Palkin kesto Raunolle
Ano
Kerrohan Rauno kun tuntuu nuo kaavat olevan hallussa että millä kaavalla ja
muuttujilla lasketaan vaakapalkki (esim. ikkunan päällä oleva yläjuoksu).
Tukivoimat/kuormitukset osaan laskea ja vastaavan tilanteen raudalla, mutta
puun käytös ja siihen liittyvät arvot/kertoimet on epäselviä.
Muutkin kynnelle kykenevät saavat kyllä lisätä oikeat mausteensa soppaan.
Mikä muuten olisi pätevä kirja asiaan liittyen? Kaavojen johtamiset sinänsä
ei kiinnosta, mutta se viimeinen kaava ja muuttujat kyllä.
Rauno Kangas
> Kerrohan Rauno kun tuntuu nuo kaavat olevan hallussa että millä kaavalla
> ja muuttujilla lasketaan vaakapalkki (esim. ikkunan päällä oleva
> yläjuoksu). Tukivoimat/kuormitukset osaan laskea ja vastaavan tilanteen
> raudalla, mutta puun käytös ja siihen liittyvät arvot/kertoimet on
> epäselviä.
Ikkunapalkin mitoutuksessa tarkastellaan:
* leikkausrasitus tuen vieressä (määrävä lyhyillä palkeilla)
* taivutusrasitus keskikentässä (määräävä keskipitkillä palkeilla)
* taipuma (määräävä pitkillä palkeilla) sekä
* leimapaineet tukipisteissä
Puun sallitut jännitykset löytyy RakMk B10 taulukoista 8.2.-8.6. ja RakMK
B10 taas löytyy http://www.finlex.fi/data/normit/6363-B10.pdf .
Rasitussuureiden laskemiseen on taas paljon erilaisia kaavoja, joita en edes
ulkoa muista, kun lasken ne Pupax-ohjelmalla. Niitä löytyy esim rakentajan
kalenterista ym. kirjallisuudesta. Netistä en ole niitä etsinyt, voisi
kokeilla googlettaa vaikkapa sanoilla: palkin taipuman laskeminen,
taivutusjännitys, leikkausjännitys jne.
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Rauno Kangas
> * leimapaineet tukipisteissä
Jäi tuosta pois maininta, että leimapaine on mitoittava yllättävän usein. Ja
leimapainetarkastelu onkin juuri siksi useimmiten suorittamatta jätetty
tarkastelu, koskapa "unohtamalla" leimapainetarkastelu pois voidaan
useimmissa tapauksissa rakentaa paljon sirommilla puutavaroilla ;-)
Ano
Tämä auttoi alkuun. Kiitos!
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:dme8jb$23o$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
Mise
Rauno Kangas kirjoitti:
> "Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> kirjoitti
>
> > * leimapaineet tukipisteissä
>
> Jäi tuosta pois maininta, että leimapaine on mitoittava yllättävän usein. Ja
> leimapainetarkastelu onkin juuri siksi useimmiten suorittamatta jätetty
> tarkastelu, koskapa "unohtamalla" leimapainetarkastelu pois voidaan
> useimmissa tapauksissa rakentaa paljon sirommilla puutavaroilla ;-)
Mikä hiivatti on "leimapaine"?
Lujaria on sen verran luettu että leikkaukset ja taivutukset on tuttua
tavaraa, mutta tuo oli uusi. Onko se joku puumiesten termi
pintapaineelle?
- Mise
Rauno Kangas
>> > * leimapaineet tukipisteissä
>>
>> Jäi tuosta pois maininta, että leimapaine on mitoittava yllättävän usein.
>> Ja
>> leimapainetarkastelu onkin juuri siksi useimmiten suorittamatta jätetty
>> tarkastelu, koskapa "unohtamalla" leimapainetarkastelu pois voidaan
>> useimmissa tapauksissa rakentaa paljon sirommilla puutavaroilla ;-)
>
>Mikä hiivatti on "leimapaine"?
>
>Lujaria on sen verran luettu että leikkaukset ja taivutukset on tuttua
>tavaraa, mutta tuo oli uusi. Onko se joku puumiesten termi
>pintapaineelle?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Leimapaineella tarkoitetaan paikallista
puristusjännitystä ja voi sitä pintapaineeksikin sanoa ilman merkittävämpää
sekaannuksen vaaraa. Tuossaikkunapalkin tapauksessa leimapainetarkastelu
tarkistaa tukipintojen riittävyyden ja kun tavallisella T24 sahatavaralla
sallittu puristus puun syytä vastaan kohtisuorassa on vain 1,5 N/mm2 niin
sillä on ihan oikeesti merkitystä.
Arto
Taivutusjännitys = momentti jaettuna taivutusvastuksella.
Taivutusvastus esim. lankkutavaralle on( leveys kertaa
korkeuspotenssiinkaksi ) jaettuna kuudella. MUISTA YKSIKÖT
leikkausjännitys = ( 2kertaaleikkausvoima ) jaettuna ( 3kertaa
profiilin poikkileikkausala )MUISTA YKSIKÖT
Taipuma tasaiselle kuormalle on ( 5kertaametrikuorma kertaa jänneväli
potenssiin 4 ) jaettuna ( 384 kertaa kimmokerroin kertaa
jäyhyysmomentti ). MUISTA YKSIKÖT
Jäyhyysmomentti esim lankkutavaralle on ( leveys kertaa
korkeuspotenssiinkolme ) jaettuna 12. MUISTA YKSIKÖT
Siinä rakennesuunnittelijan lyhyt oppimäärä. Jos tämänkin
sisäistäisi niin hyvin menee.
Juha K
rakentamisessa?
Mitä se haittaa jos kattotuoli jonkun millin painuu siihen
yläjuoksuun? Nää mitoituspaineet on täysin teoreettisia, jos joskus
olet käyttänyt vaikka kakkos nelosta tukipalana tms. autonostureiden
ym. alla niin voit ymmärtää mitä ne oikeesti kestää!
T. JuhaK
Ville Keränen
>rakentamisessa?
En tiedä mikä on tavallista omakotirakentamista, mutta esimerkiksi tässä
meidän talossa on. Kun talon keskellä on kurkihirsi jossa on pari välitukea,
niin ei tekisi mieli kokeilla millä tavalla tuo sortuisi jos tukipinta olisi
jäänyt liian pieneksi.
--
Ville
Timo Neuvonen
> yläjuoksuun? Nää mitoituspaineet on täysin teoreettisia, jos joskus
> olet käyttänyt vaikka kakkos nelosta tukipalana tms. autonostureiden
> ym. alla niin voit ymmärtää mitä ne oikeesti kestää!
>
saatan olla väärillä jäljillä, ammattilainen korjatkoon siinä tapauksessa.
Mutta autonosturin tukipalaa ei kuormiteta vuosia tai vuosikymmeniä
(väsyminen), ja sen ei tarvitse samanaikaisesti kestää muun suuntaista
rasitusta. Olisiko yksi pointti siinä, että kun puun rakennetta kuormitetaan
syitä vastaan kohtisuorassa kyllin paljon, niin lujuusominaisuudet syitten
suunnassakaan eivät enää säily entisellään kun syyt alkavat katkeilla
toisensuuntaisen kuorman takia? Lisäksi siihen uppoamiskohdan viereen syntyy
joka tapauksessa jännityskasautuma, joka sellaisenaankin on aina huono juttu
materiaalista riippumatta.
--
TiN
Ano
muodossa tau=Q/A (leikkausjännitys=leikkausvoima/poikkileikkauksen p.ala).
Onko rakennusalalla kokemusperäiset varovaisemmat tulkinnat lujuuslaskennan
kaavoista? Oletko rakennusalalla? Näitä taivutustapauksia ja poikkipintojen
ominaisuuksia löytyy melko kattavasti Tekniikan taulukkokirjasta.
"Arto" <arto.n...@ramboll.fi> kirjoitti
viestissä:1133259658.3...@o13g2000cwo.googlegroups.com...
ei sevväliä
Hyvä yhteenveto kaavoista löytyy linkistä
"http://www.tkk.fi/Yksikot/Osastot/A/oppituolit/rtekn/rteknper/puupalkki.htm"
Sallitut jännitykset löytyvät linkin
"http://www.finlex.fi/data/normit/6363-B10.pdf" taulukosta 4.1
-TPa-
Ville Keranen
Ja mikä iso kuorma se auton paino sitten on? Joka toinen kaveri saa
nostettua auton yhden renkaan ilmaan joten olisiko siinä n. 2kN:n kuorma.
Tuo sama tulee jo yhdestä neliöstä katon lumikuormaa ja kun päälle on
laskettava vielä omat painot ja neliöitä on helposti kymmeniä, niin kyse on
täysin eri suuruusluokista.
--
Ville
Petri Soini
tarkoitettua tunkkia vaan sellaista n. 8-pyöräistä nostokonehirviötä.
Sen tukien alla tosiaan lankunpätkät saattavat musertua surkeean
kuntoon. Saattaa olla että sallitut leimapaineet ylittyvät hieman.
Pete
Antti
Mä ymmärrän kyllä autonosturin vaikka tämmöseksi:
http://www.pekkaniska.fi/c/fi/mobilecranes/machine.jsp?id=1095&gid=cranes
Muuten en ota keskusteluun kantaa
Antti
Juha K
"leimapaineiden" takia?
T.JuhaK
Ville Keränen
> "leimapaineiden" takia?
osuudet. Samalla voit varmaan myös selvitellä mistä johtuvat kaikki
omakotalojen seinissä olevat halkeamat.
--
Ville
Juha K
Ville Keränen kirjoitti:
Vastaus lienee 0 tai vähemmän, koska ei noita omakotitalojen
sortumisia ole uutisoitu ainakaan kymmeneen vuoteen. Yksi rivitalo meni
kasaan jossain Oulunseudulla n. 10 v. sitten ja sekin johtui
ristikoista tai niiden tukemisesta ei "leimapaineista". Halkeamat
johtuvat käsitykseni. mukaan yleisimmin joko kuivamisen aiheuttamasta
kutistumisesta tai huonosta perustamisesta En ole koskaan nähnyt
"leimapaineiden" aiheutamia halkeamia, jos niitä jossain on niin vois
vaikka laittaa kuvia opiksi?
T. JuhaK
Ville Keränen
news:1133549002....@g47g2000cwa.googlegroups.com...
Minulle ei nyt kyllä selvinnyt vastustuksesi pointti. Puurakenteet, niinkuin
monet muutkin rakenteet on mitoitettava erilaisille murumistapauksille ja
kun ne niille mitoitetaan, niin sortumisia ei synny.
Etkö voisi vastustaa vaikka vaneriuumakannattimien
lommahdusmurtumistarkastelua? Se on muistaakseni huomattavasti hankalampi
laskettava ja jos saat sen noin poistettua, niin siitä koituu oikeaa hyötyä
:-) Nuo leimapainelaskut on niin helppoja ja kivoja, että
rakennesuunnittelijat laskeskelee noita ilmaiseksi, ylitöinään,
itsetyydytykseksi, naapureille.
--
Ville
Juha K
"Rauno Kangas" <taloapu.rauno.kan...@kolumbus.fi> kirjoitti
> * leimapaineet tukipisteissä
Jäi tuosta pois maininta, että leimapaine on mitoittava yllättävän
usein. Ja
leimapainetarkastelu onkin juuri siksi useimmiten suorittamatta
jätetty
tarkastelu, koskapa "unohtamalla" leimapainetarkastelu pois voidaan
useimmissa tapauksissa rakentaa paljon sirommilla puutavaroilla ;-)
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pintalotuotannon moniosaaja
Niin ei kyllä mitenkään ollut tarkoitus vastustaa innokasta nuorta
rakennesuunnittelijaa laskemasta "leimapaineita" ja kaikenmailman
muitakin paineita. Koko keskustelu vain lähti kun Rauno totes ettei
noita painelaskelmia yleensä tehdä tai ne jätetään yleensä
huomiotta, joten kyseenalaistin niiden merkityksen yleensäkkin
pienrakentamisessa. Että laske vaan ilmaiseksi ylitöinä
yömyöhään.. minä hoitelen sillävälin vaikka emäntää..
T. JuhaK
ask@kolumbus.fi ove-la
> noita painelaskelmia yleensä tehdä tai ne jätetään yleensä
> huomiotta, joten kyseenalaistin niiden merkityksen yleensäkkin
> pienrakentamisessa. Että laske vaan ilmaiseksi ylitöinä
> yömyöhään.. minä hoitelen sillävälin vaikka emäntää..
hm ... kaikki lujuuslaskelmat ovat täysin turhia
... kun rakentaa niin, että takuulla kestää
ja ainoa tarvittava on kustannuslaskenta
varmuuskerroin 7,9
ask@kolumbus.fi ove-la
eikä sekään, kun rahnaa ON !
Juha K
uusista ja taas uusista rakennusmääräyksistä, joilla määrätään
iskemään yhä kalliimpia ja vaikeampia materiaaleja kerroksittain
toistensa päälle ja alle ja vaikka miten. Niin että tulis oikeen
saakelin kalliiksi ja teollisuus ja johtajat sais oikein helkutin
hyvät optiot ja maksimi voitot. Kun katselee vanhaan hyvään aikaan
(100v.sitten) rakennettua pientaloa niin voi huomata ettei niihin ole
teollisuus päässyt vaikuttaan, ei ole "leimapaineista" ym.
nykypäivän kotkotuksista tietookaan. On vaan aito KIRVESMIES tehny
niinku jo isänsäkkin aikoinaan ja rakenteista on tullu pirun toimivia
ja satoja vuosia kestäviä.
Mutta niinhän se nykypäivän trendi on joka suunnalla ettei mikään
ole enää aitoo ei ees pientalot, kun on kaikenmailman
paskamateriaaleilla ja huippu suunnittelulla kyhätty niin ettei ees
omistaja raukka saa lainojaan maksettua kun taloo jo kärrätään
kaatopaikalle. Ja kaikki johtuu vaan siitä, ettei nää saakelin nyky
suunnittelijat oo kiinnostunu muusta kun helkutin leimapaineista ja
kaikenmailman pilipalipaskasta millä saatais yhä lisää ja lisää
nyhdettyä raukkarakentajalta.
Että käykää vaan Villet ja Ovet ja Raunot tutustuun vähän
muuhunkin rakentamiseen kun tähän suomalaiseen
kertakäyttökulttuuriin. Voisin suositella vaikka keskieuroopan
reissua siellä nää suomalaiset rakenneratkaisut nauretaan suohon.
Nimimerkillä kokemusta on.
T. JuhaK
Ville Keränen
>Nimimerkillä kokemusta on.
Olisiko jo aika ottaa päivän lääke ja käydä nukkumaan, huomenna kaikki on
paremmin, valoisampaa ja rakentaminenkin taas kiinnostaa.
--
Ville
Juha K
Ville Keränen kirjoitti:
> Olisiko jo aika ottaa päivän lääke ja käydä nukkumaan, huomenna kaikki on
> paremmin, valoisampaa ja rakentaminenkin taas kiinnostaa.
>
> --
> Ville
Näin vastaa poikanen, jolla taitaa itsellä olla optioita jonkun
riistokapitalistin rakennusliikkeessä!?
T. JuhaK
ask@kolumbus.fi ove-la
muuhunkin rakentamiseen kun tähän suomalaiseen
kertakäyttökulttuuriin. Voisin suositella vaikka keskieuroopan
reissua siellä nää suomalaiset rakenneratkaisut nauretaan suohon.
Nimimerkillä kokemusta on.
Heh - heh ! ... sano
nimimerkki: "käyty on"
tämän tahkon lisäksi tullu' kierrettyä jo noin 43 muutakin
SIVISTYNYTTÄ pientalorakentamisen "korkeakulttuuri"-
-maata
kun mitään vinku-intiaanioita ja muitakaan mutakuonojen
asuttamia bambu- tai savimajavaltioita EI todellakaan lasketa
jo kolme eri (hauskaa) kertaa pelkästään Islannissakin ...
tuossa hulvattomien betonipientalopykästäjien ihmemaassa
... jossa parvekekaiteiden pikkusormen paksuiset puolatkin
on betonivalua ja "kalliimpien" ok-talojen umpibetonirunko
on verhoiltu höylätyllä puupaneelilla ... ULKOpuolelta !
vai kuvittelittenko ettäs' excursiot (eli asiantuntijaryhmien
yhteiset ryyppyretket) on tehty vain SinebryKoff:ille ja
kaikille muille Suomessa häärääville valmisolut ... eiku': ...
-talotehtaille ?
excursio-vastaava
PS:
tiesikkös' muuten, ettäs' islantilaisilla on tapana terästää
oluensakin ... yääääk ! ... net menee molemmat piloille
Juha K
ove-la kirjoitti:
> jo kolme eri (hauskaa) kertaa pelkästään Islannissakin ...
> tuossa hulvattomien betonipientalopykästäjien ihmemaassa
>
> ... jossa parvekekaiteiden pikkusormen paksuiset puolatkin
> on betonivalua ja "kalliimpien" ok-talojen umpibetonirunko
> on verhoiltu höylätyllä puupaneelilla ... ULKOpuolelta !
Milloin se Islanti on seilannu keskieurooppaan? Mutta tekevät vissin
jo sielläkin kestävämpää ja pitkäikäsempää kun täällä
peräpohjolassa?
T. JuhaK
ask@kolumbus.fi ove-la
> vissin jo sielläkin kestävämpää ja pitkäikäsempää kun täällä
> peräpohjolassa?
no keski-EUvostoliittolaiset eivät nyt ole mitään ruudinkeksijöitä
ok-talorintamallakaan
sillä net todellakin TARVITSEVAT sen energiatodistuksenkin
jottas' edes tietävät onko talonsa tiivis, lämmin, kylmä vaiko vain
hatara
ja eivätpähän taida ihan mahtua nuot muutkaan
reilut 40 "sivistys"valtiota sinne keskiseen-Eurooppaan
( eikä edes tähän uuten ja uljaaseen EUvostoliittoonkaan ... )
kun noita entisiä köyhiä kommarimaita ei (taaskaan) lasketa
... yhtikäs-miksikään (ja miksei muka ? ... no ko' eihän
sielläpäin oo' mitään uutta edes rakennettukaan sitten viime
maailmansodan, vaan kaikki sen-aikaset luodinreiätkin on vielä
talojen seinissä yhä paikkaamatta) ... sano excursio-trolli
ja tuo
Islanti on ok-rakentajan pohjoinen Mekka, jonne on tehtävä aina
uusi pyhiinvaellus vähintäänkin kerran kymmenessä vuodessa
jottas näkee, joko net turskanpurijat ovat onnistuneet valamaan
laavakivibetonkista myös haarukan ja talikon piikit
Arto
päivittäin. Leikkausjännitys ja puristusjännitys on sukua
keskenään mutta ei samanlaisia. Puristusjännitys lasketaan juuri F/A
mutta leikkausjännitys ( 2/3 ) x ( Vd/A). Se johtuu
leikkausjännityksen jakaumasta ja mua hävettää kun en sitä osaa
kertoa sanoin. Pitäis osata.
Sitten nämä leimapainekeskustelut sun muut jätän kyllä omaan
arvoonsa. Unohtui kyllä tuosta vielä kiskopaine..
Kuvitelkaa nyt nosturin ja auton väliin kiilapaloja asentavat " kyllä
se kestää "ihmiset tämä:
Olette rakennesuunnittelijana joskus 5 vuotta sitten ohimennen
todenneet että kyllä ristikon tukipinnaksi riittää se kolme
senttiä vaaditun 10 sentin sijaan. Suunnittelupalkkiokin ( kossupullo
) on jo aikaa sitten juotu. Ja sitten eräänä kauniina yönä
ristikon tuen pettäessä koko ristikkokenttä tulee alas ja tappaa 5
henkisen lapsiperheen. Itse en milloinkaan halua edes ajatella että
em. tapahtuma olisi edes mahdollista.
Rakenteet pettää AINA liitoksista jotka on väärin suunniteltuja tai
tehtyjä. Itse joudun vielä työssäni miettimään että kuinka joku
idiootti voisi jonkin osan asentaa väärin ja pyrin myös
ehkäisemään sen. Nostelkaa minun puolesta ihan minkälaisella
puupalikalla tahansa autojanne, niin minäkin teen, mutta en käsitä
sitä miksi osa ihmisistä motkottaa tällaisesta asiasta. Kuvitelkaa
jonkin ristikkorakenteen tilalle lentokoneen siipi. Lentokoneessa on
yhtä paljon ihmisiä kuin ison ristikon alla. Entä jos joku
lentokonetehtaalla toteaisi jostain hitsisaumasta että kyllä tässä
riittää a-mitaksi puolet suunnitellusta. Olisiko mukavaa?
Niin, ja varmuuskertoimet löytyy rakentamismääräyskokoelmasta.
Juha K
Joo oot varmaan täysin oikeessa, niinku kaikki muutkin nykyajan
rakentaja-insinöörit. On nyt vaan niin et, VITUTTAA aivan
suunnattomasti kun nyky rakentaminen on tullu niin saat...n kalliiksi
että tällainen normaali työssäkäyvä ihminen ei meinaa saaha yhtä
mökkii maksetuu elämänsä aikana!!! Ja kaikki johtuu ihan
pelkästään siitä että, rakentamiseen on lisätty niin maan
perkeleesti kaikenmailman sääntöjä ja pykäliä, jotka ovat
suurinmalta osaltaan teollisuuden keksintöjä, jotta saataisiin
lisää ja aina lisää hilloo sinne jo ennestään paksuun kukkaroon!
Ja on se vaan kumma vaikka kuinka kalliisti pykälien ja sääntöjen
mukaan rakennetaan niin aina vaan paskaa tulee. Uus talo on kohta
umpihomeessa ja joudutaan purkaan ennen ku lainahelvettikään on
päättyny.
Että lisää vaan insinöörejä, ryllejä ja niitä valvovia
byrokraatteja!
T. JuhaK