Mineriittikatto
Pekka Juntunen
ostoaikeissa -76 rakennettua taloa, jossa on mineriittilevyistä tehty katto.
Katolla näyttäisi olevan jonkin verran sammalta ja joitakin nauloja koholla.
Suurempia vuotoja ei vielä ole näkyvissä.
Mikä on katon odotettavissa oleva elinikä.
Pekka Juntunen
Ari Järmälä
wrote:
Vuonna 1976 valmistettu asbestisementtiaaltolevy kestää vielä
hyvin 24 vuodenkin jälkeen edellyttäen, että levyjen alapinnan
tuuletus toimii, mikä estää pakkasvaurioiden syntymisen.
Sammal tai muu kasvillisuus kannattaa poistaa katolta 5-10 vuoden
välein, koska suomalaiset eivät yleensä pidä katolla kasvavasta
sammaleesta toisin kuin esim. irlantilaiset.
Levyjen väripinnan mahdollinen haalistuminen on vain esteettinen
kiusa - levyt kyllä kestävät täysin ilmankin väripintaa.
T. Ari Järmälä
J. Reinikainen
seuraavaa:
> Onko tietoa mineriittikaton kestävyydestä? Olemme katselemassa
> ostoaikeissa -76 rakennettua taloa, jossa on mineriittilevyistä tehty katto.
> Katolla näyttäisi olevan jonkin verran sammalta ja joitakin nauloja koholla.
> Suurempia vuotoja ei vielä ole näkyvissä.
>
> Mikä on katon odotettavissa oleva elinikä.
>
>
> Pekka Juntunen
Asuimme ennen juuri samanikäisessä talossa, jossa oli Vartti-
katto. Vartti on tuotenimi ns. kuitusementtikatelevylle, eli
"mineriittikatolle". Käytän sitä nyt tästä edespäin lyhenteenä.
Suurin puute oli aluskatteen puuttuminen. Varttilevyjen kiinni-
tyksessä 70-luvulla käytetyt naulat ovat pienempikantaisia kuin
nykynaulat ja jos niitä naulatessa on lyöty se viimemnenkin lyönti,
on naulanreikä helposti kasvanut naulan kannan kokoiseksi. Tiiviste
oli ohuempi kuin nykyisissä. Menin kerran kesäisen ukkoskuuron
uhatessa vintille taskulampun kanssa ja vedin kulkuluukun kiinni.
Ruodelaudat kastuivat monesta kohdin juuri naulojen alta. Jostakin
tuli niin paljon, että alkoi juoksemaan kattotuoleja pitkin imeytyen
kuitenkin puuhun.
Annoin kuivuneelle katolle tekohengitystä huonokuntoisimpiin
naulauksiin siten, että menin itse painoksi (lue: aika paljon)
siihen naulan ympärille ja sitten punaruskeaa sikaflexiä kierros
naulan kannan alle. Levy painui hieman alaspäin ja sikamassan
sai naulan kannan alle. Painon alta vapautuva levy pursotti
sikamassa-makkaran isommaksi tiivisteeksi. Siihen vielä yläreunan
tasoitus sormella pyyhkäisten, niin hyvin täyttyivät.
Joistakin nauloista tiivistekumi oli hapertunut kokonaan pois.
Muutama naula oli lyöty levystä "läpi" ja ne vaihdoin isompikan-
taiseen nykynaulaan. Ovat ikäviä irrottaa, kun vasaralla ei saa
ottaa tukea levystä, ettei se hajoa ja naulat ovat tiukassa kiinni
(kampanauloja).
Muutaman viikon kuluttua tehty jälkitarkastus ukkoskuuron aikana
paljasti korjauksen onnistuneen - kaikki vuotaneet kohdat pysyivät
kuivina, vaikka sade oli vähintään yhtä kovaa kuin aiemmin.
Toinen hapertuva kohta oli harjalevysysteemi, jota oli aumakatossa
tietysti paljon. Harjalevy oli tehty kahdesta suorasta levystä,
joiden väliin oli laitettu toispuoleinen H:n mallinen musta muovi-
nen yhdyskisko. Siis jotakin tällaista (Courieria, niin näkyy):
MMMMMMMMMMMMMMMMMM
VVVVVVVVM MVVVVVVVVV
VVVVVVVVM MVVVVVVVVV
VVVVVVVVM MVVVVVVVVV
MMMMMMM MMMMMMMM
ja siitä taitettu sopivaan kulmaan eri lappeille ja naulattu niistä
levyistä kiinni. Tämä muovikisko halkeili ja ehjänä pysyneet osat
lähtivät laskeutumaan auman kulmista alaspäin paljastaen aukkoja
harjalevyjen väleihin. Taas aluskatteen puute haittasi. Korjasin
näitä mustalla sikaflexillä ja heikoimpiin kohtiin leikkasin mus-
tasta rautaruukkilaisesta pellistä n. 8cm leveää suikaletta, johon
muotoilin sopivan taitten ja liimasin sikaflexillä harjalevyjen
päälle. Näytti maasta katsottuna alkuperäiseltä ja pysyi hyvin
kiinni, kun levyt oli puhdistettu hyvin ennen liimaamista.
Sammal siitä kannattaa poistaa säännöllisesti, sillä sammaleen
mukana sinne jää kiinni kaikenlaista muutakin ylimääräistä ja
kohta se on komposti.
Jos talvinen lumikuorma hirvittää, on lapioimisen ja kolaamisen
kanssa oltava hyvin tarkkana. Levy hajoaa naulanreiästä hyvin
helposti, jos lapio tai kola pääsee tökkäämään naulaan. Ne mo-
komat ovat vielä koholla irti katosta, kun on se lumikuorma päällä.
Uskoisin entisen kattoni iän kasvaneen korjausten ja siivoamisen
myötä ainakin kymmenen vuotta, mutta aluskatteettomana se vaatii
kyllä tarkkailua useamman kerran vuodessa, ettei vesi pääse yllät-
tämään. Kesäiset ukkoskuurot ovat mitä parhain apu limitysten
ja naulojen tiiviyden tutkimisessa. Syksyisin jatkuvat pitkä-
aikaiset sateet taas paljastavat piemenpien halkeamien vuodot -
levy kun imee vettä ja vasta pitkään jatkunut kastelu paljastaa
vuodon. Nykyisin ei onneksi enää tehdä kuitusementtikattoja ilman
aluskatetta (tai ei ainakaan saisi).
--Jukka
--
Jos vastaat maililla, ota sikanauta-sotkut pois osoitteesta
Jarkko Ruokonen
Samalla pääsee myös osittain haalistuneesta katosta eroon.
Jarkko
Ari Järmälä <1jar...@2pcuf.3fi> wrote in message
<396c26c2...@news.clinet.fi>...
>On Wed, 12 Jul 2000 06:50:35 GMT, "Pekka Juntunen" <p...@spvt.fi>
>wrote:
>
>>Onko tietoa mineriittikaton kestävyydestä? Olemme katselemassa
>>ostoaikeissa -76 rakennettua taloa, jossa on mineriittilevyistä tehty
katto.
>>Katolla näyttäisi olevan jonkin verran sammalta ja joitakin nauloja
koholla.
>>Suurempia vuotoja ei vielä ole näkyvissä.
>>Mikä on katon odotettavissa oleva elinikä.
>
Jarkko Ruokonen
ongelma.
"Katto suositellaan pestäväksi huolellisesti painepesurilla (huom.
suojautuminen
jos sisältää asbestia) puhtaaksi kaikesta eloperäisestä aineksesta ja jos
katto
tämän jälkeen ei ole nukkaantunut vaan edelleen hyväkuntoinen ja
kovapintainen se
voidaan käsitellä. Pohjustus suoritetaan Akvacoat epoksilakalla, jota on
ohennettu vedellä 40%. Pintakäsittely seuraavana päivänä Kilpi
kattopinnoitteella,
jota on ohennettu vedellä n. 15% ja tästä seuraavana päivänä
ohentamattomalla
Kilvellä."
Jarkko
Pekka Juntunen wrote in message
>Onko tietoa mineriittikaton kestävyydestä? Olemme katselemassa
>ostoaikeissa -76 rakennettua taloa, jossa on mineriittilevyistä tehty
katto.
>Katolla näyttäisi olevan jonkin verran sammalta ja joitakin nauloja
koholla.
>Suurempia vuotoja ei vielä ole näkyvissä.
>
>Mikä on katon odotettavissa oleva elinikä.
>
>
>Pekka Juntunen
>
>
>