Alapohjan tuuletus ongelmia?
pasi puhakka
Tulevassa kämpässä tuntuu alapohjan tuuletuksesta tulevan ongelma.
Rakennesuunnittelija haluaisi tuulettaa alapohjan jäteilmalla,
lvi suunnittelija mielestä LTOon jäteilma on niin kylmä että putket jäätyy.
Halutaan että alapohja tuulettuu ja putkea pitkin katolle.
haluaisin käytännön kommentteja?
Alapohja tulee olemaan aika iso 1-1.5m tilaa.
t.Pade
Markus Peuhkuri
> Tulevassa kämpässä tuntuu alapohjan tuuletuksesta tulevan ongelma.
Mikä on alapohjan rakenne? Puuta vai betonia?
> lvi suunnittelija mielestä LTOon jäteilma on niin kylmä että putket jäätyy.
Talvella voikin olla liian kylmää. Toisealta talvella ei
tarvitse alapohjaa tuulettaa.
> Halutaan että alapohja tuulettuu ja putkea pitkin katolle.
Ongelma alapohjan kanssa on kesällä kun ulkona on kosteaa ja
lämmintä. Jos (kun) talon alla on viileämpää, kasvaa
suhteellinen kosteus liian korkeaksi ja alapohjan kanssa tulee
ongelmia. Tärkeintä olisi saada ilma kerrostumaan
alapohjassa, että alapohjaa vasten olisi lämmin kerros ja
maata vasten kylmä kerros. Näin ylemmän osan suhteellinen
kosteus pysyy hallinnassa. Tuuletus katolle pikemminkin
sotkee tätä, sensijaan yhden tuuletusluukun sijoittaminen
alemmas kuin muut auttaa: kylmä ilma valuu tästä pois.
Parin vuoden päästä kerron kokemuksia rossilattiasta ja sen
kosteuskäyttäytymisestä. Juu, kyllä tulee putki katolle,
mutta saattaa olla, että tulpataan umpeen.
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
Hannu Pihlajaviita
pasi puhakka <puuha...@kolumbus.fi> wrote in message
news:8t9va3$726$1...@news.kolumbus.fi...
t.Pade
Miksi se tulee olemaan ongelma?
Noin korkean alapohjan tuuletus ei ole ongelma, jos se vain on kokonaan
ympäröivän maanpinnan yläpuolella.
Riittävästi vain luukkuja ympäri sokkelia, täytöiksi riittävän karkeaa
maa-ainesta, sadevedet pois, jne. Tuo katolle vietävä putki tehostaa
mukavasti tuuletusta.
t. Hannu
Petri Kärhä
pasi puhakka wrote:
> Tulevassa kämpässä tuntuu alapohjan tuuletuksesta tulevan ongelma.
> Rakennesuunnittelija haluaisi tuulettaa alapohjan jäteilmalla,
> lvi suunnittelija mielestä LTOon jäteilma on niin kylmä että putket jäätyy.
LVI-suunnittelija saattaa olla oikeassa. Kovilla talvipakkasilla LTO voi
kaiketikin puhaltaa pakkasilmaakin. Jäteilmaa puhalletaan talon alle
käsittääkseni vain silloin kun on pelkkä koneellinen poisto.
> Halutaan että alapohja tuulettuu ja putkea pitkin katolle.
> haluaisin käytännön kommentteja?
Meillä on tällainen. Tosin ensimmäinen talvi on vasta tulollaan, joten
käytännön kokemusta ei vielä ole. Keskellä taloa on 110 halkaisijainen
putki katolle. Korvausilma tulee kuudella 160 halkaisijaisella tötsällä
ja sisäänmenoluukusta, jonka kyllä ajattelin talveksi tukkia. Seininä on
60 cm betonia ilman eristeitä. Routasuojausta on yhteensä 15 cm, 5 cm
palkkien alla ja 10 cm seinän vierustalla. Viemärit ja vesijohdot
menevät alatilassa eristämättöiminä. Tällaiseksi se on suunniteltu,
joten ainakin jotkut LVI-suunnittelijat ja rakennesuunnittelijat ovat
sitä mieltä, että rakenne ei tarvitse lämmitystä. Lämmityksen hoitaa
maalämpö.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Petri Kärhä
> kosteuskäyttäytymisestä. Juu, kyllä tulee putki katolle,
> mutta saattaa olla, että tulpataan umpeen.
Mistä päästäänkin tuhannen taalan kysymykseen: Kun tuo putki yleensä on
110 mm Uponalia, mutta nyt sitä käytetään tavallaan ilmastointiputkena,
niin löytyykös ko. putkeen sellaista läppämokkulaa, millä putken voisi
sisätiloista sulkea näppärästi talveksi? Jonkinlainen peltisysteemi
siis. Tämä olisi mukavampaa kuin ryömiä talon alle työntämään putken
päähän muksujen jäätelöautopallo, mitä ajattelin kokeilla. (Tiedä sitten
mitä muksut tykkää).
Markku Seppänen
routasuojausten suhteen; esim. usein joudutaan suojaamaan
sokkelianturoita yläpuolista tuuletustilan kylmyyttä vastaan.
RakMk C2 Kosteus rakentamisessa löytyy määräykset ryömintätilaisen
alapohjan tuuletuksesta; tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla
väh. 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta, aukkojen minimikoko 150 cm2
ja maksimietäisyys 6 m. Käsittääkseni aukkoja voi pienentää mikäli
tuuletusilmaa viedään hormilla ylös - paine-ero lisää ilmavirtausta.
markku
Petri Kärhä
> Miksi se tulee olemaan ongelma?
> Noin korkean alapohjan tuuletus ei ole ongelma, jos se vain on kokonaan
> ympäröivän maanpinnan yläpuolella.
Hmm. Ei kai kukaan voi suunnitella taloonsa puolentoista metrin
sokkelia. Olishan se tietty hyvä ja turvallinen, mutta liika on liikaa.
> Riittävästi vain luukkuja ympäri sokkelia, täytöiksi riittävän karkeaa
> maa-ainesta, sadevedet pois, jne. Tuo katolle vietävä putki tehostaa
> mukavasti tuuletusta.
Sen katolle vievän putken tarkoitus on päästä eroon suurimmasta osasta
noita luukkuja. Ilman putkea sokkeli on helposti kuin haulikolla
ammuttu, tai jos alatila menee maan alle, niin ympäristö näyttää
sienimetsältä.
Hannu Pihlajaviita
Alapohjan tuuletuksen tarkoituksena on lähinnä kesäaikaisen kosteuden poistaminen. Talveksi luukut kiinni, ettei putket jäädy ja lattia turhaan jäähdy.
Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> wrote in message news:39F95629...@pop.hut.fi...
> Hmm. Ei kai kukaan voi suunnitella taloonsa puolentoista metrin
> sokkelia. Olishan se tietty hyvä ja turvallinen, mutta liika on liikaa.
Kyse oli 1 - 1,5 m sokkelista. Tuo metrinen on ihan kohtuu näköinen suurehkossa 1,5 krs. talossa - makuasia.
> Sen katolle vievän putken tarkoitus on päästä eroon suurimmasta osasta
> noita luukkuja. Ilman putkea sokkeli on helposti kuin haulikolla
> ammuttu,
Samassa tasossa sokkelissa olevia aukkoja pitää tosiaan olla paljon, jotta tuuletus toimisi varmasti. Kannattaa silti olla tarkkana, ettei luota liikaa poistoputken imuvoimaan. Mitoituksessa tulee myös huomioida ne kissa- ja hyönteisverkot.
t. Hannu
anneli
Onko siellä liikaa kosteutta,
vai bunkkaako joku asunnoton pultsari talosi alla?
"pasi puhakka" <puuha...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:8t9va3$726$1...@news.kolumbus.fi...
joka
on talvella kosteampaa kuin ulkoilma näin kasvatettaisiin tilan
kosteuskuormaa, ja kun tilasta tulisi vielä ylipaineinen tunkisi kosteus
rakenteisiin... helpon tapa on tuulettaa alapohja on vanha tapa 150x150
reikiä jokasuuntaan perusmuuriin ja ulkosäleiköt eteen ettei tarvitse
kaivella siilejä muita elikoita välistä pois... ilma vaihtuu ja kosteudesta
ei ole haittaa...
joka
Jarno Kylä-Kaila
mutta mitään ongelmaa ei ole ollut. Poisto tapahtuu toiselta puolelta
rakennusta kahden 200 sen käyrän kautta ja ilman tulo sisäänmenoluukun
kautta. Aukot ovat ympäri vuoden auki, ja saattaisivat mennä lumesta tukkoon
talvell, mutta sen verran on lämmint että putket on pysyny aina auki. Itse
joskus mukulana aurasin lumet suoraan putkien päällekin, mutta ne suli aika
nopeesti pois.
Ja vielä lisäksi että mielestäni talvellakin voi kosteutta tulla sen verra
etten omastani sulkisi yhtään tuuletus aukkoa koskaan!!!!!!!!!!!!!!!
Jarno
"Hannu Pihlajaviita" <hannu.pih...@oulu.fi> kirjoitti viestissä
news:8tbmtd$4bp$1...@ousrvr3.oulu.fi...
Hannu Pihlajaviita
Jarno Kylä-Kaila <jarno.ky...@pp.inet.fi> wrote in message news:GHEK5.228$M86....@read2.inet.fi...
> Vanhempieni talossa on määräyksiikin nähden liian pienet aukot sokkelissa,
> mutta mitään ongelmaa ei ole ollut.
> Poisto tapahtuu toiselta puolelta
> rakennusta kahden 200 sen käyrän kautta ja ilman tulo sisäänmenoluukun
> kautta.
Yhden hyvin toimivan poikkeuksen vuoksi ei kannata ottaa riskiä ja rakentaa samanlaista. Pohjamaa, perustukset ja alapohja ovat erilaisia, joten toisessa rakennuksessa toimiva tuuletusratkaisu saattaa toisessa tuhota rakenteet hyvinkin nopeasti.
> Ja vielä lisäksi että mielestäni talvellakin voi kosteutta tulla sen verra
> etten omastani sulkisi yhtään tuuletus aukkoa koskaan!!!!!!!!!!!!!!!
>
> Jarno
Totta talvellakin kosteutta tuulettuvaan alapohjaan tulee, etenkin silloin kun sen pohja on rakennusta ympäröivän maanpinnan alapuolella. Mutta talviaikaan kosteutta tulee huomattavasti vähemmän, koska maa on roudassa, vesi sataa lumena jne.
Talvella pakkanen voi tehdä tuhojaan alapohjassa oleville putkille, joten tuuletusluukkujen sulkeminen talviaikaan on pääsääntöisesti suositeltavaa.
t. Hannu
anneli
rakennusten alapohjiin maasta. Mielestäni tällöin on jo
rakennuksen perustustöissä tehty korjaamattomia virheitä.
Maan routiminen ja lumen sataminen eivät vaikuta
mitään oikein rakennetun talon alapohjan kosteuteen.
Kosteus rakennuksen rossi-alapohjan alle tulee rakennuksen
sisältä, rakenteiden läpi, sekä alapohjan tuuletusilman mukana.
"Hannu Pihlajaviita" <hannu.pih...@oulu.fi> kirjoitti viestissä
news:8th9ja$64d$1...@ousrvr3.oulu.fi...
Hannu Pihlajaviita
anneli <kyoto_p...@hotmail.com> wrote in message
news:8tpfu3$et7$1...@news.kolumbus.fi...
> Ihan vaikuttaisi siltä kuin kosteus "nousisi" joidenkin
> rakennusten alapohjiin maasta.
Tuota "nousemista" kutsutaan kapillaarisuudeksi huokoisessa aineessa tai
diffuusioksi kaasuseoksessa. Eli maaperästä nousee kapillaarisesti
kosteutta alapohjaan ja sekoittuu alapohjatilassa olevaan ilmaan.
> Mielestäni tällöin on jo
> rakennuksen perustustöissä tehty korjaamattomia virheitä.
Tämä silloin jos vettä virtaa (esim. kallion päällä) tai lammikoituu
alapohjaan. Muuten normaali ilmiö.
> Maan routiminen ja lumen sataminen eivät vaikuta
> mitään oikein rakennetun talon alapohjan kosteuteen.
Maa on aina jonkin verran kosteaa, ja maasta haihtuu aina kosteutta.
Rakennuksen ulkoisia kosteuslähteitä ovat (RakMK:n mukaan) mm. vesi- ja
lumisade, maaperän kosteus, pinta- ja pohjavesi ja rakennuskosteus (oma
huomio: rakennusaikainen kosteus). Talvella pintavesi jäätyy (routa).
> Kosteus rakennuksen rossi-alapohjan alle tulee rakennuksen
> sisältä, rakenteiden läpi,
ja nämä kuuluvat sisäisiin kosteuslähteisiin: sisäilman vesihöyry,
roiskevesi,
> sekä alapohjan tuuletusilman mukana.
Onhan sitä kosteutta tuuletusilmassakin, mutta alapohjan ilma on yleensä
ainakin yhtä kosteaa kuin tuulettava ulkoilma, joten tuulettaminen vie
kosteutta pois.
t. Hannu
ZeiZei
Hannu Pihlajaviita wrote:
> Tämä silloin jos vettä virtaa (esim. kallion päällä) tai lammikoituu
> alapohjaan. Muuten normaali ilmiö.
Mitenkäs tämä muuten kallioisten rinnetonttien kanssa saadaan hoidettua?
Tarkoituksena kun on ollut rakentaa melko jyrkkään kalliorinteeseen
kaksikerroksinen talo, jossa varsinainen asuinkerros olisi tuo ylempi kerros
ja alemmassa kerroksessa olisi sitten sauna- / varasto- / askartelu- /
autotallitilaa.
Ajatuksena olisi jättää siis tuo "kellarikerros" puoliksi maan ( kallion )
sisään. Nyt aika paljon mietityttää, miten saadaan hoidettua valumavedet ja
pohjan tuuletus.
--
Z.
anneli
"perustustyöt" huolimattomasti, koska en voi ymmärtää
miten alapohja, johon nousee vettä maasta kapillaarisesti
voi olla tuulettuva.
Voiko joku kertoa kuinka hiekan päälle valettua betonialapohjaa tuuletetaan?
Ja - vice versa - kertoisiko joku kuinka
vähintään 60 cm maanpinnan yläpuolelle asennettu (puu)rossi(ala)pohja
voi imeä vettä maasta? Hyppääkö vesi ehkä maasta ryömimistilan verran
ylöspäin ja tarrautuu sitten kysillään rossipohjan eristeiden
kannatinlautoihin?
60cm = rossipohjan minimi ryömimistila-vaatimus (ja siis myös tuuletusväli)
Kyseessä on mielestäni joko tuulettuva alapohja tai sitten ei ole. Kumpi?
Entä veden lammikoituminen (alapohjaan?) Miten se on mahdollista?
Mielestäni vesilammikko voi syntyä vain vapaan maan pinnalle,
rossipohjaisen talon alle,
ja sinnekin vain todella pahan rakentamis-töppäyksen tuloksena silloin,
kun maan pintaan on jätetty profiloinnissa lammikolle otollinen kuoppa.
Maa on aina kosteata, mutta ei vesi oikein tehdyn rakennuksen alapohjaan
maasta nouse. Sen estämiseksi asennetaan asiallinen ns. "kapillarikatko",
ja sijoitetaan toimivat salaojat riittävän syvälle sokkelin anturoiden
ja/tai betonialapohjan alapinnan alapuolelle.
Vesisateen rakenteita kastelevaa vaikutusta vastaan tehdään
vedenpitävä vesikatto ja mahdollisimman pitkät räystäät.
Pintavedet johdetaan rakennuksesta pois(päin)
profiloimalla maan pinta sopivasti.
Onko jollakin (minulla?) menneet jo rakennusosa-termit sekaisin?
Iskeekö dementia? Liikaa töitä ja kiireitä? Liian vähän viinaa?
(ovat jotkut epäilleet myös hullun lehmän tautia )
"Hannu Pihlajaviita" <hannu.pih...@oulu.fi> kirjoitti viestissä
news:8tr8bd$69c$1...@ousrvr3.oulu.fi...
Jarno Kylä-Kaila
"anneli" <kyoto_p...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:8ts3tl$31c$1...@news.kolumbus.fi...
> Olen ehkä lukenut rakennustekniikan oppikirjan kappaleen
> "perustustyöt" huolimattomasti, koska en voi ymmärtää
> miten alapohja, johon nousee vettä maasta kapillaarisesti
> voi olla tuulettuva.
Ei se voikaan.
> Voiko joku kertoa kuinka hiekan päälle valettua betonialapohjaa
tuuletetaan?
Esimerkiksi salaojaputkien avulla, silloin niissä ei vaan kuljekaan vesi
vaan ilma!
> Ja - vice versa - kertoisiko joku kuinka
> vähintään 60 cm maanpinnan yläpuolelle asennettu (puu)rossi(ala)pohja
> voi imeä vettä maasta? Hyppääkö vesi ehkä maasta ryömimistilan verran
> ylöspäin ja tarrautuu sitten kysillään rossipohjan eristeiden
> kannatinlautoihin?
Ei se pysty imemään maasta vettä mitenkään! Ei vesi minnekään hyppää, mutta
höyrystyy kylläkin, ja nousee lämmön mukana alapohjan alapintaan, ja
tiivistyy vedeksi.
> 60cm = rossipohjan minimi ryömimistila-vaatimus (ja siis myös
tuuletusväli)
Uskotaan.
> Kyseessä on mielestäni joko tuulettuva alapohja tai sitten ei ole. Kumpi?
Sano se!
> Entä veden lammikoituminen (alapohjaan?) Miten se on mahdollista?
> Mielestäni vesilammikko voi syntyä vain vapaan maan pinnalle,
> rossipohjaisen talon alle,
> ja sinnekin vain todella pahan rakentamis-töppäyksen tuloksena silloin,
> kun maan pintaan on jätetty profiloinnissa lammikolle otollinen kuoppa.
Tuskin alapohjaan lammikoituukaan, mutta alapohjan alapuolelle saattaa
lammikoituakin, jos ei pysty imeytymään maaperään!
> Maa on aina kosteata, mutta ei vesi oikein tehdyn rakennuksen alapohjaan
> maasta nouse. Sen estämiseksi asennetaan asiallinen ns. "kapillarikatko",
> ja sijoitetaan toimivat salaojat riittävän syvälle sokkelin anturoiden
> ja/tai betonialapohjan alapinnan alapuolelle.
Kunpa kaikki toimisikin noin kuin elokuvissa, mutta useimmiten sattuu jotain
ja hups, se ei toimikaan niin kuin on suunniteltu.
> Vesisateen rakenteita kastelevaa vaikutusta vastaan tehdään
> vedenpitävä vesikatto ja mahdollisimman pitkät räystäät.
Eli maahan asti?
anneli
Salaojat kyllä kuljettavat hulevesiä talon alla ja vierellä, mutta niiden
funktio on estää veden nousu kostuttamaan alapohjaa, eikä suinkaan
yrittää "tuulettamalla" kuivatella jo kostunutta betonilaattaa.
AltaVista ei löytänyt yhtään linkkiä hakusanalla "Salaojatuuletus".
"Jarno Kylä-Kaila" <jarno.ky...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:98lM5.341$ze5....@read2.inet.fi...
Hannu Pihlajaviita
> koska en voi ymmärtää
> miten alapohja, johon nousee vettä maasta kapillaarisesti
> voi olla tuulettuva.
> vähintään 60 cm maanpinnan yläpuolelle asennettu (puu)rossi(ala)pohja
> voi imeä vettä maasta? Hyppääkö vesi ehkä maasta ryömimistilan verran
> ylöspäin ja tarrautuu sitten kysillään rossipohjan eristeiden
> kannatinlautoihin?
Valitan epäselvyyttäni. Kirjoitin aiemmin alapohjasta, vaikka tarkempi
olisi ollut alapohjatila, ryömintätila.
Siis maaperästä nousee kapillaarisesti kosteutta alapohjatilaan ja
sekoittuu alapohjatilassa olevaan ilmaan.
>
> 60cm = rossipohjan minimi ryömimistila-vaatimus (ja siis myös
tuuletusväli)
RakMK C2: 3.2.2.1: 0,8 m.
> Entä veden lammikoituminen (alapohjaan?) Miten se on mahdollista?
> Mielestäni vesilammikko voi syntyä vain vapaan maan pinnalle,
> rossipohjaisen talon alle,
> ja sinnekin vain todella pahan rakentamis-töppäyksen tuloksena
silloin,
> kun maan pintaan on jätetty profiloinnissa lammikolle otollinen
kuoppa.
Siis alapohjatilan pohjalle. Virheiksi nämä oli mainittukin.
>
> Pintavedet johdetaan rakennuksesta pois(päin)
> profiloimalla maan pinta sopivasti.
>
Pintavedeksi luetaan pohjaveden yläpuolella, myös maakerroksissa oleva
vesi.
t. Hannu
Petri Kärhä
> Olen ehkä lukenut rakennustekniikan oppikirjan kappaleen
> "perustustyöt" huolimattomasti, koska en voi ymmärtää
> miten alapohja, johon nousee vettä maasta kapillaarisesti
> voi olla tuulettuva.
Tuulettuvaan alapohjaankin saa nousemaan vettä kapillaarisesti, kun
ryssii kunnolla: Täytetään salaojat mömmömaalla ja jätetään liian matala
sokkeli, vaikkapa 20 cm. Vesi pääsee sokkelia pitkin vaikka mihin, kun
vielä jätetään kosteuskatkot pois.
> Voiko joku kertoa kuinka hiekan päälle valettua betonialapohjaa tuuletetaan?
Ei niitä tuuletetakaan. Paitsi jos tehdään radon-poisto.
> Ja - vice versa - kertoisiko joku kuinka
> vähintään 60 cm maanpinnan yläpuolelle asennettu (puu)rossi(ala)pohja
> voi imeä vettä maasta?
Tee edellisessä kappaleessa mainitut mogat, ja aseta rossipohjan
palkistot suoraan betonin päälle.
> 60cm = rossipohjan minimi ryömimistila-vaatimus (ja siis myös tuuletusväli)
Kannattaa jättää 80 cm. Muuten joutuu valitsemaan LVI-asentajan
vyötärömitan perusteella, ja ne pienet miehet on kaikkein kalleimpia.
Niillä on liikaa töitä.
> Entä veden lammikoituminen (alapohjaan?) Miten se on mahdollista?
> Mielestäni vesilammikko voi syntyä vain vapaan maan pinnalle,
> rossipohjaisen talon alle,
> ja sinnekin vain todella pahan rakentamis-töppäyksen tuloksena silloin,
> kun maan pintaan on jätetty profiloinnissa lammikolle otollinen kuoppa.
Näitä on paljon. Tarvitsee vain maansiirtovaiheessa muokata maanpinta
väärinpäin (kuoppa kummun sijaan) ja asentaa salaojat ryömintätilan
pohjan yläpuolelle.
> Maa on aina kosteata, mutta ei vesi oikein tehdyn rakennuksen alapohjaan
> maasta nouse. Sen estämiseksi asennetaan asiallinen ns. "kapillarikatko",
> ja sijoitetaan toimivat salaojat riittävän syvälle sokkelin anturoiden
> ja/tai betonialapohjan alapinnan alapuolelle.
Teoriassa näin. On hyvä, että taloissa kosteuden siirtyminen estetään
monella päällekkäisellä systeemillä, koska puolet niistä tehdään
kuitenkin väärin: Kosteuskatkot jätetään asentamatta, maapohja muokataan
kuopalle, sorana käytetään pesemätöntä hiekkaa, salaojat täytetään
mullalla, sokkelista tehdään liian matala, alapohjan tuuletus tehdään
riittämättömäksi, valumavedet ohjataan talon seinustalle ...
> Vesisateen rakenteita kastelevaa vaikutusta vastaan tehdään
> vedenpitävä vesikatto ja mahdollisimman pitkät räystäät.
Neljän kuukauden empiiristen tulosten perusteella olen sitä mieltä, että
kaksikerroksisen talon eteläseinällä tämä ei toimi. Viistosateen takia
räystäiden pitäisi olla puolitoista metriä pitkät, jotta sokkeli ei
kastu. Kannattaa siis salaojittaa edes tämä ilmansuunta kuunnolla.
Jarno Kylä-Kaila
"anneli" <kyoto_p...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:8ttc8l$epp$1...@news.kolumbus.fi...
> Olet varmaan sotkenut keskenään kosteuden ja Radon-kaasun poiston.
Miten niin!
> Salaojat kyllä kuljettavat hulevesiä talon alla ja vierellä, mutta niiden
> funktio on estää veden nousu kostuttamaan alapohjaa, eikä suinkaan
> yrittää "tuulettamalla" kuivatella jo kostunutta betonilaattaa.
Ei niin, mutta radon kaasujen poistossakin se kuitenkin perustuu
tuulettamiseen. Joten huomautin vain ettei maanvaraisen alapohjan
tuulettaminen ole mitenkään mahdoton tehtävä!
Jarno