Höyrynsulku välipohjan kohdalla
Jari Kaponen
rakennuksen välipohjan kohdalla?
Ainoa näkemäni tapaus on Kannustalon toteutus, jossa alakerran seinän
pinnassa ylös nouseva muovi taitettiin välipohjan alapintaa pitkin metrin
verran seinästä sisään päin. Vastaavasti yläkerran seinstä alas päin laskeva
muovi taitettiin yläkerran lattian pintaa pitkin metrin matkan
keskilattielle päin. Näin ollen höyrynsulkuun syntyi välipohjan paksuinen
metrin pituinen vaakasuora tunneli.
Omassa talossamme yläketta on mitoitettu kantamaan huoneita, mutta nyt se on
kylmä ullakko. Höyrynsulku kulkee välipohjan alapinnassa läpi talon. Voiko
sen jättää ehjäksi, ja voiko yläkerran seinien höyrynsulut toteuttaa
Kannuksen esimerkin mukaisesti? Vai olisiko fiksumpaa leikellä erin
SPU-levystä tiukat palat kattoristikoiden alapaarteiden väliin tukkimaan tuo
vaakasuora aukko?
Vesa Vuorinen
alakerrasta tulevaa höyrysulkua siten että se meni kaikkien välipohjapalkkien
läpi. Siis joka palkin kohdalla muoviin reikä, jonka sitten tiivistin palkkien
sivuun uretaaniliimalla, sinkilöillä ja lopuksi vielä ilmastointiteipillä (jotka
lielä ammuin sinkilällä kiinni, jos ajanmittaa liima sattuu kovettumaan).
Vastaavan mestarimme mielestä homma oli kyllä vähän liioiteltu, mutta eihän
siinä mennyt kuin muutamiä päiviä "hukkaan" ja tuli taas hyvä mieli itelle, että
tulihan sekin tehtyä "vimosenpäälle". Nyt tietysti raati kertoo, että homma oli
ihan turha, koska talotehtaat ei kuitenkaan tee elmentteihin kunnon tiivistyksiä
sähköläpivientien ym. kohdalle.
Että tällaista,
Vesa
Toni Arte
>
> Kuinka höyrynsulku pitäisi toteuttaa puolitoistakerroksisen puurunkoisen
> rakennuksen välipohjan kohdalla?
Minä ratkaisin (tai olen ratkaisemassa) ongelmaa siten, että alakerran
katossa on höyrynsulku. Yläkerrassa taas seinien höyrynsulku taittuu
lattiaan ja lattiassa taas laminaatin/parketin alusmateriaali hoitaa
höyrynsulun, WC:ssä lattian vedeneristys. Porrasaukossa höyrynsulut
yhdistyvät, eli sen kaikissa reunoissa on muovit jotka yhdistävät ylä-
ja alakerran toisiinsa. Sellainen heikkous tähän jää, että yläkerrassa
on höyrynsulussa katkos aina väliseinien kohdalla. Mutta eiköhän
siinäkin kohdassa ole ihan riittävä höyrynvastus jottei ongelmia ilmene.
Vielä kun sen savupiipun läpiviennin saisi teipattua edes
ilmatiiviiksi...
--
Toni
Erkki Kiuru
Höyrynsulkuahan tarvitaan diffuusion myötä siirtyvää kosteutta
vastaan, joten teippaukset ym. eivät ole siinä kovin oleellisia.
Konvektion myötä siirtyvää kosteutta vastaan tarvitaan taas ilmatiivis
sisäpinta. Katso aikaisempi keskusteluketju tähän asiaan liittyen,
siinä selviää samalla em. käsitteet.
Kannustalon toteutus on virheellinen, jos siitä puuttuu välipohjan
korkeudelta ilmatiivis vyöhyke.... ehkä se on toteutettu levytyksellä
välipohjapalkkien välissä? Ehdotuksesi uretaanilevyjen käytöstä on
yksi vaihtoehto, lisäksi olen nähnyt käytettävän Termopol-levyä, jossa
on muovikalvo sisäpinnassa ja höyrynsulkumuovia tiivistettynä
välipohjapalkkeihin teippaamalla tai silikonilla.
JOS
> Vielä kun sen savupiipun läpiviennin saisi teipattua edes
> ilmatiiviiksi...
> --
> Toni
Terve,
Yksi tapa tehdä piipun läpivienti "siististi" on seuraava: Leikataan
sinkitystä pellistä piipun sivun pituinen ja noin 20 cm leveä pala.
Taitetaan tämä keskeltä 90 asteen kulmaan jolloin tulee 10 x 10 cm kulma ja
pituutta se piipun sivun pituus. Tehdään neljä tälläistä kappaletta ja
liitetään ne yhteen vaikka popniiteillä ja naulataan tai muuten kiinnitetään
katto/välipohjarakenteeseen. Pellin kantti on piippua vasten ylöspäin. Tähän
peltiin on sitten helppo liittää höyrynsulkumuovi. Pellit auttavat myös
palovillan asettelemista piipun ympärille. Jos taito riittää niin
pellinpalanhan voi toki tehdä yhdestä osastakin....
t, Jukka
Jarmo Backman
> lattiaan ja lattiassa taas laminaatin/parketin alusmateriaali hoitaa
> höyrynsulun, WC:ssä lattian vedeneristys. Porrasaukossa höyrynsulut
> yhdistyvät, eli sen kaikissa reunoissa on muovit jotka yhdistävät ylä-
> ja alakerran toisiinsa. Sellainen heikkous tähän jää, että yläkerrassa
> on höyrynsulussa katkos aina väliseinien kohdalla.
Minulla on suunnitteilla aivan samanlainen rakenne. Alakertaa on asuttu
remontin jälkeen reilu vuosi ja alakerran höyrysulut on vedetty
katkeamattomina seinien sisäpinnassa ja välipohjan alla. Homma on siis
sellainen kuin yläkertaa ei olisi olemassakaan, eikä siitä kyllä tiedä koska
se sinne valmistuukaan. Jos molemmat kerrokset olisi tehty samalla kerralla
valmiiksi, olisi höyrysulku varmaankin vedetty alakerran välipohjasta
yläkerran seinäpintaan ja siitä edelleen yläpohjan alapintaan. Silloin olisi
joutunut kikkailemaan kattotuolien kohdalla halkaistuilla muoveilla,
listoilla, saumavaahdolla tai jollain muulla vastaavalla. En vaan ymmärrä,
että minkä varaan olisi tuolloin välipohjaan tuleva villa laitettu?
Välipohjan villa toimii siis nykyisellään lämpöeristeenä ja sitä on
toistaiseksi jotain luokkaa 30 cm. Kun yläkerran lattian rakennus alkaa,
tulee villaa vielä lattiakoolauksen (75mm) verran lisää. Vai onko jotain
syytä, jonka takia tuolta pitäisi kaivaa villaa pois ja jättää ilmarako
yläkerran lattian alle? Varauduin jatkamaan yläkerran seinien häyrysulkua
välipohjan höyrysulkuun asti (pirummoinen homma kaivella villaa pois ja
tiivistää 20 kattotuolin kohdalta), mutta vastaava mestari ehdotti, että
yläkerran seinän höyrysulku käännetään n.metrin matkalta lattian alle.
Kantaansa hän perusteli sillä, että kattotuolin läpivientiä on kuitenkin
hankala saada täysin tiiviiksi ja mahdollinen kosteus tekee paljon pahempaa
tuhoa mennessään pienestä reijästä.
Minun kannaltanihan homma olisi paljon helpompi hoitaa näin, mutta rupesin
miettimään myös sitä, mitä tuolla nyt sitten oikeastaan tapahtuu. Jos
alakerran höyrysulku vuotaa, välipohja on teipattu tiiviisti reunoiltaan
kiinni, niin eihän kosteus tuolta minnekään pääse. Jos kosteus jollain
ilveellä menee lattiavanerin läpi, niin sitten sillä on vastassaan joko
muovimatto tai laminaatin/parketin alusmuovi. Eli eikös siellä ole se
kuuluisa pullo.. Jos välipohja taas olisi reunoistaan avoin, niin pääseekö
sieltä sitten mikään kuitenkaan tuulettumaan. Vai oliko se niin, että höyryn
läpäisyä ei tapahdu koska kerrosten välillä ei ole lämpötilaeroa?
Jarmo
Jari Kaponen
villaa? Minä heitän enimmät pois, niin tulee kerroskorkeutta lisää ja
avaruutta varsinkin huoneiden sivulle, jossa lappeet laskevat matalalle.
Jarmo Backman
> Jos kerosten välillä ei ole lämpötilaeroa, niin miksi ihmeessä 375 mm
> villaa? Minä heitän enimmät pois, niin tulee kerroskorkeutta lisää ja
> avaruutta varsinkin huoneiden sivulle, jossa lappeet laskevat matalalle.
Villa toimii tällä hetkellä lämmöneristeenä ja toisaalta sen määrä ei
vaikuta lattian paksuuteen millään lailla. Kattotuoli on nimittäin
paksuudeltaan n.30 cm ja tuntuu vaativan vielä noin järeän koolauksen vaikka
päälle tuleekin 22mm havuvaneri. Eikä tuo oikeastaan syö edes
huonekorkeutta, ulkoseinän vieressä on matalin kohta kai joskus
valmistuttuaan 140 cm, josta lähdetään aika tarkkaan 45 asteen kulmassa
ylös. Täyskorkeaakin (260?) jää vielä nelisen metriä.
Miksei villaa voisi lattiaa tehdessä vähentääkin, mutta silloin jäisi
lattian alle onkalo, josta taas väittävät että lattiaan tulee vetoa... Eikä
silti, eristystä en halua vähentää siitäkään syystä, että vaikka lattian
pykäisinkin ensi kesän aikana, on suuri kysymysmerkki, koska yläkerrassa on
seinät ja lämmintä. Voi helposti vierähtää useampi vuosikin ja pakkaset on
opettaneet vähän araksi. Villan hintakaan ei minun tapauksessani ole
ongelma, olen silpunnut vanhat yläpohjan (talo oli ennen remonttia
yksikerroksinen) villat ja muut omakustannushintaan saadut vastaavat
"puhallusvillaksi" ja käyttänyt sitä.
Jarmo
erkki kukkonen
viestissä:b08sl1$5k4$1...@news1.songnet.fi...
> Pellin kantti on piippua vasten ylöspäin. Tähän peltiin on
> sitten helppo liittää höyrynsulkumuovi. Pellit auttavat myös
> palovillan asettelemista piipun ympärille.
kannattaako mitään palovillaa laittaa laisinkaan, kun piippua
vasten tiiviisti on jo lämpöä hillittömästi johtava pelti, johon
on kiinnitetty - vaadittu 100 mm suojaetäisyys laiminlyöden -
palonkestävä? höyrynsulkumuovi
KWr
viestissä:b0768e$7g3$1...@news1.songnet.fi...
> Kuinka höyrynsulku pitäisi toteuttaa puolitoistakerroksisen puurunkoisen
> rakennuksen välipohjan kohdalla?
Jos homman meinaa tehdä kunnolla, niin sen tekee niin kuin MTV3:n
remonttireiska Jorma Piisinen, joka tekee ohjelmassa taloa itselleen.
Höyrynsulkukalvo menee yhtenäisenä välipohjan kohdaltakin. Alakerran
seinärakenne on sisältäpäin: pintaverhous, 50mm eriste 2*2" pystyrimoituksen
välissä, höyrynsulku, 6" runko jnejne. Välipohja on tuettu noiden 2*2
tuumaisten yläpäihin. Nerokasta.
Karri
Jari Kaponen
Nerokasta, mutta myöhäistä. Kehäristikon tilalle olisi pitänyt keksiä joku
muu rakenne.
Toni Arte
>
> . Yläkerrassa taas seinien höyrynsulku taittuu
> > lattiaan ja lattiassa taas laminaatin/parketin alusmateriaali hoitaa
> > höyrynsulun, WC:ssä lattian vedeneristys. Porrasaukossa höyrynsulut
> > yhdistyvät, eli sen kaikissa reunoissa on muovit jotka yhdistävät ylä-
> > ja alakerran toisiinsa. Sellainen heikkous tähän jää, että yläkerrassa
> > on höyrynsulussa katkos aina väliseinien kohdalla.
>
> Minulla on suunnitteilla aivan samanlainen rakenne. Alakertaa on asuttu
> remontin jälkeen reilu vuosi ja alakerran höyrysulut on vedetty
> katkeamattomina seinien sisäpinnassa ja välipohjan alla. Homma on siis
> sellainen kuin yläkertaa ei olisi olemassakaan, eikä siitä kyllä tiedä koska
> se sinne valmistuukaan. Jos molemmat kerrokset olisi tehty samalla kerralla
> valmiiksi, olisi höyrysulku varmaankin vedetty alakerran välipohjasta
> yläkerran seinäpintaan ja siitä edelleen yläpohjan alapintaan. Silloin olisi
> joutunut kikkailemaan kattotuolien kohdalla halkaistuilla muoveilla,
> listoilla, saumavaahdolla tai jollain muulla vastaavalla. En vaan ymmärrä,
> että minkä varaan olisi tuolloin välipohjaan tuleva villa laitettu?
Ja toinen ongelma olisi tullut siitä, että yläkerta olisi periaatteessa
samaa tilaa kuin alakertakin. Eli ilmankosteus olisi sama, mutta
lämmitystä ei (välttämättä) olisi. Siitä taas tulee kovalla pakkasella
mielenkiintoisia kondenssiongelmia.
> Välipohjan villa toimii siis nykyisellään lämpöeristeenä ja sitä on
> toistaiseksi jotain luokkaa 30 cm. Kun yläkerran lattian rakennus alkaa,
> tulee villaa vielä lattiakoolauksen (75mm) verran lisää. Vai onko jotain
> syytä, jonka takia tuolta pitäisi kaivaa villaa pois ja jättää ilmarako
> yläkerran lattian alle?
Minä kaivoin lattiasta ylimääräiset levyvillat pois, nyt lattiapalkkein
(=kattoristikoiden alapaarteiden väli) on täynnä vain reuna-alueilla,
muualla on vain yksi 100mm levy. Näistä taas riitti mukavasti yläkerran
seiniin, katot ja vinon katon osa (koteloituna) on täytetty
puhallusvillalla.
--
Toni
Petri Kärhä
> Miksei villaa voisi lattiaa tehdessä vähentääkin, mutta silloin jäisi
> lattian alle onkalo, josta taas väittävät että lattiaan tulee vetoa... Eikä
Jätä seinien vierustoille noin metrin matkalle täysi paksuus villaa.
Keskellä ei ole niin väliä, joten sieltä voit villaa poistaakin. Ei
tuolla villanpoistolla kyllä ole muuta merkitystä, kuin että voit
käyttää sen poistetun villan yläpohjassa. Jos et tarvitse sitä sinne,
niin jätä lattiaan.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Toni Arte
>
> Jarmo Backman wrote:
>
> > Miksei villaa voisi lattiaa tehdessä vähentääkin, mutta silloin jäisi
> > lattian alle onkalo, josta taas väittävät että lattiaan tulee vetoa... Eikä
>
> Jätä seinien vierustoille noin metrin matkalle täysi paksuus villaa.
> Keskellä ei ole niin väliä, joten sieltä voit villaa poistaakin. Ei
> tuolla villanpoistolla kyllä ole muuta merkitystä, kuin että voit
> käyttää sen poistetun villan yläpohjassa. Jos et tarvitse sitä sinne,
> niin jätä lattiaan.
Näin siis minäkin sen tein, kun on vielä kyse levyvillasta. Eikä
varmasti tule kylmä, lattian allahan on lämmin alakerta ja meillä on
vielä lattialämmityskin.
--
Toni
Hannu Soivio
"KWr" <kwr...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä:4weW9.256$V52...@read3.inet.fi...
> Alakerran seinärakenne on sisältäpäin: pintaverhous, 50mm eriste 2*2" pystyrimoituksen
> välissä, höyrynsulku, 6" runko jnejne. Välipohja on tuettu noiden 2*2 tuumaisten yläpäihin.
Aika yleinen pientalojen seinärakenne. Oleellista siinä on, että käytetään riittävän
paksua runkoa+lämmöneristettä (esimerkissä 6") höyrynsulun ulkopuolella. Nimittäin
normaaleilla (rakennusmääräysten lämmöneristävyyden vaatimilla) runkopaksuuksilla
tähän vuodenaikaan höyrysulun seutuvilla alkaa olla jo melkoisen vilpoista ja kosteuden
tiivistyminen on varmaa.
Hannu