Upotettu tiskipöydän kansi puutasossa
V-M Sorola
allas upotetaan (puu)tasoon mutta alkoi arveluttaa sen puutason kestäminen
altaan reunan tienoolla varsinkin?
Onhan se tietysti käsitelty ja tiivistetty mutta silti, onko kokemuksia? Voi
olla että laitetaan sitten pitempi teräksinen johon altaat ja
keittolevytkin, puutasoa sitten muualle?
kiitos V-M
Kallu
Paljon tuommoisia nykyään näkee. Olisiko asuntomessuillakaan ollut
kuin kaksi omakotitaloa joissa oli oikeat tiskipöydät. Hirvittäisi
minuakin. Ainakin meillä on tapana laittaa ruokaa, tiskata, keittää
kahvia ja tehdä kaikkea semmoista märkää hommaa keittiössä ja
nimenomaan tiskipöydällä. Ei siinä kyllä puutaso hyvin hoidettunakaan
kauan kestä. Mutta niin kai on tarkoituskin.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
otto
"V-M Sorola" <v-m.s...@luukussa.com> kirjoitti viestissä
news:cj46rg$nmh$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
janne panu
"otto" <vesa.a...@poista.pp.inet.fi> wrote in message
news:wwr5d.7$D6...@read3.inet.fi...
mutta jos laittaa kiveä, niin näyttää hyvältä ja kestää elämää (ihan vain
omana mielipiteenä, kun keittiön kaikki tasot on kivestä)
Jape
Kyllä se siellä kestää jos asennus on tehty oikein. Eikös se vesi kuitenkin
pääsääntöisesti pidetä niissä teräksisissä altaissa eikä lotrata sen veden
kanssa pitkin pöytää. Eihän se sellaiseen ole tarkoitettukaan.
Rohkeesti vaan tuumasta toimeen.
JEK
>
Hyvin toimii ja kestää kyllä sitä elämääkin. Edellyttäen että on oikein
tehty ja pintakäsitelty. Tossa pitää vain muistaa että se ei ole
tarkoitettukaan, että kun se on kerran asennettu, niin 20v voi vaan antaa
olla. Puutasot tulee ensimmäisten vuosien ajan öljytä kerran vuodessa ja
noin 3-4 vuoden jälkeen voi hekä jo jättää joka toisena vuotena öljyämättä.
Ennen öljyämistä tulee hioa pintaa hieman rikki, jolloin öljy imeytyy
paremmin. Ja hionnan yhteydessä voi toki silottaa vähän niitä "elämän"
jälkiäkin.
Mutta jos toi "kestää elämää tarkoittaa sitä että kerran tehdään ja sitte 20
vuoteen ei tehä mitään, niin silloin tällaset puutasoon upotettavat saa
kyllä unohtaa.
JEK
Tapio Viljava
"V-M Sorola" <v-m.s...@luukussa.com> wrote in message
news:cj46rg$nmh$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Oli ideana laittaa tommoinen, olikohan se nyt oikein: siis sellainen jossa
> allas upotetaan (puu)tasoon mutta alkoi arveluttaa sen puutason kestäminen
> altaan reunan tienoolla varsinkin?
Meidän keittiössä on kestänyt hyvin, olisko 15. vuosi menossa. Itse en olisi
ehkä uskaltanut laittaa, mutta kun se oli talossa valmiina. Mitään erityistä
varovaisuutta veden käytössä emme harrasta, vaan sitten kun kulloinenkin
homma on tehty, pyyhitään vesi pois rätillä.
Tapsa
Jonttu
kuitenkin.
Kannaattaa öljytä kunnolla ennen kuin laittaa kiinni. Joku sanoi, että
kannattais öljytä molemmilta puolilta, ettei levy taivu.En tiedä, mutta
omani öljysin vain toiselta puolelta ja kiero oli kun piti kiinni laittaa.
Tiskit sun muut märät asiat kun säilyttää sen altaan päällä, niin ei jää
puuhun jälkiä. Kyllä sen puun päällä voi huoletta työskennellä ja sotkea.
Pyykii vaan heti kun lopettaa. Tiskauksessa roiskuva vesikään ei mitään
haittaa vaikka seisoisi vähän pidempäänkin.
Itse oljyäisin kyllä pari kertaa vuodessa vanhemmankin tason, se kun on
pikku homma. Kuumia, siis todella kuumia, astioita ei kannata puun päälle
laskea, niistä jää helposti ruma jälki.
Lähinnä tottumuskysymyksiä nuo rajoitukset, mutta kyllähän totta on, että
kivitaso on helpompi valinta.
Puutason plussana on se, että jos käytön jäljet alkaa liikaa näkymään, niin
se on helppo hioa uudestaan aivan uuden veroiseksi (tein omani pari vuotta
käytetystä, jossa oli mm. näitä kuuman polttamia jälkiä) . Irroituksen vaiva
siinä tetysti on, mutta jos voi (osaa) itse tehdä niin menee
harrastuspohjalta. Samalla tulee uusittua silikonit kaakelien alta.
--
-jonttu
"JEK" <nh...@jippii.fi> wrote in message
news:EUC5d.1363$ms6...@reader1.news.jippii.net...
Mike
Olkaa hyvä.
Kyllä se puutasokin toki kestää jos tosiaan käsittelee kunnolla, meillä Osmo
vahalla. Me tehtiin kirsikkatasot ja siihen sellainen upotettava allas jossa
on samassa laskutaso. Tämä auttaa kovasti. Ongelmaksi on meillä tullut
itseasiassa hanan juuri joka on puun puolella. Tästäkin selviäisi jos
laittaisi sellaisen altaan jossa hanan reikäkin on. Meillä vaan oli niin
tiukka paikka ettei mennyt kuin yhden mallinen allas. Se puutasokin on
itseasiassa kooltaan lähinnä kehys tuolle altaalle...
Yksi jälki on jäänyt. Pienssä pöhnässä jäi löylynkostea pullon avaaja
pöydälle ja siinä on nyt sen kuva (=
Mika
Jape
> Kyllä se puutasokin toki kestää jos tosiaan käsittelee kunnolla, meillä
Osmo
> vahalla. Me tehtiin kirsikkatasot ja siihen sellainen upotettava allas
jossa
> on samassa laskutaso. Tämä auttaa kovasti. Ongelmaksi on meillä tullut
> itseasiassa hanan juuri joka on puun puolella. Tästäkin selviäisi jos
> laittaisi sellaisen altaan jossa hanan reikäkin on.
Mahtaako sellaista ollakkaan. EIkös se reikä tehdä sitten kun hana
asennetaan. Näin ainakin meillä.
JEK
"Jape" <jarmo.KILL...@surffi.net> kirjoitti
viestissä:4157dd6a$0$799$4b86...@news.surffi.net...
läpi.
Pekka Huhta
>Vähän muualtakin näkee että altaan reunaosa on ollut usein kostunut.
>Puhut yllä jostain tiivisteestä? Ainakaan tässä DTH:ssa ei ole
>allastason ja puupinnan välissä ei ole minkäänlaista
>roisketiivistettä, mielestäni kyllä pitäisi. Niitä siis on olemassa?
Se väli pitäisi saumata, niin ettei vesi pääse altaan alle karkuun.
Puuvenemies suosittelee Sikaflex 290:ää, sillä pysyy veneen kannetkin
tiiviinä :)
Silikoni käy laminaattipinnan ja teräksen väliin, mutta puulle se ei ole
hyvä. Joku polyuretaanipohjainen massa pitää ja pelaa puun kanssa.
>Suunnitelmissa on nimittäin tiskitason vaihtaminen ja reunan
>korjaaminen. Luulen että ne mustuneet altaanreunat saa parannettua
>peroksidikäsittelyllä (Oxygel tms).
Vesitahrat lähtevät melkein aina oksaalihapolla jos vaan puu ei ole vielä
pehmennyt. Apteekista oksaalihappokiteitä joita liuotetaan kuumaan veteen
niin paljon kuin liukenee. Sillä sitten pyyhkii ja antaa välissä vaikuttaa
jonkun tunnin niin hyvä tulee. Lopuksi huolellinen huuhdonta ensin
miedolla soodavedellä ja sitten vain vedellä.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Kare Pietilä
> On kokemusta 10 vuotta tanskalainen 1 kpl (DTH) pyökkitaso ja
> huonosti käy ellei pysty pitämään puuta koko ajan kuivana.
Mä en ole oikein koskaan ymmärtänyt tuota pyökin suosiota
joka paikassa; se kun ei tunnu kestävän oikein minkään-
laista elämää kosteudesta puhumattakaan. Toistaiseksi olen
siinä uskossa, että tiikin ohella tiskipöytänä kestäviä
puulajeja ei juuri ole olemassa ja sen tiikinkin kanssa saa
olla huolellinen (=säännöllinen öljyäminen ja huolellinen
käyttö).
--
Byrgcn hgryvnf!
V-M Sorola
Taidankin laittaa pitkälti terästä, lieden ympäristöä myöden (mulla ainakin
tuppaa rasva roiskumaan, sekin voi olla hoitaminen puutasossa) ja puuta
sitten muualle...
t. V-M
Pave
wrote:
>Itse oljyäisin kyllä pari kertaa vuodessa vanhemmankin tason, se kun on
>pikku homma. Kuumia, siis todella kuumia, astioita ei kannata puun päälle
>laskea, niistä jää helposti ruma jälki.
>
Meillä on kirsikkapuiset tasot. Tein leikkuulaudan siitä palasta,
jonka sahasin altaan paikalta. Leikkuulaudan päälle olen laskenut
suoraan uunista tulleita vuokia ja uunin peltejä, samoin kuin kuumia
kattiloita liedeltä. Ei jäljen jälkeä. En tiedä kuinka kuuma pitäisi
sitten olla.
Muutenkaan ei ole ollut mitään kummosia ongelmia tasojen kanssa.
Ovat viime joulukuussa asennetut, joten kovin pitkäaikaista kokemusta
ei ole. Astianpesukoneemme puhaltaa kuivaushöyryt suoraan tason
alapintaan, jonka tosin olen suojannut alumiinilevyllä. Tason reuna
saa kuitenkin samasta höyrystä osansa. Sitä kohtaa olen katsellut,
mutta vielä ei näy mitään muutosta.
Öljynnyt olen tasot varmaan kerran kuussa, ja kuten Jonttu mainitsikin
ei ole iso homma. On vähän niinkuin pölyjen pyyhkiminen, mutta
öljyisellä rätillä
Pave
Pekka Huhta
>Puun mustuminen johtuu kuulemma pieneliöistä ja niiden tekoset saa
>kuulemma eliminoitua esim vetyperoksidilla eli aktiivihapella.
>Miten tuon oksaalihapon pitäisi vaikuttaa, mihin se perustuu?
Puun värimuutos voi johtua lahottajapöpöistä tai sitten ihan vain puussa
olevien suolojen muutoksista. Esim. tammi tummuu raudan kosketuksesta
koska tammessa oleva parkkihappo reagoi raudan kassa. Aika moni näistä
reaktioista on jos ei nyt kokonaan palautettavissa niin ainakin
parannettavissa osittain.
Ohessa ote puuvenehommiin kirjoittamastani artikkelista joka käsitteli
näitä puun valkaisun juttuja. Soveltuu aika pitkälle tähänkin kohtaan.
----
Oksaalihappoa käytetään vaalentamaan veden aiheuttamaa sinistymää,
pinnassa olevia tahroja ja se poistaa hyvin myös ruosteen aiheuttamat
värjäytymät puusta. Tässä tapauksessa se siis on paras vaihtoehto tähän
hommaan. Happo ei juurikaan vaikuta tahraa ympäröivän puun väriin, joten
sitä voi levittää tahraa suuremmalle alueelle. Apteekista saa
oksaalihappokiteitä, joita liuotetaan kuumaan veteen niin paljon kuin
kiteitä liukenee. Tällä liuoksella pyyhitään tummunutta kohtaa ja sen
ympäristöä useaan kertaan. Lopullinen värimuutos näkyy vasta muutaman
tunnin päästä, eli hätäinen ei sovi olla. Lisää joitakin kerroksia ja
odottele jonkin aikaa. Älä kuitenkaan jätä happoa puuhun moneksi päiväksi,
se pitää neutraloida ettei se jää haprastuttamaan puuta.
Oksaalihappo neutraloidaan laimealla pesusoodaliuoksella tai jollakin
vastaavalla emäksisellä lioksella, pieniin alueisiin voi varastella
maustekaapista vaikka ruokasoodaa. Pyyhitään pintaa reilusti emäksisellä
liuoksella, annetaan vaikuttaa jonkin aikaa ja huuhdotaan vielä vedellä.
Kuivumisen jälkeen pinta on valmis kyllästettäväksi ja
pintakäsiteltäväksi.
Oksaalihappoa saa puhtaana apteekista ja pieneen sinistymään tai muuhun
töhryyn ei mene kuin joku ruokalusikallinen. Ostin monta vuotta sitten
sadan gramman pussin apteekista eikä se monta kymppiä maksanut.
Rautakaupasta ei ole puhdasta oksaalihappoa sattunut silmään, mutta nämä
pienet määrät saa kyllä apteekistakin. Ja jos koko veneen kylki on
sinelmillä niin siinä vaiheessa jo kannattaa muutenkin ottaa maalipurkki
käteen.
Kloori, yleensä tavallisen kotikloriitin muodossa valkaisee tahroja, mutta
vaikuttaa aika tavalla myös puun omaan väriin. Se on parhaimmillaan esim.
sisustuksessa olevien tahrojen ja sotkujen valkaisuun. Se on myös hyvä
aine homepilkkujen poistoon sisustuksesta. Kuitenkin niin, että veden
tekemät tahrat ovat oksaalihapon heiniä. Kloriitti poistaa tahroja samalla
tavalla kuin vaatteista, mutta valkaisee myös ympärillään olevaa puuta.
Kloriitilla valkaistaessa kannattaa yrittää pitää aine vain tahran
alueella ja tasoitella tahran ympärille joutunut aine pieneltä alueelta
ympäriltä siistiksi niin että vaalennut alue sulautuu muuhun puuhun.
Kloriitinkin vaikutus näkyy vasta ajan kanssa ja saattaa vaatia useampia
käsittelykertoja. Kuulemma uima-altaisiin käytettävä klooriseos on
ärtsympää, mutta sitä ei näillä nurkilla monellakaan ole autotallin
nurkassa odottelemassa.
Kloori neutraloidaan vain tavallisella lämpimällä vedellä. Kloriitin
hajotessa syntyy vain ruokasuolaa ja lämpö nopeuttaa hajoamista. Hyvä
kuumavesipesu ja kuivaus riittää. Varo kuitenkin sisustusvanerien kastelua
vesimäriksi ettei pintaviilu lähde kupruilemaan.
Vetyperoksidi vaalentaa tasaisesti kaiken puun. Sillä saa vaalennettua
puun pinnan aika tasaisen luonnonvalkoiseksi niin että esim. sydän- ja
pintapuun eroa on vaikea nähdä. Vetyperoksidikäsittelyn jälkeen koko puun
pinta pitää joka tapauksessa petsata ja sitä käytetään usein huonekalujen
restauroinnissa jotta saadaan sovitettua korjatun osan väri vanhaan.
Venehommissa usein uusi puu on vaaleampaa kuin vanha (mänty tummuu ja
nykymahongit ovat usein vanhoja vaaleampia jo luonnostaan). Itse en ole
juuri löytänyt sille käyttöä, mutta sillä todella saa tasaisen vaalean
pinnan puusta kuin puusta. Raaka apteekkivetyperoksidi on ärhäkkää
ainetta, maailmalla myydään runsaasti erilaisia vetyperoksidiin perustuvia
kaksikomponenttisia valkaisuaineita. Vetyperoksidi neutraloidaan
tavallisella laimennetulla pöytäetikalla.
-----
Yllä mainittuun voisi tässä hommassa lisätä että sen vetyperoksidin kanssa
pöytätaso todella saattaa vaalentua niin paljon että altaan ympärillä
onkin vaaleampi, eloton alue. Oksaalihappo ei tätä tee, eli aloita sillä
ja siirry kloriittiin tai peroksidiin vasta jos se ei auta.
Pääongelma on kuitenkin että vesi menee sisään päätypuusta sieltä altaan
reunuksen alta. Jos altaan reunan alla olevaa osaa ei saa kunnolla
suojattua niin mikään valkaisuaine ei auta, koska seuraavan tiskin vedet
ovat taas puussa.
Jos rupeat isommasti remontoimaan, niin ota allas pois, käsittele
oksaalihapolla ja öljyä reilusti. Altaan upotuksen reunat ja reunuksen
alle jäävä osa olisi hyvä käsitellä jollain vähän paremmin puuta
suojaavalla aineella, vaikka reilusti ohennetulla lakalla. Öljy näet
imeytyy sieltä päätypuusta syvemmälle aika vikkelään ja päästää veden
perässään puuhun.
Ja sitten allasta takaisin laittaessasi pistä jotain tiivistemassaa altaan
ja puun väliin. Tavallinen remppaveikko laittaisi silikonia, mutta mä niin
vierastan silikonin käyttöä puun kanssa että suosittelen silti jotain
Sian, Würthin tai vastaavan polyuretaanitiivistemassaa.
Tulipas pitkästi.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Jouni Saari
"Pekka Huhta" <pekka...@puuvene.net> kirjoitti
viestissä:phuhta.1...@kosh.hut.fi...
>Kuulemma uima-altaisiin käytettävä klooriseos on
> ärtsympää, mutta sitä ei näillä nurkilla monellakaan ole autotallin
> nurkassa odottelemassa.
>
Espoon alueelle voin kaupitella mokomaa kamaa, jos joku kaipaa vaikka 100g
100% perkloriittia. Uima-altaaseen myydään perkloriittia 5kg
jauhopakkauksina, 20m3 kohti laitetaan noin 100g mitallinen jauhoa
liotettuna veteen. Aine ei ole kovin kallista, sillä voi toki myös pestä
tavaraa. Itse olen kierrättänyt ainetta niin, että 25 litran sankoon
laitetaan altaan kerta-annos ja siellä voi desinfioida esim viinipullot tms
puhdasta tavaraa ja sitten litkun voi kaataa altaaseen käytön jälkeen.