Kattilan lämpötila....
rtk
astetta.Ei perusteluja.Joku sanoo ,että 60 astetta riittää.Menee vähemmän
öljyä.Mikä on oikea tai järkevä lämpötila?
Timo Hyvonen
Siksi 80.
t. Timo
T.Uusilehto
wrote:
>pitää olla mikä?On kuppikuntia jotka väittävät,että ehdottomasti 80
>astetta.Ei perusteluja.Joku sanoo ,että 60 astetta riittää.Menee vähemmän
>öljyä.Mikä on oikea tai järkevä lämpötila?
>
55 astettakin riittaa hyvin jos on kaytettavissa tarpeeksi puhdasta
vaihdinpintaa, eli ns. lamminvesikierukkaa + 55 asteista kattilavetta
. Nain ei yleensa ole, koska pannut ovat vesitilavuudeltaan pienia, ja
varustettuna vain yhdella 11 metrin kierukalla . Siksi on suurimman
energian varastoimiseksi kaytettava suurinta mahdollista lampotilaa,
joka on nykyihmisille asetettu noin 80 asteeseen .
Noin nopeasti laskien tuo kahdenkymmenen (20) asteen nousu vaikkapa
170 litran vesitilassa antaa noin 4KWh kapasiteetin lisaa kayttoon .
Tosiaan riippuen myos kierukan kunnosta, eli likaisuudesta .
Se pitaisi kylla riittaa .
Korkea pannun lampo taas lisaa havioita lapi eristysten ...jne jne ...
terv.
Timo
M. Saren
> No ei meillä ainakaan riitä suihkussa lämmin vesi jos on vain 60 astetta.
>
> Siksi 80.
Yksi on tuo käyttövesituotto, toinen on lämmönsiirtymisen tehokkuus
palotilan pinnalla, joka on ilmeisesti lähenpänä optimia tuossa
lämpötilassa. Mene ja tiedä.
Käyttövesi on myös mukavampaa lämmittää kierukassa edes kerran 80
asteiseksi että legionellat ja muut hirvitykset kuolee joukosta pois.
tv mika
N.Kinnunen
> astetta.Ei perusteluja.Joku sanoo ,että 60 astetta riittää.Menee vähemmän
> öljyä.Mikä on oikea tai järkevä lämpötila?
>
Kiinteistön lämmityksen kannalta kattilaveden oikea lämpötila on n. 60
astetta. Kovimmilla pakkasilla ehkä n. 70 astetta.
Jos kattilassa on vain käyttövesikierukka eli lämpö johdetaan kattilavedestä
niin n. 80 asteinen kattilavesi riittää kuuman käyttöveden "valmistamiseen".
Jos kattilassa on sekä käyttövesikierukka että tulipesässä käyttöveden
lämmönvaihdin niin kattilaveden lämpötilaksi riittää n. 60 astetta.
Niko
Toni Arte
Tuokin vähän riippuu. Mulla on tällainen perinteinen kattila, '99 asennettu
Jäspin Eco 17S Top. Pidin siinä kaksi ekaa vuotta lämpönä 65 astetta, mutta
sitten luin täältä että kattilalle itselleen 80 astetta olisi parempi. Enkä
huomannut mitään erikoista lämpimän veden tuotossa/riittävyydessä.
Nyt kun sitä nuohosin viikonloppuna niin siinä oli kyllä joitakin jälkiä
kondenssivedestä. Top-mallissahan piippu lähtee kattilan päältä, saisikohan
siihen jotain kondessiveden kerääjää ? Tai tarvitseeko siitä edes välittää ?
Piippuna on noin viisi metriä korkea haponkestävä teräspiippu.
--
Toni
Juhani Aro
> Jäspin Eco 17S Top. Pidin siinä kaksi ekaa vuotta lämpönä 65 astetta, mutta
> sitten luin täältä että kattilalle itselleen 80 astetta olisi parempi. Enkä
> huomannut mitään erikoista lämpimän veden tuotossa/riittävyydessä.
Kattilakiven muodostumisen ehkäisemiseksi lämmön tulisi olla yli 70C.
Hannu Multanen
muodostumista?
Kattilakiven nimikin kun viittaa siihen että sitä ei juuri kylmissä vesissä
synny...
Voisihan korkeampi lämpötila vähentää hiilidioksidin määrää vedessä ja
vaikuttaa
sitä kautta, vai..?
HM
"Juhani Aro" <jar...@luukku.com> kirjoitti viestissä
news:anYq9.2197$h7.7...@reader1.news.jippii.net...
Lesejopi
aina suosituksenaan, että kattilan lämpö pitää olla 80 astetta. alemmat
lämpötilat aiheuttavat kosteuden tiivistymistä kattilan sisäpinnoille ja
siten syöpymiä. En ole asiaa sen enempää tutkinut, mutta kattila kesti 25
vuotta, ja sitten siinä oli shentventtiilin vuotamisesta johtunut ulkoinen
syöpyminen. Pata vaihdettiin.
Lesejopi
"Hannu Multanen" <hannu.m...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:_b8r9.59$cX1....@read2.inet.fi...
Hannu Multanen
tiivistymisen.
Mutta vähentääkö lämpötilan nosto tosiaan kattilakiven syntymistä?
(kattilakivi on esim. kattilan säiliötilan sisäseinämiin kerääntyvää
kivennäisainetta,
muistaakseni pääasiassa kalsiumkarbonaattia)
HM
"Lesejopi" <lese...@hansamail.invzalid> kirjoitti viestissä
news:aoj3e3$3t7$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Jussi Laaksonen
>
> Minäkin ymmärrän kyllä tämän savukaasujen kattilan sisäpinnalle
> tiivistymisen.
> Mutta vähentääkö lämpötilan nosto tosiaan kattilakiven syntymistä?
>
> (kattilakivi on esim. kattilan säiliötilan sisäseinämiin kerääntyvää
> kivennäisainetta,
> muistaakseni pääasiassa kalsiumkarbonaattia)
>
Pahus kun en malta olla laittamatta lusikkaani soppaan... Kuvittelisin
ja luulisin, että kattilakiveä ei lämmityskattilassa voi syntyä kuin
vähän, eli paljon, paljon vähemmän kuin höyrykattilassa.
Lämmityskattilassa, ja koko lämmitysjärjestelmässä, kiertää se sama
vesi koko ajan, vuodesta toiseen, ja uutta vettä kunnossa olevaan
systeemiin tarvitsee lisätä tuskin lainkaan. Mistä siis tulisivat ne
uudet mineraalit, jotka saostuessaan kattilakiveä jatkuvasti
muodostavat, sitten kun järjestelmän vedessa alunperin olleet mineraalit
on "käytetty"?
(Vai olenko taas ymmärtänyt jotakin ihan väärin tai en ollenkaan?)
T.Uusilehto
wrote:
>Pahus kun en malta olla laittamatta lusikkaani soppaan... Kuvittelisin
>ja luulisin, että kattilakiveä ei lämmityskattilassa voi syntyä kuin
>vähän, eli paljon, paljon vähemmän kuin höyrykattilassa.
>Lämmityskattilassa, ja koko lämmitysjärjestelmässä, kiertää se sama
>vesi koko ajan, vuodesta toiseen, ja uutta vettä kunnossa olevaan
>systeemiin tarvitsee lisätä tuskin lainkaan. Mistä siis tulisivat ne
>uudet mineraalit, jotka saostuessaan kattilakiveä jatkuvasti
>muodostavat, sitten kun järjestelmän vedessa alunperin olleet mineraalit
>on "käytetty"?
>(Vai olenko taas ymmärtänyt jotakin ihan väärin tai en ollenkaan?)
Juuri noin, ja hoyrykattilatkin ovat nykypaivana puhtaita hyvien
vesien/vesikemian ansiosta. Vanhanajan juttuja nuo siis .
Timo
re...@kolumbus.fi
käyttöveteen saattaa syntyä jotain myrkyllisiä yhdisteitä, jos sitä ei
käytetä. En kylläkään muista mitkä ne lämpötilat oli, tai kauanko sen piti
olla käyttämättä.
t. Repe
Hannu Multanen
sisäpinnalla?
Olen joskus vaihtanut niitä tukkeutumisen takia ja sen on varmaankin
aiheutta´nut kattilakivi..?
HM
Ilkka Haapavirta
> Muistelisin että jos kattilanlämpö on liian alhainen, niin kuumaan
> käyttöveteen saattaa syntyä jotain myrkyllisiä yhdisteitä, jos sitä ei
> käytetä. En kylläkään muista mitkä ne lämpötilat oli, tai kauanko sen
piti
> olla käyttämättä.
Minulle putkimies sanoi, että pitäisi olla 80 astetta pöpöjen
välttämiseksi.
Pidin kuitenkin kaksoispesäkattilassa polttimen säädön n. 65 asteessa,
missä vielä riitti lämmintä käyttövettä. Kun puita tuli poltettua vähintään
kerran viikossa ja puilla lämpö kävi n. 90 asteessa, niin eiköhän ne pöpöt
siinä kuolleet...
Ilkka
Jussi Laaksonen
>
> Nykyaikaisessa kattilassakin kattilakiveä esiintyy kyllä lämminvesikierukan
> sisäpinnalla?
> Olen joskus vaihtanut niitä tukkeutumisen takia ja sen on varmaankin
> aiheutta´nut kattilakivi..?
>
Aivan, se onkin tosiaan se mahdollinen paikka.
Ja minullakin taitaa (ainakin) kierukan kalkkeutumista olla...
Onnistuuko sen kierukan putsaaminen jotenkin kotikonstein? Vai
kannattaako vaihtaa? Talon asukasmäärä on lisääntynyt, ja samalla kun
laitetaan lämpimän käyttöveden termostaatti, haluttaisiin maksimoida sen
kierukan lämmönsiirtokyky. Joku etikkahappokäsittely tulee meleen, onkos
kenelläkään mitään käytännön kokemuksia? Tai onko tähän tarkoitukseen
jotakin patenttiaineita?
Jussi
Jouni Saari
"Jussi Laaksonen" <ju...@abo.fi> kirjoitti viestissä
news:3DAE6D96...@abo.fi...
>
> Ja minullakin taitaa (ainakin) kierukan kalkkeutumista olla...
> Onnistuuko sen kierukan putsaaminen jotenkin kotikonstein? Vai
> kannattaako vaihtaa? Talon asukasmäärä on lisääntynyt, ja samalla kun
> laitetaan lämpimän käyttöveden termostaatti, haluttaisiin maksimoida sen
> kierukan lämmönsiirtokyky. Joku etikkahappokäsittely tulee meleen, onkos
> kenelläkään mitään käytännön kokemuksia? Tai onko tähän tarkoitukseen
> jotakin patenttiaineita?
>
Ei ole kokemuksia, mutta kaiketi pitäisi saada vaikka porakonepumpulla tms
järkättyä kierto, jolla pyöritellään samaa nestettä vaikka ämpärin kautta.
WC-Ankka tai sitruunahappo+jotain happoa kestävää tensidiä voisi toimia
pesuaineena. WC-ankka on muistaakseni vähän muurahaishappoa, sitruunahappoa
ja tensidejä, siis aika hyvä soppa kalkinpoistoon eikä kovin vaarallinen.
Tosin tuskin tehoaa ihan hetkessä, joku fosforihappo tms voisi olla
ärjympää.
T.Uusilehto
wrote:
...............
>laitetaan lämpimän käyttöveden termostaatti, haluttaisiin maksimoida sen
>kierukan lämmönsiirtokyky. Joku etikkahappokäsittely tulee meleen, onkos
>kenelläkään mitään käytännön kokemuksia? Tai onko tähän tarkoitukseen
>jotakin patenttiaineita?
>
>Jussi
On kylla kaksikin ainetta milla olen nahnyt sita puhdistusta tehtavan
. Kuinka ollakaan kummankaan nimea en nyt saa irti paastani.....
Ensimmainen on jokin ihan peruskemikaali ja siita tehdaan seos
kierukkaan , jonka jalkeen tama kuumennetaan vaikkapa pilleilla
kuumaksi, niin puhdistus tapahtuu .
Toinen aine on oikein tahan hommaan tehty, ja sita kierratetaan
pumpulla lammitettyna lapi kierukan . Kaytetaan ainakin teollisuudessa
jatkuvasti . Saan nimet kylla esiin jos jotakuta kiinnostaa ?
Timo
T.Uusilehto
<hannu.m...@pp.inet.fi> wrote:
>Minäkin ymmärrän kyllä tämän savukaasujen kattilan sisäpinnalle
>tiivistymisen.
>Mutta vähentääkö lämpötilan nosto tosiaan kattilakiven syntymistä?
>
>(kattilakivi on esim. kattilan säiliötilan sisäseinämiin kerääntyvää
>kivennäisainetta,
>muistaakseni pääasiassa kalsiumkarbonaattia)
Onhan se nyt niin, etta mita korkeampi lampo, sen enemman
kattilakivea syntyy tuohon rajapintaan. Enka sita kylla "oikeaksi"
kattilakiveksi nimittaisi tuota likaa ja kalkkia mita vesijohtovedesta
jaa 60 - 80 asteessa kuparin pintaan . Kylla ne on vahan rankemmat
olosuhteet jossa se todellinen kova kattilakivi syntyy .
Eli sita parempi mita matalampi kattilanlampo, ja samalla pienempi
lampotilaero. Kuinka muistankaan sen 55 astetta olevan bakteerien
takia alin lampo mita voi kayttaa ?
Timo
ps.
seuraavassa lainaus yhden koululaitoksen websivusta :
http://www.student.oulu.fi/~mirjak/yo/yo02k.html#1.
==========================================================
Talousvedessä (vesijohto- ja kaivovedessä) on aina jonkin verran
kalsium- eli Ca2+-ioneja. Ilmassa taas on hiilidioksidia CO2.
Vesijohtoveteen voidaan myös varta vasten lisätä hiilidioksidia.
Näiden aineiden reagoidessa keskenään vedessä syntyy liukoista
kalsiumvetykarbonaattia Ca(HCO3)2(aq), joka vähitellen hajoaa
esimerkiksi vettä keitettäessä tai veden pH:n muuttuessa putkistossa
tai käyttöastiassa. Hajoamistuotteena syntyy kiinteää
kalsiumkarbonaattia CaCO3(s), joka saostuu laitteiden pinnoille.
Tällaista saostumaa sanotaan kattilakiveksi. Kattilakivi ei ole aivan
pelkkää kalsiumkarbonaattia, vaan siihen on tavallisesti takertunut
mukaan muita veteen joutuneita epäpuhtauksia (esim. ilmakostuttajissa
ja kahvinkeittimissä pölyä).
========================================================
Ihan hyva selostus tasta !
Jussi Laaksonen
Olisi mukava jos ehtisit etsiä. Tarkoituksena on tosiaan edes yrittää
kierukan puhdistusta. Tosin: onko ko. aine jotakin sellaista jota on
ylipäätänsä kaupasta saatavilla, ja sen lisäksi vielä piennemissä
astioissa kuin 200l tynnyreissä? Niin, kierukkaa ei ole tarkoitus
irroittaa kattilasta, joten lämpöä on enintään vajaat sata astetta, ei
punahehkua tms. mihin hitsauspillillä pääsee.
Jussi
Jussi Laaksonen
Porakonepumppu tuntuu hyvältä ajatukselta! Ja sopiva liemikin taitaa
löytyä vähitellen... kun vielä jostakin saisi kaivettua "aitoa"
kattilakiveä koesarjaa varten :)
Jussi
T.Uusilehto
wrote:
>Olisi mukava jos ehtisit etsiä. Tarkoituksena on tosiaan edes yrittää
>kierukan puhdistusta. Tosin: onko ko. aine jotakin sellaista jota on
>ylipäätänsä kaupasta saatavilla, ja sen lisäksi vielä piennemissä
>astioissa kuin 200l tynnyreissä? Niin, kierukkaa ei ole tarkoitus
>irroittaa kattilasta, joten lämpöä on enintään vajaat sata astetta, ei
>punahehkua tms. mihin hitsauspillillä pääsee.
>
>Jussi
OK, menee jokunen paiva kun saan vastausta tanne.
Se ensimmainen aine mista puhuin vaatii kylla kierukan irroituksen,
mutta tuo toinen teollinen litku menee ihan pannun omalla lammolla .
Joskus muuten oli (10v sitten ) juttu jossakin alan lehdessa ejektorin
rakennusvinkki milla ajettiin hienoa hiekkaa veden kanssa lapi taman
kierukan vastavirtaan. Siinakin tulos oli erinomainen mutta homma aika
suttaamista
Timo