Välikaton höyrynsulku
Petri Kärhä
Tulipa pieni tenkkapoo, kun mietiskelin tulevan talomme rakentamista.
Talo tehdään useammassa vaiheessa, jolloin optimaalinen
höyrynsulkumuovin paikka hieman muuttuu projektin edetessä. Eli
olisikohan kellään koulutukseen, kokemukseen tai mutuun perustuvaa
tietoa tällaisesta asiasta:
Talo tulee kahteen kerrokseen, mutta ensimmäisessä vaiheessa rakennamme
vain alakerran. Yläkerta rakennetaan muutama vuosi alakerran
valmistumisen jälkeen. Rakennuskuvien mukaan höyrysulku on
luonnollisesti vesikatossa. Nyt jos yläkerta jää kylmäksi ja
välipohjassa ei ole höyrynsulkumuovia, niin välipohjassa saattaa ilmetä
kosteusongelmia. Herää kysymys, että kuinka kauan taloa uskaltaisi
käyttää näin? Lämpötilaerohan sinänsä ei liene valtava, koska
alakerrasta vuotava lämpö pitää yläkerran lämpötilan nollan yläpuolella.
Välipohjaan tulee villoja tukemaan rakennuspaperi. Mahtaisikohan tämä
riittää parin vuoden ajan höyrynsuluksi?
Homman voi ratkaista laittamalla välipohjaan ylimääräisen
höyrynsulkumuovin, joka estää höyryn tiivistymisen välipohjassa sinä
aikana kun yläkerta on lämmittämätön. Nyt kun yläkerran ottaa käyttöön,
niin tuo höyrynsulkumuovi jää välipohjaan. Onko tästä mitään haittaa?
Noin äkkipäätään tuntuisi ettei ole.
Hieman samaan asiaan liittyen kysymys kylmästä lasikuistista. Taloomme
tulee lasikuisti, joka valitsemassamme talopaketissa on lämmintä tilaa.
Haluaisimme kuitenkin pudottaa tuon lasikuistin lämpötilaa noin 5-10
astetta sisälämpötilaan verrattuna. Aihettaako tällainen
lämpötilagradientti kosteusongelmia kuistin ja eteisen välisessä
seinässä, joka on normaali sisätilojen välinen kevytrakenteinen seinä?
Pitäisikö tähän väliin vetää höyrynsulkumuovi?
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-460 224
Metrology Research Institute | Home: +358-9-855 8246
http://www.hut.fi/~petek/ |
jouko moisander
> Tulipa pieni tenkkapoo, kun mietiskelin tulevan talomme rakentamista.
> Talo tehdään useammassa vaiheessa, jolloin optimaalinen
> höyrynsulkumuovin paikka hieman muuttuu projektin edetessä. Eli
> olisikohan kellään koulutukseen, kokemukseen tai mutuun perustuvaa
> tietoa tällaisesta asiasta:
Miksi muovi? Nythän jo 'tutkijatkin' ovat sitä mieltä, että wanha
kunnon tervapahvi riittää tarvittavan vastuksen aikaansaamiseen.
jouko
Markku Seppänen
wanha
> kunnon tervapahvi riittää tarvittavan vastuksen aikaansaamiseen.
>
>jouko
Ei se nyt ihan noin simppeliä ole - riippuu eristemateriaalista ja
ulkopinnan höyrynläpäisevyydestä.
Summa summarum; mineraalivillalle aina höyrynsulku(muovi),
selluvillalle ja muille hygroskooppisille saattaa rakenteesta riippuen
riittää ilmansulku, joita niitäkin on useita tyyppejä.
Tästä aiheesta on tässä ng:ssä käyty helmi-maaliskuun vaihteessa
varsin kattava ja ainakin omasta mielestäni aivan riittävän jankkaava
keskustelusikermä otsikolla "Ikkunaremontti". Katso lisäkommentit
sieltä, löydät kyllä riittävästi mielipiteitä.
terv
markku ;-)
Harri Valtiala
Vastauksiani olen ripotellut alkuperäisen viestin sisään...
--
Harri
Petri Kärhä wrote in message <37529760...@pop.hut.fi>...
>
>Tulipa pieni tenkkapoo, kun mietiskelin tulevan talomme rakentamista.
......
Herää kysymys, että kuinka kauan taloa uskaltaisi
>käyttää näin? Lämpötilaerohan sinänsä ei liene valtava, koska
>alakerrasta vuotava lämpö pitää yläkerran lämpötilan nollan yläpuolella.
>Välipohjaan tulee villoja tukemaan rakennuspaperi. Mahtaisikohan tämä
>riittää parin vuoden ajan höyrynsuluksi?
Uskoisin niin
Jos ullakkotila pysyy plussan puolella ei välikattoon tarvitse
todennäköisesti höyrysulkua. Höyrysulun tarkoitus on estää kastepisteen
syntyminen rakenteen sisään. Kastepistehän syntyy kun ilma viilenee niin
että sen suhteellinen kosteus lähestyy 100%. Ilman kyky sitoa kosteuttahan
riippuu lämpötilasta. Jos siis rakennusmateriaalien höyryn kulkua rajottavat
ominaisuudet ja lämmöneristysominaisuudet ovat sopivassa suhteessa ei
erillistä höyryn sulkua tarvita.
>Homman voi ratkaista laittamalla välipohjaan ylimääräisen
>höyrynsulkumuovin, joka estää höyryn tiivistymisen välipohjassa sinä
>aikana kun yläkerta on lämmittämätön. Nyt kun yläkerran ottaa käyttöön,
>niin tuo höyrynsulkumuovi jää välipohjaan. Onko tästä mitään haittaa?
>Noin äkkipäätään tuntuisi ettei ole.
Jos tilat pysyvät saman lämpöisinä ja kosteudeltaan samanlaisina ei mitään
ongelmaa ole, jos nyt unohdetaan vuotovedet ym. jotka voisivat jäädä
seisomaan muovin päälle.
>Hieman samaan asiaan liittyen kysymys kylmästä lasikuistista. Taloomme
>tulee lasikuisti, joka valitsemassamme talopaketissa on lämmintä tilaa.
>Haluaisimme kuitenkin pudottaa tuon lasikuistin lämpötilaa noin 5-10
>astetta sisälämpötilaan verrattuna. Aihettaako tällainen
>lämpötilagradientti kosteusongelmia kuistin ja eteisen välisessä
>seinässä, joka on normaali sisätilojen välinen kevytrakenteinen seinä?
>Pitäisikö tähän väliin vetää höyrynsulkumuovi?
Ei noin pieni ero mitään ongelmia aiheuta.
>Pete
>
>--
>Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
>Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-460 224
>Metrology Research Institute | Home: +358-9-855 8246
>http://www.hut.fi/~petek/ |
>
>
Kastepisteen syntymisen ja paikan rakenteissa voi määritellä laskemalla.
Tähän löytyy ohjeet mm. Unto Siikasen kirjasta Puurakennusten suunnittelu.
Molemmat kohteet kannattaa siis varmistaa laskemalla. Paikat joissa lämmin
ja kylmä puoli saattavat vaihtaa paikkaa ovat erityisen vaikeita
kosteussulun kannalta. Eli jos laitetaan sulku ja kesällä onkin niin päin,
että aurinko lämmittää kuistia ja ullakkoa voimakkaasti ja niissä oleva
kosteus yrittää siirtyä rakenteiden läpi sisään päin ja törmää sitten
muoviin....
Kun opiskelin rakennusarkkitehdiksi 90-94 oli vallalla suuntaus, jossa
pyrittiin välttämään muovisia höyrynsulkuja. Monet opettajamme suosivat
paperia tai sitten jätettiin sulku kokonaan pois. Muovisen höyrynsulun
ongelma on se, että se on erittäin arka virheille ja vahingoille. Jos
muoviin tulee/jää pieni reikä on tällä kohdalla odotettavissa
kosteusvaurioita. Nykyään olen itse ajautunut pois rakennusalalta, mutta
ystäväni jotka edelleen painivat näiden asioiden kanssa, ovat kertoneet,
että nykyään suosittaisiin taas huolella tehtyä muovista höyrynsulkua.
--
Harri
SP
>
> Kun opiskelin rakennusarkkitehdiksi 90-94 oli vallalla suuntaus, jossa
> pyrittiin välttämään muovisia höyrynsulkuja. Monet opettajamme suosivat
> paperia tai sitten jätettiin sulku kokonaan pois. Muovisen höyrynsulun
> ongelma on se, että se on erittäin arka virheille ja vahingoille. Jos
> muoviin tulee/jää pieni reikä on tällä kohdalla odotettavissa
> kosteusvaurioita. Nykyään olen itse ajautunut pois rakennusalalta, mutta
> ystäväni jotka edelleen painivat näiden asioiden kanssa, ovat kertoneet,
> että nykyään suosittaisiin taas huolella tehtyä muovista höyrynsulkua.
>
Pienistä reijistä tuli heti oma rakennelma mieleen....mitenkäs on ...
kuinka pitäisi höyrynsulku muovi/paperi päättää piipun kohdalta ?
jouko moisander
> Summa summarum; mineraalivillalle aina höyrynsulku(muovi),
> selluvillalle ja muille hygroskooppisille saattaa rakenteesta riippuen
> riittää ilmansulku, joita niitäkin on useita tyyppejä.
Jaaha, ns. 'asiantuntijat' eivät siis vieläkään ole asiasta
samaa mieltä! :=)>
jouko
Markku Seppänen
No jaa... samaa mieltä mistä asiasta ?
Kun viittaat 'tutkijoiden' tai 'asiantuntijoiden' olevan jotain mieltä
niin yksilöi hieman tarkemmin.
(..yleisin perusteluhan näille tutkimustuloksille on : "se oli joskus
viime vuonna jossain lehdessä, otsikossa luki että...")
Asioita kannattaa usein yksinkertaistaa, mutta kukaan asiallinen
'asiantuntija' ei mene jumalallisesti latelemaan että
höyrynsulun/ilmansulun käyttö olisi yksiselitteisesti ja aina
toteutettavissa vain yhdellä tavalla. Rakentamisen detaljiikka
riippuu aina käytetyistä materiaaleista ja niiden fysikaalisista
ominaisuuksista. Yleensä mikä tahansa haluttu lopputulos on
toteutettavissa usealla eri tavalla (tätä tuntuu jotenkin olevan
vaikea ymmärtää). Ehdottomimmat mielipiteet löytyvät yleensä
materiaalitoimittajien tukipiiristä. Tai sitten asian tietää
ehdottomalla varmuudella se lankomiehen kummin kaima, vanha
rakennusmestari (tiepiiriltä, mutta 'kumminkin tietää kyllä miten asia
oikeasti on').
Itse suosisin kyllä höyrynsuluttomia rakenteita. Se taas vaatii
määrätyt ominaisuudet lämmöneristeeltä, ulko- ja sisäpinnalta,
ilmansululta ja erityisesti niiden yhdistelmältä. Tervapahvin
riittävyys tilanteessa kuin tilanteessa on puppua. Ja kannattaa
muistaa, ettei höyrynsulku tai sen puuttuminen tee rakenteesta
yksiselitteisesti hyvää tai huonoa, olennaista on koko rakenteen
toimiminen.
terv
markku ;-)
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: jouko moisander <jouko.m...@nokia.com>
Uutisryhmät: sfnet.keskustelu.rakentaminen
Päivä: 3. kesäkuuta 1999 8:22
Aihe: Re: Välikaton höyrynsulku