Saunan/PH:n katon alaslaskutilan tuuletus
Pasi
Saunan sisäkattoon tulee yleensä uretaanilevyä (sauna-satu) joka aika hyvä
lämmöneriste. Jotta
alaslaskutilan tuuletus toimisi, sehän edellyttäisi lämpötilaeroa ylä- ja
alaosassa, tai sitten
koneellista apua. Varsinkin jos alaslaskutila on matala, niin kuin se
pesuhuoneen puolella
yleensä on. Siellä taitaa olla parasta laittaa sauna-satu höyrynsulkumuoviin
kiinni, eli ei
jättää tilaa lainkaan? Kuinka isot reiät välitilaan pitäisi järjestää, jotta
voitaisiin puhua
tuuletuksesta eikä vain yhteisestä ilmatilasta viereisten huoneiden kanssa?
Kun kerran sauna-satu on hyvä eriste, alaslaskutila voi -30 asteen
pakkasilla olla monta
astetta viileämpi kuin huonetila. Eikös tuossa ole riski, että huoneilman
kosteus tiivistyy
höyrynsulkumuovin alapintaan, joka linee kylmin paikka, kun tila kerran
tuuletetaan
huonetilaan? Vai olisiko järkevämpää laittaa uretaanilevyn tilalle pelkkä
alumiinipaperi, jolloin
alaslaskutila on lähes huoneen lämpötilassa (mutta tila kuumenee
tarpeettomasti saunomisen
aikana, ja vaatii myös pidempää lämmitystä, ainakin teoriassa)?
Jokainen lienee kuullut "ohjeen", jonka mukaan alaslaskutilan läpi tulevaan
poistoilmaputkeen
kannattaisi porata pieni reikä, jolloin tilassa olisi pieni alipaine. Onko
tuo yleinen/harvinainen
käytäntö vai käytännössä toivoton yritys?
-Pasi
moon1
Jos on niin alaslaskuun sitä ei kuulemma laiteta eli kahta höyrynsulkua ei
päällekkäin vaikkakin olisi yli metrikin seuraavaan höyrynsulkuun.
Meillä höyrynsulku tuli tehtyyn kattoon pesuhuoneen kohdalla ja alaslaskuun
sitä ei saanut laittaa, alaslaskuun laitettiin pelkästään paneli, ei muuta.
Samoin tein 10mm poralla reiät tuuletusputkiin tuolla välitilassa.
moon1
"Pasi" <us...@nomail.com> wrote in message
news:QnJUg.39654$_k2.7...@news2.nokia.com...
P. Kärhä
"moon1" <mo...@jippii.fi> wrote in message
news:nu3Vg.26511$SS7....@reader1.news.jippii.net...
> Onkos sinulla jo tuon alaslaskun yläpuolella jo ennestään
> höyrynsulkumuovi? Jos on niin alaslaskuun sitä ei kuulemma laiteta eli
> kahta höyrynsulkua ei päällekkäin vaikkakin olisi yli metrikin seuraavaan
> höyrynsulkuun.
> Meillä höyrynsulku tuli tehtyyn kattoon pesuhuoneen kohdalla ja
> alaslaskuun sitä ei saanut laittaa, alaslaskuun laitettiin pelkästään
> paneli, ei muuta.
> Samoin tein 10mm poralla reiät tuuletusputkiin tuolla välitilassa.
Makuja on monia. Meillä on muuten sama konstruktio, mutta tuossa
alaslasketussa katossa on höyrysulku ja vieläpä tiiviisti liimattuna
seiniin. Saunassa tuo höyrynsulku on alumiinipaperia, pasuhuoneessa sitä
sinistä muovikalvoa. Nuo putkeen poratut reiät imevät ilmaa viereisistä
huonetiloista, mikä pitää huolta onteloon mahdollisesti jostain tulevasta
kosteudesta.
Peté
Pasi
nyt laitan suosittua (?)
sauna-satua niin tulee eristyskin kuntoon. Periaatteessa alhaalla voisi olla
höyrynsulkumuovikin
+ villat muuten, mutta muovi ei kestä saunan lämpötiloja (eikä ole näköjään
alumiinipaperikaan
ihan kunnolla kestänyt). Alaslaskussa höyrynsulkuna tosiaan toimii
alumiinipaperi, kuten Pete
mainitsi - tai sitten esim. sauna-satu. Katon sulku pitää tiivistää seinien
höyrynsulkuun, myös PH:ssa.
Periaatehan on sellaanen, että sauna ja pesuhuone pitää olla hermeettisesti
suljettuja
koppeja. Välitila katossa tuuletellaan muualle. Sen katsotaan kuuluvan
samaan ilmatilaan
kuin ympäröivät huoneet. Tuosta välitilan tuuletuksesta ei vain kovin paljon
juttua näytä
olevan, yritän selvittää millä konsteilla se parhaiten toimisi.
Pete (ja muut): Onko tuo 10mm reikä (yksi?) jokin kirjoittamaton sääntö?
Löytyykö
enemmän faktaa aiheesta?
-Pasi
"P. Kärhä" <petri...@tkk.fi> wrote in message
news:eg2kfh$c7c$1...@epityr.hut.fi...
Rauno Kangas
> Onkos sinulla jo tuon alaslaskun yläpuolella jo ennestään
> höyrynsulkumuovi? Jos on niin alaslaskuun sitä ei kuulemma laiteta eli
> kahta höyrynsulkua ei päällekkäin vaikkakin olisi yli metrikin seuraavaan
> höyrynsulkuun.
> Meillä höyrynsulku tuli tehtyyn kattoon pesuhuoneen kohdalla ja
> alaslaskuun sitä ei saanut laittaa, alaslaskuun laitettiin pelkästään
> paneli, ei muuta.
> Samoin tein 10mm poralla reiät tuuletusputkiin tuolla välitilassa.
Edellisen kerran, kun tästä asiasta tässä ryhmässä keskusteltiin, soitin
ilmastointilaitetopimittajani tekniseen tukeen ja päivitin myös omat silloj
virheelliset kosteiden tilojen leikkaukset ajan tasalle. Ja
ilmastointilaitetoimittajan nimenomainen ohje oli: Ei missään tapauksessa
reikiä poistoilmakanavaan alasklaskun yläpuolella. Ja syitä oli kaksi.
Ensinnäkin ilman virtaussuunnan pitää alaskaseton katon ja seinän rajassa
olla kosteaan tilaan päin - eikä päinvastoin. Toinen syy oli ilmanvaihdon
hallittavuus, joka on huonompi, jos "putket vuotaa".
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
http://www.taloapu.fi/
P. Kärhä
> Pete (ja muut): Onko tuo 10mm reikä (yksi?) jokin kirjoittamaton sääntö?
> Löytyykö
> enemmän faktaa aiheesta?
Tuosta tuntuu olevan vaikea löytää mitään suosituksia, kun ei koko
hommaakaan jostain syystä suositella. Se on sellainen epävirallinen kikka,
mitä ei esim. piirretä eikä mitoiteta LVI-kuviin. Mulla on saunassa vissiin
kolme reikää tehtynä popniittiterällä. Ja pesuhuoneessakin on jotain reikiä.
En kyllä muista enää että montako. Olisi vissiin pitänyt kirjoittaa ylös
LVI-suunnitelmaan venttiilin kohdalle, mutta kun ei silloin tullut mieleen.
Yläkerran kylppärissä ei mennyt putkea sopivassa paikassa ollenkaan. Sinne
vetäisin ilmanvaihtoputkesta kahden metrin pätkän 20 mm sähköasennusputkea.
Ilmavirtaa rajoittaa ilmanvaihtoputken kylkeen porattu 10 mm halkaisijainen
reikä.
En kyllä usko että tuo reiän koko on kovin kriittinen, kun ei sinne mitään
kosteutta kuuluisi mennä (Olettaen että liimaat ne sauna-satusi saumat
kunnolla esim. uretaanivaahdolla ja vedät päälle alumiiniteippiä). Joskus
nuo reiät kai voidaan jättää poraamattakin, jos huonetilan reunoilla on
kunnon aukot, joista ilma pääsee vaihtumaan muiden huoneiden
kattorakenteisiin.
Peté
P. Kärhä
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote in message
news:D95Vg.26563$1H.1...@reader1.news.jippii.net...
> ilmastointilaitetoimittajan nimenomainen ohje oli: Ei missään tapauksessa
> reikiä poistoilmakanavaan alasklaskun yläpuolella. Ja syitä oli kaksi.
> Ensinnäkin ilman virtaussuunnan pitää alaskaseton katon ja seinän rajassa
> olla kosteaan tilaan päin - eikä päinvastoin. Toinen syy oli ilmanvaihdon
> hallittavuus, joka on huonompi, jos "putket vuotaa".
Näin siis jos siellä ei ole sitä toista höyrynsulkua, mikä siellä minusta
pitää olla. Jos kattoon vetää pelkän paneelin, niin saunan ja pesuhuoneen
höyryt pääsee melkeen minne tahansa. Kattokoolausten välissä ne pääsee esim.
olohuoneen päälle, jossa meillä on lastulevystä tehdyt kymppipaaneelit.
Jotenkin en viitsisi millään päästää niiden taustapuolelle vesihöyryä.
Saunasta ja pesuhuoneesta kannattaa todellakin tehdä täysin hermeettiset
kopit. Eikä se pikkureikä putken kyljessä kyllä mitään sotke. Putkessa menee
10 l/s, mitä tommosesta pikkureiästä ei saa millään menemään, ei se pieni
virtaus riitä sotkemaan mitään.
Peté
Rauno Kangas
> kopit. Eikä se pikkureikä putken kyljessä kyllä mitään sotke. Putkessa
> menee 10 l/s, mitä tommosesta pikkureiästä ei saa millään menemään, ei se
> pieni virtaus riitä sotkemaan mitään.
Olennaista onkin, kumpaan suuntaan se virtaus kulkee sen alaslaskun
saumoissa.
nos...@supertel.fi
Rauno Kangas kirjoitti:
>
> Olennaista onkin, kumpaan suuntaan se virtaus kulkee sen alaslaskun
> saumoissa.
>
Todennäköisesti ilmaa menee olkkarista alaslaskuun päin sen verran,
että alaslaskutilan ja kylpyhuoneen välillä on pikkureiistä
huolimatta paine-erot oikein päin.
Siis mutua, kun ajattelee eri osien virtausvastuksia
elektroniikka-tyyliin "sijaiskytkentänä", pieni vuoto ei saa aikaan
merkittävää paine-eroa verrattuna sen ilmanvaihtoventtiilin
tuottamaan paine-eroon. Virtaukset menee olkkarista ilmanvaihdon
poistoon päin, ja alaslaskun saumoissakin siihen isompaan ilmanvaihdon
poistoon.. Kunhan olkkarin ja kylppärin välissä on virtausvastusta
ainakin 1/10 alaslaskutilan ja olkkarin välissestä.
P. Kärhä
> Olennaista onkin, kumpaan suuntaan se virtaus kulkee sen alaslaskun
> saumoissa.
Nyt en ymmärrä? Alaslakun päälle (tai siis alle) tulee höyrynsulkumuovi tai
saunasatu, jonka saumat tiivistetään huolellisesti seinään. Näistä saumoista
ei mene eikä saa mennä virtausta mihinkään suuntaan. Tämän höyrysulun alle
tehdään 22 mm rimoitus, johon tulee paneelit kiinni. Paneelin reunat
listoitetaan yleensä niin, että sinne jää rako, mistä paneelin takana oleva
ilma vaihtuu. Tämän virtauksen suunnalla ei ole mitään merkitystä, ja
vissiin se meneekin milloin mihin suuntaan. (Tämän raon merkitystä muuten
minusta korostetaan liikaa. Jos paneeleja ei lakata tai erikeeperata umpeen,
niin paneelit kyllä kuivuu. Ja jos ei kuivu, niin tästä seuraa korkeintaan
panelien hieman nopeampi tummuminen, mutta ei mitään varsinaista vahinkoa).
Peté
Rauno Kangas
> Nyt en ymmärrä? Alaslakun päälle (tai siis alle) tulee höyrynsulkumuovi
> tai saunasatu, jonka saumat tiivistetään huolellisesti seinään. Näistä
> saumoista ei mene eikä saa mennä virtausta mihinkään suuntaan. Tämän
> höyrysulun alle tehdään 22 mm rimoitus, johon tulee paneelit kiinni.
> Paneelin reunat listoitetaan yleensä niin, että sinne jää rako, mistä
> paneelin takana oleva ilma vaihtuu. Tämän virtauksen suunnalla ei ole
> mitään merkitystä, ja vissiin se meneekin milloin mihin suuntaan. (Tämän
> raon merkitystä muuten minusta korostetaan liikaa. Jos paneeleja ei lakata
> tai erikeeperata umpeen, niin paneelit kyllä kuivuu. Ja jos ei kuivu, niin
> tästä seuraa korkeintaan panelien hieman nopeampi tummuminen, mutta ei
> mitään varsinaista vahinkoa).
Ei se höyrynsulku pääsääntöisesti tule siihen alaslaskuun kiinni. Laitoin
finet.tiedostot ryhmään pitkään hiomani rakenneratkaisun, jota olen yhdessä
ilmanvaihtolaitteiston toimittajan ja ammattirakentajien kanssa pohtinut.
Rakenteiden toiminta periaatteena on se, että koko matkaltaan ilmavirtaus
käyt sinne pesuhuoneeseen päin eli kosteus poistuu kosteiden tilojen kautta
eikä rakenteiden läpi.
Sitävastoin, jos oikein ymmärsin sun kuvaamasi rakenteen, siinä on
käsittääkseni tuplahöyrynsulkuun liittyvät ongelmat jäljellä.
Tuukka L.
> Tuosta tuntuu olevan vaikea löytää mitään suosituksia, kun ei koko
> hommaakaan jostain syystä suositella. Se on sellainen epävirallinen kikka,
> mitä ei esim. piirretä eikä mitoiteta LVI-kuviin. Mulla on saunassa
> vissiin
Käytäntöjä on monia. Lvi-suunnittelijat ei tosiaan mielellään mene noita
reikiä ehdottelemaan. Tuttavan rakentaessa taas rakennustarkastaja oli
tentannut, että mitenkäs se välitilan tuuletus. Se pitää olla mainittuna
LVI-suunnitelmissa. No kun sitä oltiin vähän hölmistyneenä pähkäilty, niin
tarkastaja oli vinkannut, että "ihmiset on yleensä lisänneet suunnitelmaan,
että reikiä porataan putkiin".
> Yläkerran kylppärissä ei mennyt putkea sopivassa paikassa ollenkaan. Sinne
> vetäisin ilmanvaihtoputkesta kahden metrin pätkän 20 mm
> sähköasennusputkea.
Vinkuuko tuo sähköasennusputki? Oikein pienihalkaisijainen putki saattaa
ruveta kovilla ilmavirran nopeuksilla ujeltamaan. Tulipa vaan huomattua kun
kikkaili 20 mm tam-putken ja pölynimurin kanssa.
Tuukka L.
> Edellisen kerran, kun tästä asiasta tässä ryhmässä keskusteltiin, soitin
> ilmastointilaitetopimittajani tekniseen tukeen ja päivitin myös omat
> silloj virheelliset kosteiden tilojen leikkaukset ajan tasalle. Ja
> ilmastointilaitetoimittajan nimenomainen ohje oli: Ei missään tapauksessa
> reikiä poistoilmakanavaan alasklaskun yläpuolella. Ja syitä oli kaksi.
> Ensinnäkin ilman virtaussuunnan pitää alaskaseton katon ja seinän rajassa
> olla kosteaan tilaan päin - eikä päinvastoin. Toinen syy oli ilmanvaihdon
> hallittavuus, joka on huonompi, jos "putket vuotaa".
No, sanoko ne mitään ratkaisua, miten se PITÄÄ tehdä????
Noi mitä EI saa tehdä on kuultu jo moneen kertaan. Olis kiva, jos joku
ehdottais RATKAISUA. Miten se tehdään ja millä vermeillä?
terv. minäkin porailin ne reiät kun en muuta keksinyt...
Tuukka L.
> Olennaista onkin, kumpaan suuntaan se virtaus kulkee sen alaslaskun
> saumoissa.
Eiköhän pesuhuoneen venttiili ole sitä kaliiperia kaikilla (mulla 125mm)
että kymppimillin reikä ei mahda mitään taistelussa alipaineesta. Virtaus on
siten välitilasta pesuhuoneeseen päin - jos sitä on.
Tuukka L.
> vissiin se meneekin milloin mihin suuntaan. (Tämän raon merkitystä muuten
> minusta korostetaan liikaa. Jos paneeleja ei lakata tai erikeeperata
> umpeen, niin paneelit kyllä kuivuu. Ja jos ei kuivu, niin tästä seuraa
> korkeintaan panelien hieman nopeampi tummuminen, mutta ei mitään
> varsinaista vahinkoa).
>
Ihan samaa mieltä tuosta ja käytännön kokemustakin on. Mutta tosta saunan
tuuletusraosta jaksetaan mouhottaa!
Toinen muoti-ilmiöksi paisunut on julkisivuverhouksen taustapuolen
tuuletusraon paksuus. Entiset 20-24 milliä ei oo enää nykyän mitään. 50
millii pitää olla ja Linna Vellikellossa ne on varmaan 100 mm!!
Kattelin Lappli talon elementtejä ihan vasta yks päivä. Olipa mennyt ohueksi
ulkoverhouslauta, ihan pärettä! (silmämääräistesti n. 20 milliä).
Tuuletusrako oli ainakin siinä kohtaa detaljia (ikkuna) vaivaiset 10-15
milliä!
Kaipa se sitten tuokin toimii? Pääasia, että joku rako on? Puu kestää
silloin paljon...
P. Kärhä
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:jTaVg.387$X%5....@read3.inet.fi...
> Vinkuuko tuo sähköasennusputki? Oikein pienihalkaisijainen putki saattaa
> ruveta kovilla ilmavirran nopeuksilla ujeltamaan. Tulipa vaan huomattua
> kun kikkaili 20 mm tam-putken ja pölynimurin kanssa.
Ei vingu. Hiukka tuota itsekin pelkäsin. Lähinnä sen takia käytin 20 mm
putkea, jonka virtausta kuristaa ilmastointiputkeen porattu reikä. Jos olis
viheltänyt, niin reikää olisi voinut porailla eripaksuiseksi. Ei tuohon
putkeen kyllä oikein mitään virtaustakaan tule. 200 mm halkaisijaisen putken
kylkeen porataan 10 mm reikä. Putkistossa edempänä on vajaa 10 kappaletta
venttiileitä huonetiloihin. Jännitteen jaosta voi miettiä analogiaa
pneumatiikkaan ja arvuutella, miten ilmavirrat jakautuvat.
PS. Rauno, meille ei tule finet.tiedostoja. Voisitko heittää kuvasi
sähköpostina? Ei sillä että enää repisin paikkoja auki, mutta ihan
mielenkiinnosta.
Peté
Pasi
> "P. Kärhä" <petri...@tkk.fi> kirjoitti
>
>> Nyt en ymmärrä? Alaslakun päälle (tai siis alle) tulee höyrynsulkumuovi
>> tai saunasatu, jonka saumat tiivistetään huolellisesti seinään. Näistä
>> saumoista ei mene eikä saa mennä virtausta mihinkään suuntaan. Tämän
>> höyrysulun alle tehdään 22 mm rimoitus, johon tulee paneelit kiinni.
>> Paneelin reunat listoitetaan yleensä niin, että sinne jää rako, mistä
>> paneelin takana oleva ilma vaihtuu. Tämän virtauksen suunnalla ei ole
>> mitään merkitystä, ja vissiin se meneekin milloin mihin suuntaan. (Tämän
>> raon merkitystä muuten minusta korostetaan liikaa. Jos paneeleja ei
>> lakata tai erikeeperata umpeen, niin paneelit kyllä kuivuu. Ja jos ei
>> kuivu, niin tästä seuraa korkeintaan panelien hieman nopeampi tummuminen,
>> mutta ei mitään varsinaista vahinkoa).
>
> Ei se höyrynsulku pääsääntöisesti tule siihen alaslaskuun kiinni. Laitoin
> finet.tiedostot ryhmään pitkään hiomani rakenneratkaisun, jota olen
> yhdessä ilmanvaihtolaitteiston toimittajan ja ammattirakentajien kanssa
> pohtinut. Rakenteiden toiminta periaatteena on se, että koko matkaltaan
> ilmavirtaus käyt sinne pesuhuoneeseen päin eli kosteus poistuu kosteiden
> tilojen kautta eikä rakenteiden läpi.
Sinun ehdotuksessasi (tässä on vissiin 2 koulukuntaa) siis katon
alumiinifolio jätetään
irti seinän foliosta, jolloin ilmanvaihto vetää kuivaa huoneilmaa
alaslaskusta saunaan?
Kerrotko tarkemmin mistä tuo ratkaisu löytyy; finet.tiedostot ei ainakaan
mulla
näkynyt.
- Pasi
Rauno Kangas
> Sinun ehdotuksessasi (tässä on vissiin 2 koulukuntaa) siis katon
> alumiinifolio jätetään
> irti seinän foliosta, jolloin ilmanvaihto vetää kuivaa huoneilmaa
> alaslaskusta saunaan?
Mun detaljissani höyrynsulku on saumaton - siihen ei saa jättää mitään
rakoja.
> Kerrotko tarkemmin mistä tuo ratkaisu löytyy; finet.tiedostot ei ainakaan
> mulla
> näkynyt.
Olen jaellut sitä myös sähköpostilla.
Tuukka L.
> höyrynsulkumuovi? Jos on niin alaslaskuun sitä ei kuulemma laiteta eli
> kahta höyrynsulkua ei päällekkäin vaikkakin olisi yli metrikin seuraavaan
> höyrynsulkuun.
Aha. Metri ei siis riitä, riittääkö kaksi? Entä kolme? Vai missä menee raja?
Entä jos teen ulkoseinään erkkerin (ulokkeen), jonka sisäleveys on metri.
Tuossahan syntyy silloin kuvaamasi kahden höyrynsulun rakenne, eikö vain?
Jätetäänkö tällöin toisesta ulkoseinästä höyrynsulku veks ja toivotaan
parasta??
Mielenkiintoista tämä rakentamistiede. Suosituksia löytyy joka junaan ja
välillä jopa resinaankin.
P. Kärhä
> Mun detaljissani höyrynsulku on saumaton - siihen ei saa jättää mitään
> rakoja.
Sain tuon kuvasi, kiitoksia paljon. Noin äkkiseltään vilkaistuna rakenne ei
kuitenkaan vakuuttanut. Siinä on kaksi juttua, jotka arveluttaa:
1. Ulkoseinään on jätetty höyrynsulku, minkä sisäpuolella on tuuletusrako,
tämän jälkeen tiiliseinä, jossa uusi höysynsulku ja laatat. Väli on
piirretty tuulettumaan niin, että raosta tulee ilmaa yläpäästä alipaineiseen
saunatilaan. Mistäs tuonne seinän väliin on tarkoitus tulla korvausilmaa? Ei
sieltä ilman korvausilmaa mitään ilmaa tule. Mikäli siinä on pelkästään tuo
ilmatasku, niin ilma kulkee aika keljusti. Katon alaslaskun alla oleva
kostea ilma jäähtyy ulkoseinän vieressä ja laskeutuu alapäin. Vastaavasti
tiiliseinän vieressä oleva ilma lämpenee ja nousee ylös. Lopputuloksena
ulkoseinän pintaan saattaa tiivistyä kosteutta, mikä kertyy lammikoksi
onkalon pohjalle. Mainittakoon, että itse tein tuon kohdan hieman samalla
lailla, mutta kuitenkin oleellisesti erilailla. Minulla tuo sisäpuolinen
höyrynsulku on limitetty huolellisesti katossa olevaan ylimääräiseen
höyrynsulkuun. Ontelon sivusuunnassa porasin olkkarin puolella olevaan
listaan alapäähän muutaman reiän. Vastaavasti ontelon toisella puolella
jätin listaan raon kodinhoitohuoneeseen. Tällä lailla onteloon ei tule
saunasta kosteutta, ja välissä menee koko ajan pieni tuuletus noiden
huonetilojen paine-eron takia.
2. Väliseinien yläpää on auki, niin että ilma pääsee esteettä kulkemaan
sisäkaton koolausten välissä ihan mihin tahansa talossa. Noin teoriassa ilma
kulkee esittämääsi suuntaan, eli korvausilmaa tulee muista huoneista
saunatilaan, mutta entäsä erilaiset vika- tai häiriötilanteet, tai
väärinkäyttö? Löylyä heitettäessä saunaan tulee valtava ylipaine, mikä
purkautuu ihan minne vaan pääsee. Meillä kun sauna ja pesuhuone on
hermeettisesti suljettu umpinainen tila, niin ylipaine avaa pukuhuoneen
oven, jos se on auki. Muutoin se menee oviraosta, venttiileistä, kiukaan
luukusta ja niin edelleen. Esittämässäsi konstruktiossa tämä painepulssi
menee viereisiin huonetiloihin, missä ilman kosteus saattaa vaikkapa
tiivistyä johonkin keljuun paikkaan, jos vaikka jossain on kylmäsilta.
Hiukka voisi miettiä tuota väärinkäyttöäkin, jos noita taloja vaikka myydään
maallikoille. Joku voi vaikkapa ruuvata pesuhuoneen venttiilit kiinni, kun
niistä tulee inhottavaa vetoa. Mites tuo rakenteesi sitten toimii?
Peté
Rauno Kangas
> 1. Ulkoseinään on jätetty höyrynsulku, minkä sisäpuolella on tuuletusrako,
> tämän jälkeen tiiliseinä, jossa uusi höysynsulku ja laatat. Väli on
> piirretty tuulettumaan niin, että raosta tulee ilmaa yläpäästä
> alipaineiseen saunatilaan. Mistäs tuonne seinän väliin on tarkoitus tulla
> korvausilmaa?
Tekstissä mainittiin sama, minkä itsekin totesit tuolla alempana,
kuivemmista huonetiloista ympärtistöstä.
> onkalon pohjalle. Mainittakoon, että itse tein tuon kohdan hieman samalla
> lailla, mutta kuitenkin oleellisesti erilailla. Minulla tuo sisäpuolinen
> höyrynsulku on limitetty huolellisesti katossa olevaan ylimääräiseen
> höyrynsulkuun. Ontelon sivusuunnassa porasin olkkarin puolella olevaan
> listaan alapäähän muutaman reiän. Vastaavasti ontelon toisella puolella
> jätin listaan raon kodinhoitohuoneeseen. Tällä lailla onteloon ei tule
> saunasta kosteutta, ja välissä menee koko ajan pieni tuuletus noiden
> huonetilojen paine-eron takia.
Tuo lähentelee kahden höyrynsulun virhetilannetta, kun niiden toisten
huonetilojen välillä ei pitäisi kauhean suuria paine-eroja oleman.
> Hiukka voisi miettiä tuota väärinkäyttöäkin, jos noita taloja vaikka
> myydään maallikoille. Joku voi vaikkapa ruuvata pesuhuoneen venttiilit
> kiinni, kun niistä tulee inhottavaa vetoa.
Tuo on tietysti mahdollinen toimintamalli - ihan niinkuin klassinen moka
rossipohjien tuuletusaukkojen sulkeminen.
Pasi
Tuohon Raunon malliin vielä sellainen huomio, että nuo katon ja seinän
yhtymäkohdassa
olevat raot pitäisi jotenkin mitoittaa/määritellä/määrätä tietyn
suuruisiksi, jotta homma
toimisi. Mitä suurempi väli, sitä pienempi virtausnopeus alaspäin ja tuosta
Peten esittämästä
skenaariosta tulee tosi.
Minusta 2-kertaisen höyrynsulun ongelmia liioitellaan tässä. Ja molemmissa
ratkaisuissa
alaslaskutilassa vallitsee (pitäisi vallita) alipaine (jos putkeen porataan
reiät ns. Peten
ratkaisussa ;-) )
-P.
"P. Kärhä" <petri...@tkk.fi> wrote in message
news:egff92$jpe$1...@epityr.hut.fi...