänpäin kaikki mahdollinen valo.
Joten siinä mielessä epäilyttää auringonsuojakalvon valoa vievä vaikutus.
Ellei sitten jollakin ole toisen suuntaisia, eli hyviä kokemuksia ko.
kalvoista asuntokäytössä.
MNe
Mika Saren
Markku Nevalainen <m...@iki.fi> wrote in article <38FC24...@iki.fi>...
> Hans Vallden wrote:
> >
> > Hmmm...jollain polarisaatioon perustuvalla menetelmällä tämä ainakin
> > onnistuisi...
>
> Tosin ei taida kellään olla tuollaista lasia valmiina tuotteena markki-
> noilla.
>
Olen itse tuollaista lasia nähnyt: se ohjataan sähköisesti
läpinäkymättömäksi ja taas läpinäkyväksi. Näitä käytetään mm. tosi
pöyhkeissä lasiseinäisissä neuvotteluhuoneissa, joista on näkymä muuhun
toimistoon. Kannattaa tiedustella firmoista jotka näitä töitä tekevät.
Varoitus vain: ovat tosi hintavia.
Sälekaihtimet tulevat *paljon* halvemmaksi.
tv mika
Markku Nevalainen
>
> Olen itse tuollaista lasia nähnyt: se ohjataan sähköisesti
> läpinäkymättömäksi ja taas läpinäkyväksi. Näitä käytetään mm. tosi
> pöyhkeissä lasiseinäisissä neuvotteluhuoneissa, joista on näkymä muuhun
> toimistoon. Kannattaa tiedustella firmoista jotka näitä töitä tekevät.
Tuo todennäköisesti kuitenkin laittaa ikkunan täysin mustaksi eli läpi-
näkymättömäksi molempiin suuntiin.
Kun tarpeena kuitenkin olisi, että kaikki valo saisi tulla sisäänpäin
taloon. Mutta talosta ulospäin menevä valo, eli sisällä olevien ihmis-
ten "kuva" pitäisi estää pääsemästä ulospäin.
Tällaiseen ei ilmeisesti nykytekniikka tiedä mitään ratkaisua.
MNe
Esa Sakkinen
Markku Nevalainen <m...@iki.fi> kirjoitti :
Tuollainen lasi on tosiaan keksimättä. Sen idea on ristiriidassa fysiikan
lakien kanssa. Nimittäin ainoa tunnettu tapa millä energia kertyy
paikallisesti on absorboituminen aineeseen. Siitä seuraa lämpeneminen ja
mahdolliset kemialliset tai jopa ydinreaktiot.
Ajatellaanpa, että voisi olla olemassa tila, jota ympäröisi sellainen raja-
pinta, että sen läpi tulisi säteilyenergiaa vain yhteen suuntaan, eli tilan
puolelle, mutta hiukkaset eivät sitä läpäisisi. Tilassa olisi tyhjiö, eikä
energia voisi absorboitua mihinkään... Edes käsittelemättä johdonmukaisuuden
luonnetta tai aikaa, voi helposti ymmärtää, että asetelma on mahdoton.
Käsittääkseni energia havaittavassa muodossa on aina 'materiaalisidonnaista'
ja poukkoilevia fotoneja ei ole voitu todistaa olemassaoleviksi hiukkasiksi.
Jos siis edellä kuvattu yksisuuntaisen energian siirtymisen rajapinnan
ympäröimä
tila olisi todellisuutta, tulisi tilaan muodostua ainetta (virtuaaliset
hiukkaset realisoituvat? tms...).
Sähköllä ladattava ja taas purettava akku on esimerkki energian sitomisesta.
Tällöinkin on olemassa mahdollisuus purkaa muodostunut lataus.
Purkumahdolli-
suutta ei hypoteettisessa rajatilassamme olisi.
Todellisuudesta löytyy pari analogiaa, jotka voivat kyllä osoittautua
samaksi
asiaksikin: jakamaton alkeishiukkanen ja musta aukko. Alkeishiukkanen (esim.
elektroni) sisältää vakiomäärän energiaa + liike-energiaa. Mitä enemmän
energiaa
elektroni absorboi, sitä suurempi on liike-energian osuus - kvantittuneet
massa
ja varaus säilyvät.
Jos lähtisin keksimään ehdotettua lasitusratkaisua, pyrkisin kehittelemään
kahden tai useamman lasin järjestelmän, joissa lasit saatetaan liikkeeseen,
värähtelemään niin, että melkoinen joukko harmonisia taajuuksia voitaisiin
siten suunnata, että energia virtaisi (varsinkin näkyvän valon taajuudella)
yhteen suuntaan (lisäenergiaa käytettäisiin luonnollisen
kokonaisenergivirtauksen
muuttamiseen). Toinen ideareitti voisi olla käyttää selektiivilasitekniikkaa
yhdistettynä jonkinlaiseen taajuudenmuuntoon, jolloin voitaisiin luoda
tilanne,
jossa energia virtaa toisella taajuudella ulos ja toisella sisään, mutta
luonnollisen kokonaisenergiavirtauksen muutos on nollassa... Tällöin tulisi
olla jokin säteilylähde sisäpinnassa tai -tilassa (radiolähetin?).
Selektiivilasihan valikoi niin, että näkyvä valo pääsee paremmin läpi ja
lämpösäteet useammin heijastuvat takaisin, mutta se toimii molempiin
suuntiin
samoin. Selektiivilasistahan _on_ myös ratkaisu, jossa lisäenergiaa
käytetään,
nimittäin ns. sähkölasi, jossa lasin pintaa lämmitetään sähköisesti (eli
lasin molekyylit pannaan värähtelemään).
Esa.
Markku Nevalainen
>
> Ajatellaanpa, että voisi olla olemassa tila, jota ympäröisi sellainen raja-
> pinta, että sen läpi tulisi säteilyenergiaa vain yhteen suuntaan, eli tilan
> puolelle, mutta hiukkaset eivät sitä läpäisisi. Tilassa olisi tyhjiö, eikä
> energia voisi absorboitua mihinkään... Edes käsittelemättä johdonmukaisuuden
> luonnetta tai aikaa, voi helposti ymmärtää, että asetelma on mahdoton.
se fuusioreaktori ihan oikeasti pitää rakentaa. Sehän on siis tollanen
lasinen pallo jossa on sopiva folio pinnassa, ja johka valonsäteet pää-
sevät sisään, mutteivät ulos.
Ja parin viikon päästä energiamäärä sisällä on noussut siihen malliin
ylös, että koko mälli syttyy oikein kunnolla tuleen.
No, hain kyllä keittiön ikkunaan jotakin simppelimpää ratkaisua.
Lähinnä sellaista aurinkolaseissa käytettävää peililasin tyyppistä
mallia.
Aurinkolasien käyttäjä näkee vaivatta muut. Mutta jos ulkopuolinen
katsoo, vaikka sentinkin päästä, niin käyttäjän silmiä ei pysty peilin
takaa näkemään. Tässä tuo yksipuolinen suodatus toimii täysin päivän-
valossakin.
Mutta meneekö se keittiö kuitenkin hämäräksi, jos ajattelee laajentaa
tätä peililasien ideaa koko ikkunan kokoiseksi ratkaisuksi.
---
Huomaan että tämä rakentamisalan keittiönikkuna -threadi on nyt ohjattu
myös sfnet.tiede.fysiikka -osastolle.
Vähän kyllä kiinnostaisi tehdä kokeeksi se pallokin, jonka sisäpinnat on
vuorattu peiliaurinkolaseilla. Laittaisi tuon verannalle auringonpais-
teeseen.
Ja jos fuusio ei kuitenkaan vappuun mennessä lähdekään liikkeelle, niin
voisi vappusiman ääressä porukalla pohtia, että mikä hitsi siinä alkuperäi-
sessä teoriassa oikein mättää.
MNe
Tommi Jokiniemi
>
> No, hain kyllä keittiön ikkunaan jotakin simppelimpää ratkaisua.
> Lähinnä sellaista aurinkolaseissa käytettävää peililasin tyyppistä
> mallia.
>
> Aurinkolasien käyttäjä näkee vaivatta muut. Mutta jos ulkopuolinen
> katsoo, vaikka sentinkin päästä, niin käyttäjän silmiä ei pysty peilin
> takaa näkemään. Tässä tuo yksipuolinen suodatus toimii täysin päivän-
> valossakin.
> Mutta meneekö se keittiö kuitenkin hämäräksi, jos ajattelee laajentaa
> tätä peililasien ideaa koko ikkunan kokoiseksi ratkaisuksi.
Postasin 2.11.1999 .fysiikka-ryhmään oheisen sepustuksen joka "valaisee"
näennäisesti yksisuuntaisten lasien rakennetta, tällöin oli kyse mm.
poliisin kuulusteluhuoneiden ikkunoista. Lasin rakenteessa ja katsojien
havainnoissa on kyse paitsi ihan transmissio/reflektio suhteesta niin
myös havaintopsykologiasta, näköaistin toiminnasta ja kontrastista.
---clip------clip------clip------clip------clip------clip---
Ei nyt tule mieleen täysin 100% yksisuuntaisia laseja, mutta:
otetaan 10% läpäisevä tumma lasi, ja lätkäistään sen pinnalle
50% heijastava (50-läpäisevä) peili. Koska tumman lasin puolelta tuleva
valo vaimenee kahdesti heijastuessaan näyttää systeemi
valvontatilan puolelta lasilta ja toiselta puolelta peililtä.
Vaikutusta voidaan vielä tehostaa tilojen valaistuksen eroilla
Valvontatila tumma lasi-peili Valvottava
tila
#######|
#######|
100-> 10->|
0.5% heijastus <-0.5 <-5|5-> 5% transmissio
|
| <-100
5% transmissio <-5 <-50|50-> 50% heijastus
|
|
---clip------clip------clip------clip------clip------clip---
Valvontatilan (keittiön) puolelta ikkuna siis näyttää ulkona olevat
kohteet tummennettuina, ja kuvaa häiritsee vain pieni 10%
kokonaisintensiteetistä oleva katsojan oman kuvan heijastus. Ulkoa taas
ikkuna näyttää peililtä jonka läpi vain tarkkaan katsomalla näkee
keittiöön sisälle. Muut kuin tasaiset valaistusolosuhteet jätetään
harjoitustehtäväksi. Jos joku muu jaksaa voisi katsoa myös auttaako yo.
rakenteen toistaminen monikerroksisena mitään.
Tommi Jokiniemi
Jari Arkko
>Lähinnä sellaista aurinkolaseissa käytettävää peililasin tyyppistä
>mallia.
Siis noitahan on kylla saatavilla ikkunoihin. Se on sellainen
kalvo, mahdollisesti muovi tai metallipohjainen joka asetaan
lasiin kiinni jalkiasennuksena. Toimii aurinkolasien tapaan,
puolilapaisevana peilina. Sisaan tulee hieman vahemman valoa
kuin ennen, heijastukset paatteisiin jne. vahentyvat ja
ulkoa nakee sisaan hyvin huonosti. En kylla tieda miten
nuo toimivat jos ulkona on pimeaa ja sisalla valoista.
Jari
jouko moisander
> ulkoa nakee sisaan hyvin huonosti. En kylla tieda miten
> nuo toimivat jos ulkona on pimeaa ja sisalla valoista.
Ihan hyvin. :=)> Kun 3M toi kalvon markkinoille, eräs
isäntä asennutti sellaiset matkailuvaunun ikkunoihin.
Iltakäyttö ilman verhoja loppui ekana päivänä, kun
koko leirintäalueen miehet kokoontuivat lähistölle
ihailemaan vaunun emäntää joka kulki sisällä
ilman paitaa....
jouko
Markku Nevalainen
>
> Muut kuin tasaiset valaistusolosuhteet jätetään
> harjoitustehtäväksi.
Turhan hankala ja hintava harjoitustehtävä.
Tietääkö joku, oman kokeilun perusteella ja varmaksi, toimivatko mitkään
näistä kaupallisista peililaseista jos keittiössä on halogeenit päällä,
ja ulkona marraskuun pimeys?
MNe
Ville Voipio
> Tietääkö joku, oman kokeilun perusteella ja varmaksi, toimivatko mitkään
> näistä kaupallisista peililaseista jos keittiössä on halogeenit päällä,
> ja ulkona marraskuun pimeys?
Jos keittiössä on halogeenit päällä ja ulkona marraskuun pimeys,
keittiössä häärääjä näkyy ulos. Lasin läpi menevää valoa on aina
yhtä paljon kumpaankin suuntaan, heijastus voi olla erilainen eri
suuntiin. Jos ulkona on pimeää, heijastuksella ei kuitenkaan ole
mitään merkitystä, koska ulkoa ei ole tulossa valoa sisään.
Erilaiset "nakyy vain toiseen suuntaan" -systeemit kaikki edellyttävät
jonkinlaista valaistuseroa. Linnanmäen Vekkulassa (?) on hauska demo
tästä, kannatta vilkaista, jos sielläpäin liikkuu.
- Ville
--
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/
Markus Peuhkuri
Markku> Tällaiseen ei ilmeisesti nykytekniikka tiedä mitään
Markku> ratkaisua.
Pistä ikkuna umpeen, siihen ulkopuolelle videokamera ja
sisäpuolelle sopiva litteä näyttö, esimerkiksi plasmanäyttö.
On taatusti yksisuuntainen järjestelmä :-). Jos sitten
haluat morjestella ulkona kulkeville, pistät vain toisen
kamera-näyttöparin toisin päin.
Värivideokameroita kai saa koteloitunakin alle parin tonnin,
50" tuuman plasmanäytöt on vähän kalliimpia eli reilut 100 000
mk.
Sitten vielä valohoitolamppu sisäpuolelle :-9
--
Markus Peuhkuri ! Markus....@hut.fi ! http://www.iki.fi/puhuri/
------------------------------------------------------------------------
Arithmetic is being able to count up to twenty without taking off your
shoes. -- Mickey Mouse
Anssi Rusanen
> Tommi Jokiniemi wrote:
> >
> > Muut kuin tasaiset valaistusolosuhteet jätetään
> > harjoitustehtäväksi.
>
> Turhan hankala ja hintava harjoitustehtävä.
>
> näistä kaupallisista peililaseista jos keittiössä on halogeenit päällä,
> ja ulkona marraskuun pimeys?
Ei toimi. Joku selittikin tämän jo, siitä en sen enempää.
IMO tuollaiset lasit on törkeän näköisiä (siis ulkoapäin...). Tunnen tosin
ihmisiä, joista ne on 'cooleja'. Makuasia. :-)
Siitä kaikki tuttuni ovat tosin yhtä mieltä, että tuollaisen lasin kohdalla
uteliaisuus herää, että 'mitähän tuolla on kun ei kestä katseita' ja sitten
oikein yrittää tiirata jos jotain näkyisi. Sisälläolijat taas huokaavat
helpotuksesta kun ei näy sisälle ja ohikulkijat on noin uteliaita... :-)
Tämän kertoivat vanhempieni naapurit, joilla tuollaiset lasit on ollut jo
kauan.
Anssi
Markku Nevalainen
>
> Erilaiset "nakyy vain toiseen suuntaan" -systeemit kaikki edellyttävät
> jonkinlaista valaistuseroa.
Taitaa tässä olla puolijohdealan ja kalvotekniikan ihmisiltä jäänyt
jokin käyttökepoinen alan ilmiö hyödyntämättä.
Ulkopuolelta tuleva fotoni osuu lasin ulkopinnoitteeseen, ja virittää
atomin. Tuhanneososamillin matkan päässä oleva sähköisesti varattu
sisäpinnoite nykäisee heti tällaisen virityneen atomin puoleensa, ja
atomiparka törmää ikkunan sisäpinnoitteeseen. Viritys laukeaa, foto-
ni vapautuu ja jatkaa matkaansa huonetilan puolelle.
Toiseen suuntaan, eli sisältä ulospäin fotoneilla ei ole mitään mah-
dollisuuksia, koska sähköisesti varatut kerrokset ovat väärässä jär-
jestyksessä.
Köh, tuota, milloinkahan tällaisen lasin, pokineen, voisi käydä hake-
massa K-raudasta?
MNe
Jarmo Korteniemi
> Taitaa tässä olla puolijohdealan ja kalvotekniikan ihmisiltä jäänyt
> jokin käyttökepoinen alan ilmiö hyödyntämättä.
> Ulkopuolelta tuleva fotoni osuu lasin ulkopinnoitteeseen, ja virittää
> atomin. Tuhanneososamillin matkan päässä oleva sähköisesti varattu
> sisäpinnoite nykäisee heti tällaisen virityneen atomin puoleensa, ja
> atomiparka törmää ikkunan sisäpinnoitteeseen. Viritys laukeaa, foto-
> ni vapautuu ja jatkaa matkaansa huonetilan puolelle.
> Toiseen suuntaan, eli sisältä ulospäin fotoneilla ei ole mitään mah-
> dollisuuksia, koska sähköisesti varatut kerrokset ovat väärässä jär-
> jestyksessä.
"Näkyisikö" tällaisesta lasista ihan perinteiseen malliin läpi? Ei
ainakaan selvästi, arvelen.. Se häiriintynyt atomi voisi läsähtää hieman
eri kohtaan sisäpinnoitteella kuin mistä se oli ulkopinnoitteesta
lähtenyt. näkymä olisi siten varmaankin maitomaisen utuinen, luulen.
Mutu-tuntumalla, tietysti, mites muuten. Kö?
T: JK
Jarmo Korteniemi
> Taitaa tässä olla puolijohdealan ja kalvotekniikan ihmisiltä jäänyt
> jokin käyttökepoinen alan ilmiö hyödyntämättä.
> Ulkopuolelta tuleva fotoni osuu lasin ulkopinnoitteeseen, ja virittää
> atomin. Tuhanneososamillin matkan päässä oleva sähköisesti varattu
> sisäpinnoite nykäisee heti tällaisen virityneen atomin puoleensa, ja
> atomiparka törmää ikkunan sisäpinnoitteeseen. Viritys laukeaa, foto-
> ni vapautuu ja jatkaa matkaansa huonetilan puolelle.
> Toiseen suuntaan, eli sisältä ulospäin fotoneilla ei ole mitään mah-
> dollisuuksia, koska sähköisesti varatut kerrokset ovat väärässä jär-
> jestyksessä.
Tuli vielä sellainen mieleen, että minkäköhänmoisia virrankulutuksia
moinen ikkuna aiheuttaisi? Jos meinaan on valmis maksamaan esim hieman
ekstraa huoneisiin näkymättömyydestä niin kuinka suuri sähkölaskun
lisäys voisi maksimissaan olla?
T:JK
PS ja ajatteleeko kukaan niitä tuhansia, miljoonia, miljardeja atomeita,
jotka ilman mitään ennakkovaroitusta temmataan kavereidensa luota ja
joutuvat uuteen ympäristöön ilman minkäänlaista etukäteiskoulutusta?
Osaavatko atomit asennoitua uuteen tehtäväänsä oikein? Onko asian
psykologista puolta ajateltu?
Tommi Jokiniemi
>
> Erilaiset "nakyy vain toiseen suuntaan" -systeemit kaikki edellyttävät
> tästä, kannatta vilkaista, jos sielläpäin liikkuu.
>
Oli ainakin muutamia vuosia sitten Lintsin "Salaisuuksien talossa" tjsp.
Samassa paikassa oli mm. kartanoon kätevä sisäpuhelin: kaksi
yhdensyuuntaista paraboliheijastinta jotka toimivat "kaikupuhelimena".
Tommi Jokiniemi
Tommi Jokiniemi
>
> Markku Nevalainen wrote:
> > Taitaa tässä olla puolijohdealan ja kalvotekniikan ihmisiltä jäänyt
> > jokin käyttökepoinen alan ilmiö hyödyntämättä.
> > Ulkopuolelta tuleva fotoni osuu lasin ulkopinnoitteeseen, ja virittää
> > atomin. Tuhanneososamillin matkan päässä oleva sähköisesti varattu
> > sisäpinnoite nykäisee heti tällaisen virityneen atomin puoleensa, ja
> > atomiparka törmää ikkunan sisäpinnoitteeseen. Viritys laukeaa, foto-
> > ni vapautuu ja jatkaa matkaansa huonetilan puolelle.
> > Toiseen suuntaan, eli sisältä ulospäin fotoneilla ei ole mitään mah-
> > dollisuuksia, koska sähköisesti varatut kerrokset ovat väärässä jär-
> > jestyksessä.
>
> ainakaan selvästi, arvelen.. Se häiriintynyt atomi voisi läsähtää hieman
> eri kohtaan sisäpinnoitteella kuin mistä se oli ulkopinnoitteesta
> lähtenyt. näkymä olisi siten varmaankin maitomaisen utuinen, luulen.
> Mutu-tuntumalla, tietysti, mites muuten. Kö?
Tämän paikkahäiriön lisäksi tulee yksittäisten fotonien suuntahäiriö.
Virittyneestä atomista emittoituva fotoni ei lähde samaan suuntaan kuin
mihin absorpoitunit fotoni oli matkalla. Näin ikkuna ei muodosta enää
kuvaa vaan ainoastaan ikkunan ulkopinnan valaistusjakauma siirtyy
sisäpuolelle.
Taidan siirtyä kannattamaan aiemmin mainittua videokamera-plasmanäyttö
yhdistelmää. Se ratkaisu on kuitenkin jo olemassa.
Tommi Jokiniemi
Esa Sakkinen
Markku Nevalainen <m...@iki.fi> kirjoitti viestissä:38FDAB...@iki.fi...
> Tommi Jokiniemi wrote:
> >
> > Muut kuin tasaiset valaistusolosuhteet jätetään
> > harjoitustehtäväksi.
>
> Turhan hankala ja hintava harjoitustehtävä.
>
> Tietääkö joku, oman kokeilun perusteella ja varmaksi, toimivatko mitkään
> näistä kaupallisista peililaseista jos keittiössä on halogeenit päällä,
> ja ulkona marraskuun pimeys?
Eihän ne haluamallasi tavalla toimi.
Tuli vielä eräs sovellusvaihtoehto mieleen:
Käytetään ikkunoissa yhtenä lasina pystypolarisaatiosuodinta.
Kaikissa sisävalaisimissa vastaavasti olisi vaakapolarisaatisuotimet.
Halutessaan voisi kääntää valaisimien polarisaatiota 90 astetta
ja moikata ulkona kulkevaa kaveria... :-)
Ulkotilan polarisoitumattomasta valosta saadaan tarpeellinen osa sisätilaan
päin, mutta sisältä ulos ei pääsisi tuikahdustakaan (varsinkin, jos kaikki
pystypinnat olisivat mustia). Mitenhän pehmeät materiaalit, kuten kankaat,
vaikuttavat heijastuneen valon polarisaatioon? Minkälaisissa tilanteissa
valon polarisaatiotaso kääntyy?
Toinen keino olisi tietysti käyttää lasina vihersuodinta ja sisätilan
valaistuksessa vain punaista valoa...
Ainoa teoreettinen 'heikkous' näissä suodinjärjestelyissä on se, että
ulkoa pääsee valoa sissän - se heijastuu ja pääsee palaamaan ulos ja
kertoo mahdolliselle havaitsijalle infoa sisätilan tapahtumista. Mutta
jos suotimeen yhdistetään mainittu peilaustekniikka, havaintopsykologisesti
vaikeutetaan runsaan ulkovalaistuksen aikana sisäännäkemistä...
Aiemmin pohdin jonkinlaista taajuusmuunninta - Voisiko suotimista rakentaa
RGB - matriisiin? Eli olisi pieniä puna-, viher- ja sini-suotimia
'pixeleinä'
lasissa ja sisävalaistus olisi myös polykromaattista siten, että valitut
valaistustaajuudet olisivat RGB-suodatinlasin läpäisemistä taajuuksista
poikkeavia...? Näin voitaisiin saada aikaan tilanne, missä valon
intensiteetti
kyllä laskee mutta värit toistuisivat jotenkuten ja Tzadam! -
keskusteluketjun
alussa esitetty tavoite olisi totta.
Esa.
Markku Nevalainen
>
> Se häiriintynyt atomi voisi läsähtää hieman
> eri kohtaan sisäpinnoitteella kuin mistä se oli ulkopinnoitteesta
> lähtenyt. näkymä olisi siten varmaankin maitomaisen utuinen, luulen.
> Mutu-tuntumalla, tietysti, mites muuten. Kö?
Välissä oleva kalvo olisi esim. 1/1000 mm paksuinen. Jos häiriintynyt atomi
poikkeaa aika rankasti, vaikka 70-astetta, alkuperäiseltä kohtisuoralta
reitiltään, tulee se ulos about 3/1000 millimetriä poikkeavassa paikassa.
Käsittääkseni ihmisen simmu ei ainakaan yksittäistapauksina kykene erottamaan
noin pieniä poikkeamia. Mutta en tiedä millainen lopullinen näköhavainto
syntyy, kun muutama miljardi fotonia tekee silmän edessä saman tempun.
MNe
Markku Nevalainen
>
> Jos meinaan on valmis maksamaan esim hieman
> ekstraa huoneisiin näkymättömyydestä niin kuinka suuri sähkölaskun
> lisäys voisi maksimissaan olla?
Hyvä kysymys. Toisaalta on joku minimi elektronivolttimäärä tarvitaan niiden
atomien ohjailuun, ja toisaalta on joku maksimimäärä minkä kuluttaja suostuu
asiasta maksamaan.
Jokin, "kuluttaa vain yhden hehkulampun verran" menee helposti läpi. Ehkä parin
kolmenkin hehkulampun verran, jos keittiön klasista sillä tulee tosi cool,
ja talo on muutenkin sähkölämmitteistä mallia.
MNe
Otto J. Makela
> Taitaa tässä olla puolijohdealan ja kalvotekniikan ihmisiltä jäänyt
> jokin käyttökepoinen alan ilmiö hyödyntämättä.
>
> Ulkopuolelta tuleva fotoni osuu lasin ulkopinnoitteeseen, ja virittää
> atomin. Tuhanneososamillin matkan päässä oleva sähköisesti varattu
> sisäpinnoite nykäisee heti tällaisen virityneen atomin puoleensa, ja
> atomiparka törmää ikkunan sisäpinnoitteeseen. Viritys laukeaa, foto-
> ni vapautuu ja jatkaa matkaansa huonetilan puolelle.
> Toiseen suuntaan, eli sisältä ulospäin fotoneilla ei ole mitään mah-
> dollisuuksia, koska sähköisesti varatut kerrokset ovat väärässä jär-
> jestyksessä.
>
> Köh, tuota, milloinkahan tällaisen lasin, pokineen, voisi käydä hake-
> massa K-raudasta?
Onneksi olkoon, olet suunnitellut Maxwellin demonin.
http://www.chem.uci.edu/instruction/applets/demon.html
http://musr.physics.ubc.ca/~jess/hr/skept/Weird/node1.html
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 2040 64652, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
infosol...@gmail.com
> > Hans Vallden wrote:
> > >
> > > Hmmm...jollain polarisaatioon perustuvalla menetelmällä tämä ainakin
> > > onnistuisi...
> >
> > Tosin ei taida kellään olla tuollaista lasia valmiina tuotteena markki-
> > noilla.
> >
>
> läpinäkymättömäksi ja taas läpinäkyväksi. Näitä käytetään mm. tosi
> pöyhkeissä lasiseinäisissä neuvotteluhuoneissa, joista on näkymä muuhun
> toimistoon. Kannattaa tiedustella firmoista jotka näitä töitä tekevät.
>
>
> Sälekaihtimet tulevat *paljon* halvemmaksi.
>
> tv mika
Otto J. Makela
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
Asko
> On kiva että tähän 20 vuotta vanhaan keskusteluunkin tulee vastaus.
>
kuin aurinkosuojakalvoja. Aattelin vaan, kun viestissä vilahti
venäläisiä kirjaimia.
terveisin, ennakkoluuloinen