Onko jollain kokemusta tästä?
Muina etuina olivat nopeus (ei betonia, vaan kantava palkisto), ei
routasuojausta, pienet maansiirtotyöt.
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
> Luin juuri paaluperustuksesta (ei mainos), jossa sanottiin monien muun
> etujen lisäksi olevan mm. se, ettei salaojitusta tarvita, jos
> ryömintätila pysyy kuivana kallistusten avulla.
Paaluperustus tarvitsee ympärilleen salaojat. Talon alta ne voi jättää
pois, mikäli kallistukset on kunnossa. Ja on niiden oltava, vaikka sinne
vetäisi salaojatkin.
> Onko jollain kokemusta tästä?
Meille suunnitellaan parhaillaan tuollaista. Kuvien pitäisi tulla tällä
viikolla.
> Muina etuina olivat nopeus (ei betonia, vaan kantava palkisto), ei
> routasuojausta, pienet maansiirtotyöt.
Sekoitatkohan nyt paaluperustuksen ja jonkin muun, esim Parelin valmiin
palkkiperustuksen? Meidän perustukset tehdään betonipaaluille ja niihin
tulee julmetusti betonia, metrin korkeat valetut palkit talon ympärille ja
keskelle vielä kantava linja.
Mainitsemasi hyvät puolet näyttävät äkkiseltään ristiriitaisilta. Mikäli
teet vain "pienet maansiirtotyöt", niin routivat maalajit jäävät aika
pintaan. Tällöin tarvitaan routasuojaus. Ruotsissa kuulemma tehdään
paaluperustuksia ilman routasuojauksia. Palkkien alle jätetään ilmaraot,
jolloin routa ei voi nostaa palkkeja.
Noin ihan mutu-pohjalta, minulle on jäänyt se käsitys, että palkkiperustus
tulee kalliimmaksi, kuin paikalla valettu. Nopeudessa voi olla pieni ero,
toisaalta pari ripeää timpuria tekee laudoituksen parissa päivässä.
Valmiiden palkkien yksi etu on myös, että ne voidaan asentaa talvella.
Toisaalta nekin vaatii kyllä alleen valuja.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Voipi olla, että sekoitan, olen nimittäin tämän perustusasian kanssa
hiukka pihalla.
Tämä artikkeli oli vuoden -98 Projektiuutisissa (Sininen, paksuhko
asiaa ja mainoksia täynnä oleva kirja/vihko). Tätä jaettiin
asuntomessuilla sekä PRKK:n jäsenet saavat tämän liittymisen yhteydessä.
Jutun otsikkona oli "Perustukset paaluttamalla ..."
> Voipi olla, että sekoitan, olen nimittäin tämän perustusasian kanssa
> hiukka pihalla.
Asiaan kannattaa perehtyä. Eivät ne perustusasiat loppujen lopuksi niin
kummallisilta näytä. Niissä on muutama perusvaihtoehto. Yleisin perustus
kantavalla maalla on valettu antura jonka päällä harkkosokkeli. Väli
täytetään tiivistetyllä hiekalla, jonka päälle tulee styroksit ja
lattiavalu. Huonosti kantavilla mailla yleensä paalutetaan. Paalujen päälle
valetaan antura tai valetaan koko sokkelimuuri kerralla. Sokkelimuurit voi
siis joko valaa tai käyttää valmiita palkkeja, jotka tulee valettujen
paaluhattujen varaan. Sokkelin päälle tulee joko ontelolaatat tai
liittolaatta, jonka päälle tulee styroksit ja lattia. Tietty lattian voi
tehdä puustakin rossipohjana.
Eri perustamistapoja kannattaa tutkia, opiskella ja miettiä kun valmistelee
rakennusta. Kaikissa niissä on omat tyypilliset mokansa jotka pitäisi osata
välttää. Itse en aio perustuksia tehdä, mutta haluan ymmärtää täysin, miten
taloon tuleva perustus toimii lujuusopillisesti ja kosteusteknisesti. Miten
sitä muuten pystyy tarkastamaan, että hommaan palkattu firma tekee työn
oikein? Mukavaa aivovoimistelua illalla jos ei saa unta, on miettiä mitä
kautta vesi, höyrynä tai nesteenä, valuen tai kapillaarisesti, kulkee pitkin
perustusta. Ja ennen kaikkea, miten veden kulku talon runkoon tai
lattiarakenteisiin estetään, ja mitä mokia on mahdollista tehdä. Hetken
aikaa kun miettii, niin katse kääntyy omaan tämän hetkisen asunnon lattiaan,
eikä sitten enää unta saakkaan :-)
>ruon...@my-deja.com wrote:
>
>> Voipi olla, että sekoitan, olen nimittäin tämän perustusasian kanssa
>> hiukka pihalla.
>
>Asiaan kannattaa perehtyä. Eivät ne perustusasiat loppujen lopuksi niin
>kummallisilta näytä. Niissä on muutama perusvaihtoehto. Yleisin perustus
>kantavalla maalla on valettu antura jonka päällä harkkosokkeli. Väli
>täytetään tiivistetyllä hiekalla, jonka päälle tulee styroksit ja
>lattiavalu. Huonosti kantavilla mailla yleensä paalutetaan. Paalujen päälle
>valetaan antura tai valetaan koko sokkelimuuri kerralla. Sokkelimuurit voi
>siis joko valaa tai käyttää valmiita palkkeja, jotka tulee valettujen
>paaluhattujen varaan. Sokkelin päälle tulee joko ontelolaatat tai
>liittolaatta, jonka päälle tulee styroksit ja lattia. Tietty lattian voi
>tehdä puustakin rossipohjana.
>......
>Pete
>
Niin, sitten on vissiin vielä yksi perustustapa, jota ehkä voisi
parhaiten nimittää paaluperustukseksi. Nimittäin laitetaan se paalutus
ja sen päälle palkeista talon "perustukset" paalujen päähän, mutta
niin ylös että talossa ei mikään osa ole kosketuksessa maahan. Siis
vielä paljon ilmavampi kuin rossipohja. Silloin ei sieltä maaperästä
myöskään voi siirtyä mitään kosteutta ym. talon suuntaan. Vaatii
vissiin vähän enemmän alapohjan eristeiltä ja vesi- ym. putkien
eristystä, mutta muuten kuulostaa kätevältä. Tätä perustustyyppiä
käytetään ikiroudan alueilla, eli esim. Siperian suunnalla, siksi että
se talosta karkaava lämpö ei turhaan sulata routaa talon alta ja
sitten aiheuta niitä routavaurioita ym.
Suunnilleen noin, tai ainakin sinnepäin.
Terv. Jyrki
> Niin, sitten on vissiin vielä yksi perustustapa, jota ehkä voisi
> parhaiten nimittää paaluperustukseksi. Nimittäin laitetaan se paalutus
> ja sen päälle palkeista talon "perustukset" paalujen päähän, mutta
> niin ylös että talossa ei mikään osa ole kosketuksessa maahan. Siis
> ...
> käytetään ikiroudan alueilla, eli esim. Siperian suunnalla, siksi että
> se talosta karkaava lämpö ei turhaan sulata routaa talon alta ja
> sitten aiheuta niitä routavaurioita ym.
Yksi tällainen oli tehty Lappeenrannan asuntomessuille. Lienee siellä idässä
aika kylmä talvisin :-) Tosin ei se maa kesällä näyttänyt olevan roudassa, joten
perustus lienee susi.
Oliko tämä sellainen, mistä näkyi alhaalta läpi rakennuksen toiseen
päätyyn ja paalut/pilarit olivat keskenään tuettu vaijereilla?
> Oliko tämä sellainen, mistä näkyi alhaalta läpi rakennuksen toiseen
> päätyyn ja paalut/pilarit olivat keskenään tuettu vaijereilla?
Sehän se. Taisi siitä näkyä läpi joka suuntaan.
>ruon...@my-deja.com wrote:
>
>> Oliko tämä sellainen, mistä näkyi alhaalta läpi rakennuksen toiseen
>> päätyyn ja paalut/pilarit olivat keskenään tuettu vaijereilla?
>
>Sehän se. Taisi siitä näkyä läpi joka suuntaan.
>--
Hei joo, tossa alkuperäisessä otsikossahan on kysymys salaojistakin.
Siis noin äkkiä ajateltuna tällaiseen paaluperustukseen ei tarvita
mitään salaojia. Tällä systeemillähän maailmalla tehdään rantataloja
myös "vetten päälle", joten ei siinä pari salaojaa paljoa auta.
Tietysti nykyisen hysterian aikana kuulostaisi hullulta, kun joku
väittää jättävänsä salaojat pois. Ja tuossa syst. ei myöskään tarvitse
ajaa talon alle tuhansien markkojen arvosta mursketta ym. Joo,
olisinpa vaan itsekin keksinyt tuon systeemin olemassolon pari vuotta
sitten. Vaikka ehkä sen suurimmat hyödyt eivät tule niin esiin meitin
kalliopohjalla.
Terv. Jyrki
Tämähän se oli, paalujen taakse on laitettu kovalevypalaset että
näyttäisi tukevammalta:
http://www.rapal.fi/ari/asume1.jpg
pari kuvaa muista taloista
http://www.rapal.fi/ari/asume2.jpg
http://www.rapal.fi/ari/asume3.jpg
kuvat vapaasti käytettävissä.
--
Ari J.