Tarvitaan kaakeliuunin 'käyttöohjetta'
Pekka Huuskonen
Lähinnä kiinnostaisi peltien toiminta, luulisin että toinen on
kiertoilmalle
ja toinen taas varsinainen pelti hormiin. Mutta kumpi on kumpi?
Pellit ovat fyysisesti päällekkäin uunin yläosassa.
Myös käyttövinkkejä otetaan vastaan.
-Pekka
Mika Saren
Eli kesäpelti asennosssa ei kierrätetä ilmaa "poskien" kautta, jolloin uuni
lämpenee vähemmän. Ei siis ole varaava, mutta vetää paljon paremmin.
Kumpi on sitten kumpi riipppuu muurarista. Savupelti lopettaa vedon
kokonaan, joten sen löytää kun laittaa jotain palavaa (savuavaa) takkaan ja
kokeilee. Tai ottaa yhteyttä muurariin :-) Arvaukseni on että ylempi on
savupelti
tv mika
Pekka Huuskonen <Pekka.Huusko...@tieto.com> wrote in article
<385F62CD...@tieto.com>...
straman
Pekka Huuskonen kirjoitti viestissä <385F62CD...@tieto.com>...
>Olisiko kellään tietoa vanhan kaakeliuunin käytöstä.
>Lähinnä kiinnostaisi peltien toiminta, luulisin että toinen on
>kiertoilmalle
>ja toinen taas varsinainen pelti hormiin. Mutta kumpi on kumpi?
>Pellit ovat fyysisesti päällekkäin uunin yläosassa.
>Myös käyttövinkkejä otetaan vastaan.
>
>-Pekka
>
palamisen loputtua, silloin ei olisi häkä vaaraa. Hienoissa kakluuneissahan
ei kuulemma ole ollut peltejä lainkaan, vaan hyvin tiiviit suupellit. M S
samuli
>Toinen on ns. kesäpelti ja toinen varsinainen savupelti.
>
>Eli kesäpelti asennosssa ei kierrätetä ilmaa "poskien" kautta, jolloin uuni
>lämpenee vähemmän. Ei siis ole varaava, mutta vetää paljon paremmin.
>
>Kumpi on sitten kumpi riipppuu muurarista. Savupelti lopettaa vedon
>kokonaan, joten sen löytää kun laittaa jotain palavaa (savuavaa) takkaan ja
>kokeilee. Tai ottaa yhteyttä muurariin :-) Arvaukseni on että ylempi on
>savupelti
>
>tv mika
>
>Pekka Huuskonen <Pekka.Huusko...@tieto.com> wrote in article
><385F62CD...@tieto.com>...
>> Olisiko kellään tietoa vanhan kaakeliuunin käytöstä.
>> Lähinnä kiinnostaisi peltien toiminta, luulisin että toinen on
>> kiertoilmalle
>> ja toinen taas varsinainen pelti hormiin. Mutta kumpi on kumpi?
>> Pellit ovat fyysisesti päällekkäin uunin yläosassa.
>> Myös käyttövinkkejä otetaan vastaan.
>>
Uunia näkemättä on hieman vaikea antaa varmoja ohjeita mutta tässä
eräs mahdollisuus:
Ensinnäki: onko peltien lähistöllä esim. pyöreä ilmanvaihtoventtiili?
Jos on niin pellit ovat todennäköisesti samassa hormissa alekkain
ja ilmastointihormi on näiden välissä. Uunia lämmitettäessä molemmat
pellit ovat auki ja venttiili on kiinni. Kun uunia ei lämmitetä mutta
halutaan ilmastointia, on alapelti kiinni ja yläpelti auki.
Systeemi on varsin yleinen tietyn ikäluokan kaakeliuuneissa
muttei kyllä täytä tämän päivän palomääräyksiä ja sillä
saa väärin käytettynä tehokkaan häkämyrkytyksen.
Hormijärjestyts voi toki olla jokin muukin.
Kesäpeltiä ei kaakeliuuneissa kuitenkaan yleensä ole,
lämmityslaitetta kun ei tarvita kesällä.
samuli
Pekka Huuskonen
> eräs mahdollisuus:
>
> Ensinnäki: onko peltien lähistöllä esim. pyöreä ilmanvaihtoventtiili?
Toisessa uunissa pellit ovat uunin yläosassa oikealla sivulla ja vastaavassa
kohdassa
vasemmalla sivulla on pyöreä luukku jota kiertämällä se aukeaa.
Ja toisessa päinvastoin, mutta pyöreä luukku on kokonaan
aukeava (ulospäin kuten ovi).
>
> Jos on niin pellit ovat todennäköisesti samassa hormissa alekkain
> ja ilmastointihormi on näiden välissä. Uunia lämmitettäessä molemmat
> pellit ovat auki ja venttiili on kiinni. Kun uunia ei lämmitetä mutta
> halutaan ilmastointia, on alapelti kiinni ja yläpelti auki.
> Systeemi on varsin yleinen tietyn ikäluokan kaakeliuuneissa
> muttei kyllä täytä tämän päivän palomääräyksiä ja sillä
> saa väärin käytettynä tehokkaan häkämyrkytyksen.
>
Uunien iästä en tiedä, mutta talo on tehty 1910.
Millähän noiden uunien iän saisi selville?
Kiinnostaa, että ovatko ne alkuperäiset.
-Pekka
samuli
<Pekka.Huusko...@tieto.com> wrote:
Kuvauksestasi päätellen uuneissasi on juuri tuollainen
yhdistetty ilmastointi ja savukanava.
>Uunien iästä en tiedä, mutta talo on tehty 1910.
uuni lienee samalta ajalta, sotien jälkeen tehdyissä uuneissa
ei enää lienee käytetty tuota yhdistettyä ilmastointi/savukanavaa.
Ainakaan 50-luvun muurausoppaista ei rakennetta enää löydy.
sensijaan juuri vuosisadan alun uuneissa sitä tapaa usein.
>Millähän noiden uunien iän saisi selville?
>Kiinnostaa, että ovatko ne alkuperäiset.
lähinnä tyylistä:
1800-luvun uunit ovat yleensä voimakkan värisiä ja usein
kaakelit oli tehty vielä punasavesta.
myös kanavisto voi näissä olla uudempia yksinkertaisempi.
Vuosisadan alun uunit ovat ajan muotityylien
mukaisia; klassismia tai kertaustyylejä.
sodanjälkeiset taas huomattavasti pelkistetympää funkista,
viimeisimmät jo melko groteskeja väri-ilotteluja.
samuli
jr
kun tiedät millä periaatteella ne ovat, ikää ei pysty arvioimaan näkemättä
joten tilaa joku vanhempi uunimuurari tai museo ihminen katsomaan.
Tuonti uunit ovat monasti euroopasta jossa saven kalkkipitoisuus aiheuttaa
kaakeleiden valkoisuuden kun taas suomalainen savi rautapitoisena saa
kaakelit punaisiksi.
Pelti eli pönttö-uunit ovat sotien jälkeenkin useasti tehty niska uuneina ja
niissä on myös tupla pellit.
Kokemuksesta voin kyllä sanoa olevan täysin mahdollista sen olevan
alkuperäisen, niitä tulee välillä vastaa tuonkin ikäisiä. Vähän käytettyinä
voivat olla ehjiäkin.
jr.
Pekka Huuskonen <Pekka.Huusko...@tieto.com> kirjoitti
viestissä:385F62CD...@tieto.com...
> Olisiko kellään tietoa vanhan kaakeliuunin käytöstä.
> Lähinnä kiinnostaisi peltien toiminta, luulisin että toinen on
> kiertoilmalle
> ja toinen taas varsinainen pelti hormiin. Mutta kumpi on kumpi?
> Pellit ovat fyysisesti päällekkäin uunin yläosassa.
> Myös käyttövinkkejä otetaan vastaan.
>
> -Pekka
>
marko forsman
news:3860f766...@uutiset.saunalahti.fi...
> >Millähän noiden uunien iän saisi selville?
> >Kiinnostaa, että ovatko ne alkuperäiset.
>
> lähinnä tyylistä:
> 1800-luvun uunit ovat yleensä voimakkan värisiä ja usein
> kaakelit oli tehty vielä punasavesta.
> myös kanavisto voi näissä olla uudempia yksinkertaisempi.
> Vuosisadan alun uunit ovat ajan muotityylien
> mukaisia; klassismia tai kertaustyylejä.
Vuosisadan alun uunit olivat kylläkin pääsääntöisesti kansallisromanttisia
eli jugend-tyyliä. Ainakin tuon ajan ns. hienommissa taloissa oli
arkkitehdin valitsemat ja usein myös itse suunnittelemat kokonaistyyliin
sopivat uunit. Nämä olivat yleensä värikkäitä ja jyhkeitä enemmän kuin
koristeellisia. Koristeet mitä oli, olivat usein luontoaiheita. Kaakelit
olivat usein vielä loimutettuja. Pääliluukut olivat usein mustattua peltiä,
kupari tai messinkikoristeilla. Vaatimattomammissa taloissa oli vastaavasti
vaatimattomammat uunit eli valkoiset yksinkertaiset tai sitten ilmeisesti
halvemmalla saadut vanhaa viime vuosisadan kertaustyyliä. Näiden luukut
yleensä maalattua valurautaa. Tämä siis koskien ainakin kaupunkioloja.
marko forsman
samuli
<marko....@dmm.fi> wrote:
>samuli <+samuli...@sci.fi> wrote in message
>news:3860f766...@uutiset.saunalahti.fi...
>> On Wed, 22 Dec 1999 16:58:13 +0200, Pekka Huuskonen
>> <Pekka.Huusko...@tieto.com> wrote:
>
>> >Millähän noiden uunien iän saisi selville?
>> >Kiinnostaa, että ovatko ne alkuperäiset.
>>
>> lähinnä tyylistä:
>> 1800-luvun uunit ovat yleensä voimakkan värisiä ja usein
>> kaakelit oli tehty vielä punasavesta.
>> myös kanavisto voi näissä olla uudempia yksinkertaisempi.
>> Vuosisadan alun uunit ovat ajan muotityylien
>> mukaisia; klassismia tai kertaustyylejä.
>
>Vuosisadan alun uunit olivat kylläkin pääsääntöisesti kansallisromanttisia
>eli jugend-tyyliä.
aivan oikein, jugent unohtui listasta.
Pääsääntöisyydestä en kylläkään ole samaa mieltä.
vuososadan alun uuneissa (ja myöhemminkin) esiintyi
kyllä kaikkia em. tyylejä sekaisin. Ei oltu niin tyylitietoisia
kait joka paikassa. Tai kenties vain maku vaihteli?
Maaseudulle tylit tulivat myös paljon hitaammin ja
jugentia löytyy huomattavan vähän.
samuli
>
>