Lattialämmityksen tehon mitoitus ja vesieristys
k...@semel.fi.spam.wonderful.spam
WC-remonttia tehdessä keksin ajatuksen vaihtaa seinässä olevan
ryhmäkeskuksesta seinässä olevan lämpötila-anturin avulla ohjatun
patterin lattialämmitykseen. Ongelma on etten tiedä riittääkö yhden
neliömetrin alalle tuleva 80 tai 100 wattinen matto pitämään WC:n
lämpimänä siten että mattoa voisi edelleen ohjata seinässä olevan
anturin perusteella. Nykyinen patteri on ilmeisesti 500 wattinen, niin
herää epäilys riittääkö tuon 100 wattisen maton lämmitysteho vai onko
se koko ajan päällä ja lattian pintalämpö sitä myöten liian
korkea. Lattiaan tulevan termostaatin asentaminen vaatisi vielä lisää
purkutöitä ja muutoksia sähköihin, kun ohjausta ei voi enää tehdä
ryhmäkeskuksesta.
Toinen asia on vesieristys. WC:ssä ei ole lattiakaivoa, eikä pientä
seinän pätkää purkaessa tullut vastaan mitään nykyaikaista
vesieristettä. Ilmeisesti tuollaisessa tilassa ei rakennushetkellä
vaaditty sen kummempaa vesieristystä, kun siellä ei ole tarkoitus
lotrata veden kanssa. Jos nyt revin vanhat laatat lattiasta, mutta en
koske seiniin, niin millainen vesieristys tuonne kannattaa/pitää
laittaa.
--
Keijo Länsikunnas
T Soukko
> anturin perusteella. Nykyinen patteri on ilmeisesti 500 wattinen, niin
> herää epäilys riittääkö tuon 100 wattisen maton lämmitysteho vai onko
Muakin vähän epäilyttää tuon riittävyys --> en usko, että riittää.
Riippuu tietysti vessan koostakin. Jossain varmaan löytyy laskukaava tuolle.
> se koko ajan päällä ja lattian pintalämpö sitä myöten liian
> korkea.
En mä usko, että tuota lämpötilaa liian korkeaksi saa tuollaisella
matolla. Tai siis ei niin korkeaksi, että jalkoja polttaisi.
> lotrata veden kanssa. Jos nyt revin vanhat laatat lattiasta, mutta en
> koske seiniin, niin millainen vesieristys tuonne kannattaa/pitää
> laittaa.
Mitään ei pidä laittaa. Lattiakaivoton WC ei ole kostea tila. Eriasia
sitten on kannattaisiko silti. Itse laitoin aikoinaan vessaremontin
yhteydessä ihan kunnon vesieristyksen lattiaan ja nostin sen vähintään
10 cm seinille kaikkialta. Paikoin (lavuaarin ja pöntön takaa)
ylemmäksikin. Tuo lattia oli lastulevyä, betonilattian kanssa en ehkä
olisi vaivautunut.
t.Tero
Ari T?hti
> neliömetrin alalle tuleva 80 tai 100 wattinen matto pitämään WC:n
> lämpimänä siten että mattoa voisi edelleen ohjata seinässä olevan
Referenssinä, oma vajaat 3 m2 vessan kaapelin teho on 200W, ennen
tilassa oli 300W lämmityspatteri. Kaapelin tehon määräsi tässä
tapauksessa johdon pituus, pidempää ja tehokkaampaa johtoa olisi ollut
vaikea saada taiteltua lattiaan.
Tuntuu riittävän, tosin talvitestausta ei ole vielä suoritettu.
*
k...@semel.fi.spam.wonderful.spam
> k...@semel.fi.spam.wonderful.spam wrote:
> > anturin perusteella. Nykyinen patteri on ilmeisesti 500 wattinen, niin
> > herää epäilys riittääkö tuon 100 wattisen maton lämmitysteho vai onko
>
> Muakin vähän epäilyttää tuon riittävyys --> en usko, että
> riittää. Riippuu tietysti vessan koostakin. Jossain varmaan löytyy
> laskukaava tuolle.
Vessan kokonaispinta-ala on hieman yli neliömetrin (150 cm * 80 cm) ja
korkeutta on osapuilleen vakio 240 cm, joten kovin iso tuo koppi ei
ole. Jostain kun löytäisikin sen laskukaavan, niin tietäisi pääseekö
siitä pölyä polttavasta peltipatterista eroon ja voisi miettiä mihin
liitokset piilotetaan.
> En mä usko, että tuota lämpötilaa liian korkeaksi saa tuollaisella
> matolla. Tai siis ei niin korkeaksi, että jalkoja polttaisi.
Kaikissa matoissa kuitenkin mainitaan, että niitä ei saa asentaa ilman
termostaattia, joten joko se polttaa jalkoja, itsensä (ja talon) tai
poksauttelee kaakelit irti/halki, koska moinen huomautus on
vaivauduttu laittamaan.
> Mitään ei pidä laittaa. Lattiakaivoton WC ei ole kostea tila. Eriasia
> sitten on kannattaisiko silti. Itse laitoin aikoinaan vessaremontin
> yhteydessä ihan kunnon vesieristyksen lattiaan ja nostin sen vähintään
> 10 cm seinille kaikkialta. Paikoin (lavuaarin ja pöntön takaa)
> ylemmäksikin. Tuo lattia oli lastulevyä, betonilattian kanssa en ehkä
> olisi vaivautunut.
Seiniä ei nimenomaan ole tarkoitus purkaa, joten taidan vain nakutella
vanhat kaakelit irti, tasoittaa pinnan (ehkä) ja vetää
saneerauslaastilla maton paikalleen.
--
Keijo Länsikunnas
T Soukko
> Vessan kokonaispinta-ala on hieman yli neliömetrin (150 cm * 80 cm) ja
> korkeutta on osapuilleen vakio 240 cm, joten kovin iso tuo koppi ei
> ole. Jostain kun löytäisikin sen laskukaavan, niin tietäisi pääseekö
> siitä pölyä polttavasta peltipatterista eroon ja voisi miettiä mihin
> liitokset piilotetaan.
Vanhoista newsseistä löytyi tällainen:
eli on tuota noin 100 wattia/neliö muutkin käyttäneet.
t.Tero
Marko Björkroth
> Lattiaan tulevan termostaatin asentaminen vaatisi vielä lisää
> purkutöitä ja muutoksia sähköihin, kun ohjausta ei voi enää tehdä
> ryhmäkeskuksesta.
Tavanomaisen kaapelin asennus taitaa vaatia lattiatermostaatin, jotta 1)
kaapeli ei pääse ylikuumenemaan ja 2) ei synny värähtelypiiriä, jossa
lämmöt ovat ensin n tuntia päällä, kunnes lattian pintakin on lopulta
lämmennyt ja lämmittänyt huoneilman, ja sen jälkeen taas n tuntia pois
päältä. Säätöteknisesti vähän sama asia kuin yrittäisi ohjata eteenpäin
kulkevaa autoa katsomalla taustapeilistä, että menitiinköhän sitä nyt
sitten keskellä tietä vai ei.
Jos varsinaista lämmitystarvetta ei ole, vaan kyse on pelkästä
mukavuuslämmityksestä, niin silloin voisi kyseeseen tulla
pienjännitteellä toimiva saneerauskaapeli. Näissä teho on niin pieni,
ettei termostaattia tarvita ja muuntajissa taitaa olla vielä pari
tehoporrasta valittavana.
> Toinen asia on vesieristys. WC:ssä ei ole lattiakaivoa, eikä pientä
> seinän pätkää purkaessa tullut vastaan mitään nykyaikaista
> vesieristettä.
Vesieristys ei ole välttämätön, mutta sen laittoa voisi silti harkita -
pieni vaiva ja auttaa jos/kun lapset leikkivät bidé-suihkulla tms.
Marko
Petri Kärhä
<k...@semel.fi.spam.wonderful.spam> wrote in message
news:upt7q9...@semel.fi.spam.wonderful.spam...
> Kaikissa matoissa kuitenkin mainitaan, että niitä ei saa asentaa ilman
> termostaattia, joten joko se polttaa jalkoja, itsensä (ja talon) tai
> poksauttelee kaakelit irti/halki, koska moinen huomautus on
> vaivauduttu laittamaan.
Jos lämmitin on alitehoinen, niin ei se lattia voi lämmetä liikaa. Lattiasta
lämpö johtuu huoneilmaan. Huoneilmasta se taas imeytyy seiniin, ja seinät
johdattavat lämmön loppujen lopuksi pihalle. Tilanne että lattian lämpö
olisi korkea, mutta huoneilman lämpötila olisi matala on mahdoton.
Termostaatti voi käsittääkseni olla seinällä tai lattiassa. Ainoaksi
ongelmaksi jäänee se, että seinällä oleva termostaatti reagoi hitaammin. Eli
lattia voi ehtiä lämmetä hivenen liikaa, ennen kuin termostaatti katkaisee
sähköt. Ei se lattia kuitenkaan mitenkään vaarallisen kuumaksi voi kuumeta
tai niin että jotain hajoaisi. Lähinnä noi huoneen ja lattian lämpötilat voi
seilata vähän enemmän, mutta ei muuta.
Täysin ilman termostaattia ei mitään lämmitintä tietenkään kannata asentaa.
Tossakin tapauksessa sen lattian lämpötila riippuu ympäristön lämpötilasta.
Talvella lämpöhukka seinien läpi on aika suuri. Tällöin lattiasta virtaa
lämpöä vauhdikkaammin huoneilmaan ja lattian pintalämpötila pysyy matalana.
Jos ympäristön lämpötila pysyy vakaana, niin noin periaatteessa lämpötilan
voisi asettaa jonkinlaisella tehonrajoittimella, jossa ei ole termostaattia.
Tässä olisi kuitenkin se ongelma, että kun ulkolämpötila nousee, lämpöhukka
pienenee, lattian pintalämpötila kasvaa, ja sitä kautta siitä tulisikin
sitten julmetun kuuma.
Yleensä lattialämmityksen kanssa on tapana käyttää lattiaan asetettua
termostaattia, mutta kyllä seinällä olevan huonetermostaatinkin pitäisi
toimia. Mutta siis lämpötila voi seilata vähän enemmän. Tai toisaalta voi se
lämpötila olla tasaisempikin. Lattiatermarihan siis saa aikaan sen, että
lattian lämpötilaa pidetään vakiona. Ulkolämpötila vaikuttaa sitten siihen,
mikä on ilman lämpötila. Huonetermarilla taas yritetään saada huoneilman
lämpötila vakioksi, eli ulkoilman lämpötila vaikuttaa lattialaatan
lämpötilaan. Kylmällä ilmalla lattia on lämpimämpi kuin kuumalla,
huonelämpötila taas on vakio. Tämä voisi itse asiassa olla juuri se mitä
sinä haluat, mutta kääntöpuolena on siis tuo aikavakion hitaus, mikä tekee
ilman lämpötilan tarkan säädön hankalaksi. Siihen tarttisi PID säätimen,
mutta ne kaupan termarit taitaa kaikki olla ihan vaan on-off tyyppisiä
säätimiä.
Pete
Jouni Saari
<k...@semel.fi.spam.wonderful.spam> kirjoitti
viestissä:uwu20e...@semel.fi.spam.wonderful.spam...
>
> WC-remonttia tehdessä keksin ajatuksen vaihtaa seinässä olevan
> ryhmäkeskuksesta seinässä olevan lämpötila-anturin avulla ohjatun
> patterin lattialämmitykseen. Ongelma on etten tiedä riittääkö yhden
> neliömetrin alalle tuleva 80 tai 100 wattinen matto pitämään WC:n
> lämpimänä siten että mattoa voisi edelleen ohjata seinässä olevan
> anturin perusteella.
Riippuu myös siitä, onko vessa keskellä taloa, tai onko ulkoseinä- ja
ikkunapintaa kuinka paljon?
Jos vessa on keskellä taloa, ja ilmanvaihdon pelkkä poisto sitä kautta,
varmasti 100W riittää pitämään kopin lämpöisenä. Ulkoseinä ja ikkuna
vaatinee sitten oikeaa lämmitystehoakin.