Maalämpö vai yösähkö?
Petri
lämmitysmuodon otamme...
Me ollaan päätetty jo että tulee vesikiertoinen lattialämmitys.
Olemme myös ajetelleet laittaa Enerventin Pingvin ilmanvaihtokoneen.
Olemme myös tilanneet Nunnauunin varaavan takan.
Mutta sitten tuo lämmitysmuoto on vielä auki,ja toivoisin saada teiltä apua.
Talo tulee olemaan yksitasoinen,122 neliötä,Kastelli.
Saatiin Euroopan Lämpövesitalolta seuraavat tarjoukset.
Yösähkölämmitys:
1500 litran varaaja,Akvaterm.
2 kpl Jäspi K-vastusta,yhteensä 12 kw.
Pumppu patteriverkostoa varten
Varaajalämpömittari
Kalvopaisunta 200 L
Ouman säädin EH-80
Käyttövesivaraaja Jäspi VLM 300 L
Sekoitusventtiili
Lattialämmitys Thermoline Professional
8 haaraiset Galeffi-jakotukit,6 säätöpiiriä
6 huonekohtaista termostaattia
720 m 16 mm happidiffuusiosuojattua Composite putkea
600 kpl nippusiteitä
Koko paketin hinta olisi 6055?+asennus.
Maalämpö pumppu Nibe Fighter 1210 5 kw ja siihen kuuluvat kaikki tarvikkeet.
Lattialämmitys Thermoline ja siihen kuuluvat tarvikkeet,suunnilleen samat
kun yösähköpaketissa.
Lisäksi tulee 2 kpl automaattista ilmanpoistajaa
8 käsisäätölaitetta
2 tyhjennysventtiiliä.
Koko paketin hinta on 8915?
Elikkä jompi kumpi luultavasti näistä paketeista otetaan.
Kastellilta saatiin poistolämpöpumppu tarjouksen.merkki IVT,mutta se olisi
maksanut yli 13000? asennettuna.
Emme ymmärrä paljoa näistä laitteista ja tarvikkeista ja tarvittaisiin apua
teiltä "ammattilaisilta"
Asumme Keski-Suomessa.
Kiitti avusta jo etukäteen.
Terveisin Petri
Markus Vuori
> Maalämpö pumppu Nibe Fighter 1210 5 kw ja siihen kuuluvat kaikki tarvikkeet.
>
Tuohon ei kuitenkaan varmaan sisälly ojan kaivaminen tai porakaivon
tekeminen maalämpöputkea varten? Ojan kaivaminen tosin ei kovin kalliiksi
tulekaan. Hintana tuo ei kuulosta kovin pahalta.
>
> Elikkä jompi kumpi luultavasti näistä paketeista otetaan.
>
> Kastellilta saatiin poistolämpöpumppu tarjouksen.merkki IVT,mutta se olisi
> maksanut yli 13000? asennettuna.
>
> Emme ymmärrä paljoa näistä laitteista ja tarvikkeista ja tarvittaisiin apua
> teiltä "ammattilaisilta"
>
Minulle tulee Niben poistoilmalämpöpumppu. Sen hinta ilman asennusta on
reilut 5000 e. Sen osaa kyllä asentaa kuka tahansa lvi-alan ammattilainen.
IVT:n pumppu on vähän paremman näköinen ja noin tuhat euroa kalliimpi.
On huomattava, että poistoilmalämpöpumppuihin sisältyy ilmanvaihtokone,
toisin kuin esim. maalämpöpumpppuun. Niben pumpussa on tuloilman
lämmitys, mutta IVT:n pumpussa ei.
yst.terv.
--
Markus Vuori | ASCII ribbon campaign ( )
Jyväskylä, Finland | - against HTML email X
mmv...@yahoo.com | & vcards / \
Seppo Teräsvuori
(3x6 kW:n + 1x7kW:n vastuksia), vesikiertoinen lattialämmitys (Nereus) ja
ohjauksena Oumanin EH-203 ja Lexelin IHC-älysähköjärjestelmä. Lisäksi
ilmanvaihtoa varten SunAirin 450 MX. Lämmitys on ollut nyt käytössä 8 kk:ta
(rakennuslämpö sisällä n 17 astetta). Sähköä on kulunut 6000 kWh:a
(lämmitettävää pinta-alaa n 185 m2) mutta sillä ei ole vielä lämmitetty
vettä eikä kierrätetty ilmaa. Odotusarvo on jotain 16-20 kkWh:a
normaalikäytössä. Lisäksi on varaava takka (3400 kg) joka tietysti auttaa
hieman jos sen kanssa jaksaa tahkota.
Tunnen yhden tapauksen joka ei ole maalämpösysteemillä saanut vielä
kahdenkaan asumisvuoden jälkeen sähkökuluja alle 20 kkWh:n. Periaatteessa
minulla ei kyllä ole mitään vastaan tuota ekologisempaa vaihtoehtoa, mutta
meillä ratkaisi suoraan raha valintamme. Ja bonuksena vielä tuo käytön
helppous (vrt. lähinnä puulämmitys yms). Yhtään kertaa ei ole systeemin
toimintaan tarvinnut kajota kun sain perussäädöt kohdalleen Oumanista.
Sisätermareita ei ole vielä kytketty piireihin joten sisälämpö on hieman
vaihdellut (1-3 astetta) riipuen pakkasista.
Vielä tuon lattialämmön asentamisesta: laittakaa ihmeessä eri piiri
kosteiden tilojen (+ muut kiviaineiset lattiapinnat) lämmitystä varten. Sitä
pitää jo oman turvallisuudenkin nimissä pitää päällä ympäri vuoden (lähinnä
tarkoitan kosteiden tilojen kuivumista yms.) ja onhan se mukavampi kävellä
uuden talon lattioilla ilman villasukkia ;-)
"Markus Vuori" <mmv...@yahoo.co_m.invalid> wrote in message
news:slrnacsed1....@mountain.humppa.jyu.fi...
Petri Seppälä
2-aikatarfiffia.
Näistä lämmitysasioista on keskusteltu viime aikoina niin paljon, ettei
välttämättä kannata lähteä toistelemaan.
-Petri
Tommi Salminen
todelliset kulut selvisivät, tietysti paljon odotusarvoja korkeampina.
Rakennusaikaisen sähkönkulutuksen perusteella ei voi mun mielestä päätellä
muuten kuin hieman suuntaa.
Tommi
"Seppo Teräsvuori" <se...@nokia.com> wrote in message
news:Fytz8.176$ut1....@read2.inet.fi...
Seppo Teräsvuori
"todelliset" kustannukset, mutta näissä lv-asioissa kannattaa kyllä olla
suunnitelmallinen. Tällä tarkoitan sitä, että suhteutettuna asunnon kokoon
ja muihin tekijöihin, pitäisi se lvi-järjestelmä suunnitella
(investointi+arvioidut käyttökustannukset) että niitä yllätyksiä ei tule.
Itse olisin hyvin ihmeissäni jos kulutus olisi paljon yli 20 kkWh.
Ja P Seppälälle: Jos itse et jaksa tätä keskustelua käydä, niin anna muiden.
Tähän ryhmään on aina uusia tulijoita ja kaikki eivät niitä arkistoja
selaile. Sitäpaitsi uudella keskustelulla on aina uusia vivahteita joita ei
varmaankaan puoli vuotta aiemmassa keskustelussa käyty.
"Tommi Salminen" <tommi.s...@iclinvia.com> wrote in message
news:aalp4e$i8v$1...@isokari.icl.fi...
Harri Ilmari Toivonen
"Petri Seppälä" <petri.o...@POISTAnokia.com> wrote in message
news:Jxtz8.3559$ZE1....@news1.nokia.com...
> Sivuhuomautuksena: myös maalämmön tapauksessa kannattaa käyttää
> 2-aikatarfiffia.
Mihin laskelmaan ja kenen hinnoitteluun tuo perustuu. Laskin ainakin
Fortumin (aion kyllä kilpailuttaa myöhemmin) hinnoilla 2-tariffin olevan
aivan tasan saman hintainen maalämmössä. Muistaakseni minulla oli 8000 kWh
lämmityksen osuus ja 2000-3000 kWh muu käyttö ja kun ottaa huomioon
2-tariffin huomattavasti koekeamman perusmaksun, ei säästöä syntynyt yhtään.
Harri
Jouni L
integroiduista venttiileistä.
Itse harkitsin pitkään pilp:n ottamista mutta raha ratkaisi kuitenkin
suorasähkölämmityksen voitoksi ja kyllä on ollut huoletonta. Alakerrassa on
lattialämmitys ja yläkerrassa patterit. Alakerrassa lisäksi Mittakiven
kulmatakka jolla kyllä yksistäänkin lämmittäisi koko talon 159m2
Moni rakennusalan ammattilainen varoitteli vesikiertoisesta
lattialämmityksestä ja onhan se selvä että siinä on omat riskinsä, varsinkin
kun on puu välipohja.
Jos päädyt siihen sähkölämmitykseen niin ota kerralla riittävän iso varaaja
ja mahdollisesti sellainen mihin pystyt liittämään jälkeenpäin sen
maalämpöpumpun tai aurinkokerääjän.
Jouni
"Markus Vuori" <mmv...@yahoo.co_m.invalid> kirjoitti
viestissä:slrnacsed1....@mountain.humppa.jyu.fi...
Pertti Mäkinen
varaava vesikiertoinen lattialämmitys ja sen lisäksi
poistoilmalämpöpumppu (PILP) jolla lämmitettäisiin käyttövesi ja
tuloilma. PILPissä lisäksi lisävastus jos kävisi niin että joskus ei
teho PILPissä riittäisi.
Ymmärtääkseni tällainen ratkaisu kattaisi suurimmalle osalle vuotta
kohtuullisen edullisen lämmityksen sekä käyttöveden sekä
investointinakin vielä sietokyvyn rajoissa. Lisäksi PILPiin saa
halutessaan mukavuustekijäksi jäähdytyksen niille kesän harvoille
helteisille päiville
Onko kukaan tehnyt tällaista ratkaisua ja miten toimii/mitä maksoi?
Pertti
Marko
"Pertti Mäkinen" <pertti_...@hotmail.com> wrote in message
news:e2eac1a9.02050...@posting.google.com...
> Olen päätynyt omissa ajatuksissani sellaiseen ratkaisuun että olisi
> varaava vesikiertoinen lattialämmitys ja sen lisäksi
> poistoilmalämpöpumppu (PILP) jolla lämmitettäisiin käyttövesi ja
> tuloilma. PILPissä lisäksi lisävastus jos kävisi niin että joskus ei
> teho PILPissä riittäisi.
>
> Ymmärtääkseni tällainen ratkaisu kattaisi suurimmalle osalle vuotta
> kohtuullisen edullisen lämmityksen sekä käyttöveden sekä
> investointinakin vielä sietokyvyn rajoissa. Lisäksi PILPiin saa
> halutessaan mukavuustekijäksi jäähdytyksen niille kesän harvoille
> helteisille päiville
Hyvä idea saat lämpöä silloin kun sitä et tarvitse. Kun lämpötila laskee +4:ään
menee tuloilman lämmittmiseen sen verran energiaa kuin pumppu tuottaa.
Tuosta alaspäin tarvitset vastustehoa myös tuloilman lämmittämiseen,
lattiasta puhumattakaan.
(Lasken kompressorihäviön vastustehoksi.)
marko
Pertti Mäkinen
> Hyvä idea saat lämpöä silloin kun sitä et tarvitse. Kun lämpötila laskee +4:ään
> menee tuloilman lämmittmiseen sen verran energiaa kuin pumppu tuottaa.
> Tuosta alaspäin tarvitset vastustehoa myös tuloilman lämmittämiseen,
> lattiasta puhumattakaan.
> (Lasken kompressorihäviön vastustehoksi.)
>
> marko
Miten laskit/arvelet että lämpöä ei riitä alle +4 asteiselle ilmalle?
Ajatukseni oli siis että lämmittäisin vain tuloilman ja siitä
ylijäävällä lämmöllä käyttövettä. Ymmärtääkseni poistoilmapumpuissa on
automatiikka (esim Nilan) että jos käyttöveden lämmitykseen tarvitaan
enemmän tehoa, silloin ei tuloilmaa hetkellisesti lämmitetä.
Tällöinhän en tarvitsisi erillistä ilmanvaihtolaitetta vaan PILP
hoitaa sen. Esim. Vallox Digit on n. 10.000 mk ja Nilanin PILP
(jäähdytyksellä) n. 27.000.
Kierovesilämmityksen hoitaisin siis yösähköllä energiavaraajan kanssa.
Pertti
Marko
"Pertti Mäkinen" <pertti_...@hotmail.com> wrote in message
news:e2eac1a9.02050...@posting.google.com...
> >
> > menee tuloilman lämmittmiseen sen verran energiaa kuin pumppu tuottaa.
> > Tuosta alaspäin tarvitset vastustehoa myös tuloilman lämmittämiseen,
> > lattiasta puhumattakaan.
> > (Lasken kompressorihäviön vastustehoksi.)
> >
> > marko
>
>
>
> Miten laskit/arvelet että lämpöä ei riitä alle +4 asteiselle ilmalle?
Pumppu jäähdyttää poistuvan ilman n. +4 asteeseen ei sen alle jottei
kenno jäätyisi. Poistuvan ilman jäähdyttämisestä saatava lämpö siirtyy
tulevaan ilmaan. Jos ulko ilma on pakkasen puolella, ei poistuvasta ilmasta
otettava lämpö riitä tulevan ilman lämmittämiseen huoneen lämpöiseksi.
> Ajatukseni oli siis että lämmittäisin vain tuloilman ja siitä
> ylijäävällä lämmöllä käyttövettä. Ymmärtääkseni poistoilmapumpuissa on
> automatiikka (esim Nilan) että jos käyttöveden lämmitykseen tarvitaan
> enemmän tehoa, silloin ei tuloilmaa hetkellisesti lämmitetä.
> Tällöinhän en tarvitsisi erillistä ilmanvaihtolaitetta vaan PILP
> hoitaa sen. Esim. Vallox Digit on n. 10.000 mk ja Nilanin PILP
> (jäähdytyksellä) n. 27.000.
>
> Kierovesilämmityksen hoitaisin siis yösähköllä energiavaraajan kanssa.
Ahaa. PILP ja varaava yösähkö onkin jo parempi yhdistelmä.
Tuon PILP:n hyöty jää lämpöisempiin vuodenaikoihin.
Marko
Lauri Uusitalo
> "Pertti Mäkinen" <pertti_...@hotmail.com> wrote in message
>>
>>Miten laskit/arvelet että lämpöä ei riitä alle +4 asteiselle ilmalle?
>>
>
> Pumppu jäähdyttää poistuvan ilman n. +4 asteeseen ei sen alle jottei
> kenno jäätyisi. Poistuvan ilman jäähdyttämisestä saatava lämpö siirtyy
> tulevaan ilmaan. Jos ulko ilma on pakkasen puolella, ei poistuvasta ilmasta
> otettava lämpö riitä tulevan ilman lämmittämiseen huoneen lämpöiseksi.
Mutta tuolla ei ole mitään tekemistä +4 asteisen ulkoilman kanssa.
Kyseessähän on kuitenkin lämpöPUMPPU. Vai ?
Lauri
Marko
"Lauri Uusitalo" <lauri.u...@iki.fi> wrote in message news:3CD23E3...@iki.fi...
No sikäli on, että jos talostasi poistuu ilmaan joka on +4 ja sisään menee
ilmaa joka on vaikka -10, talostasi poistuu ilman vaihdon kautta lämpöä
enemmän kuin sinne menee joten pumppu ei tuota enää pysty
tuottamaan edes tuloilman lämmittämiseen tarvittavaa lämpöä.
Marko
Pertti Mäkinen
Esim:
Talo 200m2, 4 henkinen perhe. Kiertovesilattialämmitys ja talousveden
lämmitys sähköllä. Sähkön kulutus koko huushollissa 35000 kwh vuodessa
josta 10% käyttöveden lämmitys eli 3500 kwh.
Arvioidaan että ilmanvaihtolaite esim. Walox Digit on n. 10000 mk ja
PILP 25.000 mk.
Jos kaiken käyttöveden saisi lämmitettyä PILPillä niin säästöä
vuodessa ehkä 3500 kwh:sta syntyy 1200 mk. Takaisinmaksuaika on siis
12 vuotta jonka jälkeen PILP joutunee jo kohta uusintaan.
Kaunis ajatus mutta eipä kannattanutkaan. Sama totuus näyttää tulevan
vastaan maalämpöpumpun kanssa. Valitettavaa mutta totta.
Harri Ilmari Toivonen
Yksi asia on varmaa, että sähkön hinta ei pysy 12 vuotta samana - vähintään
pitää se inflaatiokorjaus tehdä! Meillä maalämmön takaisinmaksuaika
laskettiin kuvaamallasi tavalla ja jo ekana vuotena sähkön hinta on noussut
muistaakseni 5%, jonka seurauksena takaisinmaksuaika tipahti 1,5 vuotta
lyhyemmäksi! Sitten lähistöllä asuu sellainen tuttu, joka kertoi juuri
maalämmön toimineen 25 vuotta ja sitten piti vaihtaa kompura (tosin
tuollaiseen lienee turha tuudittautua)!
Minusta kaunis ja kannattava idea! Totuus lienee kuitenkin niin, että turha
noita on edes yrittää laskea vaan tässäkin pitää vain tehdä valinta ja olla
tyytyväinen. Jälkikäteen voi sitten laskella, jos se enää ketään kiinnostaa.
Harri
Ata
> "Pertti Mäkinen" <pertti_...@hotmail.com> wrote in message
> news:e2eac1a9.0205...@posting.google.com...
> > Taitaa olla kuitenkin niin ettei kannata PILPin asentaminenkaan.
> Minusta kaunis ja kannattava idea! Totuus lienee kuitenkin niin, että turha
> noita on edes yrittää laskea vaan tässäkin pitää vain tehdä valinta ja olla
> tyytyväinen. Jälkikäteen voi sitten laskella, jos se enää ketään kiinnostaa.
>
> Harri
Olen ihan samaa mieltä. Taloa on pakko lämmittää, ja jos se YHTÄÄN
lämmittää omaa mieltä että pyrkii minimoimaan fossiilisilla
polttoaineilla tuotetun sähkön käyttöä niin HIENOA. Elämässä ei
kuitenkaan ihan kaikkea voi, eikä kannatakaan, laskea rahassa.
Tietysti tilanne on toinen heti kun pistokkeeseen kytketystä
valintanäytöstä voi päättää "vihreä sähkö / ydinsähkö / fossiilinen
sähkö" - sitten kannattaa oikeasti alkaa laskea päätöstensä todellista
hintaa - ja miettiä sitten kannattaako idealismi vai ei...
jo PUOLI vuotta tyytyväinen maalämmittäjä ;-)
Ata
Anne-ly
minäkin olen lämmittänyt maata ... jo useita vuosia
(kellarin lattiassa ei ole lämpöeristettä)
PJK
> news:e2eac1a9.0205...@posting.google.com...
> > Taitaa olla kuitenkin niin ettei kannata PILPin asentaminenkaan.
> >
> > Esim:
> > Talo 200m2, 4 henkinen perhe. Kiertovesilattialämmitys ja talousveden
> > lämmitys sähköllä. Sähkön kulutus koko huushollissa 35000 kwh vuodessa
> > josta 10% käyttöveden lämmitys eli 3500 kwh.
> >
> > Arvioidaan että ilmanvaihtolaite esim. Walox Digit on n. 10000 mk ja
> > PILP 25.000 mk.
> >
> > Jos kaiken käyttöveden saisi lämmitettyä PILPillä niin säästöä
> > vuodessa ehkä 3500 kwh:sta syntyy 1200 mk. Takaisinmaksuaika on siis
> > 12 vuotta jonka jälkeen PILP joutunee jo kohta uusintaan.
>
> >
> > Kaunis ajatus mutta eipä kannattanutkaan. Sama totuus näyttää tulevan
> > vastaan maalämpöpumpun kanssa. Valitettavaa mutta totta.
>
> Yksi asia on varmaa, että sähkön hinta ei pysy 12 vuotta samana -
vähintään
> pitää se inflaatiokorjaus tehdä! Meillä maalämmön takaisinmaksuaika
> laskettiin kuvaamallasi tavalla ja jo ekana vuotena sähkön hinta on
noussut
> muistaakseni 5%, jonka seurauksena takaisinmaksuaika tipahti 1,5 vuotta
> lyhyemmäksi! Sitten lähistöllä asuu sellainen tuttu, joka kertoi juuri
> maalämmön toimineen 25 vuotta ja sitten piti vaihtaa kompura (tosin
> tuollaiseen lienee turha tuudittautua)!
Nykyään tuntuu siltä, että jos joku laite kestää kuusikin vuotta, se on
kestävä. 25 vuotta tuntuu lähinnä utopistiselta.
Harri Ilmari Toivonen
news:6c416b.020510...@posting.google.com...
> "Harri Ilmari Toivonen" <Harri.T...@utu.fi> wrote in message
news:<abg4o5$20of$4...@bowmore.utu.fi>...
> > "Pertti Mäkinen" <pertti_...@hotmail.com> wrote in message
> > news:e2eac1a9.0205...@posting.google.com...
> > > Taitaa olla kuitenkin niin ettei kannata PILPin asentaminenkaan.
> ....
> > Minusta kaunis ja kannattava idea! Totuus lienee kuitenkin niin, että
turha
> > noita on edes yrittää laskea vaan tässäkin pitää vain tehdä valinta ja
olla
> > tyytyväinen. Jälkikäteen voi sitten laskella, jos se enää ketään
kiinnostaa.
> >
> > Harri
>
> Olen ihan samaa mieltä. Taloa on pakko lämmittää, ja jos se YHTÄÄN
> lämmittää omaa mieltä että pyrkii minimoimaan fossiilisilla
> polttoaineilla tuotetun sähkön käyttöä niin HIENOA. Elämässä ei
> kuitenkaan ihan kaikkea voi, eikä kannatakaan, laskea rahassa.
Aj! Minä kyllä mielummin minimoisin sitä ydinsähköllä tuotettua energiaa,
kun en jaksa uskoa tuohon hiilidioksidihömpötykseen sentin vertaa!
Sanoisinpa, että ydinvoimalobbareiden toiveunia;-)
> Tietysti tilanne on toinen heti kun pistokkeeseen kytketystä
> valintanäytöstä voi päättää "vihreä sähkö / ydinsähkö / fossiilinen
> sähkö" - sitten kannattaa oikeasti alkaa laskea päätöstensä todellista
> hintaa - ja miettiä sitten kannattaako idealismi vai ei...
>
> jo PUOLI vuotta tyytyväinen maalämmittäjä ;-)
> Ata
Nyt pitää kuitenkin pitää mielessä, että on olemassa myös maalämmittäj(i)ä,
joille nämä idealistiset vouhotukset eivät paljoa vaa'assa paina vaan
minäkin katson kuuluvani kuitenkin ns. realisti/ekonomisti akselille, jolla
kyllä yleensä pysyy laskulaatikko hanskassa, mutta tämän maalämmön
kannattavuuslaskenta on lähinnä erilaisten idealistien tarkoitushakuista
touhua eikä oikeasti juurikaan realismista siitä yksinkertaisesta syystä,
että kaksi tärkeintä muuttujaa eli laitteiston elinikä ja sähkön hinta ovat
asioita, joita kukaan ei tiedä etukäteen. Maalämmössähän liikkuvien osien
vaihto on suhteellisen halpa toimenpide alkuinvestointiin nähden, joten
pitkällä tähtäimellä laskelmat tulevat kyllä huomattavasti kannattavemmaksi.
Edullisin lämmitysmuoto on puu, mutta mukavuudenhaluisena se jäi varaava
takka asteelle.
Harri
Juha Ruismäki
> Nyt pitää kuitenkin pitää mielessä, että on olemassa myös
> maalämmittäj(i)ä, joille nämä idealistiset vouhotukset eivät
> paljoa vaa'assa paina vaan minäkin katson kuuluvani kuitenkin ns.
> realisti/ekonomisti akselille, jolla kyllä yleensä pysyy
> laskulaatikko hanskassa, mutta tämän maalämmön kannattavuuslaskenta
> on lähinnä erilaisten idealistien tarkoitushakuista touhua eikä
> oikeasti juurikaan realismista siitä yksinkertaisesta syystä,
> että kaksi tärkeintä muuttujaa eli laitteiston elinikä ja sähkön
> hinta ovat asioita, joita kukaan ei tiedä etukäteen.
Niinpä. Minä olen tyytyväinen, jos maalämmöllä pääsee edes
lähelle samaa kokonaiskustannusta kuin suoralla sähkölläkin.
Eipähän tarvitse niin jännittää tuleeko sitä ydinvoimalaa,
kuinka korkean energiaveron vihreät saavat junailtua, miten
korkeaksi sähkön hinta nousee kun muualla Euroopassa luovutaan
ydinvoimasta. Lisäksi näin maailma pelastuu :-)
Juha
Petri Kärhä
Juha Ruismäki wrote:
> Niinpä. Minä olen tyytyväinen, jos maalämmöllä pääsee edes
> lähelle samaa kokonaiskustannusta kuin suoralla sähkölläkin.
> Eipähän tarvitse niin jännittää tuleeko sitä ydinvoimalaa,
> kuinka korkean energiaveron vihreät saavat junailtua, miten
> korkeaksi sähkön hinta nousee kun muualla Euroopassa luovutaan
> ydinvoimasta. Lisäksi näin maailma pelastuu :-)
Sinänsä hyvä lähtökohta, mutta maalämmön käytöllä ei ole mitään
tekemistä lisäydinvoiman rakentamisen kanssa. Vaikka kaikki Suomen
pientalot varustettaisiin maalämmöllä, niin ydinvoimala tarvittaisiin
(ellei tehdä jotain muuta).
Maalämpö vähentää sähkön kulutusta keväällä ja syksyllä. Keskitalven
paukkupakkasilla maalämpö ei riitä. Pitää käyttää sähkölämmitystä.
Ydinvoimalalla varmistetaan sähköntuotannon kapasiteetin riittävyys
nimenomaan noina kylminä talvipakkaspäivinä. Voimaloissa on oltava
käytössä riittävä huipputeho. Tätä ei voi varmistaa esim. maalämmöllä,
auringolla tai tuulivoimalla. Vaihtoehtoina ydinvoimalle on lähinnä
sähkön tuonti ulkomailta, fossiiliset polttoaineet, puun poltto ja
sähkön käytön minimoiminen talvipakkasilla. Sähkön käytön minimoiminen
muina vuodenaikoina on kivaa, talodellista ja ehkä ekologistakin, mutta
maailman pelastamisen kannalta aika merkityksetöntä.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Tapio Lindström
>
> Maalämpö vähentää sähkön kulutusta keväällä ja syksyllä. Keskitalven
> paukkupakkasilla maalämpö ei riitä. Pitää käyttää sähkölämmitystä.
Tämähän riippuu täysin maalämpöpumpun ja lämmönlähteen mitoituksesta.
Sähkökapasiteetin säästämiseksi täystehomitoitus on selvästi paras,
mutta pumpun kokonaistaloudellisuus riippuu sähkön hinnasta, eri
pumppujen markkinahinnasta, porareiän hinnasta jne. Osatehoisella
pumpullakaan ei lämmönlähdettä loppujen lopuksi voi mitoittaa
paljoa pienemmäksi.
-- Tapio
Harri Ilmari Toivonen
news:3CDF8C3A...@pop.hut.fi...
> Maalämpö vähentää sähkön kulutusta keväällä ja syksyllä. Keskitalven
> paukkupakkasilla maalämpö ei riitä. Pitää käyttää sähkölämmitystä.
Kukas sinulle tuollaista on kertonut vai sekoitatko nyt maalämmön ja
ilmalämmön?
Kyllä maalämpö riitti hyvin ainakin viime talvena ja uskon riittävän
tulevinakin, kun ei käyty edes rajamailla. (Mitoitus tässä ratkaisee -
lämmitetäänhän isoja hallejakin maalämmöllä ympäri vuoden.) Yhden ainoan
kerran pumppu kytkeytyi vastukselle viime talvena ja sekin omaan syytä, kun
menin nostamaan menoveden alkulämmityksessä 4 asteella kumpaankin kerrokseen
yhtäaikaa ja pumppu tulkitsi tilanteen vikatilaksi. Tehon loppumisen kyllä
huomaa hyvin seuraamalla sitä kuinka nopeasti pumpun käydessä lämpötila
nousee. Lisäksi keskitalven paukkupakkaset (alle -20 astetta) ovat kuitenkin
vain pieni osa koko vuoden lämmityksestä ellei paukkupakkaset ala kestämään
todella viikkoja. Päivän ja kahden pakkasjakso ei ehdi vielä edes taloa
jäähdyttämään ja tehovaikutus tasaantuu lopulta monelle päivälle. Jos/kun
teho joskus kuitenkin loppuu, sitä varten on suurehko varaava takka eikä
suinkaan sähkölämmitys!
Harri
Petri Seppälä
> tekemistä lisäydinvoiman rakentamisen kanssa. Vaikka kaikki Suomen
> pientalot varustettaisiin maalämmöllä, niin ydinvoimala tarvittaisiin
> (ellei tehdä jotain muuta).
>
> Maalämpö vähentää sähkön kulutusta keväällä ja syksyllä. Keskitalven
> paukkupakkasilla maalämpö ei riitä. Pitää käyttää sähkölämmitystä.
> Ydinvoimalalla varmistetaan sähköntuotannon kapasiteetin riittävyys
> nimenomaan noina kylminä talvipakkaspäivinä. Voimaloissa on oltava
> käytössä riittävä huipputeho. Tätä ei voi varmistaa esim. maalämmöllä,
> auringolla tai tuulivoimalla. Vaihtoehtoina ydinvoimalle on lähinnä
> sähkön tuonti ulkomailta, fossiiliset polttoaineet, puun poltto ja
> sähkön käytön minimoiminen talvipakkasilla. Sähkön käytön minimoiminen
> muina vuodenaikoina on kivaa, talodellista ja ehkä ekologistakin, mutta
> maailman pelastamisen kannalta aika merkityksetöntä.
Pikainen tupakka-askilaskelma, jonka lähtökohtia ei ole mitenkään
tarkistettu:
-Sähkölämmitteisiä omakotitaloja suomessa 200 000 kpl
-Näiden keskimääräinen huippulämmitysteho 15 kW
-Maalämmöllä huippulämmön tehonkulutus olisi noin 50% vähemmän.
Saadaan paukkupakkaspäivän huippulämmitystehoksi yhteensä 3 GW.
Mikäli kaikki 200 000 taloa muutettaisiin maalämmitteisksi, olisi
huipputehon säästö 1,5 GW.
Näyttäisi siis siltä, että muuttamalla kaikki sähkölämmitteiset talot
maalämmitteisiksi, saataisiin itse asiassa säästöä paljon enemmän kuin yhden
ydinreaktorin teho. Oikeastaan voitaisiin purkaa yksi reaktori rakentamisen
sijaan! Uskoakseni tuo esitetty 50% huipputehon säästö on realistinen myös
osatehomitoitetuille tapauksille, ainakin sen pitäisi olla realistinen 200
000 talon keskiarvolle, mikäli osa niistä on täystehomitoitteisia. Tuossa
maalämpöhommassa tulee lisäksi sellainen sivuhyöty, että maalämmön
tapauksessa valaitukseen kannattaa käyttää energiaa säästäviä lamppuja.
Nykyiselläänhän sähkölämmittäjät käyttävät enimmäkseen hehkulamppuja, sillä
he ajattelevat valaistuksen hukkalämmön tulevan hyödyksi.
-Petri
Juha Ruismäki
> Sinänsä hyvä lähtökohta, mutta maalämmön käytöllä ei ole mitään
> tekemistä lisäydinvoiman rakentamisen kanssa.
Ei tietenkään, enkä mielestäni niin väittänytkään. Mutta
ydinvoimalan rakentamatta jättäminen saattaa vaikuttaa suuresti
sähkön hintatasoon, sitä tarkoitin sillä, ettei ydinvoima-
päätöstä tarvi niin paljon jännittää.
> Ydinvoimalalla varmistetaan sähköntuotannon kapasiteetin riittävyys
> nimenomaan noina kylminä talvipakkaspäivinä.
Tämä nyt eksyy aiheesta jo aika kauas, mutta ydinvoima on
"perusvoimaa", jonka tuotanto on sama ympäri vuoden.
Paukkupakkaspäivinä kapasiteetin riittävyys riippuu ihan jostain
muusta kuin ydinvoimasta, käytännössä poltetaan öljyä ja
kivihiiltä.
> Maalämpö vähentää sähkön kulutusta keväällä ja syksyllä. Keskitalven
> paukkupakkasilla maalämpö ei riitä. Pitää käyttää sähkölämmitystä.
Ja mitenkä se lakkaa vähentämästä sähkön kulutusta paukkupakkasilla?
Vaikka loppulämpö tehdäänkin suoraan sähköä polttamalla, niin
silti suuri osa tehosta otetaan edelleen maasta.
> auringolla tai tuulivoimalla. Vaihtoehtoina ydinvoimalle on lähinnä
> sähkön tuonti ulkomailta, fossiiliset polttoaineet, puun poltto ja
> sähkön käytön minimoiminen talvipakkasilla. Sähkön käytön
> minimoiminen muina vuodenaikoina on kivaa, talodellista ja ehkä
> ekologistakin, mutta maailman pelastamisen kannalta aika
> merkityksetöntä.
Ei se sähkö ilmaiseksi synny minään vuodenaikana kuin korkeintaan
jos vesivoimaa olisi yllin kyllin. Fossiiliset polttoaineet palavat
samalla lailla kesällä kuin talvellakin. Talvella voidaan sentään
lauhdevesiä käyttää lämmitykseen. Ydin- ja vesivoimaloilla tuotetaan
n. 38% (vuosi 2000) kokonaissähkönkulutuksesta, joten suora
sähkölämmitys on käytännössä jonkin polttamistä ympäri vuoden ehkä
kesäkuukausia lukuunottamatta.
Tietenkin, jos fossiilisten polttoaineiden käytössä ei sinusta
ole mitään ongelmaa ympäristön kannalta, niin sitten maalämpö
on ekologisesti täysin turhaa.
Juha
Petri Kärhä
Juha Ruismäki wrote:
> Ja mitenkä se lakkaa vähentämästä sähkön kulutusta paukkupakkasilla?
> Vaikka loppulämpö tehdäänkin suoraan sähköä polttamalla, niin
> silti suuri osa tehosta otetaan edelleen maasta.
Saatoin olla sutkauksessani hieman väärillä jäljillä. Kertoisiko joku
minulle eksaktisti, miten energia jakaantuu kylmimpänä talvipäivänä
(esim. -20 astetta) maalämmön ja sähköenergian kesken? Tai toisin:
Kuinka paljon tuo maalämpö säästää sähköenergiaa, jos verrataan
maalämmöllä varustettua taloa saman kokoiseen suoralla sähköllä
lämmitettävään taloon?
> Ei se sähkö ilmaiseksi synny minään vuodenaikana kuin korkeintaan
> jos vesivoimaa olisi yllin kyllin. Fossiiliset polttoaineet palavat
> samalla lailla kesällä kuin talvellakin.
Joo mutta energian kulutus asunnoissa on kesäaikaan häviävän pientä
verrattuna talviaikaan.
> lauhdevesiä käyttää lämmitykseen. Ydin- ja vesivoimaloilla tuotetaan
> n. 38% (vuosi 2000) kokonaissähkönkulutuksesta, joten suora
> sähkölämmitys on käytännössä jonkin polttamistä ympäri vuoden ehkä
> kesäkuukausia lukuunottamatta.
Varaava sähkölämmitys muuttaa asiaa. Teollisuus tarvitsee hirmu määrät
sähköä, jonka tuottamiseen käytetään ydinvoimaa. Sähköä tarvitaan
päivällä, kun hemmot on töissä. Yöllä tuo kapasiteetti on vapaana, koska
ydinvoimalaa ei kannata sulkea yöksi. Näin ollen meillä lämmitetään
pääsääntöisesti ydinvoimalla.
> Tietenkin, jos fossiilisten polttoaineiden käytössä ei sinusta
> ole mitään ongelmaa ympäristön kannalta, niin sitten maalämpö
> on ekologisesti täysin turhaa.
Fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitää tietysti saada pudotettua.
Tämä onnistuu parhaiten ydinvoimalalla. Maalämmöllä vähennys ei
juurikaan onnistu, ainakaan nopeasti, tai ainakin maksaa liikaa, äh.
Tapio Lindström
>
> Saatoin olla sutkauksessani hieman väärillä jäljillä. Kertoisiko joku
> minulle eksaktisti, miten energia jakaantuu kylmimpänä talvipäivänä
> (esim. -20 astetta) maalämmön ja sähköenergian kesken? Tai toisin:
> Kuinka paljon tuo maalämpö säästää sähköenergiaa, jos verrataan
> maalämmöllä varustettua taloa saman kokoiseen suoralla sähköllä
> lämmitettävään taloon?
Tämä riippuu kokonaan lämpökertoimesta, joka riippuu lämpökaivossa
ja lämmitysputkissa kiertävän nesteen lämpötilaerosta, laitetyypistä
ja jonkin verran laitteen käyntiaikasuhteesta. Kovalla pakkasella
lämpökerroin laskee hieman, koska lämmitykseen vaaditaan korkeampi-
lämpöistä kiertovettä. Mikäli pumpun ja lämmönlähteen teho riittää,
voidaan lämpökertoimeksi olettaa noin 3, eli yhdellä ydinvoima-
kilowattitunnilla saadaan 3 kWh lämpöä. Jos oletetaan talon
huipputehoksi
esim. 9 kW, säästyy ostettavaa huipputehoa noin 6 kW. Huipputehoahan
voidaan
jonkin verran alentaa käyttämällä riittävän suurta käyttöveden
lämminvesivaraajaa ja lattialämmityksessä pintavaluun varastoituvalla
energialla (keskiarvoistaa huipputehoa). Vastaavassa tilanteessa
esim. 2 kW osatehopumpulla saadaan kaivosta 4 kW ja joudutaan
tekemään sähkövastuksilla 3 kW lisää. Mikäli kylminä talvipäivinä
sähkö alkaisi maksaa enemmän, paranisi täystehopumppuun investoimisen
kannattavuus.
-- Tapio
Pertti Mäkinen
http://www.energia.fi/koti/rakentajalle/kustannusvertailu_raportti.pdf
Terv Pertti
Timo Pulkkinen
porakaivolla tehty maalämpö on tullut reilusti alas mm. viime messuilla
tarjous 84tmk porakaivolla oliko se nyt Ekowelliltä (en ole varma).
Jokatapauksessa päivityspyyntö tuohon pdf-dokuun.
-Timo-
"Pertti Mäkinen" <pertti_...@hotmail.com> wrote in message
news:e2eac1a9.02051...@posting.google.com...
Toni Arte
>
> Täältä löytyy aika hyvä vertailu lämmitysjärjestelmistä
>
> http://www.energia.fi/koti/rakentajalle/kustannusvertailu_raportti.pdf
Ja öljylämmityskin oli taas saatu todistettua kaikkein kalleimmaksi
käyttämällä viime vuoden hintapiikin kovinta hintaa
laskentaperusteena...
--
Toni
Ata
>
> Varaava sähkölämmitys muuttaa asiaa. Teollisuus tarvitsee hirmu määrät
> sähköä, jonka tuottamiseen käytetään ydinvoimaa. Sähköä tarvitaan
> päivällä, kun hemmot on töissä. Yöllä tuo kapasiteetti on vapaana, koska
> ydinvoimalaa ei kannata sulkea yöksi. Näin ollen meillä lämmitetään
> pääsääntöisesti ydinvoimalla.
Menee taas kauahkoksi oikeasta aiheesta, mutta menkööt.
Suomen sähkösyöppö teollisuus on pääsääntöisesti sellaista, ettei
päivävuorolla tehdä kuin kolmasosa tuotannosta. Koneet käyvät 24/7/365
-periaattella muutamaa pakollista pyhäpäivää lukuunottamatta
(olisikohan siis n. 24/7/361 tai jotain).
Tutkijan olisi myös hyvä tietää ettei sähköä käytännössä tuoteta jos
sitä ei joku käytä - joten kyllä ydinvoimalatkin ajetaan alas jos
tuotanto ei mene verkkoon...mutta käytännössä mikä tahansa muu laitos
ajetaan kyllä ensin alas.
Joku jo mainitsikin että Suomen ydinvoima on puhtaasti perusvoimaa.
Säätö vuorokausi/vuodenaika/muut heilahtelut -akselilla tehdään muilla
konsteilla, olis se sitten kaasua tai puuta. Napin painalluksella
hyrähtää jossain pikkunen 50MW pannu päälle yllättävän helposti
verrattuna mihinkään ydinvoimalalla tehtävään toimenpiteeseen. Ja
sammuu taas heti kun valvomon kaverit (taikka kompuutteri) katsoo että
se pyörii turhaan. Puhutaan parin minuutin aikaikkunasta - todellista
säätöä tarpeen mukaan, ja tätä kaukokäytettävää kapasiteettia Suomessa
toistaiseksi löytyy ihan kiitettävästi. (niin niin - voihan sitä
sähköä ostaa rajojen ulkopuoleltakin, sanoo joku - ja on ihan
oikeassa).
>
> Pete
Ata