Talo on 167 m2 ja lämmitys hoituu sähköllä lämmitettävällä kiertovedellä.
Takka kuulemma myös lämmittää vettä.
Sekä boonuksena on noin 4x2 metrinen seinä ulkopuolella joka lämmittää vettä
siihen asennetulla mustille "pattereille".
Alkuprin kun katto oli vielä tasainen niin katolla oli vielä iso
aurinkopaneli mutta uuden katon mukana aurinkopanelin kulma oli väärä joten
ne eivät sitä asentaneet uudestaan.
Tontti on todella aurinkoinen.
Sähkölasku oli 1917 euroa (11500 mk) vuodessa ja 160 euroa ( 960 mk )
kuukaudessa.
Kysynkin nyt:
Onko kallis lämmitystapa ?
Auttaako takassa lämmittäminen ?
MIten paljon seinällä oleva auringosta varaava systeemi auttaa ?
Kannattaako yrittää asentaa iso aurinkopaneli katolle vaikka kulma on väärä
?
Ja miten paljon se auttaa sähkölaskuihin ?
--
Yst. terv. Ken Ryynänen
ken...@hotsound.cc www.hotsound.cc
K C R wrote:
> Kysynkin nyt:
>
> Onko kallis lämmitystapa ?
> Auttaako takassa lämmittäminen ?
> MIten paljon seinällä oleva auringosta varaava systeemi auttaa ?
> Kannattaako yrittää asentaa iso aurinkopaneli katolle vaikka kulma on väärä
> ?
> Ja miten paljon se auttaa sähkölaskuihin ?
Tuolta saat vastauksia:
http://www.kolumbus.fi/solpros/solar_energy.htm
> Auttaako takassa lämmittäminen ?
Jos se vain yhtään varaava on niin eipä taida paljon muuta lämmitystä
tarvita, eli auttaa.
SOS <sami.s...@TURHAA.luukku.com> wrote in message
news:RkZl8.79$ZE1....@news1.nokia.com...
K C R wrote:
> Olen tekemässä tarjousta v. 1974 rakennetusta isosta omakotitalosta
> Porvoossa.
>
> Talo on 167 m2 ja lämmitys hoituu sähköllä lämmitettävällä kiertovedellä.
> Takka kuulemma myös lämmittää vettä.
>
> Sekä boonuksena on noin 4x2 metrinen seinä ulkopuolella joka lämmittää vettä
> siihen asennetulla mustille "pattereille".
> Alkuprin kun katto oli vielä tasainen niin katolla oli vielä iso
> aurinkopaneli mutta uuden katon mukana aurinkopanelin kulma oli väärä joten
> ne eivät sitä asentaneet uudestaan.
>
> Tontti on todella aurinkoinen.
>
> Sähkölasku oli 1917 euroa (11500 mk) vuodessa ja 160 euroa ( 960 mk )
> kuukaudessa.
>
> Kysynkin nyt:
>
> Onko kallis lämmitystapa ?
Kalliilta tuntuu. Meillä 300 m2 ja vuoden arviolasku 13500 mk, josta ollaan
kuitenkin jo paljon jäljessä, kun teetettiin olohuoneeseen varaava takka (maksaa
itsensä melko nopeasti takaisin). Talo vm. 1970.
J
> Kalliilta tuntuu. Meillä 300 m2 ja vuoden arviolasku 13500 mk, josta ollaan
> kuitenkin jo paljon jäljessä, kun teetettiin olohuoneeseen varaava takka (maksaa
> itsensä melko nopeasti takaisin). Talo vm. 1970.
Mielenkiinnosta: paljonko sähkölasku pieneni vuositasolla takan
hankinnan jälkeen? Paljonko puuta kuluu vuodessa? Paljnko takka
maksoi?
t. Timo
Asumme vuokralla omakotitalossa jossa on suorasähkölämmitys. Neliöitä noin
110.
Talon on hirsirakenteinen vuonna 1949 valmistunut talo.
Talossa on leivinuuni, puuhella ja 2 pönttöuunia
Aiemmin tässä asui nelihenkinen perhe joka ei ikinä pitänyt tulia uuneissa.
Myös käyttövesi lämpiää sähköllä.
He saivat aikaan vuodessa noin 16.000 mk:n sähkölaskun!!!!
Me olemme lämmittäneet ahkeraswti puulla ja meidän sähkölasku on vuodessa
luokkaa 3500mk. Puuta (Koivua, 200 mk/m3)kuluu vuodessa semmonen 20m3, sillä
lämmitetään myös sauna.
t:S
"Timo Hyvonen" <t...@iki.fi> wrote in message
news:m3hena9...@guru.megabaud.fi...
Timo Hyvonen wrote:
Eipä osaa vuositasosta puhua vielä mitään, kun takkaa on käytetty täysipainoisesti
vasta kolme kuukautta. Kuukausikulutus (sähkön) on kuitenkin pudonnut huimasti ajasta
ennen takkaa. Takkaa lämmitetään päivittäin parin pesällisen verran. Puut ovat
ilmaisia. Takka maksoi 20 tonnia vanhaa rahaa.
JV
Saa nähdä minkälaiseen sähkönkulutukseen pääsen, kun aion käyttää tuota
puuta mhdollisimman paljon.
Toni L
"K C R" <ken...@hotsound.cc> wrote in message
news:a793v4$nbs$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Siis suora putki katolle? Silloin se on lähinnä jäähdytyslaite. Lämpö
menee savukaasujen mukana hukkaan ja korvausilma, jota avotakka
tarvitsee paljon, jäähdyttää taloa. Muutenkin tuntuu vähän
viri-viri-viritykseltä. Periaatteissa paneeleilla voi lämmittää taloa
talvea lukuunottamatta (kun silloin ei paljoa aurinkoa näy), mutta tämä
vaatii aika hyvin lämpöeristettyjä paneeleita. Muuten menee kaikki
kerätty energia paneelien ja putkistojen lämpöhäviöihin kylmällä
ilmalla. Lämpimän käyttöveden tuottaminen kesäaikaan pitäisi onnistua
hyvin 6 m² paneeleilla.
Mikä sen katon "väärä" kulma on? Lämpimän käyttöveden kannalta 60°
(pystytasosta mitattuna) olisi optimi, lämmityksen kannalta (keväällä ja
syksyllä) 30°, joten 45° on aika hyvä kompromissi molempia ajatellen.
Joku +/-10° optimiarvoon verrattuna ei vielä paljoa haittaa, joten saa
olla aika kummallinen katto, jos ei tuohon haarukkaan mahdu.
Marko
Putket on kyllä eristettu joten en usko että hukkaa tulee paljon.
Kattoaurinkopanelin kulma saadaan kyllä optimaaliseksi. Katto on aumakatoksi
tehty mutta paneli ei asennettu kun katto tehtiin vaan jätettiin tekemättä.
Ja ulkoseinällä on 4x2 metrin edestä "lämpöpatterit" jotka myös lämmittävät
kiertovettä.
22.3.2002 klo 10.00 aamulla vesi näytti jo olevan 30 asteista. Aurinko
paistoi..
ken...@hotsound.cc www.hotsound.cc
Marko Björkroth <mbjo...@cc.hut.fi> wrote in message
news:3C9C9BA7...@cc.hut.fi...