Mutaranta
Pasi Aalto
löytänyt mitään. Mökkirantamme ongelma on muutaman viime vuosikymmenen
aikana kertynyt ilmeisesti rehevöitymisen ja metsäojitusten takia kertynyt
muta. Ranta on vielä juuri ja juuri uintisyvä, mutta epäilen, ettei enää
kauan.
Mikä avuksi. Kaislikon ja muun kasvuston perkaaminen laajemmalta alueelta
tietty jonkinverran auttaa, mutta jotain järeämpää kaivattaisiin. Onko
kokemuksia: matto pohjaan, kaivuri, ruoppaus... ?? Tiedättekö kirjallisuutta
asiasta?
Ruoppauksen hinta on varmaankin turhan suuri yhden ranta-asukkaan
maksettavaksi?
--
Pasi Aalto
Janne Janhunen
Rakennusmestari wrote:
> Levitä jään päälle suodatinkangas ja aja sopiva
> kerros rantahiekkaa (esim. 0-8 mm; maun mukaan)
> 20-30 cm lienee sopiva....
Ongelmana taisi olla rannan madaltuminen ja tietysti hieman ikävä pohja.
EN suosittelisi tuota edellämainittua konstia, ainakaan allokkoisessa
rannassa, sillä aallot vievät hiekan hetkessä pois ja vaikka eivät
veisikään, tuovat ainakin uutta mutaa hiekan päälle. Ranta ei kauaa
hyvänä pysy ja rahat menivät hukkaan.
Valitettavasti minulla ei mitään erityisen hyvää konstia ole ehdottaa.
Mutaranta ( varsinkin jos alla on hiekkaa ) pysyy omien kokemusteni
mukaan parhaiten puhtaana, kun paikalle agitoidaan lauma lapsia
melskaamaan. Muta ei kauaa paikoillaan pysy ja virtaukset vievät vedessä
leijailevan mudan mennessään.
Toinen konsti, jolla yksi lehtien ja muun muhjun peittämä ( suojainen )
ranta on pidetty auki on ollut pöllyttää pohjaa keväisin painepesurilla.
Kaunis hiekkapohja on pysynyt hiekkapohjana, vaikka syvemmällä melkoista
muhjua onkin. Tässäkin rannassa lapsien ( ja lapsenmielisten )
melskauksesta on ollut myös apua.
Ossi Haapakoski
<pasi.p...@helsinki.eiroskaa.fi> wrote:
>Yritin etsiä netistä tietoa kesämökkirannan kunnostamisesta, mutten oikein
>löytänyt mitään. Mökkirantamme ongelma on muutaman viime vuosikymmenen
>aikana kertynyt ilmeisesti rehevöitymisen ja metsäojitusten takia kertynyt
>muta. Ranta on vielä juuri ja juuri uintisyvä, mutta epäilen, ettei enää
>kauan.
>
>Mikä avuksi. Kaislikon ja muun kasvuston perkaaminen laajemmalta alueelta
>tietty jonkinverran auttaa, mutta jotain järeämpää kaivattaisiin. Onko
>kokemuksia: matto pohjaan, kaivuri, ruoppaus... ??
Kaislikon perkaus auttaa lisäämään veden virtauksia, jolloin muta ei
pysy rannassasi. Olikohan se niin, että kaislat on niitettävä
vähintään kolmena peräkkäisenä kesänä ennenkuin ehtivät siementää,
jotta ne saa häviämään?
>Ruoppauksen hinta on varmaankin turhan suuri yhden ranta-asukkaan
>maksettavaksi?
Kone maksaa reilun parisataa tunnilta ja normaalin rannan kuopii
hyvinkin alle työpäivässä - ei ole mielestäni ylitsepääsemättömän
kallista.
Ossi
te8h...@my-deja.com
Janne Janhunen <Janne.J...@tellabs.com> wrote:
>
>
> Rakennusmestari wrote:
>
> > Levitä jään päälle suodatinkangas ja aja sopiva
> > kerros rantahiekkaa (esim. 0-8 mm; maun mukaan)
> > 20-30 cm lienee sopiva....
>
> Ongelmana taisi olla rannan madaltuminen ja tietysti hieman ikävä
pohja.
> EN suosittelisi tuota edellämainittua konstia, ainakaan allokkoisessa
> rannassa, sillä aallot vievät hiekan hetkessä pois ja vaikka eivät
> veisikään, tuovat ainakin uutta mutaa hiekan päälle. Ranta ei kauaa
> hyvänä pysy ja rahat menivät hukkaan.
>
suodatinkankaan avulla eikä ole vielä mennyt rahat hukkaan.Ranta on
pysynyt kunnossa jo 6 vuotta. Hiekkaa laitettiin kyllä vähintään 50 cm.
Kovaa käyttöä (moottoriveneellä vetämään suksia)niin ei muta ehdi
tarttua pohjaan. ;-)
T Pete
Sent via Deja.com
http://www.deja.com/
Mari L J Voipio
: Kaislikon perkaus auttaa lisäämään veden virtauksia, jolloin muta ei
: pysy rannassasi. Olikohan se niin, että kaislat on niitettävä
: vähintään kolmena peräkkäisenä kesänä ennenkuin ehtivät siementää,
: jotta ne saa häviämään?
Äitini raivasi meille aikanaan uuteen paikkaan pikkulapselle sopivaa
(matalaa) uimarantaa ja kiskoi kaislat ylös juurineen. Ihan kaikkia
juurakoita ei saatu kerralla ylös, joten kyllä niitä kaisloja sai kiskoa
sieltä vielä parina seuraavana kesänä. Sen jälkeen kasvu (meren
rannalla) lakkasi lähes kokonaan niin, että kun ranta on jo vuosia ollut
käyttämättä (se lapsi on nyt 15-vuotias), niin paikalle kärrättyä
hiekkaa on lähtenyt mereen melkoisesti, mutta kaisloja ei siinä kohdassa
vieläkään kasva kuin pari harvaa kortta.
Jos kaisloja vaikka ensin kiskoisi yhden kesän tai muuten ruoppauttasi
rannan ja sitten seuraavana talvena (kun ranta on tarpeeksi syvä) ajaisi
jäälle suodatinkankaan päälle ison kerroksen hiekkaa?
Ai niin, kaislojen kiskominen käsin on kyllä työlästä (varsinkin kylmänä
kesänä, hellekesänä se on aika kivaa), mutta silloin pohjaan ei jää
pisteleviä varsia samalla tavalla kuin nitettäessä, joten ranta on
siedettävästi käytettävissä heti projektin loputtua.
mari
Paavo Salo
>On Sun, 17 Dec 2000 13:20:47 +0200, Pasi Aalto wrote:
>>Ruoppauksen hinta on varmaankin turhan suuri yhden ranta-asukkaan
>>maksettavaksi?
>
>Kone maksaa reilun parisataa tunnilta ja normaalin rannan kuopii
>hyvinkin alle työpäivässä - ei ole mielestäni ylitsepääsemättömän
>kallista.
Jos järvi on pieni ja/tai naapurit muuten vaan lähellä, kannattaa
ottaa heidän kanssaan asia puheeksi etukäteen. Ruoppaaminen sotkee
veden moneksi viikoksi ja saattaa aiheuttaa happamoitumista
naapurisuhteisiin.
Fiksuinta ehkä olisi alkaa tehdä paksua jäätä toivotun uima-alueen
viereen pumppaamalla vettä jäälle vaikka tammikuulla, ja sitten
helmi-maaliskuussa ruopata kaivinkoneella muutaman metrin levyinen
väylä rannalta selälle. Sen ylös nousevan mähnän voisi sitten saman
tien ajella vaikka kasvimaille vesistöä samentamasta.
Henk.koht. kokemusta ei ole, mutta samaa asiaa olen itsekin
pähkäillyt.
-Paavo
jwm
> Mikä avuksi. Kaislikon ja muun kasvuston perkaaminen laajemmalta alueelta
> tietty jonkinverran auttaa, mutta jotain järeämpää kaivattaisiin. Onko
> kokemuksia: matto pohjaan, kaivuri, ruoppaus... ?? Tiedättekö kirjallisuutta
> asiasta?
Jos ongelma on vain mutaa, niin, muistaakseni, on vuokrattavissa
ruoppauspumppu, jolla muta imetään pohjata ja painetaan letkulla
jonnekin metsään. Kun vesi imeytyy maastoon, ei paksustakaan
kakusta jää paljon jäljelle.
Jos pohja on tämänjälkeen vielä liian pehmeä, niin suodatinkangas
jäälle ja muutama kuorma hiekkaa päälle.
jouko
--
PS: Jos vastaat maililla, korjaa osoite!
Elias Aarnio
On Mon, 18 Dec 2000 18:38:38 +0200, Calle <car...@sci.fi> wrote:
>TM ssä oli vuosia sitten juttu imuruoppauksesta (tee se ite hommana). Iso pumppu
>ja pitkä letku ja muta pumpattiin rannalle. Ei ollut kallista ja muistaakseni
>tulos oli tyydyttävä.
>
Tätä minäkin haaveilin aikoinani oman rannan kunnostamiseen. Pumppu
oli Lohjalla toimivan Mamec Oy:n alunperin lietelantapumpusta
modifioitu laite, jossa toimintaperiaate on seuraava:
Pinnan yläpuolella on Briggs&Strattonin polttomoottori, joka pyörittää
muistini mukaan noin 4-tuumaisessa imuputkessa olevaa akselia.
Varsinainen pumppuyksikkö on imuputken alapäässä oleva repijäterillä
varustettu eräänlainen siipipyöräpumppu (lietepumppuja paremmin
tuntevat kertokoot nimen tarkemmin). Repijäterien tarkoitus on
hienontaa kasvinosat niin, että ne menevät laitteen mukana tulevasta 3
tuuman paloletkusta läpi ongelmitta.
TM:n testin ja valmistajan tehtaalla käydyn keskustelun perusteella
laitteen plussat:
- halpa hankintahinta - 4 vuotta sitten luokkaa 4-5 tuhatta markkaa
- yksinkertainen käyttää ja huoltaa, edulliset varaosat, koska sekä
moottori on vakiokamaa, että pumppu on olennaisesti samanlainen kuin
lietelantapumpussa, joka kuitenkin on volyymituote verrattuna tähän
Konevuokraamoyrittäjän kanssa käydyn keskustelun mukaan miinukset:
* Jos rannassa on vähänkään kiviä, pitää repijäterien edessä käyttää
kivisuojusta, joka on jonkinlainen harva metalliverkko. Aivan pienet
kivet menevät pumpusta läpi, mutta vähän isommat voivat aiheuttaa
seuraavia ongelmia:
* Pumpun kovametalliset terät tylsyvät tai murtuvat
* Pumppu vain pysähtyy kiven juututtua terien väliin -> pumppu
nostettava pinnan yläpuolelle ja poistettava kivi (hankalaa).
Äkkipysäytys ei myöskään tee moottorille hyvää. En muista oliko
akselissa vieläpä murtosokka jossain kohtaa.
* Poistoletkuun saakka päässyt kivi voi pyörähtää letkussa ja tehdä
tukkeuman. Jos niitä pieniä kiviä sattuu olemaan kohdassa enemmänkin
(soratasku), 3 tuuman letku on sen verran pieni, että seurauksena on
tasavahvuista soraputkea n metriä. Sen avaaminen saattaa olla
hankalaa, jos ylipäänsä mahdollista.
* Kivisuoja pienentää runsaskasvisissa rannoissa pumpun kapasiteettia
niin paljon, että kaikki käyttäjät kypsyvät nyhräämiseen alle
aikayksikön -> vuokraamoitten koneet aina rikki.
Eli summa summarum: laite soveltuu tummavetisten järvien hötymudan
menestyksekkääseen pumppaamiseen. Savisten rantojen käsittelyyn siitä
ei ole.
Alkuperäisen kysyjän ongelma vaikuttaisi siltä (haiskahtaa järven
rannalta), että kannattaisi varmaan tehdä kuitenkin soittokierros
konevuokraamoihin tai vaikka soittaa sinne Mamec Oy:öön Lohjalle ja
kysyä 1) mitä värkki maksaa, jos vaikka ostaisi jollekin porukalle 2)
onko toimitettu jollekin konevuokraamoille.
Niille, jotka jaksoivat lukea tähän asti, voin kertoa, että minulla on
tähtäimessä myös savisiin merenrantoihin soveltuva ratkaisu: vastaava
vehje, mutta hydraulikäyttöinen. Tarkoittaa käytännössä lisää tehoa ja
kiviongelman poistumista, koska homma voidaan hoitaa
ylipaineventtiilillä. Lisäksi etuna on se, että laitetta voidaan
käyttää käsin jään päältä, jolloin sellaisiinkin rantoihin, joihin ei
millään uskalla koneilla mennä jäälle on mahdollista saada helpotusta.
EliasA
Toni Paasiaho
: Niille, jotka jaksoivat lukea tähän asti, voin kertoa, että minulla on
: tähtäimessä myös savisiin merenrantoihin soveltuva ratkaisu: vastaava
: vehje, mutta hydraulikäyttöinen. Tarkoittaa käytännössä lisää tehoa ja
: kiviongelman poistumista, koska homma voidaan hoitaa
: ylipaineventtiilillä. Lisäksi etuna on se, että laitetta voidaan
Saako tällaisiä vuokrattua mistään, entä kuinka kookkaita masiinoja
ovat. Mökkinaapurin kanssa oli juttua, että ruopattaisiin yhdessä
yksi kohta, joka heikentää virtausta rannoillamme ja täten ahvennataakin
on sitten enemmän. Saisi myös hyvän laiturikohdan.
Kannattaisiko suoraan hankkia joku ruoppauslautta kaivelemaan,
vai vuokrata kimppaan joku polttomoottorimasiina? Kyseessä on
merenpohja, jossa varmastikin kiveä jonkin verran. Saari kyseessä,
joten toivottavasti vuokramasiina mahtuu jonkinkokoiseen paattiin. :)
Onko ihmisillä kokemuksia ruoppauksesta, hinnoista, tee-se-itse-
hommana tai teetettynä?
terv. Toni
--
Toni Paasiaho, e75...@uwasa.fi
Ossi Haapakoski
wrote:
>Ossi Haapakoski wrote:
>
>>On Sun, 17 Dec 2000 13:20:47 +0200, Pasi Aalto wrote:
>
>>>Ruoppauksen hinta on varmaankin turhan suuri yhden ranta-asukkaan
>>>maksettavaksi?
>>
>>Kone maksaa reilun parisataa tunnilta ja normaalin rannan kuopii
>>hyvinkin alle työpäivässä - ei ole mielestäni ylitsepääsemättömän
>>kallista.
>
>Jos järvi on pieni ja/tai naapurit muuten vaan lähellä, kannattaa
>ottaa heidän kanssaan asia puheeksi etukäteen. Ruoppaaminen sotkee
>veden moneksi viikoksi ja saattaa aiheuttaa happamoitumista
>naapurisuhteisiin.
Naapurit ovat aina oma riskinsä, meidän rantatyön yritti yksi laiska
naapuri keskeyttää jopa poliisivoimin kun ei itse ollut viitsinyt
raivata rantapajukkoaan ja ei siksi voinut kaivattaa omaa rantaansa
samaan aikaan - poliisit kävivät vain toteamassa ettei kaivuussa ollut
mitään laitonta.
Ossi
Elias Aarnio
On Tue, 19 Dec 2000 09:38:41 GMT, dev....@triplan.fi (Jukka
Reinikainen) wrote:
>Tue, 19 Dec 2000 08:59:19 +0000 (UTC) Toni Paasiaho
><e75...@vilkku.uwasa.fi> kirjoitti seuraavaa:
>
>> Kannattaisiko suoraan hankkia joku ruoppauslautta kaivelemaan,
>> vai vuokrata kimppaan joku polttomoottorimasiina? Kyseessä on
>> merenpohja, jossa varmastikin kiveä jonkin verran. Saari kyseessä,
>> joten toivottavasti vuokramasiina mahtuu jonkinkokoiseen paattiin. :)
Minusta kannattaa tukeutua ammattilaisen apuun tuossa kohtaa, koska
1) merenpohjan savi-kivi -yhdistelmää et sillä polttomoottorivehkeellä
saa miksikään
2) hydraulinen vehje toimisi muuten OK, mutta kun kyseessä on saari,
ongelmaksi tulee tarvittavan hydraulipumpun löytäminen / saaminen
saareen. Itse olen ajatellut palkata tutun maanviljelijän
tehotraktoreineen rantaan ja mahdollisesti jos naapurit innostuvat
hommasta ostaa itselleni / perustettavalle yhtiölle sellaisen
hydraulisen pumpun.
>>
>> Onko ihmisillä kokemuksia ruoppauksesta, hinnoista, tee-se-itse-
>> hommana tai teetettynä?
Aiemmin on voimakkaasti rehevöityneessä järvenrannassa kuovittu
kaivinkoneella. 8 vuoteen ei ole ollut tarpeeksi jäätä, jotta tuota
uskaltaisi tehdä. Sen lisäksi rantaan vanhasta ruoppaussavesta
muodostuneella niemellä on kaunis koivikko, jota ei viitsisi kaataa
vain traktorin rantaan pääsyä varten. Lisäksi ruoppausjätteellä olisi
kiva nostaa vesijättömaana olevaa hyödytöntä rantakaistaletta hieman,
jotta siinä kasvaisi muukin kuin mesiangervo.
>
>Mm. tuollaisella sivulla
>
>http://www.vyh.fi/ympsuo/luvat/psa/vesisto.htm
>
>on juttua mm. siitä, minkälainen ruoppaaminen on luvanvaraista ja
>miten ruoppausliete pitää käsitellä. Imurilla sitä velliä tulee
>ihan mahdottomat määrät, joten iso maa-alue siihen tarvitaan,
>ettei moska karkaa jostakin takaisin vesistöön.
Tämä on _todella_ syytä ottaa vakavasti. Itse olen suunnitellut ojien
kaivamista läjitysalueen ja rantakaislikon väliin, jotta virtaamat
saadaan minimoitua. Minulla tosin sitä tasaista läjitysaluetta piisaa,
100 x 50 m riittänee alkuun. Imurin hyötysuhde on muuten tässä
selkeästi huonompi kuin tuollaisen pumpun, jossa pumppuyksikkö on
siellä pohjassa. Kiintoainepitoisuus nousee jopa 35%:iin.
EliasA
JP
jwm kirjoitti viestissä <3A3EFF99...@nokia.com>...
Tuollaista todella lujaa suodatinkangasta \ viiraa saat tuttavaltasi, joka
on
paperitehtaassa töissä. Siellä vaihtavat ajoittain nailon \ muoviviiran,
jonka mitat on jotain 6 - 8,5 x jota 30 metriä. Eikä maksa paljon.
Maanjusseilla on traktorikäyttöisiä tehokkaita lietepumppuja, tuollainen
voisi tulla tysymykseen liejun pumppauksessa.
Omat kokemukseni on kylläkin sellaiset, kun järven pohjaan kun tehdään
kuoppa
siihen tulee auttamattomasti ennepitkään liejua.
JP
jwm
> Tuollaista todella lujaa suodatinkangasta \ viiraa saat tuttavaltasi, joka
> on
> paperitehtaassa töissä. Siellä vaihtavat ajoittain nailon \ muoviviiran,
> jonka mitat on jotain 6 - 8,5 x jota 30 metriä. Eikä maksa paljon.
Ja on vahvaa. Jukolassa käytettiin sitä tienpohjana: Viira pellolle ja
30cm sepeliä päälle ja kun kisa oli ohi, sepelit kuormaan ja viirat
rullale.
> Maanjusseilla on traktorikäyttöisiä tehokkaita lietepumppuja, tuollainen
> voisi tulla tysymykseen liejun pumppauksessa.
Mahdollisesti.... jos imumatka ei ole liikaa. Ja jäältä pääsee lähelle.
> Omat kokemukseni on kylläkin sellaiset, kun järven pohjaan kun tehdään
> kuoppa
> siihen tulee auttamattomasti ennepitkään liejua.
Varmasti. 'Kuoppa' on tehtävä tarpeeksi laaja, niin ettei sitä tarvitse
hiekoittaa kokonaan, silloin muta ei liiku niin nopeasti. Ja jos on
pumppu, voi painevedellä yrittää aina keväisin ajaa tunkeilijaa
kauemmaksi.
Mika Latokartano
Vanhempien mökillä aikanaan mutainen ranta muutettiin hiekkarannaksi juuri
suodatinkankaalla ja jään päälle kuormatulla hiekalla. Hiekkaa muistaakseni
lisättiin jonkin vuoden kuluttua, mutta hyvin on siitä lähtien pysynyt
(luokkaa 15+ vuotta). Ranta on nopeasti syvenevä, ja tuulelle altis.
Konstin toimintaan vaikuttaa varmasti paikka ja mutaisuuden aste. Meillä
toimi hyvin.
- Mika
"Janne Janhunen" <Janne.J...@tellabs.com> wrote in message
news:3A3D9D01...@tellabs.com...