Kysymys koskeekin vastuunjakoa taloyhtiön ja osakkeen omistajan kesken:
Kenen on kustannettava kosteussulkujen / vesierityksen tekeminen ja mistä
saisi asiaan liittyvää lakitietoutta? Kenen on vastuu
vesivahinkotapauksissa, jos remontin on asukas tehnyt täysin itse?
Kyseessä on täydellinen pinta- ja kalusteremontti.
Vesieristyksen maksaa osakas itse, paisi jos entinen vesieristys on
vaurioitunut. Jos vanhaa purkaessa löydät kosteutta rakenteista, kutsu
_heti_ isännöitsijä katselmoimaan. Uusi vesieristys kannattaa hyväksyttää
isännöitsijällä ennen pintojen tekemistä.
Asunto-osakeyhtiölaista. Hyvinvarustetussa kirjakaupassa lähellä sinua.
>Kenen on vastuu
> vesivahinkotapauksissa, jos remontin on asukas tehnyt täysin itse?
> Kyseessä on täydellinen pinta- ja kalusteremontti.
Mikäli isännöitsijä on tarkastanut vesieristyksen ja hyväksynyt sen, vastuu
kuuluu taloyhtiölle, muussa tapauksessa osakkaalle.
Vesieristyksen kustantaa taloyhtiö seinissä 120 cm suihkun mol. puolin
sekä lattian , loput asukas . Vastuu itsetehdyssä remontissa on
asukkaalla .
Märkätilojen remontointi alkaa aina yhteydenotolla isännöitsijään
jolloin käydään projekti läpi , mahd. putki- ja sähköremontit myös .
Tällä varmistetaan oma selusta . Ja jos teetät remontin , tee
kirjallinen sopimus .
junnu
ei todellakaan kuulu - automaattisesti
isännöitsijän "tarkastuksesta" ja "hyväksynnästä" huolimatta
vastuu omatoimisen remontin aiheuttamasta vesivahingosta on osakkaalla
- sekä kyseisen vesieristyksen tekijällä, mikäli hänet saadaan kiinni
vesieristeiltään täysin kunnossa olevan kylppärin omaehtoisen remontin
kustantaa ihan kokonaan aina remontin teetättäjä, eikä asunto-osakeyhtiö
- ei sitten miltään osiltaan
teetät siis remonttia, joiden tarkoitus on nostaa asumisen tasoa.
Silloin maksat sinä, koska sinähän saat myös hyödyn osakkeesi arvon
noustessa. Ellei sitten samanlaista remppaa tehdä kaikkiin
huoneistoihin yhtiökokouksen niin päätettyä, silloin taloyhtiö maksaa.
Jos taas rempan syynä olisi rakennusvirheiden korjaus, taloyhtiö
maksaisi. Tähän liittyy varsin mielenkiinoinen ennakkopäätös,
:http://www.kko.fi/ennakkoratkaisut/2003-80.htm. Sen mukaan, jos
omistaja tekee asuntoonsa asumistasoa nostavia korjauksia, jotka pitää
taloyhtiön toimesta myöhemmin purkaa rakennusvirheistä johtuvien
korjausten yhteydessä, ei taloyhtiöllä ole velvollisuutta korjata
purkamiaan rakenteita ennalleen. Riittää, että rakenteet korjataan
perustasoon (eli esim. muovimatto ja muovitapetti). Asukas siis joutuu
maksamaan perustason ylittämät rakenteet ennalleen jos taloyhtiö
joutuu ne jostain syystä purkamaan.
Ehkä joku muistaa paremmin, mutta mielestäni on olemassa kirja
asunto-oy lain tulkinnasta. Siitä saanee hyvin tietoa.
Itseäni on vähän askarruttanut se, että mikä ero on käytännöissä
riippuen siitä, asuuko kerros- vai rivitalofirmassa? Ymmärrän, että
kerrostaloasukkaan on kysyttävä hallituksen lupa vesirempassa.
Siinähän voidaan joutua katkaisemaan vesiä ja mokan sattuessa mahd.
vahingot leviää muihin asuntoihin.
Jos otan esimerkiksi firman jossa itse asun. Firma omistaa kolme
erillistaloa joista yhdessä asun siis itse. Voin katkaista omat vedet
joten vesiremppani ei häiritse muita. Jos mokaan rempassa ja vesi
kastelee hallitsemani talon rakenteita, maksan korjaukset itse ja täts
it. Lain mukaan muistaakseni en saisi tehdä vesiremontteja ilman
hallituksen (eli niiden kahden muun naapurin) lupaa, mutta en ymmärrä
mikä sen luvan merkitys on, jos otan itse täyden vastuun mahd mokista.
Voisiko ongelmia tulla, jos vika ilmenee vasta osakkeen myynin
jälkeen?
t:a*
Sellaisenaan ei mitään eroa.
Asiaan voi kuitenkin vaikuttaa se, että erityisesti sellaisissa
asunto-osakeyhtiöissä, joissa asunnot ovat erillistaloja, on usein
tehty perustapauksesta poikkeava yhtiöjärjestys joka siirtää enemmään
valtaa ja vastuuta osakkaalle. Usein jopa niin, että asunto-osakeyhtiö
ei vastaa talon rakenteista tai talotekniikasta ollenkaan, vaan kyse
on pelkästään tontin hallinnointiin tarvittavasta juridisesta
elimestä. Nykyään näitä ei taideta tehdä niin usein kuin ennen, kun
yhdelle tontille voi perustaa useampia itsenäisiä rakennuspaikkoja
myös hallinnanjakosopimuksella.
--
Pekka Taipale -- pjt at iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Asunto-osakeyhtiölaki
Yhtiön kunnossapitovastuu
Asunto-osakeyhtiölain 78 §:n mukaan yhtiö vastaa rakennusten ulkopuolisista
osista ja niiden kunnossapidosta. Yhtiön korjausvastuulle kuuluvat myös
rakenteista aiheutuvat huoneiston sisäpuoliset viat. Tällaisia ovat esim.
vesieristyksen puutteista tai vioittumisesta aiheutuvat pinnoitteiden
vauriot. Rakenteiden lisäksi yhtiön kunnossapitovastuulla on samantasoisina
huoneistoihin asennettujen lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, vesi- ja
viemärijohtojen ja kanavien sekä vesihanojen kunnossapito riippumatta siitä,
onko ne asennettu huoneistoon rakennusvaiheessa tai myöhemmin.
Yhtiö vastaa niinikään rakennuksessa käytetyistä eristeitä, kuten
huoneistojen lämpö-, ääni- ja vesieristeistä. Yhtiön vastuulla ovat myös
ulko-ovet ja -ikkunat.
"Pekka Taipale" <p...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:m3vfrfs...@dslnm.trs.ntc.nokia.com...
Mitä kommentoitavaa tarkoitat? Kyseinen pykälä alkaa:
"Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä yhtiön rakennuksen ja muiden
tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön
kesken. Yhtiöllä on kuitenkin aina oikeus suorittaa välttämätön
korjaustyö. Sikäli kuin yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty
kunnossapitovastuun jakamisesta, se jakautuu 2-4 momentin mukaan."
Sen jälkeisissä momenteissa luetellaan vastuut, jotka olivat myös
lainaamallasi sivulla.
Nämä ovat siis voimassa silloin, kun jotain muuta ei ole säädetty
yhtiöjärjestyksessä. Mutta jos yhtiöjärjestyksessä säädetään jotain
muuta, niin siltä osin 2-4 momentti ei ole voimassa.