Villa vai Ekovilla
Jarmo Tiainen
eristemateriaali seiniin ja katolle. Eli onko jollain jotain huonoa
sanottavaa Ekovillasta.
Jarmo
Koti & Talo
Jarmo Tiainen wrote:
> onko jollain jotain huonoa
> sanottavaa Ekovillasta.
>
> Jarmo
Ei.
eb.
Markus Vuori
juttu.
guincho
> On Tue, 07 Aug 2001 10:01:17 +0200, Koti & Talo wrote:
> Onko myös kokemusta tuotteesta/toimittajasta? Kerro koko
> juttu.
Ekovilla toimitti eristeet mökkiini (ha-155m2). Asennusporukka puhalsi
villat paikoilleen parissa päivässä. Tosi hyvä tuote, nopea ja
vaivaton asennus. Tuli tiivis ja tosi lämmin mökki eikä tarvinnut
laittaa muovia mihinkään.
t:gb
Koti & Talo
paikalliselta toimittajalta. Tuli autollansa paikalle, puhalsi
villat ja parin tunnin kuluttua oli valmista. Yläpohja n.150 m2/
40cm villaa, maksoi silloin jotain 4,5 tonnia. Hyvin on
toiminut, ylös ei pääse tarkistamaan painumista, mutta
lämmityskustannukset ovat pysyneet vakiona.
Neljä vuotta sitten toiseen sadan neliön taloon tilattiin
ekovillat säkeissä ja vuokrattiin itse puhalluslaite. Kahdelta
ihmiseltä meni koko päivä, villoja kaiveltiin nenästä ja
yskittiin keuhkoista vielä seuraavana kesänä! Hinta 6,6 tonnia
koneenvuokrineen. Opetus: tilaa valmistoimitus. Vinttitarkastus
(kylmä avovintti) osoitti, että ekovilla on nyt asettunut,
painunut vain pari senttiä, ei kosteutta. Peltikaton alla
muovinen aluskate, villan alla rakennusmuovi, allaolevissa
huoneissa kipsilevyt katossa. Kokonaisuudessa ei moittimista.
eb.
pii
lasi- tai muutakaan villa talooni. Ekovillaa sen olla pitää, ei tarvita
välttämättä edes lämmön talteenottoa vaan riittää kun on huippuimuri ja
ikkunoissa tuuletusritilät. Minusta parasta on ollut se ettei perheessämme
ole ollut selluvillan jälkeen minkäänlaisia suurempia sairausongelmia.
Molemmilla kerroilla (+ useammassa tutun ja sukulaisen talossa) puhallus on
käynyt todella näppärästi, osaavat miehet tekevät seinät ja yläpohjan
alkueristyksen päivässä. Meillä ovat käyneet puhaltamassa yläpohjan täyteen
sitten kun kaikki putket ja muut sellaiset on rakennettu ja siinä on sitten
mennyt muutama tunti lisää.
Ville Keränen
news:9knr46$4ip$1...@tron.sci.fi...
> Hei tästä on täällä varmaan käyty keskustelua mutta nyt olis aika valita
> eristemateriaali seiniin ja katolle. Eli onko jollain jotain huonoa
> sanottavaa Ekovillasta.
Kaikki edelliset viestit lienee kirjoittanut sama henkilö, vai mistä muusta
voi johtua, että "Ekovillaa" pidetään yleisnimenä vaikka se on vain eräs
selluvillan toimittaja.
Minustakin selluvilla on kätevä materiaali, mutta en nyt ala siitä enempää
kommentoimaan, kun siitä oli muutama kuukausi sitten pitkät keskustelut
joissa käytiin asiat ihan hyvin läpi.
--
Ville
Peter Rinne
muutama kuukausi sitten.
voitko sitten valaista kysyjää miten palvelimelta saa tuon ikäisiä viestejä
vielä ongittua.
> Minustakin selluvilla on kätevä materiaali, mutta en nyt ala siitä enempää
> kommentoimaan, kun siitä oli muutama kuukausi sitten pitkät keskustelut
> joissa käytiin asiat ihan hyvin läpi.
> Ville
Markku Nevalainen
>
> Kaikki edelliset viestit lienee kirjoittanut sama henkilö, vai mistä muusta
> voi johtua, että "Ekovillaa" pidetään yleisnimenä vaikka se on vain eräs
> selluvillan toimittaja.
todennäköiesti alkuperäistä kysyjää myöten.
Jarmo Tiainen" <jarmo....@steelmaster.fi>
guinch...@sunpoint.net (guincho)
koti...@uusikaupunki.fi
il...@hotmail.com
Postit tulevat Hotmailista, tai muusta jäljittämättömästä lähteestä.
Yhdessä allekirjoittajana "gb" ja toisessa "eb". Tai allekirjoitus puuttuu
kokonaan, mutta tekstin yleistyyli säilyy.
Näissä 100 m2 kokoisen mökin 40 cm Ekovillan puhallus maksoi "4,5 tonnia".
Kun se vastaavasti keväällä maksoi eräässä 141.000 mk maksaneessa saman-
kokoisessa, 100 m2 talossa, 4.430 mk. Ja päälle puhalluskoneen vuokra
100 mk.
Tämä on yhdenmoinen markkinointikikka tällainenkin, että postataan feikkejä
kehuja jostakin tuotteesta, keksaistuilla nimillä. Mutta siitä ei kannattaisi
jäädä heti kiinni. Tämä Ekovilla-threadi on kömpelöimmästä päästä.
MNe
Markku Nevalainen
>
> Kaikki edelliset viestit lienee kirjoittanut sama henkilö, vai mistä muusta
> voi johtua, että "Ekovillaa" pidetään yleisnimenä vaikka se on vain eräs
> selluvillan toimittaja.
malla näppäimistöllä. Mahdolliseti jopa threadin alkuperäistä kysyjää
myöten.
Jarmo Tiainen" <jarmo....@steelmaster.fi>
guinch...@sunpoint.net (guincho)
koti...@uusikaupunki.fi
il...@hotmail.com
Postit tulevat Hotmailista, tai muusta jäljittämättömästä lähteestä.
Yhdessä allekirjoittajana "gb" ja toisessa "eb". Tai allekirjoitus
puuttuu kokonaan, mutta tekstin yleistyyli säilyy.
Tämä on yhdenmoinen markkinointikikka tällainenkin, että postataan feik-
kejä kehuja jostakin tuotteesta, keksaistuilla lähettäjänimillä, ja esiin-
tyen "tavallisena kuluttajana".
Mutta ei kannattaisi jäädä heti kiinni:) Tämä Ekovilla-threadi on
kömpelöimmästä päästä. Lähettäjänkin arvaa helposti.
MNe
Anne-ly
> Mutta ei kannattaisi jäädä heti kiinni:) Tämä Ekovilla-threadi on
> kömpelöimmästä päästä. Lähettäjänkin arvaa helposti.
Minä en ainakaan koskaan suosittelisi kenellekään
paperisilppu-vesimössö-seosta ... lämpöeristeeksi
sota-aikana sellaisella ruokittiin kotieläimiä
Anne-ly
Koti & Talo
kaupasta ostettua, ei mitään siteitä mihinkään suuntaan.
Joko taas tällä toistaitoisen pullamössösukupolven jorinalistalla keksitään
salaliittoteorioita?
Kukahan se Nevalaisen arvaama lähettäjä olisi?
eb.
Markku Nevalainen
>
>
> Kukahan se Nevalaisen arvaama lähettäjä olisi?
> eb.
>
Heh, heh, kukahan lienee, se kalikka älähtää johon kolahtaa.
En ole ikinä käynyt Uudessakaupungissa. Mutta eräällä postilokerofir-
malla on toimitusjohtajansa viime keväisen ilmoituksen mukaan toimi-
piste Vantaalla.
Ai niin, ja Uudessakaupungissa lisäksi. Joka on kaunis, mutta kamalan
pikkuinen paikkakunta.
Terveisiä vaan sinne Uuteenkaupunkiin.
On se jaksanut kauniita ilmoja pidellä tänä kesänä.
MNe
Markku Nevalainen
>
> Minä en ainakaan koskaan suosittelisi kenellekään
> paperisilppu-vesimössö-seosta ... lämpöeristeeksi
>
Elähän nyt Anneli, en minä toki sinua tässä epäillyt.
Kun se mitätön 1-vaihekiukaan sähköongelmakin saatiin jo puhuttua halki:)
MNe
Asko Turunen
minkälaisia päästöjä siitä lähtee. Ainakin mössön raakaine paperi sisältää
jo itsessään massiivisen määrän toksikolokisia liemiä.
kysyypi green
Jarmo Tiainen kirjoitti viestissä <9knr46$4ip$1...@tron.sci.fi>...
guincho
> Kuka tietää mitä ovat kemikaalit joilla ko.paperimössö käsitellään ja
> minkälaisia päästöjä siitä lähtee. Ainakin mössön raakaine paperi sisältää
> jo itsessään massiivisen määrän toksikolokisia liemiä.
>
> kysyypi green
Joko Ekovilla, Selluvilla tai Termex; eli puukuitueriste on yleisnimi
näille eristeille. Puukuitueristeitä ei käsitellä millään
kemikaaleilla vaan niihin lisätään vain ja ainostaan alkuainetta
nimeltä boori. Kaikkialla luonnossa esiintyy booria maaperässä ja
vesistöissä. Lannoitteiden lisäksi booria käytetään kankaiden
palonestossa ja värjäyksessä ja jopa säilöntäaineena. Boori on
seleenin tavoin elämälle välttämätön kivennäisaine, mutta suurina
pitoisuuksina vähemmän myrkyllinen alkuaine kuin esim. seleeni.
Puukuitueristeen raaka-aine on puhdasta sanomalehtipaperia.
Sanomalehtipaperi on pääsääntöisesti jalostettua puuta, jonka
pääkomponentti on hioke/hierre. Siihen ei lisätä mitään eikä siitä
edes poisteta ligniiniä kuten sellumenetelmissä. Valmiissa
sanomalehtipaperissa on luonnonpuulle vieraiden lisäaineiden osuus
alle 0,1 prosenttia. Puukuitueriste valmistetaan valkaisemattomasta
sanomalehtipaperista, joka sisältää vain yhden painoprosentin
painoväriä. Painovärissä on lisäksi erittäin vähän, tuskin ollenkaan
haihtuvia komponentteja. Puukuitueristeestä ei käytännössä emittoidu
mitään, millä olisi muu kuin teoreettinen merkitys. Esim. tuoreesta
sanomalehdestä erittyy huoneilmaan enemmän haitallisia aineita kuin
puukuitueristeestä.
t:gb
Olli
Ekovillasta en mitään tiedä mutta Ville "tiesi" jo maaliskuussa että minäkin
työskentelen Honkarakenteella kun sekoitti threadissa kysyjän ja vastaajan.
Villelle tiedoksi että Kontion mökki tuli hankittua mutta en silti ole
heille
töihin siirtynyt vaikka laatuun olenkin ollut tyytyväinen. Eristeenä on
muuten
mineraalivilla ja ainakin tänä kesänä on lämmöt pysyneet hyvin sisällä ;-)
Ja tämänkin kirjoitin sitten yksityishenkilönä, joten pidettäköön
työnantajani
tästä erillään.
t. Olli
"Ville Keränen" <ville....@pp.htv.fi> wrote in message
news:9ks2l2$pst$1...@tron.sci.fi...
Jouni Saari
guincho wrote:
>
>
> Joko Ekovilla, Selluvilla tai Termex; eli puukuitueriste on yleisnimi
> näille eristeille. Puukuitueristeitä ei käsitellä millään
> kemikaaleilla vaan niihin lisätään vain ja ainostaan alkuainetta
> nimeltä boori. Kaikkialla luonnossa esiintyy booria maaperässä ja
> vesistöissä. Lannoitteiden lisäksi booria käytetään kankaiden
> palonestossa ja värjäyksessä ja jopa säilöntäaineena. Boori on
> seleenin tavoin elämälle välttämätön kivennäisaine, mutta suurina
> pitoisuuksina vähemmän myrkyllinen alkuaine kuin esim. seleeni.
>
Kyseessä on kaiketi boorihappo ja booraksi.
Alla linkki työturvallisuuskorttin tietoihin. Huomaa kuitenkin, että
kyseinen korttin varotoimet liittyy esimerkiksi lannoitteen tai vaikka
booraksijauheen levittämiseen pellolle. Selluvillassa aine on
imeytettynä kuitujen sisään, joten se ei samalla tavalla pölyä tai
irtoa. Varsinaisesti myrkyllisestä aineesta ei ole kyse, selluvillahan
toimii vaikka maanparannusaineena juuri boorin takia.
Tuon perusteella ei kuitenkaan kannata syödä selluvillaa tai peuhata
siinä. Seinässä siitä ei kuitenkaan irtoa mitään muuten kuin
tulipalossa, jolloin boorikäsittely toisaalta hidastaa tulipalon
etenemistä. Silloin kannattaa jättää muutenkin savukaasujen kanssa
toimiminen ammattimiehille:-)
http://www.occuphealth.fi/tt/kemkort/ipcsnfin/nfin0991.htm
http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/tt/kemkort/ipcsnfin/nfin0567.htm
Harri Hypen
(vaarallisia)aineita siitä haihtuu hengitysilmaan? Aiheuttaako
pitkäaikainen kostuminen mineraalivillan pölyämistä?
Jouni Saari
Harri Hypen wrote:
>
> Mites on mineraalivillan laita? Jos mineraalivilla pölyää, niin mitä
> (vaarallisia)aineita siitä haihtuu hengitysilmaan? Aiheuttaako
> pitkäaikainen kostuminen mineraalivillan pölyämistä?
>
Mineraalivilla pölyää ainakin mineraaleja.. Eli hienoa kivitikkua.
Sitten joissakin tuotteissa kaiketi käytetään liima-aineita, hartseja
tms. Tuollaisen kivipölyn ja tikkujen vaarallsiuus riippuu niiden
koosta. Hyvin hienoa kiteistä (silikaatti-)kivikuitua sanotaan
asbestiksi, isommat pölyt ei mene keukoihin niin helposti, ja elimistä
saattaa saada niitä uloskin. Asbestia pienempi pöly taas on
immuunijärjestelmän heiniä ja poistuu elimistöstä sinä kuin kuolleet
solut ja bakteeritkin. Mineraalivillan kuidut on aika isoja verrattuna
asbestiin, joten suurin osa jää nenään ja limakalvoille ja poistuu
räkimällä ja köhimällä.. Ei kuitenkaan mitään terveellistä.
Ihoärsytyksestäkin voi kertoa kuka tahansa, joka on lasivillan kanssa
ollut tekemisissä. Tikut menee ihon sisään. Valmiissa talossa ei
mineraalivillan pitäisi päästä millään huoneilmaan, joten kyse on vain
rakennus- tai purkuaikaisesta kiusasta.
Mineraalivilla tosiaan homehtuu kosteana ja yllättävän hyvä kasvualusta
vähän kaikenlaiselle mikrobille. Höyrysulut täytyy olla kunnossa. Ei
kyllä mitään villaa voi laittaa miten tahansa seinään.
Vihoviimoinen keksintö on lasketut välikatot, joissa on mineraalivillaa
sellaisenaan akustointina. On tullut laitetua niiden päällä oleville
hyllyille kaapeleita. Varsinkin joissain kouluissa voi pölyn määrä olla
melkoinen, ja vaikken ole pölylle herkkä, niin oireita kyllä tulee. Nyt
en taatusti koskisi moisiin ilman suojahaalareita ja hengityssuojaimia.
Ilmastoinnista tinkiminen ja iso kosteusrasitus taitaa selittää juuri
koulujen pölyn ärsyttävyyttä. Ei tietenkään villan syytä, mutta samaiset
kuolut, jotka jäi mieleen pahoina paikkona on nyt olleet julkisuudessa
miljoonaremmpojen takia.. Sinne irtovillaan tuntuu kertyvän vuosien
pölyt homeitiöineen, vaikkei itse villa homehtuisikaan.
Kumpikin toimii ja on ihan turvallista kamaa, kunhan hommat tekee
oikein. Selluvillasta ei ole omia kokemuksia, mineraalivillan purkaminen
on ainakin tikkusita ja köhityttävää puuhaa, hegityssuojaimia ja
haalareita kannattaa käyttää. Mineraalivillan tai lasivillan hyviä
puolia on lämmönkesto tulipalossa, sen äänieristävyys on hyvä painon
takia. Boorikäsiteltynä selluvilla on paloa hidastavaa, suuren boori
(booraksi) määrän kanssa jopa paremmin paloa hidastavaa kuin
mineraalivilla. Boorin kideveden haiduttaminen kun jäähdyttää
tehokkaasti, jolloin takaan oleva rakenne saa hiukan enemmän elinaikaa
ja palava materiaali ympärillä palaa myös hiukna huonommin. Tärkeää
erityisesti teräs- ja betonirakeitenden kanssa. Boori on kuitenkin
ruostuttavaa.
Booria laitetaan eri tarkoituksissa eri määriä. Kunnon palonkesto vaati
reippaan booriannoksen (muistelisin min 30%), homeet pysyy kurissa
pienemmälläkin. Boori muuten on hyvä vaikka rossipohjan alla
sieninmyrkkynä tai perinnemaalien lahonestoaineena, kunhan
harmaannuttaminen ei haittaa. Välitön myrkkyvaikutus on ruokasuolan
luokkaa, normaalisti maaperään joutunut boori lisää ruohikon kasvua.
Puutarhan Y-lannoksessa on myös booria typen ja fosforin lisäksi.
JOs nyt rakentaisin, todennäköisesti valitsisin selluvillan ainakin
yläpohjaan. Jotkut väliseinät saataisi tulla
gyproc+lasivilla-rakenteella ääni-ja palo-ominaisuuksien takia.
Jos uskallusta riittää, niin EPS:n.. :-) (Vaahdotettu polystyreeni)
Erikoiskäyttöön SPU:n (Polyuretaania). Mitä löysin luokitus- ja
tutkimustuloksia EPS:Stä, niin moneen käyttöön ihan hyvä materiaali. Ei
kaasupäästöjä, läpäisee kaasuja ja kosteutta jossain määrin.
Kesämökkiin, jonka lämpöolot ja kosteuden tiivistymissuunnat vaihtelee
miten sattuu tuntuisi EPS olevan juuri oikea materiaali.
Kosteuskäyttäytyminen muistuttaa hiukan hirttä, mutta pienempi
lämpökapasiteetti nopeuttaa lämmittämistä käyttölämpöön.
Rupesi Palikka-firman tuotteiden betonin kosteuden kuivuminen pois
epäilyttämään, samoin omituiselta tuntuva tuuletusrako ulkopinnassa.
PAtenttihakemuksen mukaan tuuletusraolla olisi tekemistä
valmistusnopeuden ja hinnan kanssa. Kuitenkin sen kautta betonin
ulospäin haihtuva vesi pääsee taivaalle, kunhan on läpäissyt ensin
muotin seinän. Joka tapauksessa EPS läpäisee hiukan vesihöyryä ja betoni
kuivuu muotin läpi. Kummastuttaa muuten hiukan EPS:n käyttö maan alla,
se kuitenkin läpäisee vesihöyryä ja vettyy, tosin hitaasti.
PE-vaahto (polyeteeni) olisi muovieristeistä myös yksi mielenkiintoinen
vaihtoehto. Ei ole tullut pengottua ominaisuuksia kovin paljoa. Kestää
kosteutta EPS:ä paremmin, sulaa ja palaa kuten kaupan muovikassi,
joustavaa ja sitkeää. Eli rajoitetumpi käyttö palo-ominaisuuksien takia,
käytetään ainakin putkien päällä ja kompostorien eristeinä, se pehmeä
pakkauksissa käytettävä vaahtomainen muovikääre on juuri PE:tä. Homeille
ja muille huono kasvualusta vaahdotettunakin. Kestää eri kemikaaleja
kuin EPS, tunteettomampi liuottimille. Maan alle olisi varmaan EPS:ä
parempi.
Mulla oli/on itsellä talossani mineraalivillaa, kutterilastua,
sahanpurua, styroksia (=se rakeinen EPS maavaraisen laatan alla).
Tuplakosteussulkujen välissäkin mineraalivilla oli selvinnyt aikas hyvin
saunan seinässä vajaa 30 vuotta. Siis muovi ulkopuolella,
kattohuopa/tervapahvi sisäpuolella. Eli tuurilla voi onnistua selvän
virheen kanssakin ilman katastrofeja. Kaiketi mun saunan seinän
sisäpuolinen höyrysulku on ollut sen riittävän tiivis, ja villojen
takapintaan liimattu muovi kuitenkin on auki reunoistaan ja pääsee sitä
kautta hengittämään.. Yhdestä vaakakoolauksesta löytyi sinistymä tms
pilkkuja pari kappaletta, pari veden jättämää valumajälkeä löytyi myös
samasta kohtaa, eli kyllä joskus on tiivistynyt kosteutta, mutta
kuivunut pois (melkein) ajoissa. Näki kuitenkin selvästi, miten
mineraalivilla käyttäytyy, vesi valuu norona alas ja mädättää puuta.
Anne-ly
> Puukuitueristeitä ei käsitellä millään kemikaaleilla vaan niihin
> lisätään vain ja ainostaan alkuainetta nimeltä boori. Kaikkialla
> luonnossa esiintyy booria maaperässä ja vesistöissä.
Hyvä kun et vielä kirjoittanut "Boori" -sanan paikalle "Kloori"
Samat jorinat olisit siitä huolimatta voinut esittää: "kaikkialla luonnossa
...
... ei mitään kemikaaleja ... vain alkuainetta ... jne. tuota muuta HÖPÖÄ
... joten voit upottaa kaikki "luonnonkuitu"eristeesi Kloori -astiaan
tulin jo täysin vakuuttuneeksi ... Anne-ly
Anne-ly
> Mineraalivillan kuidut on aika isoja verrattuna
> asbestiin, joten suurin osa jää nenään ja limakalvoille ja poistuu
> räkimällä ja köhimällä.
Asennettaessa tulee käyttää hengityssuojainta.
KirjallisuusViite: Mineraalivillan asennusohjeet
Falun Gong - räkimällä terveeksi ... Anne-ly
pekka.s...@iki.fi
> Minä en ainakaan koskaan suosittelisi kenellekään
> paperisilppu-vesimössö-seosta ... lämpöeristeeksi
Minä taas en suosittelisi ainakaan puutaloon lattiasienen ravinteiksi
sopivia kivisilppuja tai lasimössöä. Sen verran pitää olla varaa että
tekee hiukan paksummat seinät ja täyttää ne kuivalla sahanpurun ja
kutterinlastun seoksella, tiukkaan pakaten. On halpaa, toimivaa ja
laajalti testattua... ;)
Tosin itse olenkin mieltynyt vähintään 50-vuotta vanhoihin taloihin.
guincho
Boorihappoa kipeään korvaan ja Booraksia kuivalle, herkälle ja vanhenevalle iholle.
http://www.salonvanha.sci.fi/laakeopas/laake1017.html
http://www.yrttitarha.com/tietopankki/rohdot/kasvot.html
katso kamomillavoide
Nuppi kuntoon puukuitueristeellä!
T:gb
ps. Ettet vaan olisi sama Anneli, joka luuhaa Vantaan rakennusvalvonnassa.
"Anne-ly" <kyoto_p...@hotmail.com> wrote in message news:<9l2qlp$hsk$1...@news.kolumbus.fi>...
Rauno Kangas
> > kömpelöimmästä päästä. Lähettäjänkin arvaa helposti.
>
>
>
> Minä en ainakaan koskaan suosittelisi kenellekään
> paperisilppu-vesimössö-seosta ... lämpöeristeeksi
>
> sota-aikana sellaisella ruokittiin kotieläimiä
Nyt pitää entisen muovipuoluemiehenkin pistää jo
muutama rivi väliin, kun epäillään sekä puukuitueristeitä,
että vistien lähettäjien taustaa ja motiiveja.
Itse edustan Suomen vanhinta hirsitalotoimittajaa
Rantasalmi Oy:tä ja olemme viimeisen reilun kahden-
kymmenen vuoden aikana rakentanut tuhansia
hirsitaloja EKOREX-tekniikalla, joka perustuu
nykyaikaiseen puukuitueristämiseen.
Viimeeksi tänä keväänä VTT:n tutkijat ottivat kymmenen
vuotta vanhoista Ekorex-hirsitaloista rakennenäytteitä,
jotka todistivat rakenteen kuivaksi ja homeettomaksi.
Siispä sanottakoon, että puukuitueriste (ainakin
se Ekovilla-merkkinen) toimii kosteusteknisesti oikein,
vaikka C2:n mukainen 1:5 diffuusionvastusten suhde
ei toteutuisikaan, joten uskallan sitä käyttää...
Ja siispä, kun käsittelemättömän puun käytöstä sisä-
ilman kosteuden lyhytaikaisten vaihtelun tasaajana
voi kuka tahansa omassa nahkassaan myönteiset
tulokset tuntea, niin uskallan - ja myös sen teeen -
SUOSITELLA EKOVILLAA.
RAKENTAVIN TERVEISIN
Rauno Kangas
Anne-ly
> ps. Ettet vaan olisi sama Anneli, joka luuhaa Vantaan
> rakennusvalvonnassa.
En minä kenenkään rakennuspuuhasteluja "valvo", paitsi jos joku
palkkaa minut valvomaan (koska olen siinä hommassa tosi hyvä)
Jokainen saa tulla eristeellä kuin eristeellä autuaaksi,
kunhan vain älyäisi (sitä minä vain yritän kaaleihin takoa)
etteivät nämä uudet puukuitueristeet ole mitkään
mitään ihmeaineita, jotka estävät homeen kasvun
vaikka rakenteet olisi tehty päin ppp...settä
Joillakin vihreillä hörhöillä on täysin naiiveja kuvitelmia
esim. selluvillan "kaikkivoipaisuudesta" (mistä lie omineet)
ja sitten niitä vielä vaahdotaan ympäriinsä ... muillekin mistään
mitään tietämättömille ...
Yrittäkääpä vain joskus myydä väärin tehdyt talonne eteenpäin.
Ostaja vaatii piilevistä virheistä - ja varsinkin kiistattomista
rakennusvirheistä - hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen
... ja se on kaikille rakenna-talosi-itse-Ääliöille ... IHAN OIKEIN!
Anne-ly
Ville Keränen
> sopivia kivisilppuja tai lasimössöä. Sen verran pitää olla varaa että
> tekee hiukan paksummat seinät ja täyttää ne kuivalla sahanpurun ja
> kutterinlastun seoksella, tiukkaan pakaten. On halpaa, toimivaa ja
> laajalti testattua... ;)
Tuon kappaleen on kai tarkoitus olla vitsi, vai onko sinulla jotain uutta
tietoa lattiasienen ravinnosta?
Booraksiko on siis mielestäsi lattiasienen herkkua?
--
Ville
Jouni Saari
"Ville Keränen" wrote:
>
> Tuon kappaleen on kai tarkoitus olla vitsi, vai onko sinulla jotain uutta
> tietoa lattiasienen ravinnosta?
> Booraksiko on siis mielestäsi lattiasienen herkkua?
LAttiasieni kaipaa:
-safkaa, eli puuta, paperia tms
-kostetta, ilman suhteellinen kosteus pitää olla korkea
-sopivan lämmitä
-vedotonta, kellarimaista ilmastoa
Sitten sieni tuottaa aineenvaihduntatuotteinaan happoja, joiden takia se
haluaisi päästä käsiksi kalkkipitoiseen materiaaliin. Tässä vaiheessa
sille kelpaa saumauslaastit ja vuorivillat. Ilman näitä ei sienen
pitäisi saada kunnon vauhtia päälle, talon kaataminen kestäisi siis
vuosia.
Paras tapa saada sieni alkuun on laittaa vaikka puuta,
vuorivillaa/betonia/muurauslaastia/kalkkia ja muovia sinne rossipohjan
maan päälle. Tekee siis safkalla ja mineraaleilla täytetyn kasvihuoneen.
Kaikenlaiset muovi tai betoniviritykset on vaarallisa myös.
Lattaisieni on ainoita sieniä, jotka hakee vetensä "juurilla" syvältä
maan alta ja menee läpi myös tiiliseinästä. Sieni tekee kukintonsa
ulkoilmaan. Sienen rihmastot voi olla ranteen vahvuisia ja kuulemma haju
on pähkinää muistuttava, ei mitenkään epämiellyttävä. Ei pidetä
syötävänä, joten ei kannata tukkia niitä rossipohjan tuuletusaukkoja
sieniaterian toivossa.
-Tappamiseen riittää kunnon tuuletus ja näkyvän rihmaston kerääminen
pois. Booraksia voi laittaa maahan estämään uutta kasvua.
-rossipohjan alle ei saa jättää maata vasten puukalikkaa tms. Sieni saa
siitä alkuvauhdian, ja jos se saa kasvatettua rossipohjan ja maan
välille kunnon juuren, ei se enää kovin pienestä pysähdy, kun sille
riittää, jos metrienkin syvyydessä maan alla on kosteutta.
-lattiasieni ei kestä pitkää kuivumista, tosin kuin homeet ja
sinistäjät. Eli vanha, ajoissa pysäytetty hyökkäys ei toistu, ellei
olosuhteet tule uudelleen otollisiksi. Hyökkäys voi olla todella nopea.
(lähde: Kailan Talotohtori-kirja ulkomuistista.)
t. Jouni
Petri Kärhä
Anne-ly wrote:
> Joillakin vihreillä hörhöillä on täysin naiiveja kuvitelmia
> esim. selluvillan "kaikkivoipaisuudesta" (mistä lie omineet)
> ja sitten niitä vielä vaahdotaan ympäriinsä ... muillekin mistään
> mitään tietämättömille ...
Osuit naulan kantaan (taas). Puupohjaisilla villoilla ja
painekyllästetyillä alajuoksuilla tuntuu olevan yksi yhteinen tekijä.
Nimittäin se, että ne antavat rakentajalle virheellisen turvallisuuden
tunteen siitä, että homma on sillä selvä ja muun talon saa rakentaa
miten lystää.
Puupohjaisen villan kosteusominaisuuksia pitäisi koetella ainoastaan
sisäilman höyrynpaineella. Siis höyrysulun voi tehdä vaikkapa paperilla,
jolloin saa koko seinärakenteen tehtyä puusta. Jos joku on sitä mieltä,
että se parantaa ilman laatua, niin siitä vaan.
Minulla alkaa hälytyskellot soida siinä vaiheessa, kun puueristeille
aletaan keksiä muitakin juttuja, mitä ne tekee. En jaksa millään uskoa
sitä väitettä, että ne hoitaa puolet ilmanvaihdosta. Jossain lehdessä
näin jutun jossa sanottiin, että selluvillatalossa riittää
painovoimainen ilmanvaihto. Koneellinen ilmanvaihto tarvitaan vain
kivipohjaisilla villoilla tehtyihin taloihin. Jotenkin en jaksa ymmärtää
homman logiikkaa. Sauna ja kylpyhuone ei millään tajua, että millä ne
seinät on eristetty, vaan ne tuuppaa hirmuiset määrät kosteutta
huoneilmaan. Minusta se kosteus on poistettava äkkiä huoneilmasta
mahdollisimman tehokkaalla ilmastoinnilla huolimatta siitä, mitä
seinissä on sisällä.
Usein kuulee myös väitteitä siitä, että selluvillat antaa anteeksi
rakennusvirheitä, koska ne kuljettaa kosteutta seinän sisällä. Niin
varmaan tekeekin. Mutta kun tätä asiaa pitää mielessä ja rakentaa, ja
sitten iskee väsymys, kun rakentaminen on niin pirun rankkaa, niin
sitten aamuyön hiljaisina tunteina alkaa pikku hiljaa lipsua vähän
kaikesta, kun se selluvilla nyt sitten poistaa tonkin kosteuden. Sitten
kun tekee kunnon mokan, ja se ihmevilla saa jostain kosteutta jatkuvasti
suuria määriä, niin eipä se booraksi enää riitäkään. Kumma juttu muuten
sekin, miten puupohjaisten villojen puolustajien mielestä lasivilla
homehtuu, mutta puupohjainen ihmevilla ei?
Kuten Rauno Kangas totesi, niin Ekovillaa on tutkittu ja
tutkimustulokset osoittavat sen toimivan. Kyllä ne puupohjaiset villat
varmasti toimiikin, jos talot tehdään oikein. Mutta pitää muistaa, että
ne Ekorexin tutkimuksissa mukana olevat talot on taatusti tehty
pilkulleen niinkuin ne kuuluu, eikä seiniin tule mistään suunnista
ylimääräistä kosteutta. Tutkimustulokset eivät suoraan päde Suomalaisen
rakennuslaadun mukaan pikaisesti pystyyn hutkituille taloille. Niiden
kenttäkokeet alkavat vasta pikkuhiljaa valmistua.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
guincho
> Joillakin vihreillä hörhöillä on täysin naiiveja kuvitelmia
> esim. selluvillan "kaikkivoipaisuudesta" (mistä lie omineet)
> ja sitten niitä vielä vaahdotaan ympäriinsä ... muillekin mistään
> mitään tietämättömille ...
>
hyvän tuotteen maineen.
Kriittinen suhtautuminen "hengittäviin rakenteisiin" on johtanut myös
siihen, että rakenteita on jouduttu tutkituttamaan jopa tieteellisin
metodein mm. VTT:llä.
Harva tee-se-itse mies joutuu tieteellisesti todistamaan rakenteidensa
toimivuuden.
T:gb
Markku Nevalainen
>
> Kriittinen suhtautuminen "hengittäviin rakenteisiin" on johtanut myös
> siihen, että rakenteita on jouduttu tutkituttamaan jopa tieteellisin
> metodein mm. VTT:llä.
masti tutkittu, ja peräti 'tieteellisin metodein' VTT:llä.
Kaikellaiseen vaivaan se paha kritiikki näköjään johtaakin.
> Harva tee-se-itse mies joutuu tieteellisesti todistamaan rakenteidensa
> toimivuuden.
>
> T:gb
Mutta mistä saisi luettavakseen, tai kuulisi edes jonkun kertomana loppu-
tulokset, joihin VTT päätyi ko. tieteellisessä selluvillatutkimuksessaan.
Sanoiko VTT raportti asian siihen malliin, että kosteuden siirtyminen yms.
ominaisuudet ovat täysin yhtäpitävä villamarkkinoijien argumenttien kanssa?
MNe
Rauno Kangas
> tutkimustulokset osoittavat sen toimivan. Kyllä ne puupohjaiset villat
> varmasti toimiikin, jos talot tehdään oikein. Mutta pitää muistaa, että
> ne Ekorexin tutkimuksissa mukana olevat talot on taatusti tehty
> pilkulleen niinkuin ne kuuluu, eikä seiniin tule mistään suunnista
> ylimääräistä kosteutta. Tutkimustulokset eivät suoraan päde Suomalaisen
> rakennuslaadun mukaan pikaisesti pystyyn hutkituille taloille. Niiden
> kenttäkokeet alkavat vasta pikkuhiljaa valmistua.
Mikä on rakennettu pilkulleen oikein. Tässä tutkimuksessa, johon viittaan,
talot ovat nimenomaan rakennettu hieman perinteisestä oikeinrakentamisesta
poiketen. Tutkituissa taloissa hirsikehikon SISÄPUOLELLA on lämmöneriste
ja sisäpinnassa EI KÄYTETÄ RIITTÄVÄN TIIVISTÄ HÖYRYNSULKUA
eli 1:5 -sääntöäkin tulee rikottua - silti näytteet ovat olleet puhtaita.
> Pete
>
> --
> Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
> Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
> Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
> http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
Anne-ly
>Tässä tutkimuksessa, johon viittaan, talot ovat nimenomaan
> rakennettu hieman perinteisestä oikeinrakentamisesta poiketen.
> Tutkituissa taloissa hirsikehikon SISÄPUOLELLA on lämmöneriste
> ja sisäpinnassa EI KÄYTETÄ RIITTÄVÄN TIIVISTÄ HÖYRYNSULKUA
> eli 1:5 -sääntöäkin tulee rikottua - silti näytteet ovat olleet puhtaita.
Tuollaisiin NYRKKI"sääntöihin" vain tuijottavat ovat ... enpä nyt kerrokaan
mitä, ettei minua TAAS joku herkkähipiäinen nyysssienlukija morkkaisi ....
mutta ... OLEELLISTA on VAIN se, että tiivistyykö vettä rakenteeseen,
koska ... ja kuinka paljon?
Anne-ly
Petri Kärhä
Rauno Kangas wrote:
> Mikä on rakennettu pilkulleen oikein. Tässä tutkimuksessa, johon viittaan,
> talot ovat nimenomaan rakennettu hieman perinteisestä oikeinrakentamisesta
> poiketen. Tutkituissa taloissa hirsikehikon SISÄPUOLELLA on lämmöneriste
> ja sisäpinnassa EI KÄYTETÄ RIITTÄVÄN TIIVISTÄ HÖYRYNSULKUA
> eli 1:5 -sääntöäkin tulee rikottua - silti näytteet ovat olleet puhtaita.
Todennäköisesti tuo toimii siksi, että se hirsikin on eriste. Jos
mallintaisi ulkopuolen hirren, selluvillan ja sisäpuolen paperin
kosteusteknisesti, niin todennäköisesti simulaatiot osoittaisivat sen
toimivan osapuilleen niinkuin hirsi toimii. Hirren toimivuus taas on
osoitettu satojen vuosien kenttäkokeilla. Tuo 1:5 sääntö nyt on teoriaa.
Seinän toimintaan vaikuttaa muutkin seikat.
Kai ne seinät muuten jollain on pintakäsitelty? Jos ulkopuolelle tulee
kevyt puunsuoja ja sisäpuolelle lakka tai maali, niin se tuo seinää
lähemmäksi 1:5 tilannetta. Ja kyllä se höyrynsulkupaperikin on
höyrynsulku. Ja jos vielä jaaritellaan, niin aika monet vanhemmat talot
on tehty kokonaan väärinpäin. Tervapaperi on ulkopinnassa ja
sisäpuolella on pinkopahvi. Ihan hyvin nekin toimii.
Jos seinään tulee ainoastaan sisäpuolelta ilman kosteus, ja ilmastointi
on kunnossa, niin tokkopa tuota sääntöä tarvitsee pilkulleen tuijottaa.
Oikein rakentamisella tässä tapauksessa tarkoitan mm. seuraavia
seikkoja:
- Sadeveden roiskuminen seinille on minimoitu,
- Kondenssivesien nousu maasta seinärunkoon on estetty,
- Käyttövesien pääsy (esim. kylppärissä) seinään on estetty,
- Seinän kuivuminen ulospäin on maksimoitu.
Viimeinen kohta pitää sisällään mm. sen, ettei seinää maalata kalvoa
tekevillä maaleilla (lateksi, öljymaali) vaan puunsuojalla tai
punamullalla. Seinien lähelle ei istuteta puita eikä pensaita. Suuret
puut talon välittömässä läheisyydessä kaadetaan. Puut ja pensaat
muodostavat seinän viereen mikroilmaston, mikä haittaa kuivumista.
Veikkaan näillä tekijöillä olevan huomattavasti enemmän merkitystä talon
terveyteen, kuin seinien täytteillä.
mika apajalahti
kuis rossipohja kalliolla? Tapaus: epätasainen kallio, viettää joka
suuntaan, vesi ei jää lammikoiksi. Kallion päällä sammalta. Ei muuta
aluskasvillisuutta. Päälle tarkoitus heittää harkoista tms. pylväät
joiden päälle puutalo. Ilmatilaa ei ole tarkoitus peittää
verhouslaudoilla tms.
Voiko sammaleet jättää talon alle, olettaen että ne eivät tuhoudu
rakennuspuuhissa?
/mika
Jouni Saari wrote:
... snip ...
Jouni Saari
mika apajalahti wrote:
>
> kuis rossipohja kalliolla? Tapaus: epätasainen kallio, viettää joka
> suuntaan, vesi ei jää lammikoiksi. Kallion päällä sammalta. Ei muuta
> aluskasvillisuutta. Päälle tarkoitus heittää harkoista tms. pylväät
> joiden päälle puutalo. Ilmatilaa ei ole tarkoitus peittää
> verhouslaudoilla tms.
>
> Voiko sammaleet jättää talon alle, olettaen että ne eivät tuhoudu
> rakennuspuuhissa?
Ei tuossa ole homeen tai lattiasienten kanssa mitään tekemistä. Ei
taatusti iske sammalmaton takia, kunhan välissä on reipas ilmatila
rossipohjaan, jätit tai et. Kasvit ja eläimet voi sitten viihtyä
paremmin talon alla, jos siellä on sammalmatto. Kurki vuoden parin
välein talon alle, jätit tai et. Kasvaa se sammal takaisinkin, tosin
todella hitaasti. Tuonnehan tulee myöhemminkin vähän valoa, vettä ja
ravinteita.
Jouni
Markku Nevalainen
>
> Seinien lähelle ei istuteta puita eikä pensaita. Suuret
> puut talon välittömässä läheisyydessä kaadetaan. Puut ja pensaat
> muodostavat seinän viereen mikroilmaston,
Välittömässä läheisyydessä, eli täyskokoiselle puulle tarkoittaa varmaan
että ainakin 10..20 metriin saakka seinistä?
Mutta kun siellä kämpässä pitäisi asua, ja viihtyäkin. Eikä elämä olla
ainoastaan sitä että suojellaan kämppän ulkoseiniä mikroilmastolta ja
räystäskouruja syksyisiä puunlehtiä vastaan.
Edellisen asunnon pihassa oli 10 isoa koivua, pari petäjää, vaahteroita
ja pihlajia. En raaskinut kaataa yhtään. Kyllä suomalainen oman koti-
mettänsä tarvitsee. Vaikka tietenkään nurmikko ei kukoistanut par-
haimmillaan noiden koivujen vuoksi.
Nytkin on pari komeata koivua, tukkimassa räystäskouruja. Mutta en
mie noitakaan mene poikki sirkelöimään. Putsataan kourut loppusyksystä,
ja ihaillaan muuna aikana koivujen komeutta.
MNe
Markku
Muutama omakohtainen kysymys alla:
Petri Kärhä wrote:
> Kai ne seinät muuten jollain on pintakäsitelty? Jos ulkopuolelle tulee
> kevyt puunsuoja ja sisäpuolelle lakka tai maali, niin se tuo seinää
> lähemmäksi 1:5 tilannetta. Ja kyllä se höyrynsulkupaperikin on
> höyrynsulku. Ja jos vielä jaaritellaan, niin aika monet vanhemmat talot
> on tehty kokonaan väärinpäin. Tervapaperi on ulkopinnassa ja
> sisäpuolella on pinkopahvi. Ihan hyvin nekin toimii.
Tämä on tuttu kuvio omasta rintamamiestalosta. Kysymys ei kuitenkaan
koske suoranaisesti tätä, vaan höyrynsulkua lattiassa. Talossa on
nykyään salaojitettu, sadevesiputkitettu ja kosteuseristetty kellari
lattialämmityksellä ja koneellisella ilmastoinnilla kosteusvaurioiden
estämiseksi. Olen ehtinyt jo neuroottiseksi kosteuden pysäyttämisen
suhteen, ja vielä tulee eteen mietittäviä kohtia. Kellarin katto
jatkuu sokkelista betonilaattana, jonka päällä on puru-lastu
eristystä ja seuraavan kerroksen lattialaudat. Eristettä lisätään
tai siihen pistetään selluvillaa päälle.
Ihmettelyä herättää kosteuden ja kylmyyden siirtyminen tuossa suoraan
sokkelista jatkuvassa betonilaatassa koko muun puurakenteen alle.
Siirtyykö kosteus ja jos niin voiko eristeen päälle laittaa
tuulensuojalevyn tms. vai estääkö tämä betonilaatan kuivumista? Onko
yleensäkään tuollainen betonilaatta niin kylmä, että levy kannattaa?
Tarvitaanko tällaisessa rakenteessa muuten höyrynsulkua ja kannattaako
laittaa paperi väliin, vai eikö sillä ole mitään merkitystä tässä?
>
> Jos seinään tulee ainoastaan sisäpuolelta ilman kosteus, ja ilmastointi
> on kunnossa, niin tokkopa tuota sääntöä tarvitsee pilkulleen tuijottaa.
> Oikein rakentamisella tässä tapauksessa tarkoitan mm. seuraavia
> seikkoja:
>
> - Sadeveden roiskuminen seinille on minimoitu,
> - Kondenssivesien nousu maasta seinärunkoon on estetty,
> - Käyttövesien pääsy (esim. kylppärissä) seinään on estetty,
> - Seinän kuivuminen ulospäin on maksimoitu.
>
> Viimeinen kohta pitää sisällään mm. sen, ettei seinää maalata kalvoa
> tekevillä maaleilla (lateksi, öljymaali) vaan puunsuojalla tai
> punamullalla.
Nyt olen taas sekaisin. Olen ollut tähän asti siinä käsityksessä,
että nimenomaan "puhtaat" öljymaalit eivät muodosta pulloon
vaadittavaa kalvoa, vaan lateksit yms. sekä öljymaalit, joissa on
lateksia tai alkydeja mukana. Estääkö öljymaali nyt sitten kuitenkin
lautojen kuivumisen ulospäin?
T.
Markku
Petri Kärhä
Markku wrote:
> > Viimeinen kohta pitää sisällään mm. sen, ettei seinää maalata kalvoa
> > tekevillä maaleilla (lateksi, öljymaali) vaan puunsuojalla tai
> > punamullalla.
> Nyt olen taas sekaisin. Olen ollut tähän asti siinä käsityksessä,
> että nimenomaan "puhtaat" öljymaalit eivät muodosta pulloon
> vaadittavaa kalvoa, vaan lateksit yms. sekä öljymaalit, joissa on
> lateksia tai alkydeja mukana. Estääkö öljymaali nyt sitten kuitenkin
> lautojen kuivumisen ulospäin?
Minä en laittaisi öljymaalia hirsitaloon. Hommasta liikkuu hirveästi
erilaisia mutu-juttuja ja puolivirallisia totuuksia. Ei niistä tiedä
mihin uskoisi. Minun käsitykseni on, että öljymaalikin muodostaa aluksi
kalvon. Kalvoon tulee muutaman vuoden kuluessa hiushalkeamia, joiden
kautta kosteus pääsee kulkemaan. Jos ennen tätä halkeilua seinään tulee
sisäpuolelta iso kosteusrasitus, niin se ei varmaankaan tee hyvää
hirrelle eikä maalille. Minun käsitykseni mukaan ainoat varmat valinnat
hirsitalolle on puunsuoja ja punamulta. Mitäs Rauno Kankaan firma tässä
kohtaa suosittelee?
Öljymaali on varmaankin oikea valinta esim. rintamamiestaloille, joissa
paneelilaudat on lyöty seinään ilman ilmarakoa. Välissä on yleensä
tervapaperi, joka varmaankin blokkaa sisäpuolelta tulevan kosteuden.
Lateksi pysyy tällaisessa seinässä kuitenkin epävarmemmin kiinni, kun ei
ole ilmarakoa.
Mainttakoon, että maalailen juuri omaa taloani 100% lateksilla. Mutta
siinä talossa onkin panelilautojen takana tuuletusrako, ja paneli on nyt
rutikuivaa. En siis ole Kailan kirjoja selailtuani hurahtanut
öljymaaleihin sun muihin, kunhan vaan poimin jotain käsityksiä matkaan.
Kyllästyin etsimään parasta maalia, kun ei sellaista selvästikään ole.
Kaikilla maalityypeillä on sekä onnistuttu, että epäonnistuttu. Niinpä
vaihdoin valintakriteeriä ja maalasin Ultralla, Suomen kalleimmalla
talomaalilla :-)
Petri Kärhä
Markku Nevalainen wrote:
> Välittömässä läheisyydessä, eli täyskokoiselle puulle tarkoittaa varmaan
> että ainakin 10..20 metriin saakka seinistä?
> Mutta kun siellä kämpässä pitäisi asua, ja viihtyäkin. Eikä elämä olla
> ainoastaan sitä että suojellaan kämppän ulkoseiniä mikroilmastolta ja
> räystäskouruja syksyisiä puunlehtiä vastaan.
Ei minustakaan. On meilläkin muutama koivu liian lähellä seinää ja saa
jäädäkin. Mutta sitten pitää hyväksyä, että ne aiheuttavat talolle
ylimääräistä huoltoa. Puista lentää itsestään ja sateen mukana möhnää
talon seiniin. Ne jäävät maalin päälle kiinni ja homehtuvat. Iso puu
hidastaa seinäpintojen kuivumista kasteen ja sateen jälkeen, mikä
edesauttaa homeen kasvua. Jos taloa ei säännöllisesti huoltomaalata,
niin seinät on äkkiä roisin näköiset. Saattaa niissä kohta jo kasvaa
jäkälääkin.
Rauno Kangas
kerrokaan
> mitä, ettei minua TAAS joku herkkähipiäinen nyysssienlukija morkkaisi
....
En todennäköisimmin ole se mitä tuolla tarkoitat (...enpä nyt kerrokaan),
enkä
erityisen herkkähipiäinenkään ja ennenkaikkea nämä 1:5 eivät ole
nyrkkisääntöjä
vaan RakMK-tekstejä.
> mutta ... OLEELLISTA on VAIN se, että tiivistyykö vettä rakenteeseen,
> koska ... ja kuinka paljon?
Relevanttia, mutta yksisilmäistä. Olennaista on se, syntyykö esim.
eitoivotulle
homeenkasvulle tai lahoamiselle otollisia olosuhteita. Noiden olosuhteiden
syntymisessä ei välttämättä tarvita veden tiivistymistä - riittävä
suhteellinen
kosteus ja lämpötila.
> Anne-ly
Rauno Kangas
Markku Nevalainen
>
> Puista lentää itsestään ja sateen mukana möhnää
> talon seiniin. Ne jäävät maalin päälle kiinni ja homehtuvat. Iso puu
> hidastaa seinäpintojen kuivumista kasteen ja sateen jälkeen, mikä
> edesauttaa homeen kasvua. Jos taloa ei säännöllisesti huoltomaalata,
> niin seinät on äkkiä roisin näköiset.
Minä jo vähän ihmettelinkin, että onpa heikolaatuista tiiltä tullut sei-
niin, kun niitä pitää ihan puiden lehdiltäkin suojella. Mutta maalaustarpeen
perusteella, voikin olettaa että olet vapaaehtoisesti valinnut upouuden
talosi ulkoseinän materiaaliksi lautaa tahi muuta puuta. Mutta miksi?
Eikä teilläpäin ole kuultu semmoisesta kuin tiilivuorista? Ei lahoa eikä
tartte maalata 7 vuoden välein, ja on komia katsellakin vielä.
MNe
guincho
> Mutta mistä saisi luettavakseen, tai kuulisi edes jonkun kertomana loppu-
> tulokset, joihin VTT päätyi ko. tieteellisessä selluvillatutkimuksessaan.
>
> Sanoiko VTT raportti asian siihen malliin, että kosteuden siirtyminen yms.
> ominaisuudet ovat täysin yhtäpitävä villamarkkinoijien argumenttien kanssa?
>
> MNe
Mielestäni kaikki kritiikki aina hyvästä, mutta tässä tapauksessa se
on johtanut ehkä jo vähän alyttömyyksiinkin.
Kysymyksessä on puukuitueristevalmistajan tilaama tutkimus. Voisinhan
minä tämän tänne kopipeistata, mutta kun osapuolet vaativat ensin
kirjallisen luvan. Voihan olla, että tämäkin on jossain julkaistu.
Esim. mainoksessa. Itse tarvitsin tämän tutkimuksen rakennusluvan
liitteeksi.
Tutkimuksen tulos kuitenkin osoittaa, että puukuitueristerakenne on
kosteusteknisesti toimiva, vaikka höyrynvastusten suhde on
kertaluokkaa minimiä RakMK C2 1.4.11 pienempi, kun rakenteen
ulkopuolen lämmönvastus on riittävän suuri.
Tutkimuksessa myös todetaan, että puukuitueristeen
vesihöyrynläpäisevyys kasvaa suhteellisen kosteuden kasvaessa. Eli kun
huoneilman suhteellinen kosteus on lämmityskaudella matala ja
ulkoilman korkea, puukuitueristeen sisäpuolisen kerroksen höyrynvastus
kasvaa ja ulkopuolisen kerroksen pienenee. Tämä varmaan ei ollut
mikään uutinen.
En tunne EKOREX-rakennetta, mutta luulen, että siinä ulkopuolen hirsi
antaa riittävän lämmönvastuksen.
Villamarkkinoijien kaikkia argumentteja en tiedä.
Eli kaikki tämmöinen on johtanut siihen, että jos mattimeikäläinen
haluaa lisäeristää hirsimökkinsä sisäpuolelta, eikä halua laittaa
muovikelmua, jää rakennuslupa seisomaan siihen, kunnes joku rahoittaa
tutkimuksen, joka todistaa että rakenne toimii ilman muovia ellei satu
jostain tyyppihyväksyntäpäätöstä löytämään. Ilmeisesti EKOREX:illa on
sellainen, kun se ei täytä 1:5 määräystä.
Kunhan itsekseni kiukuttelen.
T:gb
Markus Vuori
>tartte maalata 7 vuoden välein, ja on komia katsellakin vielä.
>
Tuohon viimeiseen argumenttiin kommentoisin, että makuja on monia.
Jotkut tykkää tiilestä, enkä minä heitä halua ampua, mutta itse
vain en tykkää.
(Ja eihän sitä lautavuoraustakaan ole pakko maalata (etenkään 7
vuoden välein)).
Markku Nevalainen
>
> (Ja eihän sitä lautavuoraustakaan ole pakko maalata (etenkään 7
> vuoden välein)).
Kesäkuussa kyselin Tikkurilan maalausneuvonnasta, ja hain jotakin värjäys-
keinoa joka pysyisi seinässä 15..20 vuotta. Yhtään tällaista ei osattu
kertoa.
Sensijaan neuvoja alkoi siirtää puhetta huoltomaalausvälin käsitteeseen,
eli puhuttiin 7..10 v, aikajaksosta.
Sen mitä olen puutaloja ikänäni asunut, ja Panua ja Pikatehoa seiniin
vetänyt, niin auringonpuoleinen seinä tosiaan alkaa siinä 7..10 v. paikk-
eilla huutaa uutta väriä pintaan, kun vanha lohkeilee pois.
Ai niin, vetäisin lopulta tuota mainostettua keittoväriä varastokopin
raakaan lautaseinään. Saas kastsella, pysyykö nämä ohrasuurimovärit niin
hyvin pinnassa kuin väitetään.
MNe
Markus Peuhkuri
> raakaan lautaseinään. Saas kastsella, pysyykö nämä ohrasuurimovärit niin
> hyvin pinnassa kuin väitetään.
Mahdollisen pysyvyyden lisäksi etuna on keittomaaleilla helpompi
uudelleenmaalauksen valmistelu, periaatteessa seinän harjaus riittää.
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
Anne-ly
> Mutta mistä saisi luettavakseen, tai kuulisi edes jonkun kertomana loppu-
> tulokset, joihin VTT päätyi ko. tieteellisessä selluvillatutkimuksessaan.
Ei niitä mistään saa.
On vain "uskottava" tilaajan itse tekemiä ... ja julkaisemia ...
"tulkintoja"
Selluvillatutkimuksen tulokset ovat tilaajan omaisuutta, ja ... "salaisia".
Ei tarvitse olla Einstein ... arvatakseen ... MIKSI.
Anne-ly
Rauno Kangas
"Anne-ly" <kyoto_p...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:9ljflf$rrt$1...@news.kolumbus.fi...
Tuohon Markku Nevalaisen ihmetykseen, mistä saisi luettavakseen..., yritin
jo kertaalleen
vastata, että ainakin Rantasalmi Oy:n Ekorex-tutkimuksen tulokset annetaan
kyllä luettavaksenne
heti, kun VTT:n loppuraportti on saatu puhtaaksikirjoituksesta ulos. Pahaksi
onnekseni painelin
vain vääriä painikkeita ja ensimmäinen vastaus meni Nevalaisen
sähköpostiosoitteeseen - sorry.
RAKENTAVIN TERVEISIN
Rauno Kangas
Timo Ruismaki
Markus Vuori wrote:
>
> On Fri, 17 Aug 2001 15:51:51 +0200, Markku Nevalainen <m...@iki.fi> wrote:
>
> >tartte maalata 7 vuoden välein, ja on komia katsellakin vielä.
> >
>
> (Ja eihän sitä lautavuoraustakaan ole pakko maalata (etenkään 7
> vuoden välein)).
Ja menee se tiilikin ajan kanssa todella roisin näköiseksi. Eikä voi
maalata.
TR
Jouko Hyyryläinen
Timo Ruismaki <rui...@cc.tut.fi> kirjoitti
viestissä:3B80B582...@cc.tut.fi...
>
> Ja menee se tiilikin ajan kanssa todella roisin näköiseksi. Eikä voi
> maalata.
>
> TR
Miksi tiiltä ei voi maalata?
Jouko
Timo Ruismaki
No mikä ettei, toisaalta. Mitäs etua siitä on silloin puuhun verrattuna,
jos molempia täytyy huoltomaalailla?
TR
Markku Nevalainen
>
> Ja menee se tiilikin ajan kanssa todella roisin näköiseksi. Eikä voi
> maalata.
>
Kerropa esimerkki jostakin päin Suomea, pahaksi menneestä tiilivuorista,
jota ei pesemällä ja teräsharjauksella olisi saanut ehon näköiseksi?
Mutta puhutaan nyt kuitenkin alle 150 vanhoista rakenteista. Sillä eihän se
muurauslaastikaan sentään ikuista ole, ja alkaa kuitenkin lopulta ra-
pautua, ja vaatii siltä osin huoltoa.
MNe
Markku Nevalainen
>
> Ja menee se tiilikin ajan kanssa todella roisin näköiseksi. Eikä voi
> maalata.
>
Kerropa esimerkki jostakin päin Suomea, pahaksi menneestä tiilivuorista,
jota ei pesemällä ja teräsharjauksella olisi saanut ehon näköiseksi?
Mutta puhutaan nyt kuitenkin alle 150 v. vanhoista rakenteista. Sillä eihän
Petri Kärhä
Markku Nevalainen wrote:
> Kerropa esimerkki jostakin päin Suomea, pahaksi menneestä tiilivuorista,
> jota ei pesemällä ja teräsharjauksella olisi saanut ehon näköiseksi?
Tuomarilassa on Jehovan todistajien valtakunnan sali, jonka tiiliseinään
maalattiin iso grafitti rakennusvaiheen lopuilla. Aluksi sitä yritettiin
pestä ja hiekkapuhaltaa, mutta ei onnistunut. Sittemmin siihen
vaihdettiin uudet tiilet sotkettujen tilalle. Uudet tiilet ovat eri
polttosatsista, mistä syystä seinässä näkyy laikku.
Useissa taloissa maakosteus pääsee nousemaan tiiliseinään,
esim.tiilivuorauksen alta puuttuvan bitumikaistan vuoksi. Valkoinen
lohkotiili menee tässä vaiheessa kellertäväksi. Aika monessa talossa
alimmat tiilivarvit kellertää.
Meidän vanhassa kämpässä kakarat oli heittäneet mutaa talon seinään. Ei
lähtenyt ei.
Ei silti, tiili on kuitenkin ihan hyvä pinnoite. Meillä vaan sattu nyt
olemaan sellainen puumania, kun haluttiin perinnetalo. Toisaalta mulla
on myös jostain kumman syystä sellainen päähänpinttymä, että kaikkien
materiaalien ja rakenteiden pitää olla aitoja, siis näyttää siltä mitä
ne on. Jos on puurunkoinen talo, niin siihen laitetaan puuverhous. Jos
taas haluaa tiilitalon, niin seinärakenteet pitää olla kivestä.
Ensimmäiseksi taloksi halusin puurunkoisen talopaketin, kun se tuntuu
helpommalta tehdä, ja siinä se sitten.
Markku Nevalainen
>
> Tuomarilassa on Jehovan todistajien valtakunnan sali, jonka tiiliseinään
> maalattiin iso grafitti rakennusvaiheen lopuilla. Aluksi sitä yritettiin
> pestä ja hiekkapuhaltaa, mutta ei onnistunut.
Tuollaisiin julkisiin pyhättöihinhän kannattaisi laittaa jotakin
klinkkeriä seinään, jos on pelkoa että sprayhemmot vierailevat
paikalla.
Ja tietenkin, voihan seinän rapata tai tiilet suoraan maalatakin
ongelmapaikoissa.
> Useissa taloissa maakosteus pääsee nousemaan tiiliseinään,
> esim.tiilivuorauksen alta puuttuvan bitumikaistan vuoksi.
Häh, pitäisiko vuorimateriaalin kyetä korjaamaan tuollaiset pöntöt raken-
nevirheetkin? Ei se puinen alahirsikään suoraan raa'an betonin päällä
sen kummemmin kestä.
> Meidän vanhassa kämpässä kakarat oli heittäneet mutaa talon seinään. Ei
> lähtenyt ei.
Jaa edes teräsharjalla ja tiilipesuaineilla vai?
> Jos on puurunkoinen talo, niin siihen laitetaan puuverhous. Jos
> taas haluaa tiilitalon, niin seinärakenteet pitää olla kivestä.
Jaa, mutta oletkohan nyt ihan puhdasoppinen kuitenkaan:) Sillä jos
sattuu olemaan lasiset ikkunat, niin myös ikkunanpuitteet pitää olla
lasista. Ja puutalon eristeet sahanpurua.
Ja puutalot pitää rakentaa japanilaisella rakennustekniikalla, käyt-
täen vain salvoksia eikä lainkaan rautanauloja, jotta talo tosiaan
on sitä mitä päällekin näyttää, Aito TäysPuutalo.
> Ensimmäiseksi taloksi halusin puurunkoisen talopaketin, kun se tuntuu
> helpommalta tehdä, ja siinä se sitten.
Minäkin olen asunut ja maalannut puutaloja koko pienen ikäni. Siksi
nykyinen tiilivuoraus, ja 0-maalaustarve, tuntuu ylellisyydeltä.
MNe
Markku Seppänen
@read2.inet.fi>:
>Nyt pitää entisen muovipuoluemiehenkin pistää jo
>muutama rivi väliin..
[...klipattu kovasti muttei pahasti...]
>,niin uskallan - ja myös sen teen -
>SUOSITELLA EKOVILLAA.
>
>RAKENTAVIN TERVEISIN
>Rauno Kangas
Olipas piristävää pitkästä aikaa lukea viesti, jossa joku tänne kirjoittava
kertoo muuttaneensa mielipidettä - siis oppineensa jotakin. Monien,
aktiivistenkin kirjoittajien tyyliin kuuluu betonoida tai naulata kantansa
kiinni ja tunnustaa sen jälkeen homeiseen hautaan asti vain yhtä ja ainoaa
väriä ja ainoaa oikeaa tekniikkaa, oli tilanne mikä hyvänsä. Ilmeisesti
kuvitellaan ko. tyylin kertovan jonkinlaisesta rakentamisen
ammattilaisuudesta, vaikka asia on päinvastoin. Lapsenomainen usko siihen
että maailmassa on olemassa juuri se ainoa oikea tekniikka kertoo vain
tietämättömyydestä.
Sinun kanssasi, Rauno, tuli lähes kättä väännettyä pari vuotta sitten tuosta
höyrynsulkuaasiasta. Nyt sitä kättä pitäisi paiskata.
Hyvää jatkoa ;)
Markku Seppänen
Anne-ly
> Tuomarilassa on Jehovan todistajien valtakunnan sali, jonka tiiliseinään
> maalattiin iso grafitti rakennusvaiheen lopuilla. Aluksi sitä yritettiin
> pestä ja hiekkapuhaltaa, mutta ei onnistunut. Sittemmin siihen
> vaihdettiin uudet tiilet sotkettujen tilalle.
Talojen ulkoseinän "graffitoiminen" ei kuulu normaaliin asumiseen,
elämiseen tai käyttäytymiseen. Sellaista harjoittavat vain nuo
uus-luki-ja-kirjoitustaidottomat ääliöt, joille omien nimikirjaintensa
tekstaaminen on jäänyt jotensakin "päälle" ...
ja jotka itse asuvat myös koko ikänsä vuokratalo-betoni-slummeissa.
> Ei silti, tiili on kuitenkin ihan hyvä pinnoite. Meillä vaan sattu nyt
> olemaan sellainen puumania, kun haluttiin perinnetalo.
Puu on ihan hyvä ja kestavä ulkoverhoilumateriaali.
Se kestää hyvin myös toistuvaa kostumista.
Usein se vain pilataan maalaamalla.
Sisämaali (lateksi) ei siedä kosteutta ... ja ulkona se myös homehtuu.
Anne-ly
Petri Kärhä
Anne-ly wrote:
> Puu on ihan hyvä ja kestavä ulkoverhoilumateriaali.
> Se kestää hyvin myös toistuvaa kostumista.
> Usein se vain pilataan maalaamalla.
Nyt täytyy kyllä muistaa, että nykyisten "puu"talopakettien ulkoverhous
ei ole puuta vaan lähinnä kattopärettä. Panelien paksuus on
tyypillisesti 19 mm, puu on pikakasvatettua ja kuivattu häthätää
uunissa. Puutavara ei ole millään lailla valikoitua eikä seulottua.
Valmiiksi pohjamaalatuissa päreissä on sydänpuoli sisään- ja ulospäin
50/50 todennäköisyydellä.
Ei tällainen "puu" kestä ilman maalausta. Niihin paneleihin kannattaa
laittaa kaikki suoja mitä niihin saa. Tahtoo sanoa kunnon maalipinta.
Jos nykyaikaista puutaloa pitää vuoden pari pohjamaalilla, niin saa
vähän osviittaa siitä, mitä on tulossa. Pinta menee tosi roisin
näköiseksi, oksankohdat tippuvat, ja panelit käyristyvät mikä mihinkin
suuntaan. Ehkä tätä edes vähän auttaa maalaus.
Jos nyt huomattavasti viisastuneena rakentaisin, niin en ottaisi
talopaketin mukana panelilautoja. (Eipä silti en ottaisi edes
talopakettia vaan ostaisin kasan lautaa). Ostaisin panelilaudat
pohjamaalaamattomana erikseen jostain paikasta, mistä saa laadukasta
puuta, oikein päin sahattuna, ja tuuman paksuisena. Sellaisen puun voi
käsitellä kalvoa muodostamattomilla maaleilla vaikkapa puna- tai
keltamullalla. Teollinen pohjamaalaus ja paneelien huono laatu jättää
kuitenkin vain kaksi vaihtoehtoa, lateksin tai öljymaalin.
> Sisämaali (lateksi) ei siedä kosteutta ... ja ulkona se myös homehtuu.
Kliseitä, kliseitä. Ei ratkaisu maalausongelmiin ole niin simppeli, että
lateksit homehtuu ja irtoaa, mutta öljy- ja keittomaalit ne tekee
autuaaksi. Suurin osa Suomen taloista on maalattu latekseilla, Ruotsissa
vielä enemmän. Tuon kliseen viljelijät unohtavat, että suurimmassa
osassa taloja on ihan hyvän näköinen maali päällä. Meidän edellisessä
kämpässä oli 10 vuotta vanhat lateksimaalit varastojen seinissä, joista
puuttui tuuletusraot. Ne oli ihan siistissä kunnossa, mitä nyt
otasalaudat ja vuorilaudat oli nuhjuiset. Ei ne silti homeessa olleeet
vaikka siltä näyttikin. Pääkaupunkiseudulla vaan tulee sadeveden mukana
niin pirusti mustaa möhnää joka paikkaan, mihin vähänkin enemmän tulee
vettä. Sen saa pois joko pesemällä tai paikkamaalaamalla.
Mitä muistan täällä viime kesänä riehuneesta maalisodasta, niin joku oli
kyllä saanut Tikkurilan Tehonkin homeeseen. Se on aito öljymaali. Itse
en ole juurikaan nähnyt edes taloja, missä maali olisi mainittavasti
homeessa. Naapurin autokatoksen seinät on tosin vähän roisin näköiset,
mutta se johtuu siitä, että se on rakennettu keskelle pientä
kuusimetsikköä.
Viime viikolla jo luulin nähneeni homeista maalia, kun katselin
sellaista punaista pihamökkiä. Maali oli todennäköisesti sitä
Punamaalia, tai sitten öljymaalia, koska se vähän kiilsi. Maali oli
pohjoisseinältä silmin nähden homeessa, sekä seinäpanelit, että
vuorilaudat. Haa! Mutta sitten huomasin, että talossa vihersi nätisti
myös räystäskourut ja syöksytorvet. Koska niitä ei ollut maalattu on syy
homeeseen jossain muualla, veikkaan mikroilmastoa. Talon toisella
puolella oli mäen harjanne ja toisella tiheä metsä. Ilma ei liiku, mistä
syystä talon pinnat eivät sateen jälkeen pääse kuivumaan.
Markku Nevalainen
>
> Monien,
> aktiivistenkin kirjoittajien tyyliin kuuluu betonoida tai naulata kantansa
> kiinni ja tunnustaa sen jälkeen homeiseen hautaan asti vain yhtä ja ainoaa
> väriä ja ainoaa oikeaa tekniikkaa, oli tilanne mikä hyvänsä.
Historia osoittaa, että liiallinen liberalisimi ja yltiöpäisyys näissä raken-
nusmateriaalien ja rakennustapojen asioissa on usein liian lyhytnäköistä
ajattelua.
Valinnoissa mukaan tietty määrä konservatismia ja jopa perinteitä, niin säästyy
ainakin suurimmilta taloudellisilta katastrofeilta.
MNe
Markku Seppänen
hukassa ja konservatismikin liittyy lähinnä siihen millä tavalla naapurin
äijä rakentaessaan asian ratkaisi.
Idea oli lähinnä sanoa, ettei rakentamisessa ole eikä tule yhtä, joka
tilanteeseen ja paikkaan parhaiten soveltuvaa ratkaisua. Valinta on aina
tehtävä lukuisten muuttujien ristitulessa, yleispäteviä standardivastauksia
ei ole.
markku
"Markku Nevalainen" <m...@iki.fi> wrote in message
news:3B8226...@iki.fi...
Rauno Kangas
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:3B820D7E...@pop.hut.fi...
>
> Nyt täytyy kyllä muistaa, että nykyisten "puu"talopakettien ulkoverhous
> ei ole puuta vaan lähinnä kattopärettä. Panelien paksuus on
> tyypillisesti 19 mm, puu on pikakasvatettua ja kuivattu häthätää
> uunissa. Puutavara ei ole millään lailla valikoitua eikä seulottua.
> Valmiiksi pohjamaalatuissa päreissä on sydänpuoli sisään- ja ulospäin
> 50/50 todennäköisyydellä.
Tyypillisimmät aineenvahvuudet ovat 17,3 mm ja 20,3 mm, joista tuo
20,3 mm "myydään" 21 mm nimellä (paksuustoleranssi +-1mm mahdollistaa)
ja täyttää RYL-normien minimiehdon esim. 5" leveässä panelissa. On toki
muutamia "laatutoimittajia", joilla ulkoverhouspaneli tehdään 50 mm raaka-
aineesta kahdella kappaleella / sydänpuolet oikein päin (100% ulkopuolella).
Aivan varma en asiasta ole, mutta mielestäni ainakin Jukka ja Vaaja taitavat
käyttää näitä "oikeita ulkoverhouspaneleita" ja tukkureista ainakin Oulun
Puukeskus sitä tarjoaa (=> Kastellillakin pitäisi ainakin mahdollisuus olla
käyttää).
terveisin
Rauno Kangas
guincho
> Puukeskus sitä tarjoaa (=> Kastellillakin pitäisi ainakin mahdollisuus olla
> käyttää).
Niin pitäisi.
Luulin, että naapurini on vittuuspäissään vetänyt ulkoverhouksen
STV:stä Kastelli-latoonsa.
On muuten melkoisen mielenkiintoinen tekstuuri, kun aurinko paistaa
alhaalta aamuin, illoin seinänsuuntaisesti.
Seitsemän vuotta sitten valmistunut talo ja naapuri kyseli jo, että
pitäisköhän seinät hiekkapuhalluttaa.
Näin meillä.
T:gb
Rauno Kangas
"guincho" <guinch...@sunpoint.net> kirjoitti viestissä
news:72049147.01082...@posting.google.com...
> "Rauno Kangas" <rauno....@rantasalmi.com> wrote in message
news:<FHSg7.318
> > Puukeskus sitä tarjoaa (=> Kastellillakin pitäisi ainakin mahdollisuus
olla
> > käyttää).
>
> Niin pitäisi.
> Luulin, että naapurini on vittuuspäissään vetänyt ulkoverhouksen
> STV:stä Kastelli-latoonsa.
Kerrottakoon, että nuo panelit tehdään seuraavankokoisista raaka-aineista
18 mm (50% sydänpuu sisälle) => 38 mm raaka-aine
20...21 mm (50% sydänpuu sisälle) => 44 mm raaka-aine
21 mm (100% sydänpuu ulos) => 50 mm raaka-aine
Ja kun se tieto yhdistetään siihen tietoon, että panelien hinnoittelussa
käytetään aivan yleisesti "nominellikuutiohintaa", tulee noista kolmesta
halvimman ja kalleimman eroksi 24% alaspäin laskien tai 32% ylöspäin
laskien. Tavanomaisessa pientalossa on vähintään 120 m2 ulkoverhousta
(siis kokopuuverhotuissa), jolloin hinnanero on vähintään 2.000 mk, jonka
esimerkiksi Kastelli kertoo vuositasolla 700...800 talolla, jolloin
vuosikus-
tannus heille olisi 1,4...1,6 mmk => saattaa siinä olla kiusaus suuri päre-
käytölle.
terveisin
Rauno Kangas
Anne-ly
> Kerrottakoon, että nuo panelit tehdään seuraavankokoisista raaka-aineista
> 18 mm (50% sydänpuu sisälle) => 38 mm raaka-aine
> 20...21 mm (50% sydänpuu sisälle) => 44 mm raaka-aine
> 21 mm (100% sydänpuu ulos) => 50 mm raaka-aine
... kaikki "alamittaisia", joten tuollainen talovalmistaja ei EDES tiedä,
kuinka paksua lautaa tulisi käyttää talon ulkoverhoilussa.
Tietääkö sitten mitään muutakaan ... oikeasta rakentamisesta? Tuskin.
Muita talovalmistajien mokauksia: Lastulevyä märkätilojen seinänä ...
Anne-ly
Petri Kärhä
> laskien. Tavanomaisessa pientalossa on vähintään 120 m2 ulkoverhousta
> (siis kokopuuverhotuissa), jolloin hinnanero on vähintään 2.000 mk, jonka
> esimerkiksi Kastelli kertoo vuositasolla 700...800 talolla, jolloin
> käytölle.
Talotehtaita ei varmaan pätkääkään kiinnosta se, että niiden päreiden
kiinnittäminen seinille maksaa ihan saman kuin kunnon puutavaran
kiinnittäminen maksaisi, eli työmaalla teetettynä sellaiset 30 - 50
tonnia, vähän talon koosta ja monimutkaisuudesta riippuen. Kunnon
puutavara kestäisi koko talon eliniän, sellaiset 100 vuotta. Päreet
joutuu varmaan uusimaan noin kaksi kertaa. Kasvaisi se 2.000 mk
investointi korkoa aika tavalla.
Tuntuu jotenkin keljulta kun talotehtaat repii katteita ja kilpailee
säästämällä joka ikisestä pikkujutusta. Joka paikkaan laitetaan niin
heikkoa ja huonolaatuista tavaraa, kuin vain suinkin uskaltaa.
Talotehtaan kannalta säästö on varmaan merkityksellinen, mutta kun
säästettyä summaa katsotaan rakentajan kannalta ja suhteutetaan pennoset
talon kokonaiskustannuksiin, niin homma on ihan toinen.
Syypää on kyllä aika pitkälle rakentajat itse, ja ne besser-wisserit
jotka pitää pienrakentajille kursseja, joissa opetetaan kilpailuttamaan.
Hinnan kilpailuttaminen johtaa juuri siihen, että tekniikkaa kehitetään
siihen suuntaan, että hinta putoaa. Homman pitäisi olla päin vastoin.
Pekettien laatua pitäisi kilpailuttaa. Annetaan talotehtaalle raameiksi
X markkaa rahaa ja alustava kuva talosta ja kysytään
saako hintaan panelit kiinni, minkälaatuista penelia saa, kuinka
paksusta tavarasta runko on, onko mökki pystytettynä, kuinka suoraksi se
on pystytetty, onko seinissä sähköputkitukset, ... ja silleen.
Pitäisi oikeastaan olla laki, että kaikkien talotehtaiden paketit on
hinnoiteltava 100 tonnin välein, eli hinnat olisivat 99.900,- 199.900,-
299.900,- ja niin edelleen. Näin kun hinnoilla ei enää tarvitsisi
leikkiä, ostajat voisivat vertailla haluamaansa hintaluokkaa ja
kilpailuttaa sitä, mitä siihen rahaan saa.
JukkaK
Petri Kärhä wrote:
> Talotehtaita ei varmaan pätkääkään kiinnosta se, että niiden päreiden
> kiinnittäminen seinille maksaa ihan saman kuin kunnon puutavaran
> kiinnittäminen maksaisi, eli työmaalla teetettynä sellaiset 30 - 50
> tonnia, vähän talon koosta ja monimutkaisuudesta riippuen. Kunnon
HÄ?????????????????????????????????
Siis ettäkö ihan oikeasti meinaat, että panelin naulaaminen seinään on noin kallista. Iso
läjä kysymysmerkkejä meikäläisen huulilla. Ehkä 1/10 tosta vois maksaa.
JukkaK
Toni Arte
Laskehan nyt taas ihan oikeita tuntihintoja oikealla työtahdilla. Esim.
meillä naapurin timpurit tekivät pitkää päivää kaksikerroksisen
suurimmaksi osaksi tiiliverhoillun talon paneeleissa. Lasku oli ainakin
pari "kymppiä".
Tavallinen timpuri kaiketi veloittaa noin 150 - 200 mk / tunti
(sisältäen kaikki maksut ja verot). Eli 8 tunnin työpäivän hinnaksi
tulee 1200 - 1600 mk. Neljässä työpäivässä ei yksi mies vielä kovin
paljoa saa aikaan jos on vähänkin monimutkaisempi kohde, suoraa seinää
tietysti tekee nopeasti.
Minä tein itse ja aikaa kyllä paloi. On vielä tuoreessa muistissa, kun
autotallin panelointi vasta valmistui tässä kuussa.
--
Toni
Petri Kärhä
JukkaK wrote:
> Siis ettäkö ihan oikeasti meinaat, että panelin naulaaminen seinään on noin kallista. Iso
> läjä kysymysmerkkejä meikäläisen huulilla. Ehkä 1/10 tosta vois maksaa.
Jos viidellä tonnilla suostut paneloimaan taloja, niin paikka on teidän!
Minä myyn ja sinä paneloit.
Joku yksinkertainen panelointi pienehköön taloon, esim. pelkkä vaaka-
tai pystypanelointi tulee nopeasti, eikä maksa mansikoita. Voi mennä
allekin tuon heittoni. Mutta sitten jos tulee pysty/vaaka/pysty
panelointi, niin työ on huomattavasti hitaampaa. Lisäksi tarvitaan
nurkkiin vuorilaudat, panelin suunnanvaihtojen väliin listat, ja
ikkunatkin kaipaa vuorilaudat ja smyygit. Katon reunoihin olisi kiva
saada otsalaudat ja lappeiden alle räystäänaluslankut. yläkerran
panelointi vaatii telineet. Arvio oli tälle työlle noin 150 neliöiselle
1 1/2 kerroksiselle talolle teetettynä. Ja oikeastaanhan se pätee vaan
pääkaupunkiseudulla, kun täällä ei ole niitä viidenkympin miehiä
tarjolla.
Hintavaihtelua aiheuttaa lähinnä timpureiden tuntiliksa
(laskutus/palkka/himmeä) ja työn jälki. Oikein tehdyssä paneloinnissa
kaikkien pystypaneleiden alapäässä on tippanokka, mikä hidastaa työtä.
Lautojen jatkokset kannattaa sahata kulmaan ja lautojen päät pitäisi
maalata ennen naulausta. Taas palaa rahaa. Paneloinnit voi asentaa
suoraan vaaituskoneella tai sitten ne voi huiskia mittanauhalla sinne
päin. Räystäaluslankuista saa viivasuorat kun merkkaa paikat
räpsylangalla, tai sitten nekin voi huitaista vaan sinne päin.
Otsalankkujen nurkat näyttää kivoilta kun ne on sahattu jiiriin.
Vakiomalliset ikkunan vuorilankut ei välttämättä miellytä. Modifiointi
sitten maksaa.
Jos tämän työn saa alle 30 tonnin, niin joko panelointi on huiskittu tai
sitten timpureilla on epäilyttävän halpa laskutus.
Rauno Kangas
"Anne-ly" <kyoto_p...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:9m4irb$p33$1...@news.kolumbus.fi...
> "Rauno Kangas" kirjoitti
> > Kerrottakoon, että nuo panelit tehdään seuraavankokoisista
raaka-aineista
> > 18 mm (50% sydänpuu sisälle) => 38 mm raaka-aine
> > 20...21 mm (50% sydänpuu sisälle) => 44 mm raaka-aine
> > 21 mm (100% sydänpuu ulos) => 50 mm raaka-aine
>
>
> ... kaikki "alamittaisia", joten tuollainen talovalmistaja ei EDES tiedä,
> kuinka paksua lautaa tulisi käyttää talon ulkoverhoilussa.
RYL:n mukaan 5" leveän laudan (käytetyin talopaketeissa) minimimitta
olisi 21 mm, mutta tietystihän minimimitta on aina minimimitta ja
paksuntamiselle
on varaa.
> Tietääkö sitten mitään muutakaan ... oikeasta rakentamisesta? Tuskin.
terveisin
Rauno Kangas
talonrakentaja "virkansa puolesta"
Rauno Kangas
> Syypää on kyllä aika pitkälle rakentajat itse, ja ne besser-wisserit
> jotka pitää pienrakentajille kursseja, joissa opetetaan kilpailuttamaan.
> Hinnan kilpailuttaminen johtaa juuri siihen, että tekniikkaa kehitetään
> siihen suuntaan, että hinta putoaa. Homman pitäisi olla päin vastoin.
> Pekettien laatua pitäisi kilpailuttaa. Annetaan talotehtaalle raameiksi
> X markkaa rahaa ja alustava kuva talosta ja kysytään
> saako hintaan panelit kiinni, minkälaatuista penelia saa, kuinka
> paksusta tavarasta runko on, onko mökki pystytettynä, kuinka suoraksi se
> on pystytetty, onko seinissä sähköputkitukset, ... ja silleen.
Dr. Kärhä osuu nyt melkein "naulan kantaan". Ongelmana on todellakin
epäterve asetelma tavallisessa talopakettikaupassa: Täydellinen amatööri
ostajana ja rutinoitunut ammattilainen myyjänä.
On se surkea katsella, kun talopakettikauppiaat kilvan "ryssivät" laadun
ja toimitussisällön, kun asiakas ei ymmärrä tai suostu ymmärtämään muuta
kuin esitetyn loppuhinnan suuruuden vertailtaessa sitä kilpailevaan tarjouk-
seen.
> Pitäisi oikeastaan olla laki, että kaikkien talotehtaiden paketit on
> hinnoiteltava 100 tonnin välein, eli hinnat olisivat 99.900,- 199.900,-
> 299.900,- ja niin edelleen. Näin kun hinnoilla ei enää tarvitsisi
> leikkiä, ostajat voisivat vertailla haluamaansa hintaluokkaa ja
> kilpailuttaa sitä, mitä siihen rahaan saa.
Tuo kuulostaa kovin "akateemiselta ratkaisulta" eli epäilen, että se ei
toimi. Ainoa todella vertailukelpoinen tapa käydä talopakettitarjousten
vertailuun lähtee ostajan tarkoista laatumääreistä ja riittävästi
eritellystä
kokonaiskustannusarviosta. Sen jälkeen verrataan kutakin tarjousta
siihen omaan kustannusarvioon - tai tarkemmin oman kustannusarvion
osoittamaan talopakettitarjouksen "käypään arvoon" (kukin talopaketti-
tarjous tulee siis tavallaan täydentää avaimetkäteen-tarjoukseksi ostajan
omilla hinnoilla).
> Pete
>
> --
> Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
> Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
> Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
> http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
terveisin
Rauno Kangas
"vain opistotasoinen talonrakentaja"
JukkaK
Petri Kärhä wrote:
> Jos viidellä tonnilla suostut paneloimaan taloja, niin paikka on teidän!
> Minä myyn ja sinä paneloit.
Kiitos tarjouksesta, mutta ei kiitos ;-) En suinkaan tarjoutunut moiseen hommaan, vaan kyseessä
olisi summa, jonka enintään suostuisin maksamaan paneloinnin teosta. Taitais sitten jäädä itse
tehtäväksi.
> Jos tämän työn saa alle 30 tonnin, niin joko panelointi on huiskittu tai
> sitten timpureilla on epäilyttävän halpa laskutus.
No, mutta kannattaako sitä teettää kalliilla timpurilla. Esittämässäsi listassa oli jo iso läjä
"detalji" hommia jotka voi teettää sillä kalliilla timpurilla, mutta eikait sen kalliita
tunteja kannata käyttää itse panelin naulaamiseen, josta suoriutuu lähes jokainen jolla vasara
pysyy kädessä
No oli miten oli, mutta sikahintainen panelointi tuosta syntyy noilla taksoilla....
JukkaK