Turvalasin todentaminen
fin....@suomi24.fi
Tietääkö kukaan miten voi varmistaa, rikkomatta lasia, taloon
paikalleen asennetun selektiivilasin sisäpuoleisen lasin olevan 6mm
turvalasia? Lasin alumiinisessa reunaosassa on ainoastaan merkintä
FINGL ASS 2 FI 04 05/05/04 ja ikkunatoimittaja on Fenestra. Lasin
alareuna on 50cm korkeudella lattiasta, joten sen tulisi v. 2005
valmistuneessa talossa olla turvalasia. Lasi näyttää ulkoisesti aivan
samanlaiselta, kuin ylempää lähtevät normaalipaksuiset lasit. Lasia
koputtaessa siitä lähtevä ääni on hieman matalampi kuin tavallisten
lasien, mutta tähän voi tietysti vaikuttaa ikkunan muita ikkunoita
suurempi koko.
Terveisin
Tahvo
Loputon Viha
tapaa selvittää se
A: riko se lasi
B: lasiliikkeillä on valo millä katsoa ne reunat siitä lasista ( näkyy
aaltoilevanan harmahtavana se reunus)
C: lasiliikkeillä voi myös olla sellainen prisma/luuppi/what ever jolla
näkee mustapunaisena linssin läpi sen lasin koostumuksen
Noilla lähtisin asiaa tutkimaan jos et leimoihin luota tai saa selville
niiden merkityksiä
Esa Hämäläinen
sieltä saattaa löytyä vastauskin;) Tuo 50 cm korkeus vaatii turvalasin,
joten kannattaa selvittää lasin salaisuudet.
Asko
"Esa Hämäläinen" kirjoitti:
Jos vanhaan taloon vaihtaa ikkunat, täytyykö tuossa tilanteessa käyttää
turvalasia.
-asko-
Ulla Mansikka-aho
Ulla
Mika Latonen
Jos elementin sisäpinta olisi karkaistua turvalasia, siinä olisi
luultavasti leima jossain kulmassa. Leimaa ei tietysti välttämättä ole,
mutta suurempien tehtaiden kohdalla sen puuttuminen on erittäin
epätodennäköistä.
Lasin karkaisun todentaminen perustuu siihen, että karkaistussa lasissa
olevat sisäiset jännitykset kiertävät valon polarisaatiotasoa.
Yksittäisen lasinlevyn jännitykset saakin helposti näkyviin vaikkapa
kahden polaroid-aurinkolasin linssin avulla. Eristyslasin kohdalla tämä
on kuitenkin hankalampaa. Esim. sitä, mikä elementin pinnoista on
karkaistu, ei saada näin selville. Lisäksi tavallisestakin lasista
tehdyssä elementissa voi olla jännityksiä reuna-alueilla.
Sisäpinta voi olla myös laminoitu. Sen totemista kotikonstein voi
yrittää seuraavasti:
Vie sytkärin tai kynttilän liekki muutaman sentin päähän lasin pinnasta.
(Älä kuitenkaan kuumenna lasia.) Liekki heijastuu takaisin sekä lasin
etu- että takapinnasta. Molemmat heijastukset näkyvät selkeästi ja lähes
yhtä kirkkaina. Jos lasissa on selektiivipinnoite, liekit ovat yleensä
selvästi eri värisiä keskenään. Näiden kahden heijastusten takana näkyy
yleensä kolmas, himmeämpi liekki, joka syntyy valon heijastuessa lasin
sisällä edestakaisin. Lisäksi eristyslasinelementin ulompien lasien
pinnat antavat omat heijastuksensa.
Tärkeintä on kuitenkin katsoa kahden lähimpänä olevan kirkkaan
heijastuksen väliin. Siellä pitäisi näkyä kolmas, erittäin himmeä ja
hieman pehmeäreunaisempi heijastus. Parhaiten se näkyy pimeässä, ja
silloinkin siitä näkyy vain liekin kirkkain huippu. Jos tuo keskimmäinen
heijastuma näkyy, niin lasi on laminoitu. Tavallisessa tai karkaistussa
sitä ei näy.
Laminoidusta lasista lähtee koputeltaessa selvästi pehmeämpi ja
muovisempi ääni, kuin tavallisesta lasista, mutta - kuten jo totesitkin
- ääneen voi vaikuttaa myös lasin koko ja paksuus.
Sekä karkaistun että laminoidun lasin todentamiseen paikalleen asennetun
lasin pinnalta on olemassa mittalaitteita. Lopullisen varmuuden
saamiseksi kannattaakin kysyä apua lasiliikkeestä.
- Mika
Mika Latonen
> Jos elementin sisäpinta olisi karkaistua turvalasia ...
Niin, se jäi tuosta edellisestä viestistä pois, että ykstyisasunnon
ikkunoissa tavallinen 6 mm lasi katsotaan usein riittäväksi turvalasin
sijaan, ellei lasin rikkoutuminen aiheuta erityistä putoamisvaaraa.
- Mika
Lu-lu
> Niin, se jäi tuosta edellisestä viestistä pois, että ykstyisasunnon
> ikkunoissa tavallinen 6 mm lasi katsotaan usein riittäväksi turvalasin
> sijaan, ellei lasin rikkoutuminen aiheuta erityistä putoamisvaaraa.
>
> - Mika sitten tulkitaan "erityiseksi putoamisvaaraksi"
jos nyt esim. olohuoneessa
se ikkunaruutu alkaa noin puolen metrin korkeudella lattiasta (ylöspäin)
ja se on edelleen noin metrin korkeella talon ulkopuolella sijaitsevan
maan pinnasta, niin
voiko esim. 2-kerroksisen lämpölasin + 6mm ulkolasin (MSK-ikkuna)
läpi ulos "pudotessaan" taittaa vaikka niskansa ...
mun mielestäni voi
vaikkei siellä ulkonakaan olisi kuin vain vajaa puoli metriä pudotusta
ja
onko sen turvalasin tarkootus estää pääsemästä lasin läpi
vai
välttää vaarallisten haavojen saantia sillon kun
ne pokiin jääneet risat lasinkappaleet
ehkä viiltää sen ruudun läpi puskevan hemmon ihonpintaa ?
Mika Latonen
> "Mika Latonen" kirjoitti
>> Niin, se jäi tuosta edellisestä viestistä pois, että ykstyisasunnon
>> ikkunoissa tavallinen 6 mm lasi katsotaan usein riittäväksi turvalasin
>> sijaan, ellei lasin rikkoutuminen aiheuta erityistä putoamisvaaraa.
>>
> mutta
>> - Mika sitten tulkitaan "erityiseksi putoamisvaaraksi"
>
Vai sellaiseksi minut sitten tulkitaan.. :)
> voiko esim. 2-kerroksisen lämpölasin + 6mm ulkolasin (MSK-ikkuna)
> läpi ulos "pudotessaan" taittaa vaikka niskansa ...
> mun mielestäni voi
> vaikkei siellä ulkonakaan olisi kuin vain vajaa puoli metriä pudotusta
> ja onko sen turvalasin tarkootus estää pääsemästä lasin läpi
> vai välttää vaarallisten haavojen saantia sillon kun
> ne pokiin jääneet risat lasinkappaleet
> ehkä viiltää sen ruudun läpi puskevan hemmon ihonpintaa ?
Tarkoitin sanoa alkuperäiselle kysyjälle, että hänen ikkunassaan saattaa
olla tavallinen 6 mm lasi karkaistua ja/tai laminoidun turvalasin
sijaan, sillä rakentamismääräyskokoelmassa on asiaan liittyvä ohje:
"Asuntojen ikkunoissa, ovissa ja lasiseinissä, joissa lasipinta ulottuu
700 mm lähemmäksi lattiaa, katsotaan 6 mm:n paksuinen tavallinen
tasolasi riittäväksi turvalasin asemesta. Kokolasiovet saunassa ja
pesuhuoneessa ovat kuitenkin aina karkaistuja."
Putoamisvaarasta, varsinkaan erityisestä sellaisesta ei tuossa
yhteydessä kuitenkaan mainita mitään, se tuli jostain alitajunnasta.
Toisaalta määräyksissä mainitaan, että:
"Lasirakenne mitoitetaan ja lasin tyyppi valitaan siten, ettei
rikkoutuminen aiheuta henkilön putoamisvaaraa eikä sirpaleiden
putoaminen alle jäävän haavoittumisvaaraa. Sama koskee myös muuta valoa
läpäisevää rakennetta.
Lasipinnan tulee kiinnikkeineen kestää siihen tavanomaisesti kohdistuvat
kuormat, jollei pintaa ole varustettu tarkoituksenmukaisella kiinteällä
törmäysesteellä."
Ennen kaikkea rakenteen tulisi olla turvallinen. Itse en suosittelisi
kenenkään asuntoon esim. lattian rajasta alkavaa lasiseinää tavallisesta
6 mm lasista, vaikka se olisikin tuon ensin mainitun ohjeen mukainen,
oli putoamisvaaraa tai ei.
- Mika