Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Rintamamiestalon kellariseinän rakenne?

157 views
Skip to first unread message

Mika Saren

unread,
Sep 4, 1998, 3:00:00 AM9/4/98
to
Sanokaapas tietävät: ostamassamme rintamamiestalossa kellarin ulkoseinän
rakenne on seuraava ulkoa päin: betoniseinä, ilmarako, jossa olkia,
tiilimuuraus, (rappaus).

- Onko tuo rakenne vain lämmöneristämistä varten, vai kantaako sisempi
tiilimuuraus jotakin? Betoniset väliseinät kellarissa ovat ymmärtääkseni
kantavia.

Osa 2:

- Jos tiilimuurauksen poistaa ja korvaa jollakin SPU-levyllä, niin kannattaako
levyn taakse jättää tuuletusrako vai laitetaanko eriste kiinni seinään.

- Mikä estää käyttämästä eristykseen styroksia jos sen peittää kivilevyllä
(kyproc tai kaakeliluja). Tämä siksi että styroksi on aikapaljon halvempaa
kuin nuo SPU levyt.

Nim. Lisää neliöitä ja heti...

tv mika

JHI

unread,
Sep 8, 1998, 3:00:00 AM9/8/98
to
Suosittelisin kääntymistä ammattitaitoisen suunnittelijan puoleen. Nämä
kellarihommat ovat erittän vaativia ja hankalia, joten ei kannata
riskeerata vaan maksaa hieman suunnittelusta ja tehdä kerralla
kunnollista.

Mika Saren

unread,
Sep 8, 1998, 3:00:00 AM9/8/98
to

Tässä teen juuri sitä. Olen itse sitä mieltä - katsottuani tarpeeksi monen
ammattimiehen tyrimistä - että kaikki on parempi tehdä itse jos haluaa
kunnollista.

Haluan myös tietää perustelut kaikelle mitä tehdään, jotta sitten tietää miksi
homma ei onnistunutkaan.

Yhtään rakentavia kommentteja?

tv mika

JHI

unread,
Sep 8, 1998, 3:00:00 AM9/8/98
to
Niin, pitäisi siis löytää nimenomaan se ammattitaitoinen suunnittelija.

Mutta asiaan:

Rintamamiestaloissa saattaa olla tavallisesta poikkeavia
rakenneratkaisuja, johtuen rakennustavasta (hartiapankki, talkoot yms.)
Eli kyseinen tiiliseinä saattaa olla kantava tai se on voinut muuttua
kantavaksi muiden rakenteiden myötämisen seurauksena. Asia selviää ehkä
parhaiten avaamalla rakenteita tiilen ja välipohjan liitoskohdasta ja
katsomalla miten rakenteet liittyvät toisiinsa.

Kellarinseinät ovat kosteusteknisesti ongelmallisia, koska rakenne on
kosteusrasitettu kahdesta suunnasta; sisäilman kosteus (diffuusio) ja
ulkoapäin tuleva maaperän kosteus (kapillaarivesi ja diffuusio).
Normaalista ulkoseinärakenteesta poiketen seinässä ei ole rakennetta
kuivattavaa lämpövirtaa eikä selvää yksiselitteistä kosteuden
(diffuusio) kulkusuuntaa, kuten on normaalissa ulkoseinärakenteessa.
Tämän vuoksi rakenne tulee suunnitella ja rakentaa siten, että
rakenteeseen pääsee mahdollisimman vähän kosteutta, mutta mahdollinen
kosteus pääsee poistumaan johonkin, olosuhteista riippuvaan suuntaa.
Sisäverhous- tai lämmöneristysmateriaalilla ei ole niin suurta
merkitystä kuin on kokonaisuudella ja sen toimivuudella. Tietysti
yksittäiset materiaalit pitää olla sopivia kokonaisuuteen.

Suosittelen kuitenkin tälläiseen kohteeseen _ammattitaitoisen_
suunnittelijan palkkaamista, kunnollisia suunnitelmia, hyvän
urakoitsijan palkkaamista ja työn valvontaa. Ja kun kaikki on
asianmukaisesti paperilla, on vastuukysymyksetkin hoidettu.

Tyriminen johtuu useimmiten siitä, että jokin näistä lenkeistä puuttuu,
usein teetetään vain työt jollain "ammattilaisella", joka suunnitelmien
ja valvonnan puutteessa tietenkin tekee mikä itseä miellyttää.

Mika Saren

unread,
Sep 18, 1998, 3:00:00 AM9/18/98
to
In article <35F573...@yahoo.com>, JHI <jhi...@yahoo.com> wrote:

>Rintamamiestaloissa saattaa olla tavallisesta poikkeavia
>rakenneratkaisuja, johtuen rakennustavasta (hartiapankki, talkoot yms.)
>Eli kyseinen tiiliseinä saattaa olla kantava tai se on voinut muuttua
>kantavaksi muiden rakenteiden myötämisen seurauksena. Asia selviää ehkä
>parhaiten avaamalla rakenteita tiilen ja välipohjan liitoskohdasta ja
>katsomalla miten rakenteet liittyvät toisiinsa.

Jos välipohjan 'niskat' ulottuvat ulkoseinään asti, voin varmaan olettaa
ulkoseinän olevan alkuperäinen kantava rakenne ja täten sisempi tiiliseinä on
ollut asumismukavuutta lisäävä 'lisäeriste'...

Maata vasten oleva (pelkkä) betoniseinä on ollut varmasti kostea ja kylmä,
joten ko. tiilimuuraus on ollut ainoa inhimillinen ratkaisu.

Kysymys onkin, että onko tuo tiilimuuraus enään tarpeellinen, kun olemme
tehneet (alla kuvatut) muutokset rakenteisiin.

>Kellarinseinät ovat kosteusteknisesti ongelmallisia, koska rakenne on
>kosteusrasitettu kahdesta suunnasta; sisäilman kosteus (diffuusio) ja
>ulkoapäin tuleva maaperän kosteus (kapillaarivesi ja diffuusio).

Alkuperäinen rakenne ei ole ollut mitenkään suojattu maaperän kosteutta
vastaan (40 vuotta!) ja olemmekin tehneet sille seuraavaa:

- salaojat anturan alle
- pystysalaoja 'nypyläisestä'patolevystä
- lämmöneristys 100mm styroxlevyillä
- pintavesien ohjaus pois

Betoniseinä oli pinnastaan hieman hiekkaisen huokoista ja sisätiloista löytyi
kapillaarisen kosteuden merkkejä. (tippunutta rapppausta, kalkkijälkiä).
Niiden kehitys on nyt ilmeisesti pysähtynyt, joten uusi rakenne toimii
varmaankin.

Kellarin ilma on suhteellisen hajuton (ei perunakellarihajua) jopa nykyisellä
ilmanvaihdolla.

>Normaalista ulkoseinärakenteesta poiketen seinässä ei ole rakennetta
>kuivattavaa lämpövirtaa eikä selvää yksiselitteistä kosteuden
>(diffuusio) kulkusuuntaa, kuten on normaalissa ulkoseinärakenteessa.
>Tämän vuoksi rakenne tulee suunnitella ja rakentaa siten, että
>rakenteeseen pääsee mahdollisimman vähän kosteutta, mutta mahdollinen
>kosteus pääsee poistumaan johonkin, olosuhteista riippuvaan suuntaa.

Jos puran sisemmän tiiliverhoilun ja korvaan sen SPU eristeellä+kyprok tilan
saamiseksi kuiviin tiloihin, kannattaa ilmeisesti jättää ulkoseinän ja
eristeen väliin tuuletusrako.

MUTTA riittääkö pelkkä tuuletusrako? Eikö se pitäisi pystyä myös tuulettumaan
jonnekkin? Tällaista rakennetta en ole missään nähnyt, mutta ajattelin asian
olevan reilassa jos järjestän tuuletus rakoja/kanavan/reikiä ulkoilmaan tästä
tuuletus raosta. Esim reikiä sokkeliin 50cm välein. Ilman vaihtuminen on silti
hieman kyseenalaista, koska varsinaista korvausilmaa ei näin pysty
järjestämään. Tarvitseeko rakenne sellaista? Miten ilma silloin kiertää jos
tuuletus reiät ovat vain rakentee yläreunassa?

Sisäilman pitäisin erillään tästä rakenteesta sen suuremman kosteussisällön
takia.

>Sisäverhous- tai lämmöneristysmateriaalilla ei ole niin suurta
>merkitystä kuin on kokonaisuudella ja sen toimivuudella. Tietysti
>yksittäiset materiaalit pitää olla sopivia kokonaisuuteen.

Kipsilevyt jättäisin pois kosteista tiloista heti kärkeen ja luottaisin
kenties kaakelijujaan. Saunatilassa 'sauna-satu' vaikuttaisi järkevältä
ratkaisulta, kunhan alumiinipinnan eheydestä pidetään huolta.

>Suosittelen kuitenkin tälläiseen kohteeseen _ammattitaitoisen_
>suunnittelijan palkkaamista, kunnollisia suunnitelmia, hyvän
>urakoitsijan palkkaamista ja työn valvontaa. Ja kun kaikki on
>asianmukaisesti paperilla, on vastuukysymyksetkin hoidettu.

Nämä kierrokset vain maksavat tuhottomasti ja lopputulos ei ole aina parempi
kuin itse tekemällä. Jos itse tekee - perusteltuja ratkaisuja (joita tässä
etsin) - ja huolellisesti, säästää pitkän pennin sitten muihin rahareikiin.

>Tyriminen johtuu useimmiten siitä, että jokin näistä lenkeistä puuttuu,
>usein teetetään vain työt jollain "ammattilaisella", joka suunnitelmien
>ja valvonnan puutteessa tietenkin tekee mikä itseä miellyttää.

Tämä on varmasti totta.

tv mika

P.S. Mitä määräykset sanovat styroksin käytöstä kuvailemassani tarkoituksessa
kellaritilojen sisäeristyksessä? - olisi nimittäin aika lailla halvempaa kuin
SPU eristeja lämmöneristysominaisuudet kuitenkin samaa luokkaa.

Pasi Mustalahti

unread,
Oct 19, 1998, 3:00:00 AM10/19/98
to
Mika Saren (mika....@hut.fi) wrote:

: In article <35F573...@yahoo.com>, JHI <jhi...@yahoo.com> wrote:
:
: >Rintamamiestaloissa saattaa olla tavallisesta poikkeavia
: >rakenneratkaisuja, johtuen rakennustavasta (hartiapankki, talkoot yms.)
:
: >Suosittelen kuitenkin tälläiseen kohteeseen _ammattitaitoisen_

: >suunnittelijan palkkaamista, kunnollisia suunnitelmia, hyvän
: >urakoitsijan palkkaamista ja työn valvontaa. Ja kun kaikki on
: >asianmukaisesti paperilla, on vastuukysymyksetkin hoidettu.
:
PTM: Ihan varmasti kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa.
Sellainenhan on helppo tunnistaa otsaan tatuoidusta tekstistä
'ammattitaitoinen'.
Ja ehdottomasti kannattaa käyttää työporukkaa, joka vastaa työstään.
Heillähän sitten taas lukee otsassa: 'En mene konkurssiin työn
valmistuttua'

Sitä paitsi: jokainen suunnittelijahan on täysin selvillä, miten nämä
kosteusjutut hoidetaan. Mitään epäselvyyttähän ei asiassa ole.

----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Turun Yliopisto / Fysla, Vesilinnantie 5, 20014
Pt 02-3336669, FAX 02-3335632 (Pk 02-2387010, NMT 049-555577)
-----------------------------------------------------------------------

0 new messages