Kaivosta hanaan
Mika Iisakkila
kymmenen metrin päässä toisistaan sijaitsevat mökki ja saunamökki,
joihin kumpaankin pitäisi saada juokseva vesi. Kaivo tulee johonkin
siihen välimaastoon. Tilaratkaisut on tehty kymmeniä vuosia sitten,
joten kumpaankaan noista rakennuksista ei oikeastaan mitään
pumppuhuonetta tai edes -komeroa mahdu eikä haluta.
Itse en keksinyt oikein muuta älykästä ratkaisua kuin rakentaa siihen
keskelle maisemaa tulevan kaivon päälle joku yllättävänkin ruma
pömpeli, johon ahdetaan vesiautomaatti joka pumppaisi molempiin
suuntiin. Saunamökille pumpun nippa nappa saisi, mutta sitten pitää
vedellä letkuja turhan pitkään edestakaisin jos sen pitäisi palvella
molempia kohteita.
Sen sijaan vanhempi kaivonrakentajasukupolvi, joka sen mökinkin on
joskus aikaansaanut, väitti että on olemassa jotain uppopumppuja,
jotka toimisivat vesiautomaatin tavoin ilman painevaraajaakin. Onko
joku muu kuullut moisista, minä en ainakaan löytänyt nettiä selaamalla
yhtään tuollaista ratkaisua?
Jos sellaisia ei ole, niin tulisiko mitään sellaisesta konfiguraatiosta,
jossa kaivossa on uppopumppu ja kaivon yläpäässä T-haara, jonka
toisessa päässä on varsinainen mökki ja toisessa saunamökkiin
sijoitettu painevaraaja? Mökin, jossa tarpeena on lähinnä tiski ja
ruoanlaitto, käyttöpaine menisi siis tavallaan edestakaisin koko
putkiston matkan...
Pumpun puskukorkeudesta ei pitäisi tulla ongelmaa eikä myöskään kaivon
syvyydestä, ennemminkin lienee pähkäilyn aiheena saada sen vertaa
kaatoa että saa putket tyhjiksi syksyllä. Talvikäyttötarvetta tuskin
tulee.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Ari H
> Aiheesta "vapaa-ajan asunnon vesihuolto" seuraavaa: onpi muutaman
> kymmenen metrin päässä toisistaan sijaitsevat mökki ja saunamökki,
> joihin kumpaankin pitäisi saada juokseva vesi. Kaivo tulee johonkin
> siihen välimaastoon. Tilaratkaisut on tehty kymmeniä vuosia sitten,
> joten kumpaankaan noista rakennuksista ei oikeastaan mitään
> pumppuhuonetta tai edes -komeroa mahdu eikä haluta.
Miksi tarvittaisiin pumppuhuone tai edes -komero? Pumppu vaan
jonnekin tiskipöydän tms. alle ilman painevesisäiliötä.
> Itse en keksinyt oikein muuta älykästä ratkaisua kuin rakentaa
> siihen keskelle maisemaa tulevan kaivon päälle joku yllättävänkin
> ruma pömpeli, johon ahdetaan vesiautomaatti joka pumppaisi molempiin
> suuntiin. Saunamökille pumpun nippa nappa saisi, mutta sitten pitää
> vedellä letkuja turhan pitkään edestakaisin jos sen pitäisi palvella
> molempia kohteita.
Mitähän noi pumput maksaa? Oma pumppu kumpaankin päähän?
Samalla vähän vikasietoisuutta, ja kunhan molempia pumppuja
käyttää säännöllisesti, niin periaatteessa kestää kaksi kertaa
niin kauan kuin yksi pumppu jota käytetään tuplasti enemmän.
> Sen sijaan vanhempi kaivonrakentajasukupolvi, joka sen mökinkin on
> joskus aikaansaanut, väitti että on olemassa jotain uppopumppuja,
> jotka toimisivat vesiautomaatin tavoin ilman painevaraajaakin. Onko
> joku muu kuullut moisista, minä en ainakaan löytänyt nettiä
> selaamalla yhtään tuollaista ratkaisua?
Eli ehdotan vesiautomaatiksi imevää pumppua. Siis oletan nyt että
veden maksimi imukorkeus ei ylity.
> Jos sellaisia ei ole, niin tulisiko mitään sellaisesta
> konfiguraatiosta, jossa kaivossa on uppopumppu ja kaivon yläpäässä
> T-haara, jonka toisessa päässä on varsinainen mökki ja toisessa
> saunamökkiin sijoitettu painevaraaja? Mökin, jossa tarpeena on
> lähinnä tiski ja ruoanlaitto, käyttöpaine menisi siis tavallaan
> edestakaisin koko putkiston matkan...
Toimintamalli siis olisi, että imupumppu on jossain tiskipöydän
alla, eteisen nurkassa kenkätelineen alla tms. Hanan vieressä
on pumpun on/off-kytkin ja hanan alla ämpäri jossa on kauha.
Vettä saa enemmän kerrallaan kaatamalla ämpäristä tai kevyemmin
sillä kauhalla, ja ämpäriin sitä valuu lisää nappia painamalla.
Primitiivistä, mutta toimii kuin junan vessa. Ei silti ehkä
juuri sitä mitä haet, kunhan ehdottelen hassuja :-)
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
Mika Iisakkila
> Miksi tarvittaisiin pumppuhuone tai edes -komero? Pumppu vaan
> jonnekin tiskipöydän tms. alle ilman painevesisäiliötä.
Ei ole tilaa. Jo 15-30 -litraisen lämminvesivaraajan ahtamisessa
johonkin järkevään koloon keittiössä on tekemistä (tällä erää on
jäämässä alakaappeja allaskaapin ja yhden laatikoston verran). Plus
sitten saa paskahalvauksen kun muutaman metrin päässä oleva pumppu
päättää pörähtää käyntiin juuri kun on saanut unen päästä kiinni...
> Mitähän noi pumput maksaa? Oma pumppu kumpaankin päähän?
Vesiautomaatteja mallia kiinanpaska saa nykyään satasella (ja minun
puolestani sen hintaisia pumppuja voi uusia vaikka joka kesä, joten se
kestävyyskään ei ole kriteeri kuin em. vanhemmalle sukupolvelle...).
Sijoitus tässä on ongelma -- sisällä se olisi tietenkin siitä kiva,
että se ei automaattisesti kajahtaisi paskaksi ensimmäisillä
yöpakkasilla jos ei ole tyhjennetty, mutta ks. edellinen kappale.
> Toimintamalli siis olisi, että imupumppu on jossain tiskipöydän
> alla, eteisen nurkassa kenkätelineen alla tms. Hanan vieressä
> on pumpun on/off-kytkin ja hanan alla ämpäri jossa on kauha.
Ei perkele :-) Kyllä siitä lähdetään, että keittiön tiskipöydässä on
vipuhana, josta kääntämällä tulee sekä kuumaa että kylmää vettä.
Tiskaaminen järvestä kannetun ja hellalla lämmitetyn veden kanssa on
sellainen projekti, että se riitti tämän kesän jälkeen, eikä se
hirveästi järvestä kantamis -osuuden poistamisella helpotu...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Ari H
> vipuhana, josta kääntämällä tulee sekä kuumaa että kylmää vettä.
No sitten... :-) Ja kun nyt uudestaan katsoin, niin kyllähän
se "varaaja"-sana alkuperäisessä viestissäsi ainakin kerran
esiintyikin...
> Tiskaaminen järvestä kannetun ja hellalla lämmitetyn veden kanssa on
> sellainen projekti, että se riitti tämän kesän jälkeen, eikä se
> hirveästi järvestä kantamis -osuuden poistamisella helpotu...
Kyllä se oikeastaan aika oleellisesti helpottuu (kunhan on
puuhella, jossa on "varaajassa" eli 10l+ kattilassa koko ajan
periaatteessa kiehuvaa-lämmintä-haaleaa vettä), jos tiskaustapa
kuitenkin on perinteinen "altaassa vettä". Itse asiassa silloin
on kiva kun saa altaan täyteen "heti" kaatamalla, eikä tartte
valutella hissukseen hanasta. Ja kun on kaivosta kyse, niin
ei muuten ole mitenkään sanottua, että siitä sitten kuitenkaan
riittää vettä esim juoksevan hanan alla huuhteluun, jos sellainen
tiskaustapa on visioissasi ;-). Niin ja yksiotehanoissa on se,
että menevät kuulemma aika helposti rikki pakkasessa (siis pitää
tyhjentää hyvin, eikä saa koskea vipuun kun ovat "jäässä").
Mutta jos vettä riittää, pakkaskeleillä mökillä ei edes olla
ja kaivovesikin on juomakelpoista suoraan kaivosta nostettuna
ilman kiehumista, niin totta kai moderni vesisysteemi on eri
planeetalta kuin perinteiset ämpäri-kattila-kauha -systeemit.
Matti
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:irj2q5...@pingrid.fi.invalid...
> Aiheesta "vapaa-ajan asunnon vesihuolto" seuraavaa: onpi muutaman
> kymmenen metrin päässä toisistaan sijaitsevat mökki ja saunamökki,
> joihin kumpaankin pitäisi saada juokseva vesi. Kaivo tulee johonkin
> siihen välimaastoon. Tilaratkaisut on tehty kymmeniä vuosia sitten,
> joten kumpaankaan noista rakennuksista ei oikeastaan mitään
> pumppuhuonetta tai edes -komeroa mahdu eikä haluta.
Onhan pumppusysteemeitä aikapaljon myös kaivossa,joku teline vedenpinnan
yläpuolella mihin pumppu on asennettu.
Matti Pakkanen
http://www.pumppulohja.fi/p_lohja/esitteet/Uppo_PYKE.pdf tuolla
mökkiratkaisuja joissa painesäiliötä ei tarvita. Jos pumpun
takaiskuventtiilin jättää pois tyhjentyy alamäkeen vedetty vesijohto
itsestään, ennen talvikautta tulee hanat kyllä puhaltaa tyhjiksi. Nämä
merkkipumppupaketit ovat älyttömän kalliita (1500?), kuulin että
markkinoilla olisi nyt mökkikäyttöön 250? paketti (55m nostolla) ilman
painesäiliötä, täytyy poiketa katsomaan tutun vinkin perusteella (en usko
ennekuin näen).
M.P
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:irj2q5...@pingrid.fi.invalid...
Antti
Meillä oli kotona seuraava järjestely:
Kaivossa uppopumppu, ei tosin mallia halpa vaan joku ihan kunnon peli,
ajalta ennen halpispumppuja. Painesäiliö oli talossa sisällä, matkaa
kaivosta n. 30m Kaivossa oli T-haara, josta meni putki saunalle, joka
sijaitsi kaivon vieressä. Myöhemmin systeemiin liitettiin vielä
porakaivo siihen kaivon ja painesäiliön väliin. Käytettävä kaivo
valittiin katkaisijasta, sen mukaan paljonko perhettä oli kotona.
Rengaskaivon vesi oli hyvää mutta sitä oli turhan vähän, ja porakaivon
vesi oli hapetonta, ts. siinä oli ikävä makuvika mutta vettä oli reilusti.
Omaan kämppään kun suunnittelin vesien laittoa, niin yksi myyjä tarjosi
ratkaisua jossa ei olisi ollenkaan painesäiliötä, vaa aina kun paine
verkossa laskee eli kun hana avattaan, pumppu pärähtää kaivossa
käyntiin. Päädyin kuitenkin vesiautomaattiin. En vaan muista minkä
merkkinen pumppu oli tarjolla :(
Liekö näistä horinoista mitään apu.....
Antti
Uljas Vauhti
>
> Itse en keksinyt oikein muuta älykästä ratkaisua kuin rakentaa siihen
> keskelle maisemaa tulevan kaivon päälle joku yllättävänkin ruma
> pömpeli, johon ahdetaan vesiautomaatti joka pumppaisi molempiin
> suuntiin. Saunamökille pumpun nippa nappa saisi, mutta sitten pitää
> vedellä letkuja turhan pitkään edestakaisin jos sen pitäisi palvella
> molempia kohteita.
No mikset laita vesiautomaattia kaivon kannen alle ?
> Jos sellaisia ei ole, niin tulisiko mitään sellaisesta konfiguraatiosta,
> jossa kaivossa on uppopumppu ja kaivon yläpäässä T-haara, jonka
> toisessa päässä on varsinainen mökki ja toisessa saunamökkiin
> sijoitettu painevaraaja? Mökin, jossa tarpeena on lähinnä tiski ja
> ruoanlaitto, käyttöpaine menisi siis tavallaan edestakaisin koko
> putkiston matkan...
Toimisi tuokin.
--
Uljas
Timo Neuvonen
> sitten saa paskahalvauksen kun muutaman metrin päässä oleva pumppu
> päättää pörähtää käyntiin juuri kun on saanut unen päästä kiinni...
>
kaivolla. Niissä halvoissa "vesilaitoksissa" on aika ikävä käyntiääni.
--
TiN
Timo Neuvonen
> vedenpinnan yläpuolella mihin pumppu on asennettu.
>
--
TiN
S
>> Onhan pumppusysteemeitä aikapaljon myös kaivossa,joku teline
>> vedenpinnan yläpuolella mihin pumppu on asennettu.
>>
> Ankea paikka jos tarttee huoltoa...
Nostettava teline jollon sen pumpun saa kiskaistua nopeasti ylös, sekä
tietystä tätä silmälläpitäen suunnitellut liitännät.
-S-
Juha Enden
> Aiheesta "vapaa-ajan asunnon vesihuolto" seuraavaa: onpi muutaman
> kymmenen metrin päässä toisistaan sijaitsevat mökki ja saunamökki,
> joihin kumpaankin pitäisi saada juokseva vesi. Kaivo tulee johonkin
> siihen välimaastoon. Tilaratkaisut on tehty kymmeniä vuosia sitten,
Mummolassa on pumppu kaivossa veden alla, moottori kaivon kannen päällä.
Toiminut yli 15 vuotta ongelmitta. Moottori on toimitukseen kuuluneessa
siistissä kotelossaan ja aikas paljon siistimpi/huomaamattomampi kuin
joku koppi"pömpeli". Painevaraaja on kellarissa. Kaivo on reilusti
alempana noin sadan metrin päässä ja putki menee maan pinnassa, joka
viettää tasaisesti kaivolle (metsitettyä peltoa). Putki valuu tyhjäksi
kaivoon ja painevaraajan lähellä on joku hieno venttiili, joka päästää
ilmat ensin pois käyntijakson alettua. Toimii siis talvellakin,
viimevuodet ollut kyllä käytössä vain kesäisin.
Eikös tuommoinen kävisi mökillesi kuin nenä päähän? Jompaan kumpaan
rakennukseen pieni painevaraaja (lyhyet matkat ja putket), kaivolla
haaroittaen putki molempiin rakennuksiin. Se kaivon kannella oleva
sähkömoottori pitää paljon pienempää ääntä kuin koko pumppu.
Moottoreineen en tavallista pumppua kyllä kaivoon (veden pinnan
yläpuolelle) laittaisi. Niitä tuskin on suunniteltu ihan niin kosteisiin
olosuhteisiin - kestävyys ja sähköturvallisuus joutuisivat koetukselle.
Tuon pumpun valmistajaa/merkkiä en kyllä tähän hätään muista. Voin
tarkistaa tarvittaessa.
- Juha
Matti
> yläpuolelle) laittaisi. Niitä tuskin on suunniteltu ihan niin kosteisiin
> olosuhteisiin - kestävyys ja sähköturvallisuus joutuisivat koetukselle.
Kyllä tuo systeemi oli aika yleinen takavuosina maaseudulla
pienviljelytiloilla,muutama lehmä ym elikoita niin vettä kului todella
paljon ja kun kaivosta imukorkeus oli yli 8 metriä niin kaivo ainoa
mahdollinen sijoituspaikka pumpulle.Keväällä lumen sulamisaikoihin kaivon
vedenpinta nousi usein niin paljon että pumppu jäi vedenpinnan alle niin
tulivat sillä tutuiksi nuo kaivopumput.Eihän se mikään ihanteellinen paikka
ollut,enimmäkseen uusittiin pumppu-moottori kokonaan kun pultit oli niin
tukevasti ruosteessa ettei toivoakaan saada auki.Sittemmin tuli joitakin
ejektoripumppuja joilla ei yli 10metrin imukorkeus enää rajoittanut pumpun
toimintaa ja noita pystyi sijoittamaan putken yläpäähän sisätiloihin
> Tuon pumpun valmistajaa/merkkiä en kyllä tähän hätään muista. Voin
> tarkistaa tarvittaessa.
Kotimainen "Ratko" merkkinen oli aikoinaan tuollainen kaivon kannelle
sijoitettava pumppu jossa käyntijakson jälkeen vesi valui putkista takas
kaivoon ja sitä pystyi käyttämään myös talvella.Siinä oli moottori
kaivonkannella ja pumppu pitkän akselin päässä kaivossa vedenpinnan alla.
J.P
"Matti" <mas...@phnet.fi> kirjoitti
viestissä:%VRUg.26137$Re2....@reader1.news.jippii.net...
>> Moottoreineen en tavallista pumppua kyllä kaivoon (veden pinnan
>> yläpuolelle) laittaisi. Niitä tuskin on suunniteltu ihan niin
>> kosteisiin
>> olosuhteisiin - kestävyys ja sähköturvallisuus joutuisivat koetukselle.
>
> Kyllä tuo systeemi oli aika yleinen takavuosina maaseudulla
> pienviljelytiloilla,muutama lehmä ym elikoita niin vettä kului todella
> paljon ja kun kaivosta imukorkeus oli yli 8 metriä niin kaivo ainoa
> mahdollinen sijoituspaikka pumpulle.Keväällä lumen sulamisaikoihin
> kaivon
> vedenpinta nousi usein niin paljon että pumppu jäi vedenpinnan alle niin
> tulivat sillä tutuiksi nuo kaivopumput.Eihän se mikään ihanteellinen
> paikka
> ollut,enimmäkseen uusittiin pumppu-moottori kokonaan kun pultit oli niin
> tukevasti ruosteessa ettei toivoakaan saada auki.Sittemmin tuli joitakin
> ejektoripumppuja joilla ei yli 10metrin imukorkeus enää rajoittanut
> pumpun
> toimintaa ja noita pystyi sijoittamaan putken yläpäähän sisätiloihin
Joo ei tuommonen kosteus pitäisi liikaa olla pumppu itsessään kostuu
yleensä jo tiivistyvästä ilmankosteudestakin missä tilassa hyvänsä
muutenkin ja moottorit ovat aika hyvin koteloituja eli esim.
roiskevesikään ei tuota ongelmia (IP 54)
Uljas Vauhti
> Sittemmin tuli joitakin
> ejektoripumppuja joilla ei yli 10metrin imukorkeus enää rajoittanut pumpun
> toimintaa ja noita pystyi sijoittamaan putken yläpäähän sisätiloihin
>
minkäänlaisella pumpulla.
--
Uljas
Ismo Salonen
Jep, ejektoripumppu ei varsinaisesti ime. Mutta sillä kyllä saa syvältä
vettä otettua, mulla tulee 80 metristä. Koneisto on kaivon kannen alla,
kaksi putkea lähtee pohjaa kohti ja yksi taloon. Eikä ole jäätynyt eikä
ruostunut.
Kun joskus liittyy kunnallistekniikkaan niin voikohan tuon
hyödyntää vaikka lämpöpumpulle ? taitaa olla 100 metriä hiukan liian
vähän isommalle talolle.
Muistini mukaan n. 13 metrin nostamiseen tarvitaan tyhjiö imupuolelle,
ilmanpainehan sen nostotyön tekee. Vai oliko raja-arvo vieläkin
alempana ?
ismo
Petri Soini
> Kun joskus liittyy kunnallistekniikkaan niin voikohan tuon
> hyödyntää vaikka lämpöpumpulle ? taitaa olla 100 metriä hiukan liian
> vähän isommalle talolle.
>
samanlaisen viereen, ei keruupiirin haaroittaminen ole ongelma.
Ehkä jopa yhdistetty pintamaa/kaivo lämmönkeruukin on mahdollinen,
mutta ne kannattaisi varmaankin kytkeä sarjaan.
> Muistini mukaan n. 13 metrin nostamiseen tarvitaan tyhjiö imupuolelle,
teoreettinen raja on n. 9.8 metriä vakioilmanpaineessa.
> ilmanpainehan sen nostotyön tekee. Vai oliko raja-arvo vieläkin
> alempana ?
>
Käytännön raja veden nostamiseen imemällä on n.7 metriä, koska kovassa
alipaineessa vesi alkaa höyrystyä ja pumppuun tulee "ilmatasku".
Pete
Mika Iisakkila
kuin itse kaivon sijoituksesta -- käytin yhden illan imuroimalla
kaiken netistä löytyvän kaivonrakennuksesta, ja täytyy sanoa että
tieto taas kerran lisäsi tuskaa).
Tällä erää näyttäisi siltä, että saunamökin eteiseen tulee
painevaraaja + pumpun ohjaus, ja pumppu on sitten jossain.
Pumppulohjalta saisi hienon ja kalliin ratkaisun ilman
siemenvesipelleilyjä, Saukko-uppopumppu ja joku pienemmän pään
kalvoastiallinen vesiö luokkaa tonnin. Vesiönä voisi tietysti soveltaa
jotain jo pumpustaan halkijäätynyttä vesiautomaattia. Paljonko se
kuuluisa venäläinen uppopumppu jaksaa kehittää painetta?
Tässä ongelmaksi jää sieltä saunamökiltä varsinaiseen tuleva
painevesijohto. Se kulkee notkon kautta, eli ainakaan valuttamalla
sitä ei saa tyhjäksi. Kestääkö muovinen käyttövesiputki jäätymistä?
Mahdollisesti tarpeellista kevätsulatusta varten siihen voisi vetää
lämmityskaapelin, mutta ei sitä koko talvea aleta päällä pitämään.
Pumppuja ilmeisesti löytyisi painesäiliöttömiinkin ratkaisuihin,
mutta se on silloin paineiskujen vuoksi aika kovilla, varsinkin
jos laitan ne haikailemani (jäätymisaroiksikin mainitut) vipuhanat.
Vesiautomaatti kaivon kannellakin on vielä harkinnassa. Kannen alle en
sitä taida pistää, koska jatkuva kaivossa kiipeily huoltohommissa ei
oikein hotsita, eivätkä ne halpavehkeet siellä kosteudessa kauaa kestä
kumminkaan.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Kai
> Kestääkö muovinen käyttövesiputki jäätymistä?
Ainakin se yleinen sininen PEX-putki kestää. Mulla ollut järvessä jo
kolme talvea eikä ongelmia.
Kai
J.P
"Kai" <k...@net.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:4524e32e$0$16501$39db...@news.song.fi...
Joo kyllä kestää on parinkymmenen vuoden kokemus asiasta, isompi osa
ajasta vanhasta ohuempiseinäisestä mutta myös nykyinen "siniraita" on
kestänyt.
Kai
Sininen on itse asiassa paksumpiseinäistä, sitä käytetään mm pumppujen
imupuolella. Mutta on mulla sitä siniraitaistakin ja senkin olen antanut
talvella jäätyä, ei oo ollu onkelmia.
Kai
--