Varaava takka rossopohjalliseen taloon.
Timo
Millainen homma on avata lattia ja ehdä perustukset takalle? Kyseessä siis
rossipohja. Paljonko ko. urakka ottaa rahaa, siis noin suunnilleen hintoja
toteutuneista urakoista.
Pekka Huhta
Oletko ihan varma ettei siellä jo ole vanhan uunin perustuksia?
Uudemmissakin, vielä 60-luvun rintamamiestaloissa oli aika mahdoton ajatus
etteikö taloon olisi tulisijaa laitettu. Voi tietysti olla että se on
joskus purettu jonkun matkaa ja vedetty uusi lattiamateriaali siihenkin
päälle. Pohjat siellä pitäisi olla silti.
Helpoimmalla sen voi tehdä niinkuin rakentaisi uunia yläkertaan: sen
sijaan että tehdään uusi perustus takalle, niin hyödynnetään talon
olemassaolevan hormiston perustusta ja rakennetaan uuni piipun kylkeen
kiinni. Jos talossa ei ole ollut tulisijaa juuri siinä kohdassa johon aiot
omasi laittaa, niin piippuun pitää porata riittävä määrä harjaterästä
tartunnaksi "hyllyä" varten ja siihen ympärille valetaan sitten laatta.
Jos paikalla on ollut tulisija, niin sen jäljiltä on miltei varmasti
jotkut kiskonpätkät törröttämässä uuninkyljessä ja hyllyn voi valaa niiden
varaan, lisäillen sitten passelin määrän rautoja varmistukseksi.
Jos piippu on hyvin hento (vain muutama hassu hormi) niin siinä
tapauksessa voi joutua tekemään erillistä perustusta uunille ihan maasta
asti, mutta silloinkin se pitää olla piipussa kiinni.
Hinnoista en osaa sanoa mitään, mun yläkerran uunin perustuksen sai
osittain vanhojen kiskojen varaan ja upotin sinne piippuun vielä muutaman
16 mm harjateräksen varmistukseksi kun siihen piti joka tapauksessa tehdä
vähän aukkoa hormiliitosta varten. Sen jälkeen vaan muotti paikalleen,
tuet alakertaan alakerran uunin perustusten päälle ja muotti täyteen
kuraa. Hintaa sille perustukselle tuli kanki 16 mm rautaa, kolme
kankea kuusmillistä ja kymmenkunta säkkiä betonia.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
JM
hyvin samantyyppinen)
> Oletko ihan varma ettei siellä jo ole vanhan uunin perustuksia?
> Uudemmissakin, vielä 60-luvun rintamamiestaloissa oli aika mahdoton ajatus
> etteikö taloon olisi tulisijaa laitettu. Voi tietysti olla että se on
> joskus purettu jonkun matkaa ja vedetty uusi lattiamateriaali siihenkin
> päälle. Pohjat siellä pitäisi olla silti.
Näin kävi itsellänikin makuuhuoneen lattian kanssa. Uuden lattiapinnan alta
paljastui vanhan tulisijan laatta.
> Helpoimmalla sen voi tehdä niinkuin rakentaisi uunia yläkertaan: sen
> sijaan että tehdään uusi perustus takalle, niin hyödynnetään talon
> olemassaolevan hormiston perustusta ja rakennetaan uuni piipun kylkeen
> kiinni. Jos talossa ei ole ollut tulisijaa juuri siinä kohdassa johon aiot
> omasi laittaa, niin piippuun pitää porata riittävä määrä harjaterästä
> tartunnaksi "hyllyä" varten ja siihen ympärille valetaan sitten laatta.
> Jos paikalla on ollut tulisija, niin sen jäljiltä on miltei varmasti
> jotkut kiskonpätkät törröttämässä uuninkyljessä ja hyllyn voi valaa niiden
> varaan, lisäillen sitten passelin määrän rautoja varmistukseksi.
Tästä kysyisin....
Itselläni 4 horminen savupiippu, johon tehdään yläkertaan takkaa, valmiiksi
hormiston alareunaan muuratun "lipan" ja noin 30cm jaolla olevien kolmen
lattianiskan varaan (kakkosnelosia). Niska on tuettu vanhanmallisesti
suorilla kakkosnelosten pätkillä pohjahirsiin kiinni.
Kyseessä ei ole varaava takka, vaan takkasydämmellä varustettu malli, josta
piti alunperin tehdä mahdollisimman kevyt "makkaranpaisto/tunnelma" -takka.
Runkona on lecaharkot (tulenkestävällä laastilla sisäpuolelta käsitelty),
sydämmestä on suora paloputki hormistoon ja takkasydämmen alapuolelle on
tehty puille pieni varastotila.
Ongelmananani on laatta, josta muurari halusi tehdä 10cm paksun, 90 x 60
kokoisen. Jälkikäteen selvisi ,että se painaa sitten kuulemma yhtäpaljon
kuin muu takka yhteensä. Tätä laattaa muurari ei osannut raudoittaa kiinni
hormistoon, vaan se tehtiin tämän lipan (n 5cm) päälle reunaltaan ja laatan
alla on vesivaneri, jonka alla on lattianiskat. Lattianiskat on kulmattu
myös "lipan" päälle.
Tämän jutun selvittely on kesken muurarin kanssa ja muurari vaatii
tämänhetkisen työn korvauksia ja komponenttien (takkasydän) hintaa
maksettavaksi. Suullisen supimuksen mukaan voin poistaa laatan välistä ja
korvata se lecaharkkopohjaisella tilalla (vesivanerin, 21mm päälle), niin
muurari korjaa sen pikkuhinnalla loppuun. Kannattaako rungon purkaminen. Jos
laatan päälle tekee takan, niin paino pyörisi jossain 500kgn paikkeilla.
Lisäksi kokemuksia takkasydänten käytösta tarvittaisiin.....
juha
Jouni Saari
"Pekka Huhta" <pekka...@puuvene.net> kirjoitti
viestissä:phuhta.1...@kosh.hut.fi...
>
> Oletko ihan varma ettei siellä jo ole vanhan uunin perustuksia?
> Uudemmissakin, vielä 60-luvun rintamamiestaloissa oli aika mahdoton ajatus
> etteikö taloon olisi tulisijaa laitettu. Voi tietysti olla että se on
> joskus purettu jonkun matkaa ja vedetty uusi lattiamateriaali siihenkin
> päälle. Pohjat siellä pitäisi olla silti.
Itse katsoin takan vaihdon yhteydessä, riittääkö vanhan takan perustukset.
Siellä talon alla oli pari metriä kanttiinsa graniittikivistä ladottu muuri,
alunperin siis varmaan siinä on ollut vähän järeämpääkin tulisijaa tai
useampi tulisija eri huoneissa samalla perustuksella.
Rossipohjan alla pitäisi muutenkin käydä silloin tällöin tarkastuskäynnillä,
sittenpähän näkee mitä siellä on.
Pekka Huhta
>Ongelmananani on laatta, josta muurari halusi tehdä 10cm paksun, 90 x 60
>kokoisen. Jälkikäteen selvisi ,että se painaa sitten kuulemma yhtäpaljon
>kuin muu takka yhteensä. Tätä laattaa muurari ei osannut raudoittaa kiinni
>hormistoon, vaan se tehtiin tämän lipan (n 5cm) päälle reunaltaan ja laatan
>alla on vesivaneri, jonka alla on lattianiskat. Lattianiskat on kulmattu
>myös "lipan" päälle.
No tuon paino on alle 150 kg. Jos se uuni painaa saman verran niin koko
paketti painaa suunnilleen yhtä paljon kuin iso kirjahylly siinä seinällä.
Vähän tyhmää ettei äijä sitä viitsinyt laittaa piippuun kiinni, mutta
ainakin omalla rahi-menetelmällä se tuskin tulee sieltä alas.
Kaverilla on rintamamisetalon alakerrassa kolme akvaariota, joista isoin
on melkein kuution vetoinen ja painaa laseineen reilusti toista tonnia. Se
ulottuu seinästä yli metrin ulospäin ja lattia on ainakin tähän asti
kestänyt. Eiköhän tuollainen kevyttakkakin siellä seinällä jaksa roikkua.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
JM
> pönttöuunin takalaita oli tuettu hormiin. Uunin iästä ei tietoa, talo on
> 1870 luvulta. Huone jäi kylmilleen 60-luvulla, sen
> rossipohjan/multapenkkiperustuksen alla uunin kohdalla oli kellari.
> Viitisen vuotta sitten uuni kaatui ja meni lattian läpi suoraan kellariin,
> lattiavasat olivat lahonneet. Mutta oli pysynyt paikallaan ja suorassa
niin
> kauan kuin huone oli asumiskäytössä ja talvet lämmitettynä vaikka uuni
> olikin puiden varassa.
Uusin kaikki lattianiskat samaan paikkaan, koska aikanaan joku oli asentanut
muovimaton + kovalevyn vielä hyvänäolleen lautalattian päälle ja kosteus oli
tehnyt tekonsa vanhoissa kakkosnelosissa. Nyt teen tuuletuksen välipohjaan
ja toivon, että takka pysyy ylhäällä seuraavat 40 vuotta.
Onko kokemusta mikä ratkaisu on parhain? Itse teen tuuletuksen lattialistan
ja paneelin urospontin kulmauksesta bitumipaperin läpi (kosteus nousee
ainakin pois). Välipohjaan jää vielä vanhat purut.
Kuinkas on tuuletusvälin suuruuden laita välipohjassa? Jostain luin, että
vastaavassa rakenteessa olisi 6cm ilmarako hyvä. Itse ajattelin kyllä jättää
kakkosneloset kokonaan näkymään. Kumpi on parempi, purujen sekaan vai
ilmatilaan?
Kiitoz vastauksista
juha
Vesa
> No tuon paino on alle 150 kg. Jos se uuni painaa saman verran niin koko
> paketti painaa suunnilleen yhtä paljon kuin iso kirjahylly siinä seinällä.
> Vähän tyhmää ettei äijä sitä viitsinyt laittaa piippuun kiinni, mutta
> ainakin omalla rahi-menetelmällä se tuskin tulee sieltä alas.
Vanhassa talossa uuni oli piipun kyljessä lattian parrujen päällä. Vain
pönttöuunin takalaita oli tuettu hormiin. Uunin iästä ei tietoa, talo on
1870 luvulta. Huone jäi kylmilleen 60-luvulla, sen
rossipohjan/multapenkkiperustuksen alla uunin kohdalla oli kellari.
Viitisen vuotta sitten uuni kaatui ja meni lattian läpi suoraan kellariin,
lattiavasat olivat lahonneet. Mutta oli pysynyt paikallaan ja suorassa niin
kauan kuin huone oli asumiskäytössä ja talvet lämmitettynä vaikka uuni
olikin puiden varassa.
-VJ-