Kiveyksen pohjatöistä
Jouko
ajoväylän kiveyksen tekeminen. Netistä olen löytänyt hieman ristiriitaista
tietoa siitä, miten pohjatyöt pitäisi tehdä. Paikka on Espoo eli ei syvää
routaa. Onko seuraavassa ehdotuksessani (otettu netistä) jotain liikaa
(rahan haaskausta) tai jotain liian vähän (ei tule hyvä)?
Saumaushiekka 0-1mm
Laatta 80 mm
Asennushiekka 30-40mm 0-8mm tai kivituhka, ei tiivistetä
Suodatinkangas
Tukikerros 300mm kahdesta osasta: 200mm 0-32mm ja 100mm karkea kivetön
hiekka
Suodatinkangas
Thermisol super200 50mm
Kuivatuskerros 200mm 0-55mm vähintään 0-32mm tai 100 mm karkea kivetön
hiekka
Suodatinkangas
Pohjamaa
Millä kuivatuskerros ja tukikerros tiivistetään, riittääkö pelkkä
perusteellinen kastelu vai vuokraanko jyrän?
Tästä kertyy noin 70cm kaivamista.
Saako muualta halvemmalla hiekkaa kuin Lohjan Rudukselta, en ole vielä
soittokierrosta tehnyt?
Kaikki vinkit & hyvät linkit tervetulleita, varmasti monella muulla on
samantyylinen projekti edessä.
Rauno Kangas
> Millä kuivatuskerros ja tukikerros tiivistetään, riittääkö pelkkä
> perusteellinen kastelu vai vuokraanko jyrän?
Jyrällä ilman muuta. Ja eikös ne kivetkin jyrätä siihen asennushiekkaan,
jota siis ei tiivistetä ennen kivien latomista - vaan kivien latomisen
jälkeen.
> Tästä kertyy noin 70cm kaivamista.
Eristeen alapuolisen kerroksen (kuivatus) voi jättää periaatteessa
kaivamattakin, jos perusmaa on riittävän läpäisevää. Muilta osin en
"lintsailisi".
> Saako muualta halvemmalla hiekkaa kuin Lohjan Rudukselta, en ole vielä
> soittokierrosta tehnyt?
Yhtenä päivä yhdeltä, toisena päivänä toiselta, saa parhaat hinnat - ei voi
sen tarkemmin ennustaa. Jos tuttavapiirissä on kaivuri- ja
kuormuriyrittäjiä, heidän kauttaan voi saada parhaat edut.
> Kaikki vinkit & hyvät linkit tervetulleita, varmasti monella muulla on
> samantyylinen projekti edessä.
Edessä on ja takanakin... rojekteja jos jonninmoisia ;-D
Jusa
news:93_Yj.4557$_03...@reader1.news.saunalahti.fi...
> routaa. Onko seuraavassa ehdotuksessani (otettu netistä) jotain liikaa
> (rahan haaskausta) tai jotain liian vähän (ei tule hyvä)?
Ainakin silmään pistää iso määrä suodatinkangaskerroksia jotka aiot haudata
pihaasi. Yleensähän suodatinkangasta käytetään pihatöissä vain kun halutaan
estää pohjalla olevaa savikerrosta pääsemästä sekoittumaan sen päällä
olevaan karkeampaan tai usein salaojahiekasta tehtyyn kerrokseen.
Näissä äkkiä löytämissäni kuvissa ei ole lainkaan suodatinkangasta, eikä ole
meikäläisenkään 10 v sitten laatoitetulla pihalla.
http://www.pihakivi.com/default.aspx?intObjectID=8432
> Millä kuivatuskerros ja tukikerros tiivistetään, riittääkö pelkkä
Meillä ainakaan ainakaan tiivistetty millään, piha ehti tosin olla
puolisentoista vuotta vesisateiden armoilla ennenkuin laatoitustyöt
aloitettiin. Asennushiekan alle tuleva sorakerros sen sijaan tiivistetään
erittäin huolellisesti. Sellainen konevuokraamon 130 kg painoinen tärykone
riittää mainiosti.
Valmista ladottua laatoitustahan ei enää jyrätä. Jos innostuu tässä
vaiheessa vielä jyräilemään niin kivet alkavat pomppia ja kivien alla oleva
asennushiekka liikkua ja laatoituksen tasaisuus kärsii. Laatoituksen yli voi
kuitenkin ajaa nopeasti kertaalleen ylitse jolloin väleissä laatoituksen
pinnalla ja väleissä oleva saumaushiekka valahtaa alas.
-jusa
lmfmis
> "Jouko" <john.sm...@microsoft.com> wrote in message
>
> news:93_Yj.4557$_03...@reader1.news.saunalahti.fi...
>
> > routaa. Onko seuraavassa ehdotuksessani (otettu netistä) jotain liikaa
> > (rahan haaskausta) tai jotain liian vähän (ei tule hyvä)?
>
> Ainakin silmään pistää iso määrä suodatinkangaskerroksia jotka aiot haudata
> pihaasi. Yleensähän suodatinkangasta käytetään pihatöissä vain kun halutaan
> estää pohjalla olevaa savikerrosta pääsemästä sekoittumaan sen päällä
> olevaan karkeampaan tai usein salaojahiekasta tehtyyn kerrokseen.
Juu, tuo kangas on savea erottamaan, ei sitä muussa tarvita. Turha on
turhaa.
Itseä pistää silmään tuo tarpeeton termisol eriste tuossa. Kyllä se
styoksikauppias haluaa sitä laittaa jokapaikkaan, mutta ei sitä tuossa
tarvita. Jos se alla oleva savi haluaa routia ei sitä estä mikään jos
ei ole lämpöä saatavilla jostain (talosta). Kalliskin on.
Tukikerros vain 0-32 sepeliä tai jos on autoa tulossa niin 0-64
sepeliä. Tollainen hiekka ei tiivisty kunnolla. Tai vielä järeämpää
sepeliä jos öljyauto käy pihalla joskus.
Sitten laittasin tuon kuivatuskerroksen jostain oikeasti
salaojittavasta tavarasta. Esim 6-16 tai salaojasepelinkin käy.
Lisäksi ojittaisin sen pohjan kaatamaan pois jonnekkin (salaojaan)
niin ei makaava vesi kiusaa siellä jäätymässä.
P3 Qla
"lmfmis" <kt1...@kolumbus.fi> wrote in message
news:61e68117-7129-4e36...@e53g2000hsa.googlegroups.com...
On 22 touko, 10:25, "Jusa" <jusaro...@miuku2.com> wrote:
> "Jouko" <john.sm...@microsoft.com> wrote in message
>
> news:93_Yj.4557$_03...@reader1.news.saunalahti.fi...
>
> > routaa. Onko seuraavassa ehdotuksessani (otettu netistä) jotain liikaa
> > (rahan haaskausta) tai jotain liian vähän (ei tule hyvä)?
>
> Ainakin silmään pistää iso määrä suodatinkangaskerroksia jotka aiot
> haudata
> pihaasi. Yleensähän suodatinkangasta käytetään pihatöissä vain kun
> halutaan
> estää pohjalla olevaa savikerrosta pääsemästä sekoittumaan sen päällä
> olevaan karkeampaan tai usein salaojahiekasta tehtyyn kerrokseen.
<Juu, tuo kangas on savea erottamaan, ei sitä muussa tarvita. Turha on
<turhaa.
mitenkäs hiekkasiltin kanssa ? tarvitaanko kangasta ?
Jyrki Juntumaa
> Itseä pistää silmään tuo tarpeeton termisol eriste tuossa. Kyllä se
> styoksikauppias haluaa sitä laittaa jokapaikkaan, mutta ei sitä tuossa
> tarvita. Jos se alla oleva savi haluaa routia ei sitä estä mikään jos
> ei ole lämpöä saatavilla jostain (talosta). Kalliskin on.
Höpöti höpöti! Lämpöä tulee maan sisästä, ja eriste estää - tai hidastaa
- allaan olevan maan jäätymistä. Jos maa ei jäädy, niin ei myöskään
roudi. Jos jotakin on epäselvää, niin se että onko alla oleva pohjamaa
ylipäätään routivaa - ja jos on, niin paksuko eriste tarvitaan.
Sora sinänsä on maalajeista suunnilleen kaikkein huonoin lämmöneriste -
eli siis sorassa pakkanen menee syvimmälle. Sora itse ei roudi, vaikka
jäätyisikin.
Alkuperäiselle kysyjälle vielä, että kai on suunniteltu _minne_ se
kuivatuskerros sen veden kuivattaa. Ja tässä suunnitelmassa soraa on
tulossa 100 tonnia, jonka lapioiminen vaatii joko konevoimaa, tai sitten
_paljon_ aikaa ja/tai miesvoimaa. Jokainen täyttökerros pitää tiivistää,
ei pelkästään päälimmäistä.
Terv JJ
lmfmis
> lmfmis kirjoitti:
>
> > Itseä pistää silmään tuo tarpeeton termisol eriste tuossa. Kyllä se
> > styoksikauppias haluaa sitä laittaa jokapaikkaan, mutta ei sitä tuossa
> > tarvita. Jos se alla oleva savi haluaa routia ei sitä estä mikään jos
> > ei ole lämpöä saatavilla jostain (talosta). Kalliskin on.
>
> Höpöti höpöti! Lämpöä tulee maan sisästä, ja eriste estää - tai hidastaa
> - allaan olevan maan jäätymistä.
Höpöti itsellesi.
Annan kotitehtäväksi kaivaa auki talvella jäätyneen maan alle laitetun
styroksin ja todistaa miten se maa jäätyy sujuvasti styroksin
kanssakin. On nähty. Ei se mitään jäätymistä estä. Hidastaa ehkä.
OT: Asutkos muuten vulkaanisella alueella kun "lämpöä tulee maan
sisästä" :-) meneeköhän lämpöpummpumiesten myyntipuheet sekaisin
todellisuuden kanssa...
Tapio V.
> Annan kotitehtäväksi kaivaa auki talvella jäätyneen maan alle laitetun
> styroksin ja todistaa miten se maa jäätyy sujuvasti styroksin
> kanssakin. On nähty. Ei se mitään jäätymistä estä. Hidastaa ehkä.
Sopivassa syvyydessä maa on styroksin päällä jäässä ja sen alla sula.
Siis myös routarajan yläpuolella.
> OT: Asutkos muuten vulkaanisella alueella kun "lämpöä tulee maan
> sisästä" :-)
Sieltäpähän sitä, maan sisästä. Mitä syvemmmälle maan pinnasta
mennään, sitä lämpimämpää maa-aines on, ja tämä lämpö siirtyy kohti
kylmää eli ylöspäin.
Tapsa
nospa...@supertel.fi
> sisästä" :-) meneeköhän lämpöpummpumiesten myyntipuheet sekaisin
> todellisuuden kanssa...
MEillä on sitten vulkaanisella lämmöllä toimiva piharakennus
perunoiden ja hillojen säilytystä varten. Seinät ja katto on turpeella
ja vastaavalla maalla eristetty, ja pysyy mokoma talven jäätymättä
ilman lämmitystä.
Matti
jyrällä. Alimmaksi taisi tulla karkeampaakin mursketta. Pihakivet siis
ladottiin suoraan tiivistetyn murskeen päälle. Latomisen jälkeen kivien
välit harjattiin täyteen saumaushiekkaa. Maapohja on hiekkamaata. Hyvin on
kestänyt jo useita vuosia.
Murskeen päälle latominen on hieman hitaampaa, kun välillä joutuu isompia
murskekiviä kääntelemään tai poistamaan, jotta pihakivi asettuu hyvin.
Jos alueelta nostetaan pois iso kivi, kanto tms josta jää syvä kuoppa, sen
täyttö on syytä tiivistää erityisen huolella. Parasta olisi, jos tasoitettu
ja tiivistetty alue saisi asettua talven yli. Keväällä voisi sitten täyttää
loput painumat ennen latomista.
M
"Jusa" <jusa...@miuku2.com> kirjoitti
viestissä:Qd9Zj.4740$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
Tuukka L.
"nos...@supertel.fi" <nospa...@supertel.fi> wrote in message
news:6d239fc0-ecc9-477c-a7fa->MEillä on sitten vulkaanisella lämmöllä
>perunoiden ja hillojen säilytystä varten. Seinät ja katto on turpeella
>ja vastaavalla maalla eristetty, ja pysyy mokoma talven jäätymättä
>ilman lämmitystä.
Taitaa se teilläkin geotermisen energian osuus tuossa piharakennuksessa olla
aika vähäinen, eiköhän suurin osa lämmöistä siinäkin ole kesävuosipuoliskon
aikana maahan sitoutunutta lämpöä.
Jusa
news:XqQZj.32$75...@read4.inet.fi...
>
> Taitaa se teilläkin geotermisen energian osuus tuossa piharakennuksessa
olla
> aika vähäinen,
Kyllä, ja Wikipedia ratkaisee tällaisen kinan sekunneissa. Suomessa
auringosta tuleva lämpö lämmittää maaperää 10 metrin syvyyteen saakka ja
vasta tuosta rajasta syvemmälle mentäessä geotermisen lämmön osuus pääsee
niskan päälle. http://fi.wikipedia.org/wiki/Maal%C3%A4mp%C3%B6
Tuossa parin metrin pihasyvyydessä kaikki maaperän lämpö on siis peräisin
auringosta, alhaalta hissuksiin hiipivä maaperän geolämpö ei ehdi kehiin
mukaan lainkaan koska aurinko on jo valmiiksi lämmittänyt maan.
Omassa laatoitetussa pihassa ei ole mitään lämmöneristekerrosta haudattuna.
Mutta melkein kaikissa pihatöiden pohjatöitä kuvaavissa ohjeissa se kyllä
näyttää nykyään olevan mukana.
Voihan olla että sopivalla savipohjaisella pihalla välissä oleva routaeriste
estää pakkasta juuri sopivasti sen verran että se ei pääse talven aikana
savikerrokseen saakka. Eikä niin muodoin routiminen eli savessa olevan veden
jäätyminen ja paisuminen ehdi päästä tapahtumaan.
Kyllähän talojen sokkelitkin eristetään routaa vastaan samanlaisella
routaeristeellä. Joku mainitsi että siellä talosta sisältä maaperään tuleva
lämpö olisi se erottava tekijä joka tekee pihan ja sokkelin
routaeristyksistä eri tapauksia.
Tämä oli vähän uutta meikäläiselle että talosta tosiaan maaperään johtuisi
noinkin suuria määriä lämpöä. Tietääkö kukaan onko asia todellakin näin?
-Jusa
Jyrki Juntumaa
> routaeristeellä. Joku mainitsi että siellä talosta sisältä maaperään tuleva
> lämpö olisi se erottava tekijä joka tekee pihan ja sokkelin
> routaeristyksistä eri tapauksia.
Erottava tekijä on myös se, että pihalla lätäkön aiheuttava pieni
routiminen voi talon kohdalla merkitä sitä, että tiiliseinä on halki. Ja
koska mahdollinen haitta siis on merkittävämpi, suhtaudutaan talojen
routaeristykseen vakavammin kuin pihojen.
> Tämä oli vähän uutta meikäläiselle että talosta tosiaan maaperään johtuisi
> noinkin suuria määriä lämpöä. Tietääkö kukaan onko asia todellakin näin?
Kyllä, mutta enemmänkin vanhemmissa taloissa. Ennen vanhaan lattiaan
laitettiin styroxia reuna-alueelle 5 tai 10 cm ja keskialueelle 5 cm jos
sitäkään. Silloin oli lattiasta maahan suuntautuva lömpövirta niin
merkittävä, että se saattoi vaikuttaa jo perustusten alla olevan maan
routimisherkkyyteen. Nykyään lattiat eristetään paremmin, joten
ulkopuolista routaeristettäkin tarvitaan enemmän. Sillä ulkopuolisella
routaeristeellä on toki sellainenkin merkitys, että se myös hidastaa
lattian alla olevan maan lämmön karkaamista harakoille, ja samoin se
ainakin yrittää pitää salaojat sulana. Soramaahan voi jäätyä talven
kylmyydestä ja lumen paksuudesta riippuen parikin metriä syvälle.
Terv JJ
Tuukka L.
"Jyrki Juntumaa" <j...@iki.fi> wrote in message
news:48384c13$0$23816$4f79...@news.tdc.fi...
> routimisherkkyyteen. Nykyään lattiat eristetään paremmin, joten
> ulkopuolista routaeristettäkin tarvitaan enemmän. Sillä ulkopuolisella
> routaeristeellä on toki sellainenkin merkitys, että se myös hidastaa
> lattian alla olevan maan lämmön karkaamista harakoille, ja samoin se
> ainakin yrittää pitää salaojat sulana. Soramaahan voi jäätyä talven
> kylmyydestä ja lumen paksuudesta riippuen parikin metriä syvälle.
Väittäisin, että homma ei ole muuttunut miksikään. Nykyään on tapana laittaa
lämmitys sinne laattaan, ts. laatta on useamman asteen lämpimämpi kuin
vanhemmissa taloissa. Tuo deltan lisäys lisää fuskua perusmaahan päin sen
verta lahjakkaasti, että 5-10 cm lisää styroxia ei taida kompensoida sitä.
VTT:n tutkimuksissa talon alla olevan perusmaan lämpötila ei ainakaan
laskemaan päin ole ollut viime vuosien tutkimuksissa (pl.
matalaenergiatalot ym. joissa alapohjassa voikin olla 25-30 cm styroxia)
Talon lämmittävän vaikutuksen maaperään päin näkee hyvin siitä, että siellä
talon alla on ympärivuotisesti noin +10 - +14C lämmintä kun taas perusmaan
vuotuinen keskilämpötila Suomessa on vähän paikkakunnasta riippuen +1 -- +4
C.