Haluaisimme valkoisen kaakeliuunin ja Kermansavella näyttää olevan tyylikkäitä vaihtoehtoja.
Jos ajatellaan puulämmityksen hyötysuhdetta, miten mahtaa toimia käytännössä tuo Kermansaven Celsiusmassarunko verrattuna vuolukivisiin tulisijoihin?
http://www.kermansavi.fi/fi/cfmldocs/index.cfm?ID=639
T: Aarre
> Jos ajatellaan puulämmityksen hyötysuhdetta, miten mahtaa toimia
> käytännössä tuo Kermansaven Celsiusmassarunko verrattuna vuolukivisiin
> tulisijoihin? http://www.kermansavi.fi/fi/cfmldocs/index.cfm?ID=639
Hyvin toimi ainakin tämä uunimalli:
http://www.kermansavi.fi/fi/cfmldocs/index.cfm?ID=197
1900 korkeana + alle 100mm korotus jossa 3 kW sähkövastukset. 50-luvun talon
olohuoneessa. Lämpö ei kylläkään tavallisten oviaukkojen kautta kovin
kummoisesti levinnyt muihin huoneisiin.
-VJ-
Meillä ollut Kerman Saven asentaja kertoi olleensa mukana tekemässä
polttohyötysuhteen Saksan ennätystä.. Suomalainen
vuolukivivalmistaja oli kakkonen niukalla erolla. Skaba kuulemma on
tiukka, paljolti kiinni harjoittelusta, kun hyötysuhteet on 90%
pinnassa, häviöt on helppo tuplata väärällä vedonsäädöllä.
ELi ne viimeiset hyötysuhdeprossat saa, kun harjoittelee
savukaasuanalysaattorin kanssa päivittäin pari kuukautta lukemaan
liekkien ulkonäköä. Saksassa kun ei saanut käyttää testissä
mittareita säädön apuna.. Normaalipulliainen ei pääse samoihin
lukuihin, eli ehkä joku 60-80% on realistinen maksimi ilman
mittareita.
Ruotsalaisia tutkimuksista muistelen, että suomalaiset pärjäsi ihan
kärkipäässä valmistusmateriaalista riippumatta. (Tulikivi, Kerman
Savi, Uunisepät, jne..)
Mun valintaperuste Kerman Saven uunille oli hyvä ulkonäkö ja
vuolukivikauppiaan paskanjauhanta, jota en jaksanut kuunnella paria
minuuttia kauempaa... Toisaalta vanhaan taloon sopii kaakeliuuni
paremmin kuin harmaa kivi.
Muistelisin jostain TM Rakennusmaailman testistä että materiaalilla
ei oikeastaan ole juuri väliä, vaan massa ratkaisee eniten. Uunin
rakentaalla ainakain maalaisjärjellä ajatellen saa kompensoitua
materiaalien erot. Palamisen tehokkuus tuskin riippuu materiaalista
mitenkään, vaan muodoista. Ja eri materiaalien hieman erilainen
lämmönottokyky on luultavasti täysin kompensoitavissa mitoittamalla
tulipesän koko ja savukanavan kierto niin että mahdollisimman paljon
lämpöä jää uunin materiaaliin joka tapauksessa.
Eli markkinapuheet että joku materiaali olisi lämmitysmielessä
parempi kuin toinen voi minusta huoletta jättää kokonaan huomiotta.
Erot tulevat muista asioista, eivät materiaalista.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
Totta, koossa on sitten eroja saman tehoisten uunien välillä.
Kahden tonnin vuolukivitakka on pienempi kuin kahden tonnin
tiilitakka. Lisäksi ne näyttävät erilaisilta, makuasia kumpi
on parempi.
Se perinteinen kaakeliuuni on malliltaan hyvä, liekit saa palaa
korkeassa tilassa rauhassa, ja vasta palokaasut kierrätetään
poskikanaviin. Eli korkean uunin toiminta on helppo saada
hyväksi materiaalista riippumatta.
Itse pidin Kerman saven kaakelointia tyylikkäämpänä
kuin kilpailijan. Kerman savi kun tekee kaakelinsa itse ja
ne on suunniteltu uunin kanssa yhdessä. Mutta sekin on
makuasia.
Sitten niitä ei-makuasioita on esim kosteuskäytös kesämökki-
käytössä, lämmityksen nopeus/varaavuus jne. Rautakamina
ei kerää kosteutta ja lämmittää nopeasti ja siihen saa laittaa
pakkasellakin kovan tulen.. Esim kaakeliuuni ei lämmitä heti,
vaan vasta parin tunnin kuluttua, ja voi jopa valuttaa vettä
sulaessaan, eikä mikään kivi/keramiikkauuni pidä esim -20 asteessa
kovasta lämmityksestä. Eli mökkikäyttöön voisi olla hyvä
laittaa kamina ja varaava uuni, ja vuolukiviuuneissa oli myös
rautasydäminen varaava malli, jossa oli myös ilmankierto
nopeaa lämmitystä varten.
Vuolukivisen uunin suurin etu lieneekin tilan säästössä, vastaavan
kokoinen (ulkomitoiltaan) tulikiven uuni painaa tuplat mitä tuo
kermansavi.
T. Juha K
Tulikiven vuolukiviuuneja saa valkoisena. En kyllä muista oliko se maalattu
vai miten väri oli saatu aikaan.
> Haluaisimme valkoisen kaakeliuunin ja Kermansavella näyttää olevan
> tyylikkäitä vaihtoehtoja.
Uuniseppien ja Kerman Saven lisäksi on muitakin vaihtoehtoja. Itse tilasin
juuri kaakeliuunin Vanamo Uunit nimiseltä firmalta Raahesta.
Itse kysymykseen en kyllä tiedä vastausta... Uunimyyjillä Vanamoa lukuun
ottamatta tuntui olevan tapana vähätellä kilpailijoidensa tuotteita. Heitä
tuskin kannattaa kuunnella.
Juha
Jos tilaa haluaa säästää, niin mitä sen vuolukiviuunin päälle säästyneeseen
tilaan yleensä asennetaan?
-VJ-
T. Juha K
On tuo Kermansaven uunin 1400 kg pikkaisen kevyt, mutta eipä talokaan joka
on eristetty 10 cm purulla ja päällä tuumainen kuitulevy, ole oikein
matalaenergiatalo. Siinä on parempi että uunista tulee lämpöä ulos jo
samana iltana kun tulet on pesässä.
-VJ-
Riippuu uunista. Tässä oli puhe siitä, että vuolukiviuuni on tuplaten
painavampi kuin 1400-kiloinen kaakeliuuni. Kolmen tonnin vuolukiviuunista -
tai tiiliuunista - tulee lämpöä huonetilaan huomattavasti myöhemmin kuin
puolet kevyemmästä uunista.
-VJ-
> Riippuu uunista. Tässä oli puhe siitä, että vuolukiviuuni on tuplaten
> painavampi kuin 1400-kiloinen kaakeliuuni. Kolmen tonnin vuolukiviuunista -
> tai tiiliuunista - tulee lämpöä huonetilaan huomattavasti myöhemmin kuin
> puolet kevyemmästä uunista.
Jos tuohon meidän nunnauuniin laittaa kovat tulet takan puolelle, niin
kyllä siitä melkolailla heti alkaa sitä lämpöä tulla, siis itse tulesta.
Tietysti jonkin aikaa kestää (jos takka on kylmä) että sitä lämpöä alkaa
tulla takan läpi. Toisella puolella oleva leivinuuni on eri asia, se ei
palamisen aikana matalan tulipesänsä vuoksi paljoa huonetilaa lämmitä.
Petteri
> Jos tilaa haluaa säästää, niin mitä sen vuolukiviuunin päälle säästyneeseen
> tilaan yleensä asennetaan?
Meillä tuli Nunnauunin takka-leivinuuni keskelle taloa, olohuoneen ja
keittiö-ruokailutilan väliin. Pidin tärkeänä sitä, että ulkovalo tulee
takan yläpuolelta (korkeus 170cm). Jos olisimme laittaneet esim.
kermansaven, olisi korkeus ollut vähintään 200cm, luultavimmin 220cm ja
uuni olisi peittänyt valoa enemmän kuin nyt. Tuohon paikkaan minusta
sopi matala vuolikiviuuni paremmin kuin korkea kermansavi tai vastaava.
Kermansavi meillä olikin kakkosvaihtoehtona ja jos takan paikka olisi
ollut eri, olisimme sen saattaneet ottaakin.
Petteri
Jos lämpö tulee ulos nopeasti, se myös loppuu nopeasti. Varaavan takan
idea on siinä että kaikki lämpö EI tule seuraavan kahdent tunnin aikana
huoneilmaan.
Tuolla:
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/92e4618677c78947b116b77870e71583/COMBI+tulokset+23.12.2002.pdf
on VTT:n oikea tutkimus erilaisten takkojen lämmöntuotosta yms
Jos linkki ei toimi ha Googlella:
"Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö"
Jude