Kätevin tapa toteuttaa seinän päättäminen hormiin?
Tuukka L.
jossa 10 cm kovaa villaa erottaa väliseinän hormista ja siinä se. Ei kovin
fiksun näköinen ratkaisu, jos se villa vaan töröttää sieltä välistä.
Ilmeisesti edes kipsilevyä ei saisi vetää hormiin kiinni, jos pilkuntarkkaan
määräyksiä nuollaan.
Yksi vaihtoehto olisi tietysti liimailla harkoista pätkä seinän lähtöä
siihen hormin kylkeen.
Mitä muita vaihtoehtoja on? Joku metallirangan pulttaus hormiin ja villat
sinne sisälle ja seinän lähtö sitten siitä?
Vesa
> Mulla päättyy yksi väliseinä savuhormiin. Piirustuksissa on annettu
> detalji, jossa 10 cm kovaa villaa erottaa väliseinän hormista ja siinä se.
Tietämättä mitään määräyksistä ajattelisin tekeväni siten että hormista
lähtee seinän alkua tiilen mitan verran tiilellä johon sitten saa laittaa
seinärakenteenkin kosketustuntumaan. Onko hormi muurattu? Itse hormiin ei
saane pulttailla mitään kiinni. 230 mm paksuun muurattuun hormiin saa
laittaa puuseinän kiinni, muuten tarvitaan palamatonta villaa ja 'lähes
palamatonta' verhoilulevyä.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=16780&lan=fi
ja kohta pienet savuhormit.
-VJ-
Tuukka L.
> lähtee seinän alkua tiilen mitan verran tiilellä johon sitten saa laittaa
> seinärakenteenkin kosketustuntumaan. Onko hormi muurattu? Itse hormiin
On piirretty muurattuna, mutta lecasorahormit rupesivat tuntumaan
houkuttelevalta vaihtoehdolta kun katsoo mitä muuraus maksaa. Lisäksi
nykyaikaiset talot ovat niin energiapihejä, että tonneittain lämpöä varaava
muurattu piippu tuntuu pikemminkin epätoivotulta ominaisuudelta kuin
toivotulta. Tuollaisen lecasorahormin taitaa kätevä pystyttää itsekin, eipä
tuo työtä kummemalta vaikuta? Onko kellään, joka tuon on tehnyt, jakaa
kokemuksia?
Suojaetäisyydetkin tipahtavat lecahormeilla valmistajasta riippuen 10-20
milliin. Tosin mitä sille 20 millin matkalle laittaisi? Muuraamaan jotain
puolikkaan kiviä pystyyn? Seinä tulee sitäpaitsi puisen välipohjan päälle,
joten mitähän mahtaa muurailut kestää puulattian päällä, joka kumminkin aina
vähän joustaa? Tää menee aika mielenkiintoiseksi. Kai teillä muillakin
sentään on kerrosten läpi meneviä savuhormeja ja siellä yläkerroksessa jopa
väliseiniä. Ei tämä mikään ainutlaatuinen kysymys voi olla?
Jos pistän peltirangan parilla pienellä propulla kiinni siihen hormiin,
pellin sisälle villan ja siitä pellistä lähtee sitten varsinainen väliseinä?
(Joo joo, ei saa kiinnittää mitään savuhormiin, mutta kuka sitä paria pientä
proppua huomaa ja mitä niillä on edes merkitystä, tulevat lähelle
neliskanttisen hormin nurkkaa, jossa kiviainetta on vaikka kuinka...täysin
määräysten mukaista taloahan tuntuu olevan täysin mahdotonta rakentaa, sen
verta ristiin ja rastiin eri määräykset menevät)
Kai
>>Tietämättä mitään määräyksistä ajattelisin tekeväni siten että hormista
>>lähtee seinän alkua tiilen mitan verran tiilellä johon sitten saa laittaa
>>seinärakenteenkin kosketustuntumaan. Onko hormi muurattu? Itse hormiin
>
> On piirretty muurattuna, mutta lecasorahormit rupesivat tuntumaan
> houkuttelevalta vaihtoehdolta kun katsoo mitä muuraus maksaa. Lisäksi
> nykyaikaiset talot ovat niin energiapihejä, että tonneittain lämpöä varaava
> muurattu piippu tuntuu pikemminkin epätoivotulta ominaisuudelta kuin
> toivotulta. Tuollaisen lecasorahormin taitaa kätevä pystyttää itsekin, eipä
> tuo työtä kummemalta vaikuta? Onko kellään, joka tuon on tehnyt, jakaa
> kokemuksia?
Helppo homma se oli, vähän raskasta ehkä kun joutui kanniskelemaan niitä
elementtejä katolle. Vatupassilla muistaa vaan vähän väliä tsekata ettei
mee vinoon niin hyvä tulee.
>
> Suojaetäisyydetkin tipahtavat lecahormeilla valmistajasta riippuen 10-20
> milliin. Tosin mitä sille 20 millin matkalle laittaisi? Muuraamaan jotain
> puolikkaan kiviä pystyyn? Seinä tulee sitäpaitsi puisen välipohjan päälle,
> joten mitähän mahtaa muurailut kestää puulattian päällä, joka kumminkin aina
> vähän joustaa? Tää menee aika mielenkiintoiseksi. Kai teillä muillakin
> sentään on kerrosten läpi meneviä savuhormeja ja siellä yläkerroksessa jopa
> väliseiniä. Ei tämä mikään ainutlaatuinen kysymys voi olla?
Hanki se malli jossa on posliininen sisäpiippu ja putkenmuotoiset
välivillat (en muista valmistajaa). Sillä on suojaetäisyys nolla eli
puurakenteet saa koskettaa hormia.
>
> Jos pistän peltirangan parilla pienellä propulla kiinni siihen hormiin,
> pellin sisälle villan ja siitä pellistä lähtee sitten varsinainen väliseinä?
> (Joo joo, ei saa kiinnittää mitään savuhormiin, mutta kuka sitä paria pientä
> proppua huomaa ja mitä niillä on edes merkitystä, tulevat lähelle
> neliskanttisen hormin nurkkaa, jossa kiviainetta on vaikka kuinka...täysin
> määräysten mukaista taloahan tuntuu olevan täysin mahdotonta rakentaa, sen
> verta ristiin ja rastiin eri määräykset menevät).
Käytä kuitusementtilevyä siinä hormin lähellä. Kun on seinä kitattu ja
maalattu niin ei se eroa kipsilevystä enää mitenkään.
Proppaa tavallinen kertopuu vaan lattiaan ja kattoon, sen ja muurin
väliin laita palovillaa. Ei sen seinän ole pakko olla hormiin pultattu.
Kai
--
Tuukka L.
> http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=16780&lan=fi
>
> ja kohta pienet savuhormit.
Löytyikö se vastaus sitten tuolta antamastasi linkistä. Kävin katsomassa ja
"Kuva 2" esittää erilaisia väliseinävaihtoehtoja muurattuun rakenteeseen
päin. Siinähän tuo on piirretty ihan kylmästi rakennuslevy kiinni hormiin
(ks. poikkileikkaus lintuperspektiivistä). No ei mun suunnittelija
(ammattisuunnittelija, 20 vuotta alalla) vaan tommoisesta mitään puhunut.
Puhui jostain peltirangoista jne. On tää rakentaminen vaan hassua hommaa.
Asiantuntijoita pitää muka käyttää ja asiantuntijat puhuu ristiin minkä
ehtii.
Saako sen väliseinän nyt sitten tehdä noin kuten kuva 2 sen esittää
RakMK:ssa? Tekstin kun lukee, niin sieltä ei tule vahvistusta kuvalle. Vittu
sentään näitä määräyksiä, edes ammattilaiset eivät tunnu tietävän missä
mennään ja määräyskokoelmakin tuntuu antavan enemmän kysymyksiä kuin
vastauksia. Pitää vissiin soittaa palolaitokselle. Sieltä saa varmaan lisää
arvauksia.
Petteri Soikkonen
> Hanki se malli jossa on posliininen sisäpiippu ja putkenmuotoiset
> välivillat (en muista valmistajaa). Sillä on suojaetäisyys nolla eli
> puurakenteet saa koskettaa hormia.
Jepjep. Entinen optiroc nykyinen maxit. Hyvä piippu (minusta, en ole
tosin mikään piippuasiantuntija). Sisäpiipun halkaisija muistaakseni
180mm eli vetää hyvin. 8.2 metrin piippu hattuineen ja vermeineen
(tulilaasti, pelti, tuhkaluukku ja takan liitos, muurauslaasti taisi
puuttua) lähirautakaupasta alle 1000eur (tarkalleen 923eur).
Petteri
Tuukka L.
> välivillat (en muista valmistajaa). Sillä on suojaetäisyys nolla eli
> puurakenteet saa koskettaa hormia.
Onkohan se sitten toi Lecan hormi, mitä tarkoitat? Kaksi valmistajaa olen
löytänyt, Schiedel ja Maxitin Leca. Onko muita?
Raudoititko muuten hormia?
Tuukka L.
> elementtejä katolle. Vatupassilla muistaa vaan vähän väliä tsekata ettei
> mee vinoon niin hyvä tulee.
Rakentamistekniikasta: Eiks kannata luotilanka tai kaksi käydä laittaan
heti projektin aluksi vesikatosta alaspäin roikkumaan? Pistää vaikka +20
milliä nurkasta, pari luotia roikkumaan pariin nurkkaan? Ei tarvitse
vatupassata pystysuoraa ollenkaan ja tulee varmasti kohdalleen se hormi?
Kai
Optiroc on näköjään muuttanut nimensä Maxitiksi. Eli Maxit Lecahormi se
oli. http://www.optiroc.fi
>
> Raudoititko muuten hormia?
No en, en nähnyt tarvetta. Mutta ei sekään olisi ollut vaikeaa,
harjateräkset vaan valmiisiin reikiin ja juotosbetonia kannusta perään.
Kai
--
Kai
Jep jep. En enää muista miksen käyttänyt luotilankaa, olisko ollut
välikaton aukko niin ahdas ettei lanka sopinut. Mutta vatupassikin
riitti hommaan ihan hyvin.
Kai
--
Kai
Eikös tossa ohjeessa ole selvästi villaa välissä jos yksi tiilikerros ja
jos tiiliä enemmän niin ei tarvi villaa. Järkeenkäypää sinänsä.
Sitä en sitten tiedä saako palava-aineinen pintalevy tosiaan mennä
hormiin kiinni, talonpoikaisjärjellä ajatellen ei olis hyvä idea.
Kipsilevyssäkin kun on se kartonki niin ei se taida olla tulenkestävää.
No, itse haluaisin nukkua rauhassa enkä laittaisi kipsilevyäkään
yksitiiliseen hormiin kiinni.
Kai
--
Tuukka L.
> jos tiiliä enemmän niin ei tarvi villaa. Järkeenkäypää sinänsä.
Villaa toki on, mutta ks. rakennuslevy! Tosin voihan se olla jotain
kivilevyäkin.
> Sitä en sitten tiedä saako palava-aineinen pintalevy tosiaan mennä hormiin
> kiinni, talonpoikaisjärjellä ajatellen ei olis hyvä idea. Kipsilevyssäkin
> kun on se kartonki niin ei se taida olla tulenkestävää.
Tosin ei taida olla kovin hyvin palavaakaan. Palaa kytemällä, ts. ei
ylläpidä paloa? Eihän noissa nykyajan hormeissa pintalämpötilat ole koskaan
edes 100 astetta, joten sinänsä koko tämä touhu rupeaa olemaan täyttä
hifistelyä. Ehkä muurattu huonokuntoinen hormi on toinen juttu.
Petteri Soikkonen
> Onkohan se sitten toi Lecan hormi, mitä tarkoitat? Kaksi valmistajaa olen
> löytänyt, Schiedel ja Maxitin Leca. Onko muita?
Joo, lecaksi tuota hormin harkkomateriaalia kait kutsutaan. En tiedä
muista valmistajista, schiedelin rondo näyttäisi olevan samantyyppinen,
Isokern on tehty hohka- eli laavakivestä.
>
> Raudoititko muuten hormia?
En raudoittanut. Kysyin muistaakseni asiasta vastaavalta, mutten muista
miksei sitä tarvinnut raudoittaa. Hormi ei seiso vapaasti, se on tuettu
välipohjaan, (tulevaisuudessa) yläpohjaan ja vesikattoon.
Voisin kuvitella, että raudoittaminen hankaloittaa jossain määrin
muurausta.
Petteri
Petteri Soikkonen
>
> Rakentamistekniikasta: Eiks kannata luotilanka tai kaksi käydä laittaan
> heti projektin aluksi vesikatosta alaspäin roikkumaan? Pistää vaikka +20
> milliä nurkasta, pari luotia roikkumaan pariin nurkkaan? Ei tarvitse
> vatupassata pystysuoraa ollenkaan ja tulee varmasti kohdalleen se hormi?
Luotilankaa kannattaa ehkä käyttää aloittamisessa, ripustaa
mahdollisimman ylhäältä langan tai langat varmistamaan, että hormi
mahtuu menemään (jos esim. 11/2 krs-ratkaisu). Varsinaisessa muurauksesa
pitkä passi riittänee hyvin. Apumies on hyvä olla paikalla, nostelemassa
harkkoja ja muurauslaastia. Päällystys esim. antiikkilaastilla.
Niin, kovin pitkää piippua ei kannata muurata kerralla, meidän 8.2
metriä taidettiin muurata kolmessa erässä.
Petteri
Vesa
> aina vähän joustaa? Tää menee aika mielenkiintoiseksi. Kai teillä
> muillakin sentään on kerrosten läpi meneviä savuhormeja ja siellä
> yläkerroksessa jopa väliseiniä. Ei tämä mikään ainutlaatuinen kysymys voi
> olla?
On. 50-luvun talossa hormiin oli välipohjien kohdalle muurattu paksunnokset
ja savuhormien puolelle puoli metriä ja metri seinää tiilestä josta sitten
muuttuu lautaseinäksi. Tosin niiden seinäpätkien päällä sitten on yläkerran
uunin peti valettu. Hormin toisella laidalla on ilmanvaihtohormit ja sitä
puolta vastaan seinä ja välipohja tulee ilman paksunnoksia ja lisäpätkiä.
70-luvun versiossa väliseinät ovat suoraan hormia vasten, tosin koon
perusteella vaikuttaa että seinän puolelle hormia on muurattu toinenkin
tiilikerros. katon läpiviennissä hormin pitkää sivua vasten on kattoon
ruuvattu noin 100 mm leveä kovalevy tai vastaava kaistale, ilmeisesti sen
takana on sitten sitä palovillaa. Kovalevy on tuollaista keltaista
kivikovaa ohutta, mikä sen nimi oikein on? Lautalattia kyllä tulee hormin
kylkeen saakka. Ilmeisesti pelkkä pintalauta on hyväksytty tehtäväksi
siihen, sen alla sitten on ilmesesti sitä villaa eikä tukirakenteita
hormissa saakka.
-VJ-
Vesa
> Hanki se malli jossa on posliininen sisäpiippu ja putkenmuotoiset
> välivillat (en muista valmistajaa). Sillä on suojaetäisyys nolla eli
> puurakenteet saa koskettaa hormia.
Isäukko laittoi taloonsa uunin lisää ja juuri tuollaisen piipun veti vanhan
hormin kylkeen ja katolle. Oli kätevä ja vetokin lyhyenä parempi kuin
vanhalla tiilipiipulla.
-VJ-
Vesa
> En raudoittanut. Kysyin muistaakseni asiasta vastaavalta, mutten muista
> miksei sitä tarvinnut raudoittaa. Hormi ei seiso vapaasti, se on tuettu
> välipohjaan, (tulevaisuudessa) yläpohjaan ja vesikattoon.
Raudoitustarve riippuu vapaana seisovan osan pituudesta.
-VJ-
Vesa
> Sitä en sitten tiedä saako palava-aineinen pintalevy tosiaan mennä
> hormiin kiinni, talonpoikaisjärjellä ajatellen ei olis hyvä idea.
> Kipsilevyssäkin kun on se kartonki niin ei se taida olla tulenkestävää.
Tekstissä puhutaan palamattomasta tai lähes palamattomasta levystä. Miten se
kipsilevy määritellään?
-VJ-
Tuukka L.
milliä palava-aineiseen materiaaliin.
Väliseinän kipsilevytyksen voi viedä hormiin asti kiinni. Mikäli käyttää
puuaineista rankaa, niin siihen pitäisi jättää silloin tuo 10 milliä hormiin
väliä. Siihen väliin voi tunkea vaikka villakaistaleen.
Kaikenmaailman metallirangat ja kiviaineslevyt on turhaa hifistelyä, niitä
ei tarvita.
Tuukka L.
Toisaalta raudoitus ei vaadi kuin vähän harjaterästä ja juotosbetonia. Tulee
paljon kestävämpi hormi, joten miksi tuon jättäisi tekemättä?
Muuraamista tuo ei käsittääkseni vaikeuta, koska ensin muurataan ja sitten
kaadetaan reikiin juotosbetonia. Samalla reikään sujautetaan harjateräksen
pätkä, pikkasen nytkyttelyä teräkseen ja se on siinä.
Petteri Soikkonen
> Muuraamista tuo ei käsittääkseni vaikeuta, koska ensin muurataan ja sitten
> kaadetaan reikiin juotosbetonia. Samalla reikään sujautetaan harjateräksen
> pätkä, pikkasen nytkyttelyä teräkseen ja se on siinä.
kannattaa sitten olla huolellinen, ettei tuki niitä reikiä
muurauslaastilla. Kannattaa lisäksi tehdä siitä joutosbetonista sitten
riittävän löysää, että se terästanko oikeasti menee sinne reikään
perille saakka.
Petteri
Petteri Soikkonen
> Soitin Maxitin neuvontaan. Suojaetäisyys Leca Classic ja Tandem hormeilla 10
> milliä palava-aineiseen materiaaliin.
Muistelisin, että sillä oli jotain merkitystä, onko puuaineista enemmän
vai vähemmän kuin 50mm. Olen saanut sellaisen käsityksen, että
koolauspuut voi laittaa hormiin kiinni, mutta esim. lattiavasoja ei.
Petteri
-007-
rako, jonka muurari täytti laastilla.
Juha Ruismäki
> Muistelisin, että sillä oli jotain merkitystä, onko puuaineista
> enemmän vai vähemmän kuin 50mm. Olen saanut sellaisen käsityksen,
> että koolauspuut voi laittaa hormiin kiinni, mutta esim.
> lattiavasoja ei.
Yleensä alle 30 mm paksuiset ja näkyviin jäävät puuosat voi
laittaa hormiin kiinni.
Juha
Petri Soini
> Helppo homma se oli, vähän raskasta ehkä kun joutui kanniskelemaan niitä
> elementtejä katolle. Vatupassilla muistaa vaan vähän väliä tsekata ettei
> mee vinoon niin hyvä tulee.
>
Joo, etenkin tandem-harkot on aikamoisia raahattavia katolle.
Samoin niiden laskeminen paikalleen jyrkän vesikaton läpäisyn
kohdalla vaatii kekseliäisyyttä. Itse ratkaisin tuon ongelman
"hautaanlaskutekniikalla". Harkko lasketaan liinoilla laastipedille.
Liinat on pujotettu raudoitusreikien sisäpintaan vinosti
(vastakkaisiin kulmiin)
lyötyjen naulojen ympäri. Liinat sai sitten irti kun irrottaa
liinan toisen pään ja vetää pois. Reikään jäävä naula voisi tosin
hankaloittaa raudoitusta. Itse en raudoittanut, joten konsti toimi.
Pete
Tuukka L.
> muurauslaastilla. Kannattaa lisäksi tehdä siitä joutosbetonista sitten
> riittävän löysää, että se terästanko oikeasti menee sinne reikään perille
> saakka.
Jos meinaat tuolla "riittävän löysällä" veden lisäämistä juotosbetoniin,
niin en suosittele. Olen yhdet ankkurointivalut töpeksinyt notkistamalla
juotosbetonia liikaa vedellä. Mömmö menettää täysin lujuutensa!
Oikea tekniikka on raudan tai valumuotin vibraaminen. Tällöin juotosbetoni
hetkeksi nesteytyy ja täyttää kaikki kolot.
Raekoen pienentäminen auttaa myös. Varmaan sekin laskee hieman lujuutta,
mutta ei yhtä romahduksenomaisesti kuin vesisuhteen kanssa töppäily. Pienin
juotosbetonilaatu taitaa olla 3 millin rakeella oleva talvijuotosbetoni?
Siitä voi itse sihtaamalla tehdä vielä pienempirakeisempaakin laatua.
Kannattaa toki testata kotimodauksen lujuus ennen tosikäyttöä.
Jukka Marin
> Sitä en sitten tiedä saako palava-aineinen pintalevy tosiaan mennä
> hormiin kiinni, talonpoikaisjärjellä ajatellen ei olis hyvä idea.
> Kipsilevyssäkin kun on se kartonki niin ei se taida olla tulenkestävää.
Mökkityömaalla oli voimassa totuus, jonka mukaan korkeintaan 20 (vai 30?)
mm paksu palava materiaali saa olla piipussa kiinni. Tässä tapauksessa
kattopaneeli ja lattialankku. Välipohjan sisällä piippua vasten on
palonkestävä villa.
Your mileage may vary vai miten se ämöriikkalainen sanoo..
-jm
Pete H
"Tuukka L."
> Soitin Maxitin neuvontaan. Suojaetäisyys Leca Classic ja Tandem hormeilla
> 10 milliä palava-aineiseen materiaaliin.
> Väliseinän kipsilevytyksen voi viedä hormiin asti kiinni. Mikäli käyttää
> puuaineista rankaa, niin siihen pitäisi jättää silloin tuo 10 milliä
> hormiin väliä. Siihen väliin voi tunkea vaikka villakaistaleen.
Ihan ajatuksena, jos jätät 10 milliä hormin ja kattotuolin väliin, niin
miten saat väliin mahtumaan palovillan (50mm)? Koskee myös puuainesta
seinäkoolausta ja kipsiseinää.
Palotarkastajamme kertoi tuossa jokunen aika sitten hormikatselmuksessa,
että ainakin täälläpäin 50 mm pitää olla hormin ja palavan materiaalin
välissä vapaata, on ihan mikä tahansa hormi kyseessä. (joillakin hormeilla
tietysti vieläkin suurempi väli).
Kaposen listan/kattopaneelin/kipsinkaton voi viedä lähemmäs, mutta siinäkin
oli mitat, kuinka paksuja esim. lista saa olla.
Ainahan hormivalmistaja saa sanoa, että laita vaikka kiinni.
Palotarkastajahan se on se, joka lopullisen sanan sanoo.
Eli suosittelen ottamaan paikalliseen palotarkastajaan yhteyttä
varmistaaksesi tuon asian.
Tuukka L.
> miten saat väliin mahtumaan palovillan (50mm)? Koskee myös puuainesta
> seinäkoolausta ja kipsiseinää.
Onhan veitsi ym. vehkeet keksityt.
> Palotarkastajamme kertoi tuossa jokunen aika sitten hormikatselmuksessa,
> että ainakin täälläpäin 50 mm pitää olla hormin ja palavan materiaalin
> välissä vapaata, on ihan mikä tahansa hormi kyseessä. (joillakin hormeilla
> tietysti vieläkin suurempi väli).
Olematta asiaan sen kummemmin perehtynyt kuin mitä tänään käytin siihen aika
paljon työtunteja, niin veikkaan palotarkastajanne puhuvan ns. pyöreitä. Ei
hämmästytä minua sinänsä, rakennusalalla se on maan tapa. Määräyksiä on joka
lähtöön niin paljon, että huonosti kotiläksynsä tehneet paljastuvat armotta.
Siitä ehdottamastasi palotarkastajan palvomisesta olen vähän erimieltä. Ei
hänen sanansa mikään "laki" ole. Suomessa lakeja säätää ainostaan eduskunta,
yksinoikeudella. Tuomioistuinlaitos puolestaan tulkitsee niitä lakeja, sekin
yksinoikeudella. Palotarkastajalle ei ole kumpaankaan monopoliin annettu
erioikeuksia.
Palotarkastaja voi toki olla pontevasti asioista jotain mieltä, mutta
palotarkastajankin on perustettava toimintansa Suomen lakiin ja
rakentamismääräyskokoelmaan. Ei hän voi yhtä-äkkiä esittää tiukempia
vaatimuksia kuin muualla maassa. VTT:n tyyppihyväksyntä pitää kelvata
teidänkin tarkastajallenne todisteeksi siitä, että kyseinen ratkaisu ei saa
palava-aineista rakenneosaa kuumenemaan yli 80 C. Itseasiassa leca-hormin
suhteen tuo 10 milliä ei tule ilmeisesti edes suojaetäisyydestä vaan
liikevarasta! Polttokokeissa edes hormin pintaa ei ole saatu yli 80 C
lämpötilan.
Luepas itse tuo RakMK:n E3. Sieltä pyörittelemäsi asiat löytyvät. Huomaa
myös, että VTT:n testiraportti ja tyyppihyväksyntä on sen verta painavaa
tavaraa hormivalmistajan taskussa, että siinä keskiverto palotarkastaja on
tiukoilla, jos meinaa vähätellä kyseiset tutkimustulokset höpöpuheiksi.
Isolla tunnetulla hormivalmistajalla ei ole mitään syytä lähteä tämmöisessä
asiassa puhumaan peetä eikä heidän asiantuntijatkaan varmasti ole huonoja.
Veikkaan koulutukseksi vähintään rakennusalan insinöörin (opisto) ellei jopa
enemmän.
Tuukka L.
> Olematta asiaan sen kummemmin perehtynyt kuin mitä tänään käytin siihen
> aika
> paljon työtunteja, niin veikkaan palotarkastajanne puhuvan ns. pyöreitä.
> Ei hämmästytä minua sinänsä, rakennusalalla se on maan tapa. Määräyksiä on
> joka lähtöön niin paljon, että huonosti kotiläksynsä tehneet paljastuvat
> armotta.
Jäi vielä näpäyttämättä yksi asia, oikein harmittaa. Palotarkastajasi on
tehnyt läksynsä todella heikosti. 50 milliä on tosi outo mitta, joten
mistähän on reppana senkin vetaissut? Hanuristaan tietysti.
Oikeampi arvaus olisi ollut edes 100 milliä, mikä sentään mainitaan E3:ssa
palaville rakenteille turvaetäisyydeksi ELLEI MUUTA OLE OSOITETTU. Käskepä
palotarkastajaasi tekemään seuraavalla kerralla kotiläksyt ja lukemaan esim.
Leca-hormien tyyppihyväksyntätestiraportit.
F
> Mulla päättyy yksi väliseinä savuhormiin. Piirustuksissa on annettu detalji,
> jossa 10 cm kovaa villaa erottaa väliseinän hormista ja siinä se. Ei kovin
> fiksun näköinen ratkaisu, jos se villa vaan töröttää sieltä välistä.
> Ilmeisesti edes kipsilevyä ei saisi vetää hormiin kiinni, jos pilkuntarkkaan
> määräyksiä nuollaan.
>
> Yksi vaihtoehto olisi tietysti liimailla harkoista pätkä seinän lähtöä
> siihen hormin kylkeen.
>
> Mitä muita vaihtoehtoja on? Joku metallirangan pulttaus hormiin ja villat
> sinne sisälle ja seinän lähtö sitten siitä?
Vesikaton ruodelaudoituksen, lattialaudoituksen, SEINÄVERHOUKSEN,
välipohjan alapinnan tms. palavatarvikkeisen verhouksen reuna voidaan
ulottaa savuhormin ulkokuoren ulkopintaan,
mikäli laudoituksen tai verhouksen paksuus on enintään 30 mm. Samoin
voidaan enintään 150
mm korkeat jalka- ja kattolistat asentaa savuhormin ulkokuoren
ulkopintaan.
Näin todetaan rakm e3:ssa
Kipsilevy ei välttämättä ole paras ratkaisu tuohon paikkaan jos
siihen jää 100mm reuna ilman tukea. Tietysti se kovavilla tarpeeksi
tiukkaan pakattuna hormia ja runkoa(joka on siis 100mm päässä
hormista) vasten tukee levyä vähän. Samoin mahdollisen listan
kiinnitys verhouslevyyn eikä hormiin.
Jos väliseinän toisella puolella on kylmä ullakko, voisi
tuulensuojalevynä käyttää vaikka sinkittyä peltiä sen 100mm
osalla tai kipsilevyä.
Mutta kuten joku sanokin niin kannattaa olla yhteydessä paikalliseen
palotarkastajaan.
Palovillaa saa myös 10mm. Pitäisi olla varastotuote
kiskurikaupoissakin.
Tuukka L.
kerroin saamani täydellisen ja tyhjentävän vastauksen.
>Näin todetaan rakm e3:ssa
Siellä todetaan myös, että toisenlaisetkin ratkaisut ovat mahdollisia. Olisi
kannattanut ehkä siteerata sekin kohta ennenkuin kirjoittaa pitkät pätkät
asian vierestä.
>Kipsilevy ei välttämättä ole paras ratkaisu tuohon paikkaan jos
>siihen jää 100mm reuna ilman tukea. Tietysti se kovavilla tarpeeksi
Eihän siihen jää kuin 10 milliä eli YKSI SENTTI. Sen verran vissiin kestää
kipsilevykin ilman tukea?
>Jos väliseinän toisella puolella on kylmä ullakko, voisi
>tuulensuojalevynä käyttää vaikka sinkittyä peltiä sen 100mm
>osalla tai kipsilevyä.
Voi toki, mutta paloturvamääräysten pohjalta tuo on täysin tarpeetonta
leca-hormiston tapauksessa.
>Mutta kuten joku sanokin niin kannattaa olla yhteydessä paikalliseen
>palotarkastajaan.
Täysin tarpeetonta. Asia on jo selvitetty perusteellisesti.
Tuukka L.
Pistänpä tiedoksi korjaavaa tietoa kun tuli käytyä Optirocin sivuilla.
Nykyään on 1,5 millisellä rakeellakin olevaa juotosbetonia. Lujuudeltaan se
on hieman heikompaa kuin tavanomainen 3 millinen kesäjuotosbetoni. Nk.
talvijuotosbetoni ei ole pienirakeista toisin kuin muistelin. Päinvastoin,
se on raekooltaan 5 millistä, joten sitä ei kannata ahtaissa valuissa
käyttää.
Myös Optirocin sivuilla varoitettiin liian veden lisäämisestä ja siitä
johtuvasta lujuuden heikkenemisestä. Se kun on tullut kantapäänkautta
opiskeltua, niin tähdennän, että totta joka sana. Uskokaan kokeilematta. Ei
ole kiva porailla niitä vituralleen menneitä ankkurointivaluja tms.
uudelleen auki ja tehdä homma uusiksi.
Pete H
"Tuukka L."
>> Olematta asiaan sen kummemmin perehtynyt kuin mitä tänään käytin siihen
>> aika
>> paljon työtunteja, niin veikkaan palotarkastajanne puhuvan ns. pyöreitä.
>> Ei hämmästytä minua sinänsä, rakennusalalla se on maan tapa. Määräyksiä
>> on joka lähtöön niin paljon, että huonosti kotiläksynsä tehneet
>> paljastuvat armotta.
> Jäi vielä näpäyttämättä yksi asia, oikein harmittaa. Palotarkastajasi on
> tehnyt läksynsä todella heikosti. 50 milliä on tosi outo mitta, joten
> mistähän on reppana senkin vetaissut? Hanuristaan tietysti.
Jätit lukematta suluissa kirjoittamani ? "(joillakin hormeilla
tietysti vieläkin suurempi väli)."
50 mm. tuli siitä, kun meillä on takan että öljypolttimen hormi shiedelsin
ja siinä on turvaväli 50 mm. Kyselin, miten yleisesti muissa homrmistoissa
on, niin kertoi, että vähintään tuo 50 mm. palaviin materiaaleihin (riippuen
palavan materiaalin paksuuksista).
Ja lopuksi tuo susluissa kirjoittamani.
> Oikeampi arvaus olisi ollut edes 100 milliä, mikä sentään mainitaan E3:ssa
> palaville rakenteille turvaetäisyydeksi ELLEI MUUTA OLE OSOITETTU. Käskepä
> palotarkastajaasi tekemään seuraavalla kerralla kotiläksyt ja lukemaan
> esim. Leca-hormien tyyppihyväksyntätestiraportit.
Toki tyyppihyväksynnät ovat "päteviä".
Enemmän kuitenkin kirjoitin siltä pohjalta viestini, että palotarkastajahan
se kuitenkin on, kuka hormiston hyväksyy.
10 mm. omaan korvaani kuulosti vain niin pieneltä (varsinkin kun
palotarkastajamme kertoi, että iana pitäisi laittaa 50 mm. palovilla piipun
ympärille läpiviennin kohdalla, niin miten sen sinne saa survottua.
Varsinkin jos käytetään vielä 80-100 luokiteltua palovillaa.
Lähinnä itseäni ihmetyttää siis kyseinen 10 mm varsinkin, jos siihen ei edes
laiteta palovillaa ympärille.
No. joka tapauksessa säännökset muuttuu ja ehkä palotarkastajamme ei ole
ajantasalla, mutta on ainakin tehnyt tuota työtään jo liki 20 vuotta, niin
oletan, että jonkin verran tietoa löytyy, kuin myös kokemusta.
Tuukka L.
> 50 mm. tuli siitä, kun meillä on takan että öljypolttimen hormi shiedelsin
> ja siinä on turvaväli 50 mm. Kyselin, miten yleisesti muissa homrmistoissa
> on, niin kertoi, että vähintään tuo 50 mm. palaviin materiaaleihin
> (riippuen palavan materiaalin paksuuksista).
Edelleenkin pätee: palotarkastajasi puhui sinulle Scheisselia. Edes
Schniedelin kaikissa hormeissa ei ole tuo 50 milliä vaan Rondossa se on 20
mm. "Mökkihormissa" se taitaa tosiaan olla 50 milliä. Palotarkastajasi
"vähintään 50 mm" on muuten Maxitin Leca-hormeilla 10 millimetriä. Näin se
vaan on, on tarkistettu moneen kertaa, joten asiasta on turha räpättää.
> Enemmän kuitenkin kirjoitin siltä pohjalta viestini, että
> palotarkastajahan se kuitenkin on, kuka hormiston hyväksyy.
Palotarkastaja ei voi muuta kuin hyväksyä ratkaisun, jos siitä on
tyyppihyväksyntä olemassa. Ainakaan suojaetäisyyksistä hän ei voi urputtaa.
> palotarkastajamme kertoi, että iana pitäisi laittaa 50 mm. ympärille
> läpiviennin kohdalla, niin miten sen sinne saa survottua.
Nyt muutat asiaa. Läpivienti on eri juttu. Scheisse-piipuissa läpivientien
kohdilla pitää olla tuo 50 milliä. Ei muualla.
> Lähinnä itseäni ihmetyttää siis kyseinen 10 mm varsinkin, jos siihen ei
> edes laiteta palovillaa ympärille.
Eihän Leca-hormi lämpene edes kättäpolttavaksi. Joten mitään tarvetta
hifistellä jotain palovillaa siihen ei ole. Helpompihan se on se hormin
kunto tarkistaa, jos ei siinä ole mitään päällä.
> oletan, että jonkin verran tietoa löytyy, kuin myös kokemusta.
Kuuluisat viimeiset sanat rakennusalalla.
F
> Miten tähän saattoi vielä jäädä epäselvyyttä, kun minä jo kertaalleen
> kerroin saamani täydellisen ja tyhjentävän vastauksen.
Anteeksi vaan jäi huomaamatta että päätit ottaa leca hormin.
Muuten tiilet ja laastit + pellit maksaa n. 700-800€ kahteen koko
kiven hormiin 7,6m. Muuraus 400-800 € riippuen haluaako
puhtaaksimuurauksen vai rapatun.
>
> >Näin todetaan rakm e3:ssa
>
> Siellä todetaan myös, että toisenlaisetkin ratkaisut ovat mahdollisia. Olisi
> kannattanut ehkä siteerata sekin kohta ennenkuin kirjoittaa pitkät pätkät
> asian vierestä.
Ehkäpä kirjoitinkin asiaa alkuperäiseen kysymykseen?
>
> >Kipsilevy ei välttämättä ole paras ratkaisu tuohon paikkaan jos
> >siihen jää 100mm reuna ilman tukea. Tietysti se kovavilla tarpeeksi...
>
> Eihän siihen jää kuin 10 milliä eli YKSI SENTTI. Sen verran vissiin kestää
> kipsilevykin ilman tukea?
Juu anteeks vaan kun sun detaljissa oli se 10cm eli 100 MILLIÄ. Mutta
kysymyksesi ratkaisitkin jo itse.
Tuukka L.
>kiven hormiin 7,6m. Muuraus 400-800 ? riippuen haluaako
>puhtaaksimuurauksen vai rapatun.
Missäpäin Suomea noin halpoja muurareita löytyy? Ei taida olla ammattitaito
kummoinen noin halvoilla kavereilla. Itse en ketä tahansa päästäisi
savuhormia muuraamaan.
Johan se jo hyvä timpuri maksaa enemmän kuin sinun hormin muuraajasi?
Tupla-leca-hormi kaikkine releineen (pellit ym) maksaa tarvikkeina noin 1100
euron pintaan. Työn voi tehdä itse. Käytännössä kun savupiipun muurarille
pitää olla joku repsikkana kumminkin, niin työmäärä itselle on
suurinpiirtein sama. Toinen leca-hormin etu on sen vähäisempi varaavuus.
tuollainen 7-8 metrinen tiilipiippu sisältää aivan helvetisti varaavaa
massaa. Se massa on eristämätöntä, ts. lämmittää taloa aivan liikaa pl.
huippupakkaset.
Petteri Soikkonen
> suurinpiirtein sama. Toinen leca-hormin etu on sen vähäisempi varaavuus.
> tuollainen 7-8 metrinen tiilipiippu sisältää aivan helvetisti varaavaa
> massaa. Se massa on eristämätöntä, ts. lämmittää taloa aivan liikaa pl.
> huippupakkaset.
Sen lisäksi tiilipiippu tuo kylmällä ilmalla kylmää paremmin sisään kuin
lecapiippu (johtumalla sitä piippua pitkin).
Piippu tosin kannattaisi eristää (oli leca- tai tiili-) yläpohjassa
jokatapauksessa (mikä vähentäisi sitä kylmän tuloa piippua pitkin
sisätilaan).
Petteri
F
Tuukka L. kirjoitti:
No eipä tuo savuhormi vaikka tiilestä onkin niin pahemmin lämpiä,
jos kesällä haluat saunoa niin saat saunoa puoli päivää ennenkuin
hormi alkaa lämmetä.
Varaavaa tulisijaa sulle ei ilmeisesti tule?
Ja jos tulee niin silloin on vielä vähemmän merkitystä sillä
savuhormilla.
Enkä ylistä tässä mitään hormia, sama se mistä sauhu ulos menee
kunhan poistuu turvallisesti.
Ite mietin kans teenkö kevythormin vai tiilestä, mutta tiili tuli
halvemmaksi ni tein siitä.
No, ootko kysellyt hormimuurauksen hintoja itse kun kerran tunnut
kaikki paremmin tietävän?
Matti Kyllonen
"Petteri Soikkonen" <ijusth...@my.mail> wrote in message
news:drvatv$mm1$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Tuukka L. wrote:
>
> > suurinpiirtein sama. Toinen leca-hormin etu on sen vähäisempi varaavuus.
> > tuollainen 7-8 metrinen tiilipiippu sisältää aivan helvetisti varaavaa
> > massaa. Se massa on eristämätöntä, ts. lämmittää taloa aivan liikaa pl.
> > huippupakkaset.
>
> Sen lisäksi tiilipiippu tuo kylmällä ilmalla kylmää paremmin sisään kuin
> lecapiippu (johtumalla sitä piippua pitkin).
>
Lecapiippu päästää yllättävän vähän kylmää lävitseen. Eräässä talossa tuli
tarkkailtua asiaa viime pakkasilla (-30 C ).
Pelti oli alakerrassa, eli piippu oli kyllä kylmä aidosti. Onko se muuten
pelti aina harkkopiipussa alhaalla ? (2 krs -talossa )
Juha Jaakkola
"Matti Kyllonen" wrote
>
> Pelti oli alakerrassa, eli piippu oli kyllä kylmä aidosti. Onko se muuten
> pelti aina harkkopiipussa alhaalla ? (2 krs -talossa )
Meillä on 2 peltiä. Toinen on alakerrassa takan päällä, ja toinen
yläkerrassa katon rajassa. Ylempää peltiä pidetään pakkasilla kiinni just
sen takia, ettei kylmä valu alas asti.
Tiedä silti onko siitä mitään hyötyä, eli ei ole tullut mitattua
lämpötiloja.
-Juha
Petri Soini
> Tupla-leca-hormi kaikkine releineen (pellit ym) maksaa tarvikkeina noin 1100
> euron pintaan.
Hyvän tarjouksen olet saanut Leca-tandemista!
Itse maksoin 2002
armottoman tinkimisen jälkeen 7,6-metrisestä piipunhattuineen
+ savupelteineen 1350.
Leca-hormilaskurin antama ohjehinta oli tuolloin reilut 1800
muistaakseni.
Pete
P.S. laskin juuri uudestaan saman paketin ja
laskuri antoi:
----------------------------------------------
Leca-hormiston perustiedot
Hormin korkeus: 7,60 m
Hormityyppi: Leca Tandem
Tulisijat:
Leivinuuni / takkaleivinuuni ja
Kiuas
Perusosat:
Kaksoisharkkoelementti (tandem): 38 kpl
Eristyselementti: 26 kpl
Hormielementti: 42 kpl
Asennuspala: 4 kpl
Tulenkestävä laasti 25 kg: 1 kpl
Harkkolaasti M100/500 25kg: 11 kpl
Liitososat:
Pyöreä liitoselementti: 1 kpl
Suorakaideliitoselementti: 1 kpl
Varusteet:
Nuohousluukku ja liitosputki 2 kpl
Savupelti 2 (teräs) 2 kpl
Sade-piippuhattu tandemiin, terästä 1 kpl
Hinnaston suositushinta (sis alv 22 %) :
Suositushintaan ei sisälly:
- rahti
- lavaveloitus
1 895,01 €
Lisää harkkomuurauslaasti suositushintaan [v]
Lavaveloitus 7 lavaa (sis alv 22 %) : 49,02 €
Rahdituspaino: 4,43 t
Hormiston kokonaispaino: 2,16 t
-----------------------------------------
Petteri Soikkonen
>
> Onko se muuten
> pelti aina harkkopiipussa alhaalla ? (2 krs -talossa )
Kaipa sen pellin voi laittaa mihin haluaa ja useampiakin jos siltä
tuntuu. En kyllä laittaisi tuohon leca-piippuun peltiä yläkertaan, turha
se olisi (hankalaa aukaista ja laittaa kiinni, kun kerran takka on
alakerrassa), sen verran huonosti se päästää lämpöä lävitseen.
Kahta peltiä alakertaan harkitsin, mutta jäi laittamatta. Peltihän ei
mene piipun sisälle täysin tiivisti kiinni, koska sisäpiippu on pyöreä
ja pelti kulmikas, eli reunoille jää pienet raot. Pellin päässä oli
lisäksi pieni nysä, mutta sen katkaisin pois. Olisihen pellin saattanut
saada tiiviimmäksi tekemällä sille kolo sisäpiippuun, mutta ihan
riittävän hyvin takka pitää lämmön vaikka sitä varmaan karkaa jonkin
verran piipun kautta ulos.
Petteri
Tuukka L.
> En kyllä laittaisi tuohon leca-piippuun peltiä yläkertaan, turha se olisi
> (hankalaa aukaista ja laittaa kiinni, kun kerran takka on alakerrassa),
> sen verran huonosti se päästää lämpöä lävitseen.
Minä kyllä laitan. Eihän se pelti juuri mitään maksa. Silloin kun on kylmä
kausi, niin voi pitää yläpellin kiinni. Se estää kylmää pääsemästä kovin
alas hormissa ja toisaalta, mikäli hormi sattuisi olemaan lämmin, niin pitää
hieman sitä lämpöä siellä.
> mene piipun sisälle täysin tiivisti kiinni, koska sisäpiippu on pyöreä ja
> pelti kulmikas, eli reunoille jää pienet raot. Pellin päässä oli lisäksi
> pieni nysä, mutta sen katkaisin pois. Olisihen pellin saattanut saada
> tiiviimmäksi tekemällä sille kolo sisäpiippuun, mutta ihan
Fiksumpaa on muotoilla rälläkällä sitä peltiä pyöreämmäksi kuin lähteä
sisäpiippua runtelemaan (mikä lienee laitontakin käydä sen kimppuun?)
Tuo pieni nysä on muuten häkäraon jättämistä varten. Mielestäni huonosti
mietitty yksityiskohta. Kyllä pellin pitäisi tehtaalta tullessaan tiivis
olla. Poratkoon itsekukin siihen peltiin reikiä, jos kerran häkää pelkäävät.
Itse hoidan häkävaaran mieluummin elektronisen varoittimella kuin
epätiiviillä pellillä. Epätiivissä pellissä kun on sekin mahdollisuus, että
koneellisesti tuuletetussa talossa lähtee ilma hormissa väärään suuntaan.
Tuukka L.
>jos kesällä haluat saunoa niin saat saunoa puoli päivää ennenkuin
Sitten en näe mitään syytä teettää yhtään savuhormia tiilestä, jos se kerran
ei edes varaa lämpöä. Tiilihän on kaikissa muissa suhteessa huono vaihtoehto
keraamiseen sisäpiippuun nähden. Jos se ei edes lämpöä varaa, niin kyseinen
rakennustarvike pitää julistaa käyttökieltoon savuhormeissa :-)
>Varaavaa tulisijaa sulle ei ilmeisesti tule?
Tottakai tulee.
>Ja jos tulee niin silloin on vielä vähemmän merkitystä sillä
>savuhormilla.
Ei se merkityksetön ole, mutta tässä tapauksessa vähemmän toivottu
ominaisuus.
>No, ootko kysellyt hormimuurauksen hintoja itse kun kerran tunnut
>kaikki paremmin tietävän?
En, kun totesin jo kättelyssä, että ei kannata. Tietäähän sen suurinpiirtein
mitä kunnolliselle muurarille pitää palkkaa maksaa per työtunti. Hormityön
menekit on helppo laskea. Huonoa muuraria en lähde savuhormin tekoon edes
ottamaan.
Ehkä jos jonkun hyvän saisi ilmaiseksi muuramaan työmaalle ja omalla
vapaa-ajalla ei olisi hintaa, niin sitten voisi harkita. Vaan miksi edes
silloin? Huonompi hormihan tiilestä tulee kaikissa muissa suhteissa paitsi
lämmönvarausmielessä.
Pete H
"Tuukka L."
>> 50 mm. tuli siitä, kun meillä on takan että öljypolttimen hormi
>> shiedelsin
>> ja siinä on turvaväli 50 mm. Kyselin, miten yleisesti muissa
>> homrmistoissa on, niin kertoi, että vähintään tuo 50 mm. palaviin
>> materiaaleihin (riippuen palavan materiaalin paksuuksista).
> Edelleenkin pätee: palotarkastajasi puhui sinulle Scheisselia. Edes
> Schniedelin kaikissa hormeissa ei ole tuo 50 milliä vaan Rondossa se on 20
> mm.
hmm. Onkohan rondoni sitten muuttunut, koska meidän "asennusohjeissa"
kerrotaan sen olevan min. 50 mm.
Niin takka kuin öljykattilan piippu. (omakotitalo).
Muurattu n. 2 kk sitten.
>> palotarkastajamme kertoi, että iana pitäisi laittaa 50 mm. ympärille
>> läpiviennin kohdalla, niin miten sen sinne saa survottua.
> Nyt muutat asiaa. Läpivienti on eri juttu. Scheisse-piipuissa läpivientien
> kohdilla pitää olla tuo 50 milliä. Ei muualla.
Ahaa. eli puhuimme eriasiasta. Selittänee eron.
>> Lähinnä itseäni ihmetyttää siis kyseinen 10 mm varsinkin, jos siihen ei
>> edes laiteta palovillaa ympärille.
> Eihän Leca-hormi lämpene edes kättäpolttavaksi.
Ei se rondonikaan tunnu lämpenevän "lainkaan".
> Joten mitään tarvetta hifistellä jotain palovillaa siihen ei ole.
> Helpompihan se on se hormin kunto tarkistaa, jos ei siinä ole mitään
> päällä.
Palovilla tuskin on lämpenemisen vuoksi, vaan mahdollisen palon vuoksi
(piippupalo, kuten tuhkasta, tms).
En tiedä asiasta varmuutta, mutta näin oletan.
Tuukka L.
> kerrotaan sen olevan min. 50 mm.
Taitaa olla piraattirondoni sulla koska aidon ohjeissa on nimenomaan tuo 20
mm pl. ne aiemmin mainitut läpiviennit. Tai sitten et ymmärrä lukemaasi.
http://www.schiedel.fi/getfile.php3?id=8&pid=1
> Palovilla tuskin on lämpenemisen vuoksi, vaan mahdollisen palon vuoksi
> (piippupalo, kuten tuhkasta, tms).
Ainakaan Leca ei edes nokipalotilanteessa ylikuumene pinnasta. Ovat
rääkänneet oikein urakalla noita.
> En tiedä asiasta varmuutta, mutta näin oletan.
Oletat mielestäni vähän liikaa. Minä ainakin kunnoitan noita
tyyppihyväksyntöjä enemmän kuin anonyymien "asiantuntijoiden" heittoja
täällä.
Tuukka L.
> yläkerrassa katon rajassa. Ylempää peltiä pidetään pakkasilla kiinni just
> sen takia, ettei kylmä valu alas asti.
Juuri noin ajattelin itse toimia myös. Pelti on halpaa kun sen itse laittaa.
> Tiedä silti onko siitä mitään hyötyä, eli ei ole tullut mitattua
> lämpötiloja.
Hifistely on kivaa silloin kun se halpaa. Jollain "tuplapeltihifistelyllä"
on päästävä rikkomaan kavereiden/naapureiden itsetunto
rakentamisprojekteissa. :-)
Juha Jaakkola
"Tuukka L." wrote >
> Hifistely on kivaa silloin kun se halpaa. Jollain "tuplapeltihifistelyllä"
> on päästävä rikkomaan kavereiden/naapureiden itsetunto
> rakentamisprojekteissa. :-)
noin, johon mä vastasin asiantuntevasti että "aha.."
No, onneks pääsee sitten edes täällä pätemään tommosella sofistikoituneella
ratkaisulla...
Mika
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:9uNEf.344$Pb....@read3.inet.fi...
>
> Taitaa olla piraattirondoni sulla koska aidon ohjeissa on nimenomaan tuo
> 20 mm pl. ne aiemmin mainitut läpiviennit. Tai sitten et ymmärrä
> lukemaasi. http://www.schiedel.fi/getfile.php3?id=8&pid=1
>
Tuukka, katsooko aamuisin peilistä läpihullu-kirvesmies-piiska-rane?
Alkavat noi jutut vaikuttaa vähän samansuuntaisilta...
Olet sitten viimein alkanut rakentamaan, luultavasti tulee ainakin
pohjois-suomen paras talo kun tiedät ja taidat kaikesta kaiken.
Tuukka L.
> Tuukka, katsooko aamuisin peilistä läpihullu-kirvesmies-piiska-rane?
> Alkavat noi jutut vaikuttaa vähän samansuuntaisilta...
Ahaa, onko joku muukin sanonut Rondo-piipuista samaa? Mitähän ihmeellistä
siinä on? Rondo-piipun asennusohjeet ovat kaikkien lukutaitoisten
luettavissa. Enemmän ihmettelisin Peten väitteitä siitä, että hän on lukenut
ne. Eipä siltä vaikuta.
> Olet sitten viimein alkanut rakentamaan, luultavasti tulee ainakin
> pohjois-suomen paras talo kun tiedät ja taidat kaikesta kaiken.
Mikä ihmeen "viimein"? Tunnemmeko me muka? Olenko jossakin yhteydessä
esitellyt sinulle hankettani? Pitääkö tuo kommentti kaiken tietämisestä
ottaa vittuiluna? Ilmeisesti pitää, koska viestisi sävy viittaa vahvasti
siihen. Jos osaa lukea hormivalmistajien verkkosivuja ja soittaa neuvontaan,
niin vähälläpä pääsee guruksi. Tosin muiden kirjoittajien vastaukset
luettuani en ihmettele, miksi minusta tehdään gurua. Ei voi muuta sanoa,
kuin että ei teillä hyvin mene, jos minusta gurua itsellenne leivotte.
Pete H
"Tuukka L."
> Taitaa olla piraattirondoni sulla koska aidon ohjeissa on nimenomaan tuo
> 20 mm pl. ne aiemmin mainitut läpiviennit. Tai sitten et ymmärrä
> lukemaasi. http://www.schiedel.fi/getfile.php3?id=8&pid=1
Kuten aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, puhuimme näköjään eri asioista.
Minä läpivienneistä, sinä sisätiloista.
Siksi ymmärryseromme.
Pete H
"Tuukka L."
>> Tuukka, katsooko aamuisin peilistä läpihullu-kirvesmies-piiska-rane?
>> Alkavat noi jutut vaikuttaa vähän samansuuntaisilta...
> Ahaa, onko joku muukin sanonut Rondo-piipuista samaa? Mitähän ihmeellistä
> siinä on? Rondo-piipun asennusohjeet ovat kaikkien lukutaitoisten
> luettavissa. Enemmän ihmettelisin Peten väitteitä siitä, että hän on
> lukenut ne. Eipä siltä vaikuta.
Toki olin lukenut ja vielä ymmärtänyt ne. Sinä et vain lukenut viestiäni,
jossa kerroin, että me kaksi puhumme kahdesta eri asiasta, jossa kumpikin on
oikeassa jopa tuon asennusohjeen mukaan.
Sinun 20 mm. mittasi on ihan oikein, koska sinä puhuit sisätiloista.
Minun 50 mm. on myös oikein, koska minä puhuin läpivienneistä.
Ymmärsitkö?
P3 Qla
"Mika" <mika.h...@nospam.kolumbus.fi> wrote in message
news:n8OEf.21161$_k2.3...@news2.nokia.com...
Samanoloista juttua kieltämättä pukkaa !
Tuukka L.
> Kuten aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, puhuimme näköjään eri asioista.
> Minä läpivienneistä, sinä sisätiloista.
> Siksi ymmärryseromme.
Ok.
Tuukka L.
Leca-hormin suojaetäisyydestä on vaikeaa olla kovin perustellusti kovin eri
mieltä, vai mitenkä?Käsittääkseni se on aika riidaton aihe ja siten ainakin
kaikki lukutaitoiset, järkevät ihmiset ovat siitä 100% samaa mieltä? En
pitäisi suurena ihmeenä, että jututkin ovat silloin samanoloisia.