Reunavahvistettu laatta ja lattialämmitys
H
Alamme peltotontilla jossa on savipohja kallistumaan reunavahvistetun laatan
puolelle, mutta siinä on vielä pari epäselvää asiaa.
RT-korttien leikkauksien mukaan valu tehtäisiin pintavaluun asti kerralla,
mutta kuinkas tässä rakenteessa hoidetaan lattialämmitysputkien asennus?
Humusta pitäisi poistaa 60cm syvyydeltä, tarkoittaako tämä yleensä koko
talon alueelta vaiko vain anturan kohdalta?Leikkauksissa maa näkyisi
nousevan keskialuetta kohden.
Mitä muita varteenotettavia kiertojäykkiä perustusmenetelmiä olisi
vaihtoehtoina?
Kiitokset asiallisista kommenteista!
Kai
> Alamme peltotontilla jossa on savipohja kallistumaan reunavahvistetun
> laatan puolelle, mutta siinä on vielä pari epäselvää asiaa.
Tuleeko paljonkin halvemmaksi kuin paalutus? Paalutus kait olisi varmempi.
> RT-korttien leikkauksien mukaan valu tehtäisiin pintavaluun asti
> kerralla, mutta kuinkas tässä rakenteessa hoidetaan
> lattialämmitysputkien asennus?
Mitenköhän tuo on mahdollista? Ei tietääkseni laatan päälle koskaan tule
lattiaa suoraan vaan ensin lämpöeriste ja sitten joko lopullinen laatta
tai puulattia vasoineen.
Miten se saadaan tehtyä kerralla niin ettei tule kylmäsiltaa, oletkohan
lukenut piirustuksia oikein?
>
> Humusta pitäisi poistaa 60cm syvyydeltä, tarkoittaako tämä yleensä
> koko talon alueelta vaiko vain anturan kohdalta?Leikkauksissa maa
> näkyisi nousevan keskialuetta kohden.
Tietysti koko alueelta. Tuossa perustustavassa ei ole anturaa lainkaan.
>
> Mitä muita varteenotettavia kiertojäykkiä perustusmenetelmiä olisi
> vaihtoehtoina?
Jaa-a, kysypä siltä perustussuunnittelijaltasi joka tietää maapohjan
laadun. Ei tule mieleen muuta yhtä jäykkää kuin paikallavalettu
betonisokkeli. Ja sitäkin voi sitten paksuntaa jos haluaa varmuuskertoimia.
Kai
--
mi...@meilta.invalid
>> RT-korttien leikkauksien mukaan valu tehtäisiin pintavaluun asti
>> kerralla, mutta kuinkas tässä rakenteessa hoidetaan
>> lattialämmitysputkien asennus?
> Mitenköhän tuo on mahdollista? Ei tietääkseni laatan päälle koskaan tule
> lattiaa suoraan vaan ensin lämpöeriste ja sitten joko lopullinen laatta
> tai puulattia vasoineen.
Kyllä niinkin on joskus tehty, että maata vasten on ensin styroxit ja
sen päälle valettu laatta lattialämmitysputkineen. Huono puoli tuossa
on se, että lattialämmitys saa kovin suuren viiveen johtuen paksusta
betonilaatasta. Tarkoittaa sitä, että kun ilma pakkasella yht'äkkiä
lämpenee, lattiaan on varastoituna paljon lämpöä ja talossa tulee
kuuma. Vastaavasti tapahtuu ilman äkillisesti kylmetessä, lattian
lämmittäminen vie oman aikansa ja talossa on kylmä.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
Kai
Hmmm... vai niin. Ilmeisesti laatan reunaan on tällöin tehtävä halkaisu
ja laitettava EPS-levy väliin, muutenhan siihen syntyisi julmettu
lämpösilta. Ja jos raudoituksia ei tee huolella menettää tuossa
halkaisussa helposti sitä kaivattua "vääntöjäykkyyttä".
Lämpöviiveongelma on myös tosiasia. Taitaa tässä olla kyseessä selkeä
"säästinpä väärässä paikassa" -tapaus?
Mutta alkuperäiseen kysymykseen palatakseni: mikäs estää laittamasta
niitä putkia kiinni raudoituksiin ennen valua. Mielellään varmaan
rautojen alle ettei putkia astuta mäsäksi. Kun ei säästä sitä viimeistä
centtiä niin on varaa min 8mm verkkoon ja riittävään määrään
valukorokkeita -> kestää kävelyä eikä putket ruttaannu.
Kai
--
nos...@supertel.fi
Sen reunavahvistettu laatta on kylmä, eli laatan päällä on 150mm
villaa ja lankkulattiaa ja puolessa taloa styroksit ja pintalaatta.
Rakenne on aika hyvin kylmäsiltavapaa, mutta ne alajuoksut on sitten
lämpöeristeen pinnan alla, eli vain ehkä 10 cm maan pinnan
yläpuolella piilosokkelin sisällä. Eli nykyään ei takuulla saa
ihan samalle rakenteelle lupaa..
Rauno Kangas
>Sen reunavahvistettu laatta on kylmä, eli laatan päällä on 150mm
>villaa ja lankkulattiaa ja puolessa taloa styroksit ja pintalaatta.
>Rakenne on aika hyvin kylmäsiltavapaa, mutta ne alajuoksut on sitten
>lämpöeristeen pinnan alla, eli vain ehkä 10 cm maan pinnan
>yläpuolella piilosokkelin sisällä. Eli nykyään ei takuulla saa
>ihan samalle rakenteelle lupaa..
Tuon rakenteen ongelma ei ole sisäpuolinen tasoero eristeen yläpinnasta
alaohjauspuun alapintaan - vaan ulkopuoliset tasoerot: valesokkelin
yläpinnasta alaohjauspuun alapintaan ja alaohjauspuun alapinnasta maan
pintaan.
Vaikka RakMK:ta lukiessa kvoisi kuvitella, ettei alaohjauspuu voi olla
sisäpuolista lattiapintaa alempana, niin ihan systemaattisesti tuollaisia
rakenteita tehdään jopa maanvaraisten laattojen yhteydessä, sillä
lämpotekniikka ja kosteustekniikka ovat ristiriidassa ja lämpöteknniset
hyödyt joskus ovat suuremmat kuin kosteustekniset riskit
(tarkoituksellisesti kirjoitin riskit eikä haitat).
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
mi...@meilta.invalid
> Hmmm... vai niin. Ilmeisesti laatan reunaan on tällöin tehtävä halkaisu
> ja laitettava EPS-levy väliin, muutenhan siihen syntyisi julmettu
> lämpösilta. Ja jos raudoituksia ei tee huolella menettää tuossa
> halkaisussa helposti sitä kaivattua "vääntöjäykkyyttä".
> Lämpöviiveongelma on myös tosiasia. Taitaa tässä olla kyseessä selkeä
> "säästinpä väärässä paikassa" -tapaus?
Siihen aikaan kun tuolla tavoin oli tapana tehdä käytettiin todellakin
sokkelin halkaisua ja kohtuuhyvällä menestykselläkin. Mutta
lattialämmitys oli silloin vielä harvinaisuus.
H
Olen kuullut tehtävän myös siten että valu tehdään sokkelin kohdalla
ylimpään pintaan asti kerralla ja keskialue (alajuoksujen sisäreunojen
rajaama alue) jää eristekerroksen+pintavalun verran alemmas. Toisessa
vaiheessa sitten laitetaan eristeet raudat/lattiaputket ja kuraa pintaan
asti.
Tällä periaatteellahan saa eristevahvuudeksi haluamansa paksuuden lattian
osalle ja lisäksi reunoja saa kiertämään 50mm eristeen pystysuunnassa jos
taloon tulee 2*2 sisärunko.
Onkos teillä kokemuksia tästä menetelmästä?
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote in message
news:PPqog.10530$Rm7....@reader1.news.jippii.net...
Kai
> Olen kuullut tehtävän myös siten että valu tehdään sokkelin kohdalla
> ylimpään pintaan asti kerralla ja keskialue (alajuoksujen sisäreunojen
> rajaama alue) jää eristekerroksen+pintavalun verran alemmas. Toisessa
> vaiheessa sitten laitetaan eristeet raudat/lattiaputket ja kuraa pintaan
> asti.
>
> Tällä periaatteellahan saa eristevahvuudeksi haluamansa paksuuden lattian
> osalle ja lisäksi reunoja saa kiertämään 50mm eristeen pystysuunnassa jos
> taloon tulee 2*2 sisärunko.
>
> Onkos teillä kokemuksia tästä menetelmästä?
Jotenkin noin tein kesähuvilan. Nostin alajuoksun kohtaa 5cm ylemmäksi
muuta laattaa jälkivaluna. Sitten laatan päälle koolaus + 100mm villaa
ja 33mm lautalattia. Märissä tiloissa on 7cm EPS ja betonilaatta
lattialämmityksellä.
Tein myös yhden erikoisuuden: järjestin laattaan kaadot yhteen nurkkaan.
Mahdollinen vesi kerääntyy yhteen pisteeseen (helppo oli testata
perustusvaiheessa) johon laitoin pienen muoviputken ulos. Idea oli se
että jos sinne syystä tai toisesta ilmestyy vettä niin se ei ala lilliä
siinä 5cm syvässä altaassa vaan tulee heti näkyville. Voi sitten kenties
selvitä pienemmillä vaurioilla kun huomaa asian heti eikä vasta vuosien
päästä.
Pohdiskelin pitkään tätä kosteusvaurioriski versus lämpöeristys dilemmaa
pääsemättä mihinkään selkeään ratkaisuun. Siksi vissiin päädyin
kompromissiin.
Kai
--