Maalämpö vs. sähkölämmitys

Marko Vainiomaa

unread,

Feb 4, 2003, 2:40:37 AM2/4/03

to

Tässäpä laskelmani niille, jotka miettivät laattaan varaavan suorasähkön ja
maalämmön välillä. Investointi on suhteutettu omaan kivitaloprojektiin,
jossa 560 m3 kolmessa eri tasossa. Taloni laskennallinen energiankulutus 25
550 kwh vuodessa eli 2130 kwh kuukaudessa.

FAKTAT

- Talon energiankulutus vuodessa 25550 kwh
- Suhdeluku päivä/yösähkölle: 1/4
- Sähkön hinta yöllä: 3,40snt + siirto 2,11snt
- Sähkön hinta päivällä: 5,70snt + siirto 2,96snt
- Yösähkön perusmaksu 1,20e kalliimpi kuin yleissähkön.
- Sähkölämmityksen alkuinvestointi (sis. kaiken) 5045e
- Maalämmön alkuinvestointi 15800e (sis. kaiken)

Maalämmön lisärahoitustarve kokonaisbudjetissa: 10 755e
Lisärahoitustarve kuukaudessa eri lainaprosenteille laskettuna lisäyksenä
kokonaisrahoitustarpeeseen annuiteettina 25:lle vuodelle:
- 3,5% = 55e
- 4,0% = 58e
- 4,5% = 61e
- 5,0% = 64e
- 5,5% = 68e
- 6,0% = 71e

Päiväsähköä vuodessa: 6388 kwh + siirto = 553e
Yösähköä vuodessa 19162 kwh + siirto = 1056e

Näin ollen 1056e + 553e + 12 x 1,20e = 1623 e/vuosi

Eli 135 euroa/kk (804 mk)

Maalämmön suhdeluku 3 (yleisimmin ilmoitettu luku, jota voidaan pitää edes
jokseenkin realistisena) ts. 1/3 sähköä ja 2/3 maalämpöä.

25550kwh/3 = 8517 kwh
(8517 kwh x 5,50snt)+(8517 x 3,51snt)= 767 e/vuosi -> 767e/12 = 64 e/kk

Lisättynä lainan lyhennykseen kuukaudessa ja suhteutettuna eri
korkoprosentteihin:
- 3,5% = 55e + 64e = 119e/kk
- 4,0% = 58e + 64e = 122e/kk
- 4,5% = 61e + 64e = 125e/kk
- 5,0% = 64e + 64e = 128e/kk
- 5,5% = 68e + 64e = 123e/kk
- 6,0% = 71e + 64e = 126e/kk

YHTEENVETO
- Tilanne 1.3.2003 ja oletettu todellinen lainan korko 3,50% laskettuna
kokonaisinvestoinnille:

- Suorasähkölämmitys 135,80 euroa/kk
- Maalämpö 119,00 euroa/kk

Tilanne näyttää hyvältä, mutta edelleen maalämpö ei käytännössä kuoleta
itseään.

Jos hyväksytään kokonaislaina-ajan piteneminen ja kuukausiannuiteetin pysyen
siten samana, on maalämmön käyttökustannus suhteutettuna kuukausittain 64
euroa/kk ja vastaavasti sähkölämmityksen 119 euroa/kk.

Laskelmia saa ja pitää kommentoida!

--
=======================================================
Marko Vainiomaa R a l l i s a t i a i n e n
mailto:markova@jaiko(dot)fi http://www.adastraracing.com/
=======================================================

Major

unread,

Feb 4, 2003, 2:59:32 AM2/4/03

to

> - Sähkön hinta yöllä: 3,40snt + siirto 2,11snt
> - Sähkön hinta päivällä: 5,70snt + siirto 2,96snt

> Laskelmia saa ja pitää kommentoida!

Kuka noin kallista sähköä ostaa?
Joulukuun lopussa uusin sähkösopimukseni,
kulutus samaa luokkaa (22700 kwh),
yleissähkö, ja sähkön hinta 3.14 snt + siirto,
sopimus voimassa kalenterivuoden...
Tämä tarjous Vaasan sähköstä,
kiinteistö sijaitsee Laukaassa Vattenfallin alueella...
Ps. Vattenfall tarjosi 4.20 snt vuoden kiinteää
sopimusta, hintaero olisi ollut "vaķvaiset" 240 E / v.

Petri Kärhä

unread,

Feb 4, 2003, 3:24:39 AM2/4/03

to

Marko Vainiomaa wrote:

> Laskelmia saa ja pitää kommentoida!

Todella hyvä laskelma! Ensimmäinen missä olen nähnyt mitään järkeä. Ne
myyjien heitot on ihan ufoja.

Yksi kysymys: Oletit maalämmön osuudeksi 2/3 ja sähkön osuudeksi 1/3.
Otitko tässä suhteessa huomioon sen, että sähkölämmityksessä valaistus-,
sauna- ja ruoanlaittosähkö on syksyllä-talvella-keväällä pois
lämmityssähköstä, kun taas maalämmöllä joudut maksamaan näistä täyden
hinnan, et tuota 1/3?

Kommentti: Maalämmityksen myyjät kehottavat pitämään taloissa korkeampaa
lämpötilaa, koska tällöin järjestelmä maksaa itsensä takaisin nopeammin
:-) Väittäisin, että maalämpötaloissa kokonaisenergian kulutus ei ole
niin pieni kuin sähkölämmitystaloissa.

Laskelmistahan voi aina tehdä päätöksen puoleen tai toiseen. Minut
laskelmasi sai vakuuttumaan siitä, että sähkölämmityksen valinta oli
oikea ratkaisu. Nimittäin teoriassakin siis maalämpö alkaa tuottaa
voittoa vasta yli kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Oletan että silloin,
jo liki eläkeiässä, minulla on suuret tulot ja paljon rahaa.
Asuntolainakin on jo maksettu, joten sähkölaskua on varaa maksella. Tuo
kymppitonnin ylimääräinen investointi sen sijaan kuulostaa aika pahalta
muutenkin repsahtaneessa rakennusbudjetissa.

Pete

--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246

Mikko

unread,

Feb 4, 2003, 3:31:13 AM2/4/03

to

Terve Marko,

laskelmasi vaikuttaa vedenpitävältä. Ihmettelen vaan miksi olet sitä mieltä,
ettei investointi kuoletu. Laskelmasihan osoittaa, että sinulla jää 200€
vuodessa säästöä, jolla voit lyhentää "ylimääräisesti" velkaasi ja nopeuttaa
kuoletusta 25 vuodesta. Tällöin seuraavan vuoden korot ovat hieman pienemmät ja
taas jää enemmän yli, jolla voi lyhentää velkaa ja niin edelleen. Lisäksi voi
varmaan olettaa, että sähkön hinta nousee vähintään inflaation ( EU tavoite 2%)
verran vuodessa. Tämä lisää taas säästöä, jonka voi käyttää velan lyhennykseen.
Lisäksi lainan nettokorko voi olla jopa alempi kuin käyttämäsi 3,5%, koska saat
vähentää 29% koroistasi verotuksessa. Ts. lainankorko saa olla 5% (tuolla
korolla saat tällähetkellä jo kiinteäkorkoisen pitkän lainan) ja silti
nettokorko on vielä 3,5%. Laskelmieni mukaan aika varovaisilla oletuksilla
maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajaksi saa 12-15 vuotta talosi
energiankulutuksella.

Itselläni on muuten alkamassa samansuuruisen kivitalon rakentaminen ja olen
päätymässä maalämpöön, yllätys, yllätys. Vaikeinta mielestäni on ollut talon
lämmitysenergian kulutuksen arvioiminen.

-Mikko

Keijo

unread,

Feb 4, 2003, 3:35:15 AM2/4/03

to

Ihan hyvä, mutta sähkö tullee kallistumaan, vielä lisää.

Marko Vainiomaa <mar...@jaiko.fi> wrote in message
news:b1nqp0$kde$1...@mordred.cc.jyu.fi...

Tapio Lindström

unread,

Feb 4, 2003, 4:25:55 AM2/4/03

to

Marko Vainiomaa wrote:
>
> Tässäpä laskelmani niille, jotka miettivät laattaan varaavan suorasähkön ja
> maalämmön välillä. Investointi on suhteutettu omaan kivitaloprojektiin,
> jossa 560 m3 kolmessa eri tasossa. Taloni laskennallinen energiankulutus 25
> 550 kwh vuodessa eli 2130 kwh kuukaudessa.
>
> FAKTAT
>
> - Talon energiankulutus vuodessa 25550 kwh

Kuulostaa paljolta tuohon kuutiomäärään. Milleköhän sisälämpötilalle
tämä on laskettu, tai sisältääkö se käyttöveden? Kesäaikaa monien
lämpöpumppujen hyötysuhde vedenlämmityksessä putoaa; kts. TTKK:n
tutkimus.

> - Suhdeluku päivä/yösähkölle: 1/4

Eikös päiväsähköä kuitenkin mene lähes puolet?

> - Maalämmön alkuinvestointi 15800e (sis. kaiken)

Varaa tinkiä.

-- T.

Tapio Lindström

unread,

Feb 4, 2003, 4:29:19 AM2/4/03

to

Tapio Lindström wrote:

>
> Marko Vainiomaa wrote:
> >
> Eikös päiväsähköä kuitenkin mene lähes puolet?
>
> > - Maalämmön alkuinvestointi 15800e (sis. kaiken)
>
> Varaa tinkiä.

Niin, jos pelkkä maalämpösysteemi. Jos summa sisältää
lattialämmityksen, niin kuulostaa edulliselta tai
peltoon upotetuilta putkilta.

-- T.

Mikko Perttala

unread,

Feb 4, 2003, 5:18:31 AM2/4/03

to

Ihan ok laskelma, mutta:

-Uskoisin päivä/yösähkön osuuden olevan tasaisempi kuin 1/4 -> kulut
kasvavat
-Veikkaan, että yö/päiväsähkön hinnanero tulee kaventumaan, joten pelkän
yösähkön varaan en tällä hetkellä paljon viitsisi laskea
-Johonkin 100-150m2 kokoiselle talolle on varteenotettava vaihtoehto
PILP, meillä on sellainen ja se vaikuttaa ihan pätevältä. Kulutus ei ole
ollut niin kova kuin pelkällä suorasähköllä.

Jokatapauksessa kannattaa mielestäni tehdä vesikiertoinen systeemi, oli
sen veden lämmitystapa mikä hyvänsä -> myöhemmin helppo vaihtaa
lämmönlähdettä.

/Mikko

rp

unread,

Feb 4, 2003, 6:10:09 AM2/4/03

to

Moro

Mitä nämä alkuinvestointikustannukset maalämmössä tässätapauksessa ovat ?

R

Marko Vainiomaa

unread,

Feb 4, 2003, 6:10:40 AM2/4/03

to

> Kuka noin kallista sähköä ostaa?
>

Sähkön hinnalla ei ole oikeastaan merkitystä, sillä kulutus-investointisuhde
säilyy.

Marko Vainiomaa

unread,

Feb 4, 2003, 6:20:52 AM2/4/03

to

> Niin, jos pelkkä maalämpösysteemi. Jos summa sisältää
> lattialämmityksen, niin kuulostaa edulliselta tai
> peltoon upotetuilta putkilta.
>

Sisältää kaiken, myös kaivon ja lämmönjakojärjestelmän sekä asennuksen ja
käyttöönoton. Mielestäni hinta ei ole vieläkään edullinen, ainon taiteilla
tuosta vähintään 1000 euroa pois, ilman että tinkisin itse mistään... Saa
nähdä onnistuuko.

Marko Vainiomaa

unread,

Feb 4, 2003, 6:17:06 AM2/4/03

to

> Yksi kysymys: Oletit maalämmön osuudeksi 2/3 ja sähkön osuudeksi 1/3.
> Otitko tässä suhteessa huomioon sen, että sähkölämmityksessä valaistus-,
> sauna- ja ruoanlaittosähkö on syksyllä-talvella-keväällä pois
> lämmityssähköstä, kun taas maalämmöllä joudut maksamaan näistä täyden
>

Yritin laskea tätäkin idealla, että kaikki sähköllä toimivat laitteet
tuottavat lämpöä (oletus) suhteessa 2/3 ottamastaan sähköenergiasta.
Laskelma ei olisi kuitenkaan luotettavasti yhteismitallisena arvioitavissa,
joten jätin pois. Kaikesta huolimatta uskoisin investoivani maalämpöön ja
jatkaa takaisinmaksuajan pituutta. Näin kuukausimenot pysyvät pienempänä,
vaikka maalämpö ei vastoin pumppukauppiaiden puheita "maksakaan itseään".

Lasse Härkönen

unread,

Feb 4, 2003, 7:50:21 AM2/4/03

to

Major wrote:
>>- Sähkön hinta yöllä: 3,40snt + siirto 2,11snt
>>- Sähkön hinta päivällä: 5,70snt + siirto 2,96snt
>
>
>>Laskelmia saa ja pitää kommentoida!
>
>
> Kuka noin kallista sähköä ostaa?
> Joulukuun lopussa uusin sähkösopimukseni,
> kulutus samaa luokkaa (22700 kwh),
> yleissähkö, ja sähkön hinta 3.14 snt + siirto,

Sähkö tuskin halpenee tulevaisuudessa. Esimerkissähän laskettiin 25
vuoden ajalle noita kustannuksia.

--
----
Lasse Härkönen
lasse.h...@sci.fi

Tauolla tehoa työpäivään!
http://www.javapelit.com/

Pete

unread,

Feb 4, 2003, 7:44:40 AM2/4/03

to

> Laskelmia saa ja pitää kommentoida!

Ihan järkeenkäyvä laskelma. Tein itselleni viimeviikolla laskelman jossa
vertailin eri lämmitystapojen kustannuksia 650m3 täystiilitalon (240 m2)
lämmittämiseen. Lämpö-
energian tarve noin 50000kWh ja perustamiskustannukset olivat laskelmassa
mukana
rehellisine kustannuksineen. Maalämmön kuoletusajaksi tuli "vaivaiset" 43
vuotta
verrattuna esimerkiksi öljylämmitykseen olettaen että hintaero sähkön ja
öljyn välillä säilyy
samana tulevaisuudessa. Pellettiin verrattuna ero oli vieläkin suurempi.

Itse päädyin puulämmitykseen, joka on ehdottomasti minulle halvin. Työtä se
teettää
enemmän ja helppoudesta täytyy tinkiä mutta säästetyillä kuluilla (1700?)
teen perheineni vaikkapa etelänmatkan kerran vuodessa. Ja kun joskus kaipaan
helppoutta, niin minulla on pelletti varaus olemassa kattilaan ja myöskin
tilaa polttoaineelle. Myöskin sähkövastukset
tulevat kolmen kuution varaajan kylkeen varoiksi jos vaikkapa käyn siellä
etelässä. Lämmön-
jakotapana käytän Nereuksen lattialämmitystä.

Olen ollut paljon vääntämässä kauppaa noista maalämpöpumpuista jota mietin
ensimmäiseksi
itselleni, mutta kun rehellistä myyjää ei oikein löytynyt ja laskelmat joita
heiltä sain olivat
aika summittaisia ja likimain aina verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.
Olipa jossain jopa
arviot sähkön hinnan noususta seuraavan kymmenen vuoden aikana eikä se ollut
ainakaan
lisuke tuomaan rauhallisia yöunia sähkölämmittäjille. Sähkön hinta nimittäin
eurooppalaistuu
eli tuplaantuu muutaman vuoden kuluessa. Sitähän TVO ja muut sähkön
tuottajat yrittävät, ovathan hiedän business strategiassa mainittu sähkön
tuotanto ja VIENTI ulkomaille. Ytimiä
halkomalla sitä tehdään halvalla...

Sain myös kaksi rakentaja tuttuani muuttamaan mielensä maalämmön autuaaksi
tekemisen
voimasta tehdessäni heille laskelmat todellisten kulujen perusteella. Toinen
valitsi myös puu-
kattilan ja toiselle tulee pelletti. Sillä lailla!

Terv. Tiilitalon rakentaja

PS. Jos joku on kiinnostunut tiilitalon rakennuskustannuksista tms heittäkää
meilillä.

Pasi

unread,

Feb 4, 2003, 8:12:43 AM2/4/03

to

Kuis järjestelmien huolto- ja ylläpitokulut rokottaa tuota maalämpöä?

Meillä on kaivonrengas pihalla ja siitä suojaputket talon alle maalämpöä
varten. Lyhennämme lainaa ja lämmitämme öljyllä niin kauan kuin sitä öljyä
järkevällä hinnalla saa. Sitten joskus kun pannun/polttimen uusiminen on
ajankohtaista tehdään uusia investointipäätöksiä.

Pasi

"Marko Vainiomaa" <mar...@jaiko.fi> wrote in message
news:b1nqp0$kde$1...@mordred.cc.jyu.fi...

Harri Ilmari Toivonen

unread,

Feb 4, 2003, 9:02:00 AM2/4/03

to

"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:3E3F78C7...@pop.hut.fi...

>
> Marko Vainiomaa wrote:
>
> > Laskelmia saa ja pitää kommentoida!
>
> Todella hyvä laskelma! Ensimmäinen missä olen nähnyt mitään järkeä. Ne
> myyjien heitot on ihan ufoja.
>
> Yksi kysymys: Oletit maalämmön osuudeksi 2/3 ja sähkön osuudeksi 1/3.
> Otitko tässä suhteessa huomioon sen, että sähkölämmityksessä valaistus-,
> sauna- ja ruoanlaittosähkö on syksyllä-talvella-keväällä pois
> lämmityssähköstä, kun taas maalämmöllä joudut maksamaan näistä täyden
> hinnan, et tuota 1/3?

En ymmärtänyt! Oletetaan, että taloussähkö muuttuisi kokonaisuudessaan
lämmöksi (siis 100% hyötysuhteisia lämmittimiä kaikki - varmasti max 70%
voisi olla realistisempaa)! Sähkölämmityksessä tuolla taloussähkön
lämmittävällä osuudella on sellainen vaikutus, että se osa lämmityksestä
tapahtuu päiväsaikaan eikä yösähkönä. Maalämmössä taas siitä saadaan
lämmityshyöty myöskin, josta maksetaan 2/3-osaa enemmän kuin silloin kun
sama energia käytettäisiin pumpun kanssa lämmitykseen.

Kokonaisuuteen tällä ei varmasti ole juuri merkitystä!

Harri

Petri Kärhä

unread,

Feb 4, 2003, 10:10:28 AM2/4/03

to

Minulle alkaa keskustelun edetessä pikku hiljaa hahmottua
maalämmittäjien stereotyyppi. Tyypit istuu kotona ylilämmitetyssä
talossa ja keräilee lehdestä artikkeleita sähkön hinnan noususta. Aina
kun hinta nousee, ne nälvii kaikkia tuntemiaan sähkölämmittäjiä tyyliin
"Haa, mitäs minä sanoin." Onko nyt tosiaan niin, että ainoa keino tulla
oman valintansa kanssa tyytyväiseksi, on saada muiden valinnat kalliimmiksi?

No toisaalta, minähän voin sähkölämmittäjänä keräillä artikkeleita
rakennusmateriaalien ikääntymisestä ja naureskella aina, kun haurastunut
muovi aiheuttaa muille ongelmia. Heti kun joku maalämmittäjä joutuu
asentamaan lattialaattaansa uudet vesikiertoputket vanhuuttaan
murentuneiden tilalle, minun investointini arvo nousee silmissä.

Hehee :-)

Mikko

unread,

Feb 4, 2003, 10:10:12 AM2/4/03

to

Aika paljon lämpöenergiaa kuluttaa talosi. Motivan mukaan nykyaikainen talo
kuluttaa noin 120 kWh/m2/a ja Matalaenergiatalolla voi tuo luku olla jopa 60
kWh/m2/a. Luulisin, että nuo luvut ovat ehkä alakanttiin, mutta sinun lukusi on
208 kWh/m2/a.

Jos lukema on totta, pitäisi kyllä maalämmön päihittää öljylämmitys
huomattavasti ennen 43. vuotta. Puulämmitys on asia erikseen, jos puuta saa
ilmaiseksi (omalla työllä) ja lämmitystyötä pitää harrastuksena.

Tuon energiamäärän tekemiseen maalämmöllä pitäisi kulua noin 1000€ vuodessa
sähköä (oletus 6snt/kWh). Jos öljylämmityksellä selviät mainitsemallasi
1700€:lla vuodessa, ja oletetaan maalämmön lisäinvestoinniksi 7000€, tulee
sisäiseksi korkokannaksi investoinnille 10%. Sitten voi ajatella, että mistä
muualta saat takuvarmaa tuottoa rahoillesi tämän verran (tästä ei tarvitse
maksaa pääomatuloveroa 29%, eli todellinen vertailukorko on 14%)

-Mikko

Mikko

unread,

Feb 4, 2003, 10:20:21 AM2/4/03

to

Pete,

minä ainakin olen vielä valmis muuttamaan lämmitysvalintaani, jos se pystytään
perustelemaan. En siis ole rakastunut maalämpöön, enkä yritä mollata toisten
valintoja.

Taloudellisuutta laskiessa on ennenkaikkea kyse on talon lämmitysenergian
tarpeesta, joka sitten pitkälle sanelee kokonaistaloudellisimman vaihtoehdon.
Joskus päätöksiä ei vaan tehdä kokonaistaloudellisuuden perusteella, vaan
jollain muulla. Esim halu nähdä vaivaa rakennuksen lämmittämisessä on eri
ihmisillä erilainen.

Lisäksi investointilaskelma koostuu hyvin tehtynä monista oletuksista, joista
voi olla eri mieltä, esim energian hinnan kehityksestä, huoltokustannuksista,
tarkasteluaikajänteestä, yms.

Onneksi kuitenkin 99%:sesti ihmiset ovat tyytyväisiä omaan valintaansa.

-Mikko

Petri Kärhä

unread,

Feb 4, 2003, 11:38:05 AM2/4/03

to

Mikko wrote:

> Lisäksi investointilaskelma koostuu hyvin tehtynä monista oletuksista, joista
> voi olla eri mieltä, esim energian hinnan kehityksestä, huoltokustannuksista,
> tarkasteluaikajänteestä, yms.

Näihin kun lisäät vielä käytön mukavuuden, niin osut asian ytimeen - eri
asioita painottamalla pystyy lämmitysratkaisuista perustelemaan ihan
minkä tahansa:

- Sähkölämmitys on halpa asentaa ja mukava käyttää. Huollon tarve ja
vaikeus vaihtelee (patterit helppo vaihtaa, kaapelit ja kelmut vaikea).
Hajoavat kaapelit voi välttää laittamalla vesikiertoisen lattialämmön,
mutta kuka tietää kauanko ne putket kestää? Selkeästi miinus puolella on
sähkölämmityksessä vain kalliimmat käyttökustannukset. Näihinkin tosin
voi vaikuttaa takan poltolla, käyttämällä paljon yösähköä (meillä on
muuten yösähkön osuus muistaakseni jossain 80% kieppeillä) ja pitämällä
lämpötilan sopivana. Eikä tarvitse kävellä pimeässä, kun valo on vaan
lamppulämmittimien sivutuote.

- Maalämpö säästää selkeästi aika paljon sähköä, mutta miinuspuolella on
järjestelmän korkea investointikustannus, (johon muuten pitäisi laskea
teknisen tilan neliökustannuksetkin, jos vertaa sähkölämmitykseen).
Huoltokustannuksista ei kenelläkään taida olla oikein vielä käsitystä,
kun tekniikka on aika uutta. Käyttö lienee yhtä huoletonta ja helppoa
kuin sähkölämmityksenkin.

- Öljylämmitys lienee investointi- ja käyttökustannuksiltaan jotakuinkin
näiden välistä. Miinuspuolelle tulee minusta hankalampi käyttö
(Puhdistus, pitää muistaa tilata öljyä). Samaan menee puupelletti.

Hommaa ei muuta miksikään edes ekologinen tarkastelu. Sähkölämmittäjä
ajattelee lämmittävänsä vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla puhtaasti.
Öljylämmitys taas saadaan näyttämään ekologiselta, kun ajatellaan sähkö
tehtäväksi öljyllä. Suoraan talossa poltettaessa kun saadaan öljystä
vähän parempi hyötysuhde. Maalämpö hyödyntää ilmaista energiaa, mutta
sähköä sekin tarvitsee, ajoittain reippaastikin, mikä vaatii huipputehon
kapasiteetin varaamista.

Ei näistä oikeasti kukaan ota selvää. Eikä näissä hommissa absoluuttista
totuutta olekaan. Kaikki ratkaisut on loppujen lopuksi ihan hyviä, kyse
on vaan siitä mitä haluaa painottaa.

> Onneksi kuitenkin 99%:sesti ihmiset ovat tyytyväisiä omaan valintaansa.

Niin minäkin olen, sähkölämmitykseen. Investointikustannus oli halpa,
eikä sitä enää oteta pois. Sähkölasku on viimeisen noston jälkeen 80
eeroa kuussa, mitä minun puolestani saa vielä nostaa. Kun yläkerta
valmistuu lasku noussee noin sataseen kuussa. Ja on se niin helppoa,
napista vaan painaa.

T Soukko

unread,

Feb 4, 2003, 12:20:09 PM2/4/03

to

>
> Sähkö tuskin halpenee tulevaisuudessa. Esimerkissähän laskettiin 25
> vuoden ajalle noita kustannuksia.
>

Korotkaan tuskin pysyy 3,5%:ssa tulevaisuudessa (harvalla taitaa olla
tuollaisia nytkään, me ainakin maksetaan 3,699% korkoa seuraavat 10+
kuukautta).

Mikä muuten on tuollaisen maalämmityslaitteen arvioitu käyttöikä? Harva kai
enää käyttää 25 vuotta vanhaa jääkaappia...

t.Tero

T Soukko

unread,

Feb 4, 2003, 12:30:48 PM2/4/03

to

> -Uskoisin päivä/yösähkön osuuden olevan tasaisempi kuin 1/4 -> kulut
> kasvavat

Viime kuussa yksitasoisen laattaan vaaravan sähkölämmitteisen talon
päivä/yösähkön suhde oli lähes 1/5. Käyttövesi lämmitettiin kokonaan
yösähköllä. Tuo vaihtelee varmasti paljon riippuen lämmönjakotavasta,
säistä, talon eristyksestä ja sähkönkäyttötavoista.

t.Tero

T Soukko

unread,

Feb 4, 2003, 12:40:57 PM2/4/03

to

"Mikko" <mikko.ma...@nokia.com> wrote in message
news:3E3FD98E...@nokia.com...

> Aika paljon lämpöenergiaa kuluttaa talosi. Motivan mukaan nykyaikainen
talo
> kuluttaa noin 120 kWh/m2/a ja Matalaenergiatalolla voi tuo luku olla jopa
60
> kWh/m2/a. Luulisin, että nuo luvut ovat ehkä alakanttiin, mutta sinun
lukusi on
> 208 kWh/m2/a.

Tuo lienee laskettu keskivertolämpöiselle vuodelle ja keskivertokokoiselle
keskivertovedenkuluttajaperheelle keskivertokorkuisessa talossa.

Arvioisin että meillä tulee menemään noin 140 kWh/m2/a kastellintyyliin
eristetyssä yksitasoisessa talossa, jossa on ylimääräiset 10 cm
puhallusvillaa yläpohjassa.

Koska olen asunut talossani vasta nelisen kuukautta ja nykyinen käsitykseni
perustuu noihin kuukausiin, se voi olla pahasti metsässäkin.

t.Tero

Mikko Perttala

unread,

Feb 4, 2003, 2:19:53 PM2/4/03

to

Talokohtaisia eroja varmasti tulee, mutta uskoisin sinun käyttäneen
lämmitykseen myös tulisijaa, että olet saanut tuollaisen suhteen
aikaiseksi. Olinko väärässä? Varaajan tulee lapsiperheillä olla melko
suuri, jotta yösähköllä lämmitettäessä vesi ei ole illalla kylmää.

Jos huomasit, niin ennustin myös yösähkön hinnan kallistuvan suhteessa
päiväsähköön, joten itse en tällä hetkellä tekisi varaavaa, vaikka nyt
kustannukset näyttäisikin hyviltä. 80- luvun alussa ei oikeastaan
päivä/yösähköllä ollut juurikaan hinnnaneroja. Enää ei tarvita
kulutushuippujen kompensointia niin paljoa, koska useammat suuret
sähkönkuluttajat kuluttavat sähköä yötäpäivää...

Meillä sähkönkulutus on suunnilleen 3:5 yö/päiväsähköä, johtuen
suurimmaksi osaksi siitä, että ei ole varaavaa lämmitysmuotoa vaan PILP.
Absoluuttinen kulutus on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin
naapurilla laattaan varaava sähkölämmitys. Hinnanero ei olekaan enää
niin suuri :) - tällä hetkellä.

Näitä asioita voisi jankata vaikka maailman tappiin saakka ja
valitessasi lämmitysmuodon, huomaat 10V päästä tehneesi virhevalinnan -
valitsit minkä tahansa muodon :)

/Mikko

Tapio Lindström

unread,

Feb 4, 2003, 2:32:49 PM2/4/03

to

Petri Kärhä wrote:
>
> Minulle alkaa keskustelun edetessä pikku hiljaa hahmottua
> maalämmittäjien stereotyyppi. Tyypit istuu kotona ylilämmitetyssä
> talossa ja keräilee lehdestä artikkeleita sähkön hinnan noususta. Aina
> kun hinta nousee, ne nälvii kaikkia tuntemiaan sähkölämmittäjiä tyyliin
> "Haa, mitäs minä sanoin." Onko nyt tosiaan niin, että ainoa keino tulla
> oman valintansa kanssa tyytyväiseksi, on saada muiden valinnat kalliimmiksi?

Sähkölämmittäjät puolestaan istuvat villapaidassa ja nakkaavat puita
takkaan ja kertovat paljonko tuli investoinnissa säästettyä. Kaikki
käytettävissä olevat rahat se sähkölämmittäjäkin on polttanut; ehkä
ne menivät hotellin rakentamiseen ulkonakin viihtyvälle perheautolle..?

Itse aikani laskeskeltua totesin että epävarmoja parametreja on
liian paljon, jotta saisin oikean arvion investoinnin kuoletukseen.
Halusin säästää sähköä (ekologinen valinta) ja välttää veroja
(ideologinen), ja ajattelin että jos tästä selvitään on sitten
vanhuksena pienemmät kulut talon pidossa.

> No toisaalta, minähän voin sähkölämmittäjänä keräillä artikkeleita
> rakennusmateriaalien ikääntymisestä ja naureskella aina, kun haurastunut
> muovi aiheuttaa muille ongelmia. Heti kun joku maalämmittäjä joutuu
> asentamaan lattialaattaansa uudet vesikiertoputket vanhuuttaan
> murentuneiden tilalle, minun investointini arvo nousee silmissä.

Tarkoitatko niitä rakenteissa rapautuvia höyrynsulkumuoveja,
joiden hajoaminen atomeiksi avaa ilmavuotoja sinne sun tänne
ja home sweet home tarkoittaakin tuttua tuoksua? Vai niitä
viemäriputkia, jotka laskevat ennen pitkää talon alle? Tai
vesijohtoja jotka murenevat heti suojaputkien jälkeen?
Polyuretaanimuovin hajoaminen pudottaa vielä monesta talosta
ikkunat ja ovet? Mitähän sille Lappeenrannan messujen
punaiselle muovikuutiotalolle kuuluu..?

-- T.

T Soukko

unread,

Feb 4, 2003, 3:07:55 PM2/4/03

to

"Mikko Perttala" <pert...@mbnet.Spammaritketoon.fi> wrote in message
news:3E4012A8...@mbnet.Spammaritketoon.fi...

> Talokohtaisia eroja varmasti tulee, mutta uskoisin sinun käyttäneen
> lämmitykseen myös tulisijaa, että olet saanut tuollaisen suhteen
> aikaiseksi. Olinko väärässä? Varaajan tulee lapsiperheillä olla melko
> suuri, jotta yösähköllä lämmitettäessä vesi ei ole illalla kylmää.

Tulisijaa on poltettu lähes päivittäin, mutta pääasiassa iltaisin vähän
ennen kuin yösähkö napsahtaa päälle. Kuuden hengen perheellä 500 litran
varaajaa ei ole vielä kertaakaan tarvinnut lämmittää päiväsähköllä.

> Näitä asioita voisi jankata vaikka maailman tappiin saakka ja
> valitessasi lämmitysmuodon, huomaat 10V päästä tehneesi virhevalinnan -
> valitsit minkä tahansa muodon :)

Jep. Tai sitten olet koko ajan tyytyväinen omaan valintaasi koska et huomaa,
että toisella valinnalla olisit säästänyt 20 vuodessa huomattavia summia. En
mä ainakaan aio tuolla paljon päätäni vaivata. Jos budjetti olisi
alkuvaiheessa antanut myöten, olisin saattanut hankkia lämpöpumpun, koska
teen mieluummin suuremman alkuinvestoinnin saadakseni pienemmät
asumiskustannukset. Lainarahalla rakentaessani pelkään kuitenkin
korkojennousua enemmän kuin energian hinnan nousua, niinpä päädyin
toisenlaiseen ratkaisuun ilman sen suurempia laskelmia.

Laskelmien ongelma on se että kustannusten jakautuessa useiden vuosien
ajalle on mukana niin monta tuntematonta muuttujaa (energian hinta,
korkotaso, mahdollisuus lyhentää lainaa nopeammin, laitteiden kestävyys,
keskilämpötilat, asunnon myynti,... ) että pelkkä valistunut arvauskin voi
osua lähemmäksi kuin tarkinkaan laskelma.

Ilmanvaihtoputkia lisäeristäessäni (toinen threadi tässä ryhmässä) opin
ainakin sen, että lisäeristäminen on (monesti?) hintansa arvoista.

t.Tero

Jouko Holopainen

unread,

Feb 4, 2003, 4:49:24 PM2/4/03

to

Petri Kärhä <pe...@pop.hut.fi> writes:

> käyttökustannukset. Näihinkin tosin voi vaikuttaa takan poltolla,

Ei se takka ilmaiseksi pala.

Jo pelkät rakennuskustannukset varaavalle takalle ovat suuret.
Tosin laki taitaa vaatia nykyään vaihtoehtoisen lämmitysmuodon?

Käyttömukavuus taasen on käyttäjästä kiinni, toiset tykkää takasta,
toiset ei tykkää kantaa puita :-)

> - Öljylämmitys lienee investointi- ja käyttökustannuksiltaan
> jotakuinkin näiden välistä. Miinuspuolelle tulee minusta hankalampi
> käyttö (Puhdistus, pitää muistaa tilata öljyä). Samaan menee
> puupelletti.

Ja, kuten jo kerran mainitsin, minä en ole koskaan saanut öljyä
toimintavarmaksi. Jokainen näkemäni on ainakin kerran kahdessa
vuodessa sammunut itsestään. Jokainen näkemäni on sellainen, ettei se
tämän tapahduttua ilmoita asiasta mitenkään¹ eikä yritä uudestaan -
ilman ihmisen apua.

¹ paitsi ehkä pienellä valolla/tms polttimen etureunassa, jee.

> Hommaa ei muuta miksikään edes ekologinen tarkastelu.

Keskustelusta jätit pois kaukolämmön, joka on tässä mielessä aika
yliverto. Niin kauan kun sähköä tuotetaan (polttamalla tai
ydinenergialla), niin "sivutuotteena" syntyy lämpöä.

Harmi, että ennakkoluulot estävät ydinvoimalan perustamisen kaupungin
"lähelle" - saataisiin sekin lämpö hyötykäyttöön.

> Ei näistä oikeasti kukaan ota selvää. Eikä näissä hommissa
> absoluuttista totuutta olekaan. Kaikki ratkaisut on loppujen lopuksi
> ihan hyviä, kyse on vaan siitä mitä haluaa painottaa.

Tai huonoja ... miten sitä katsoo :-)

--
@jhol

unread,

Feb 5, 2003, 2:25:52 AM2/5/03

to

> - Maalämpö säästää selkeästi aika paljon sähköä, mutta miinuspuolella on
> järjestelmän korkea investointikustannus, (johon muuten pitäisi laskea
> teknisen tilan neliökustannuksetkin, jos vertaa sähkölämmitykseen).
> Huoltokustannuksista ei kenelläkään taida olla oikein vielä käsitystä,
> kun tekniikka on aika uutta. Käyttö lienee yhtä huoletonta ja helppoa
> kuin sähkölämmityksenkin.

Hmm. Käytetäänkö näissä nykyään huomattavasti erinlaista tekniikkaa
kuin ensimmäisen maalämpö -buumin aikana?
Kotitalossani oli maalämpö (rak. -82),
putket oli vedetty peltoon (muistaakseni 4-500 metriä),
nesteenä oli metanoli. Lämmityskojetta korjattiin n. 5 kertaa sen 13 vuoden
aikana jolloin vanhempani omistivat ko. OK-talon.
Yleensä ongelmat liittyivät kompuraan, eli freonit karkasivat
(montako reikää otsonikerroksessa?). Kompura uusittiin kertaalleen.

Major

unread,

Feb 5, 2003, 2:32:58 AM2/5/03

to

> Koska olen asunut talossani vasta nelisen kuukautta ja nykyinen
käsitykseni
> perustuu noihin kuukausiin, se voi olla pahasti metsässäkin.

Kai tiesit, että talvella energian kulutus saattaa olla jopa 10 kertainen
kesään verrattuna?
Jos kokemuksesi perustuu loka-tammikuulle, kerro tuon jakson kulutus 2.1 tai
2.2 niin ainakin
oman talon kulutuslukemat ovat aika lähellä vuosikulutusta.

Petri Kärhä

unread,

Feb 5, 2003, 3:26:31 AM2/5/03

to

T Soukko wrote:

> Ilmanvaihtoputkia lisäeristäessäni (toinen threadi tässä ryhmässä) opin
> ainakin sen, että lisäeristäminen on (monesti?) hintansa arvoista.

Tekniikka ja talous -lehdessä oli pari viikkoa sitten hyvä juttu eri
lämmitysmuodoista. Kirjoittajien mielestä ainoa investointi, jonka
voidaan selkeästi osoittaa maksavan itsensä takaisin, on lisäeristys.
Tosin tämä saattaa joissain tapauksissa johtaa kosteusvaurioihin, mutta
se on vasta huomisen totuus (tai ankka).

Minun käsitykseni noin näppituntumalta on, että kaikki tyypillisimmät
oletukset tehden (korkotaso ~4%, sähkönhinta nousee hieman, ilmasto
lämpenee jonkin verran) voidaan laskea että lähestulkoon kaikilla
lämmitysjärjestelmillä kustannukset menee samaan. Miten niin? No kun
niiden järjestelmien myyntihinnat ei perustu juurikaan
valmistuskustannuksiin vaan siihen, paljonko ihmiset ovat niistä
järjestelmistä valmiit maksamaan. Ei kukaan maksa ylimääräistä
laitteistosta, jonka käyttö tulee kalliimmaksi kuin muiden.

Halvalla tuotettaville laitteille, joilla saadaan pienet
käyttökustannukset, myyjät saavat hyvän katteen. Tästä johtuu kai
pääsääntöisesti maalämpöjärjestelmien kustannukset. Laitteisto ei ole
juuri jääkaappia kummoisempi härveli, mutta hinta on aivan toinen.
Sähkölämmittimissä veikkaan katteen olevan aika pieni. Ihmiset eivät ole
valmiita maksamaan niistä enempää, koska käyttökustannukset ovat kovat.

Jari Kaponen

unread,

Feb 5, 2003, 3:30:29 AM2/5/03

to

> Hmm. Käytetäänkö näissä nykyään huomattavasti erinlaista tekniikkaa
> kuin ensimmäisen maalämpö -buumin aikana?

Ei se tekniikka perustaltaan ole muuttunut, ei ainakaan huomattavasti.
Mainitsemallsi buumilla sen sijaan oli samanlainen vaikutus laatuun kuin
rakennusalalla yleensäkin on totuttu näkemään. Sen ajan suomalaisista
laitevalmistajista ei liene toiminnassa enää kuin yksi, ja sen laitteita on
tuoltakin ajalta vielä täydessä käytössä.

Tapio Lindström

unread,

Feb 5, 2003, 4:01:35 AM2/5/03

to

Petri Kärhä wrote:
>
> Halvalla tuotettaville laitteille, joilla saadaan pienet
> käyttökustannukset, myyjät saavat hyvän katteen. Tästä johtuu kai
> pääsääntöisesti maalämpöjärjestelmien kustannukset. Laitteisto ei ole
> juuri jääkaappia kummoisempi härveli, mutta hinta on aivan toinen.
> Sähkölämmittimissä veikkaan katteen olevan aika pieni. Ihmiset eivät ole
> valmiita maksamaan niistä enempää, koska käyttökustannukset ovat kovat.

Tähän kommenttiin olisikin mielenkiintoista saada katetta.
Vaikuttaa siltä, että sähkön hinnan nousu nostaisi tilapäisesti
pumppujen hintoja, mutta toimiihan alalla kilpailu. Pieniä
sarjoja tehtäessä yksittäisten komponenttien hinnat ja markkinointi-
kulut ovat suhteellisesti paljon suurempi juttu kuin jos maalämpö
olisi pääasiallinen lämmitysmuoto pientaloissa. Uskon että
suuremmilla volyymeillä hinnasta voisi saada alas kymmeniä
prosentteja.

Eli verrataanpa jääkaappiin: Pumppu sisältää esim. kompressorin,
varaajan sisäänrakennetulla tulistimella, höyrystimen ja lämmön-
siirtimen, pumput maapiirille ja käyttövedelle, lämmönohjaimen
ja sekalaisen määrän putkitarvikkeita kuten sekoitusventtiilin yms.
Myös varsinainen kaappi ääneneristyksineen on massiivisuudeltaan
toista luokkaa kuin jääkaapeissa. Joku asioista perillä oleva
voisi heittää yo. komponenttien hintoja, kompressori lienee
kallein, koska jaksetaan jauhaa optimaalisesta tehomitoituksesta.
Itse en lähtisi rakentelemaan kokonaisuutta, koska pumppujen
historia jo osoittaa luotettavuuden vaatiman kokemusta asiasta.

Toisaalta voidaan lähteä miettimään myös takkojen
investointikustannuksia ostetulla puulla; montako
vuotta menee ennen kuin takka maksaa itsensä verrattuna
sähkölämmitykseen...?

unread,

Feb 5, 2003, 9:31:11 AM2/5/03

to

JukkaK wrote:
>
> Niin, monesti näissä kommenteissä on sellainen sävy, että rahaa on rajattomasti
> käytettävissä rakentamishetkellä. Itsellä ainakin kuvittelisin olevan
> jonkinmoinen yläraja, ja jos haluaa maksimoida esim. talon koon tai jotain
> muuta, niin silloin kyllä automaattisesti on ensimmäisenä karsintalistalla
> lämpöpumppu ja lämmitysmuoto on sähkö.

Kun lainarahalla rakennetaan, kysehän ei ole pelkästään lainamäärästä,
vaan pankki katsoo kuukausittain käytettävissä olevia tuloja. Sopivalla
laina-ajalla voi arvioida lämpöpumpun kuukausittaisen käyttökulun olevan
sen verran sähkölämmitystä pienempi että voi ottaa vastaavan määrän
lainaa.
Tietenkin vakuuksienkin pitää edelleen riittää, mutta eivät ne
muutenkaan
saisi olla noin tiukalla.

-- T:

JukkaK

unread,

Feb 5, 2003, 10:13:20 AM2/5/03

to

Moi,

Tapio Lindström wrote:

> Kun lainarahalla rakennetaan, kysehän ei ole pelkästään lainamäärästä,
> vaan pankki katsoo kuukausittain käytettävissä olevia tuloja. Sopivalla
> laina-ajalla voi arvioida lämpöpumpun kuukausittaisen käyttökulun olevan

Käsittääkseni nykyhintatasolla vs. tulotaso sopiva laina-aika = max. laina-aika,
joten tuolla on hankala pelata. Näin ainakin omalla kohdalla :-)

> Tietenkin vakuuksienkin pitää edelleen riittää, mutta eivät ne
> muutenkaan
> saisi olla noin tiukalla.

Taitaa kyllä yleensä loppua maksukyky ennen kuin vakuudet, koska talon vakuusarvohan,
joka taitaa olla yleisin vakuus, nousee talon arvon mukana.

Jos pitää aina löytyä yhden maalämpöpumpun verran pelivaraa maksukyvyssä ja
vakuuksissa, niin mitä se käytännössä tarkoittaa, mikä on sopiva pelivara? Minun
ymmärtääkseni rakennusprojektit kyllä yleensä mitoitetaan "tappiin", eli kaikki raha
käytetään mitä käytössä on.

JukkaK

Tapio Lindström

unread,

Feb 5, 2003, 10:43:25 AM2/5/03

to

JukkaK wrote:
>
> Tapio Lindström wrote:
>
> > Kun lainarahalla rakennetaan, kysehän ei ole pelkästään lainamäärästä,
> > vaan pankki katsoo kuukausittain käytettävissä olevia tuloja. Sopivalla
> > laina-ajalla voi arvioida lämpöpumpun kuukausittaisen käyttökulun olevan
>

> Taitaa kyllä yleensä loppua maksukyky ennen kuin vakuudet, koska talon vakuusarvohan,
> joka taitaa olla yleisin vakuus, nousee talon arvon mukana.

Siis maksukykyhän kasvaa, jos asumiskulut (lämmitys) pienenevät.
Pankille
on suhteellisen samantekevää maksatko lisälainaa lämpöpumpusta vai
sähkölaskua niin kauan kuin vakuudet riittävät. Kun vakuudet eivät
riitä,
pelivaraa ei ole ottaa yhtään lisää lainaa. Samalla kogiikalla voi
investoida myös lisälämmöneristykseen.

-- T.

JukkaK

unread,

Feb 6, 2003, 3:28:27 AM2/6/03

to

Moi,

Tapio Lindström wrote:

> Siis maksukykyhän kasvaa, jos asumiskulut (lämmitys) pienenevät.

Ei maksukyvyn kasvaminen auta jos esim. omarahoitusosuus on myös rajoittamassa lainan
määrää. Minä pelaan valtion takauksella, ja siinä on ainakin maksimit olemassa, 15% täytyy
löytyä omaa rahaa, jonka tietenkin vois ottaa lainana, jos sattuis olemaan vakuuksia ;-)

> on suhteellisen samantekevää maksatko lisälainaa lämpöpumpusta vai
> sähkölaskua niin kauan kuin vakuudet riittävät. Kun vakuudet eivät

Eihän sähkölaskuun tarvi mitään vakuuksia tai pankin suostumusta, mutta lämpöpumpun
lisälainaan kyllä. Eli siis jos vakuudet ja lainamäärä on jo valmiiksi maksimissaan, niin
mistäs revit ne rahat siihen lämpöpumppuun?

> pelivaraa ei ole ottaa yhtään lisää lainaa. Samalla kogiikalla voi
> investoida myös lisälämmöneristykseen.

tai lisäeristykseen...

JukkaK

Juha Ruismäki

unread,

Feb 6, 2003, 3:53:41 AM2/6/03

to

Petri Kärhä wrote:
> Laskelmistahan voi aina tehdä päätöksen puoleen tai toiseen. Minut
> laskelmasi sai vakuuttumaan siitä, että sähkölämmityksen valinta oli
> oikea ratkaisu. Nimittäin teoriassakin siis maalämpö alkaa tuottaa
> voittoa vasta yli kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Oletan että silloin,
> jo liki eläkeiässä, minulla on suuret tulot ja paljon rahaa.

Tuo on ihan hyvä mielipide varsinkin normaalikokoisessa omakoti-
talossa. Linkin takaa oma kantani asiaan, joka ei vielä ole
muuttunut toiseksi (linkki yhdelle riville). Vaikka köyhänä
materialistina olenkin tarkka myös sen viivan alle tulevan numeron
kanssa, niin ainoana valintaperusteena en sitä käytä.

<http://groups.google.com/groups?selm=3DAA59D5.A3E%40genera.sci.fi.invalid&oe=UTF-8&output=gplain>

Juha

Markus Vuori

unread,

Feb 6, 2003, 5:05:57 AM2/6/03

to

In article <3E421B7C...@pcuf.fi>, JukkaK wrote:
>
> Ei maksukyvyn kasvaminen auta jos esim. omarahoitusosuus on myös rajoittamassa lainan
> määrää. Minä pelaan valtion takauksella, ja siinä on ainakin maksimit olemassa, 15% täytyy
> löytyä omaa rahaa, jonka tietenkin vois ottaa lainana, jos sattuis olemaan vakuuksia ;-)
>

Minäkin tein näin. Vakuudeksi kelpasi onneksi oma työ, vaan oli siinä sitten
urakkaa. Mutta se oli lähes ainoa vaihtoehto, kun ei ollut säästöjä eikä
viistinyt alkaa puolta sukua kyselemään takaajiksi.. :)

Ilkka Maatta

unread,

Feb 6, 2003, 5:37:35 AM2/6/03

to

> Minäkin tein näin. Vakuudeksi kelpasi onneksi oma työ, vaan oli siinä
sitten
> urakkaa. Mutta se oli lähes ainoa vaihtoehto, kun ei ollut säästöjä eikä

Miten omantyön osuus määriteltiin ja kuka sen teki?

Markus Vuori

unread,

Feb 6, 2003, 6:27:43 AM2/6/03

to

In article <b1tdtv$q1e$1...@pete.fi.eu.org>, Ilkka Maatta wrote:

> Miten omantyön osuus määriteltiin ja kuka sen teki?
>

Laskettiin talon avaimet-käteen hinta, jonka perusteella
määriteltiin siis talon arvo. Sen jälkeen urakoitsija laski
tarjouspyynnön pohjalta tehdyn sopimuksen perusteella
urakkatarjouksen (joka sisälsi myös materiaalit ja tarvikkeet)
ja teki myös arvion siitä, paljonko rahaa menee muihin hankintoihin, jotka
eivät sisälly urakkatarjoukseen (pintamateriaalit, sähkötyöt,
valvojan palkkio, sähköliittymä).

Tämän tarjouksen ja arvion perusteella hain sitten lainan,
ja talon vakuusarvo laskettiin avaimet-käteen -hinnan perusteella.
Erotus, eli oman työn arvo oli luokkaa 40 000 euroa.

unread,

Feb 7, 2003, 4:08:49 AM2/7/03

to

> Vanhemmilla on ollut maalämmistys nyt 23 vuotta ja vielä toimii hyvin.
> Kerran on kylmäaineet karanneet noin 10 vuotta sitten. Silloin huomasivat
> ettei varavastukset toimineet, se on ainut kerta kun niitä olisi tarvittu.

Kenen valmistama laite heillä on?

Jari Kaponen

unread,

Feb 7, 2003, 4:16:37 AM2/7/03

to

> Maalämpöä miettiessä kannattaa muistaa, että "talon arvo" ei aina
> korreloi suoraan talon hinnan kanssa. Talon arvonhan (siis sen hinnan
> mitä mahdollinen ostaja siitä maksaisi, jos talo menee vaikka vasaran
> alle) määrää talon neliöt, kaakeloitujen ja parketoitujen pintojen
> pinta-ala, boordien mitta ja näyttävyys ja joskus tapettien ruusujen
> väri. Kekiverto-ostaja ei tajua siitä teknisessä tilassa olevasta
> hurisevasta härvelistä mitään. Maalämpö ei kannata investointina, mikäli
> on oletettavissa että talo myydään ennen kuin järjestelmä on maksanut
> itsensä takaisin. Pankki taitaa kyllä laskea vakuusarvon maksetun hinnan
> mukaan.

Veit jalat suustani. Ihan samaa seikkaa olen ihmetellyt "tiilitalon"
ostajissa. Jos osataja yleensä on tiilitaloa arvostaakseen, niin hyvin
tuntuu kelpaavan sellainenkin, jonka rakentaja on ehtinyt asua ensimmäisen
talven talossaan ennen kuin ensimmäistäkään tiiltä on nähty tontilla.
Äärimmäisen harva on kiinnostunut siitä, mistä talon runko on tehty.

Maalämpötaloa halajava saa melkoisen onnenkantamoisen, jos löytää talonsa
valmiina. Rakentaja on maksanut investoinnin ja ostaja nauttii säästöistä.

Harri Ilmari Toivonen

unread,

Feb 7, 2003, 4:40:32 AM2/7/03

to

"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message

news:3E4372...@pop.hut.fi...

> JukkaK wrote:
>
> >>Tietenkin vakuuksienkin pitää edelleen riittää, mutta eivät ne
> >>muutenkaan
> >>saisi olla noin tiukalla.
> > Taitaa kyllä yleensä loppua maksukyky ennen kuin vakuudet, koska talon
vakuusarvohan,
> > joka taitaa olla yleisin vakuus, nousee talon arvon mukana.
>
> Maalämpöä miettiessä kannattaa muistaa, että "talon arvo" ei aina
> korreloi suoraan talon hinnan kanssa. Talon arvonhan (siis sen hinnan
> mitä mahdollinen ostaja siitä maksaisi, jos talo menee vaikka vasaran
> alle) määrää talon neliöt, kaakeloitujen ja parketoitujen pintojen
> pinta-ala, boordien mitta ja näyttävyys ja joskus tapettien ruusujen
> väri. Kekiverto-ostaja ei tajua siitä teknisessä tilassa olevasta
> hurisevasta härvelistä mitään. Maalämpö ei kannata investointina, mikäli
> on oletettavissa että talo myydään ennen kuin järjestelmä on maksanut
> itsensä takaisin. Pankki taitaa kyllä laskea vakuusarvon maksetun hinnan
> mukaan.

Onhan öljylämmityskin aina noteerattu, ainakin minun tietääkseni,
asuntokauppoja tehdessä jo pelkästään senkin takia, että ostajaa kiinnostaa
milloin pannunvaihto on edessä yms. Lisäksi kiinteistökaupoissa on aina
ollut maininta talon vuotuisista asuinkustannuksista, jonka myös luulisin
useimpia kiinnostavan vaikka sen luotettavuudesta ei käsittääkseni taida
juuri olla takeita.

Ainakin kyseiset asia kiinnostivan minua, kun omakotitaloja kierreltiin
katselemassa ennen rakentamiseen päätymistä. Em asiat oli kyllä kirjattu
poikkeuksetta niihin lappuihin.

Harri

Tapio Lindström

unread,

Feb 7, 2003, 7:38:35 AM2/7/03

to

Petri Kärhä wrote:
>
> Maalämpöä miettiessä kannattaa muistaa, että "talon arvo" ei aina
> korreloi suoraan talon hinnan kanssa. Talon arvonhan (siis sen hinnan
> mitä mahdollinen ostaja siitä maksaisi, jos talo menee vaikka vasaran
> alle)

Koskapa olet nähnyt grynderin tekemässä talossa maalämpöä tai
tiilirunkoa? Näissä valinnoissa on kyse asenteesta tekeekö
itselleen ja perinnöksi, vai väliaikaiseksi asunnoksi joka
on tarkoitus myydä. Sama toistuu monissa materiaalivalinnoissa
ja -vahvuuksissa, ikkunoiden valinnassa ja arkkitehtuurissa.
On erittäin tuottavaa tehdä pelkistettyjä laatikkotaloja
hyville alueille pääkaupunkiseudulla. Vähän ekstraa pinta-
materiaaleihin ja jotain tarpeettomia kosteusvahteja, se
on siinä. Ostajat ovat keskimäärin sen verran tyhmiä, että
kannattaa tarkoin harkita mille alueelle talonsa rakentaa.
Siitä tulee hintaan kerroin, joka on riippumaton
rakennuskustannusten tai -materiaalien kanssa.

-- T.

JukkaK

unread,

Feb 7, 2003, 5:18:57 PM2/7/03

to

Moi,

"Harri Ilmari Toivonen" <Harri.T...@utu.fi> kirjoitti viestissä

> Onhan öljylämmityskin aina noteerattu, ainakin minun tietääkseni,

> Ainakin kyseiset asia kiinnostivan minua, kun omakotitaloja kierreltiin

Silloin kun me katseltiin omakotitaloja, niin minä hylkäsin öljylämmitykset
heti. En halua herätä pakkasyönä kylmässä mökissä tyyliin "ai niin se
öljy..." ;-)

JukkaK

Toni Arte

unread,

Feb 8, 2003, 1:38:00 PM2/8/03

to

Kai sulla on sähköautokin :-) Ja jääkaappi johon kalja tulee
itsestään...
--
Toni

mika apajalahti

unread,

Feb 13, 2003, 7:13:18 PM2/13/03

to

70-luvun puolivälissä rakennetussa sähkölämmitteisessä omakotitalossa
20 vuotta asuneena on tullut kuunneltua näitä sähkön mammuttimaisia
hinnankorotuksia useampaan kertaan. Lämmitysmuoto oli aikoinaan
edullisin perustamiskustannuksiltaan, eikä kotitalouksien
lämmitysenergian tuotantokustannusten hinta öljyn ja sähkön välillä
ole ymmärtääkseni muuttunut viimeisen 25 vuoden aikana. Toisaalta,
kuten sijoitusexpertit sanovat, osakkeiden, eiku lämmityskustannusten
historia, ei mahdollista tulevien kurssimuutosten, eiku kustannusten
ennustamista.

Öljylämmityksen ystävät ovat varoitelleet sähkölämmittäjiä paikallisen
energiayhtiön monopolilla, sähkölaitos voi korottaa hintoja
siekailematta tai katkaista energiavirran tyystin. Markkinatalousmaan
asukkaana olettaisin öljy-yhtiöiden nostavan raaka-aineensa hintaa
samassa tahdissa sähköyhtiöiden jalostetun tuotteen kanssa. Tuntuisi
jotenkin epäkaupalliselta myydä öljyllä tuotettua energiaa
sähköyhtiöitä halvemmalla. Sehän johtaisi siihen, että
sähkölämmitteiset taloudet muodostaisivat osuuskunnan, joka rakentaisi
oman öljykäyttöisen sähkövoimalaitoksen ja perustaisi näin oman
sähköyhtiön.

Vaikka sähköyhtiöillä on monipuoliset tavat sähkön tuottamiseen, en
usko, että he myyvät lämmityssähköä yksityistalouksille
öljylämmityskuluja huomattavasti halvemmalla, esimerkiksi uraanin
hinnan laskiessa tai tekojärvien vedenpinnan kohotessa. Ei energian
polkumyynnissä ole järkeä taloudellisessa mielessä. Hetkittäiset
"alennusmyynnit" on suunniteltu vain oman kannattaja/asiakasjoukon
kasvattamiseksi.

Jos lämmityskustannukset ovat suurinpiirtein samat öljyn ja sähkön
kesken, ainoa peruste lämmityskattiloiden ja niiden huolto- ja
uusimistarpeiden ja ympäristöön vuotavien öljysäiliöiden
ihannoimiselle löytyy samasta vapauden ja riippumattomuuden kaipuusta,
joka on luonut perustan NRA:lle.

Vihreiden kannanotot sähkölämmityksen paheellisuudelle sähkön korkean
jalostusasteen vuoksi ovat (mielestäni) älyttömiä. Sähköä tuotetaan
sillä menetelmällä, joka on sillä hetkellä taloudellisin tai, jos
lainsäätäjät niin haluavat, ympäristöystävällisin. On se sitten
öljy/pelletti/turve/hake/puu/ydin/vesi/kaasu/aurinko/tai mikä vain
-voimala. Olemassaoleva sähköverkko on varmastikin kannattavin
energiansiirtomuoto ja öljyputken tai -sataman vieressä oleva
energialaitos hakkaa kotikrematorion hyötysuhteellaan.

Vastaavasti myös into uusiutuvien energiamuotojen kehittelyyn tulisi
suunnata omakotitaloista/asuinalueprojekteista kohti energialaitoksia.
Varmasti aurinkosähköpanelit sähköenergiayhtiön katolla ja
aurinkolämpöpanelit kaukolämpöyhtiön pihamaalla tuottavat
yksityistaloutta paremman hyötysuhteen niin tuotannossa, kuin
kustannuksissakin. Hankintakustannuksissa satojen neliöiden paneleiden
on oltava suhteellisesti edullisempia, kuin kymmenen neliön panelit
ekotietoisen haja-asutusalueella asuvan bensasyöpön tila- ja
maastoauton omaavan omakotitalossa.. Eikä energiayhtiön tarvitse
varastoida aurinkosähköä akkuihin, kulutuksen pudotessa sillä on muita
säätömekanismeja. Ja tuskinpa kaukolämpöyhtiön tarvitsee pumpata yöllä
kolmen kuution lämmönvaraajasta kiertovettä katolla oleviin
lämpöpaneeleihin kiehumisen välttämiseksi.

Pelletit ovat tällä hetkellä marginaalinen ja ilmeisestikin edullinen
lämmitysmuoto. Lämmitystavan yleistyessä luulisi papanoiden tuottajien
suuntaavan hinnoittelunsa kohti sähkön ja öljyn hintatasoa, tai sitten
sähkö/kaukolämpölaitokset ostavat pellettituottajien koko tuotannon
poltettavaksi muun roskan seassa.

Ja takaisin aiheeseen...

Maalämpöpumput vaikuttavat hienolta keksinnöltä. Useat ovat kertoneet
yli 20 vuotta vanhoista pumpuista, joille ei ole tehty isoja
huoltotöitä. Ilmaista energiaa saadaan jopa 66%. Mutta millä hinnalla?
Mitä maksaa tuo ilmainen verrattuna, mihin, sähköön? Tarvitaan
investointeja laitteisiin, maa/vesi/porakaivo -putkiin ja
vesikiertoon. On varauduttava laiterikkoihin ja huoltotöihin.

Tottakai investointi kannattaa, koska tuo paha mörkö, sähkö, kallistuu
koko ajan, niinkuin se on tehnyt jo vuosikymmeniä. Vai onko?

Onko järkevää tehdä kalliita investointeja laitteisiin vain sen takia,
että yleisen käsityksen mukaan sähköenergian radikaalli hinnannousu on
käsillä ihan just, kohta, aivan näinä hetkinä. Varma tietohan on, että
sähkön hinta yksityistalouksille tulee kasvamaan aivan järjettömän
suureksi...

Vaikuttaako maalämpöpumppu asunnon myyntihintaan? Nostavasti vai
laskevasti? Osaavatko ostajat arvostaa sitä? Tällähän ei ole
tietenkään mitään merkitystä, jos asunto on suunniteltu omaan käyttöön
vuosikymmeniksi.

Espoon sähkö on tänä talvena nostanut kolme (kaksi?) kertaa hintojaan.
Pelkästään sähköllä lämmittävien sähkölaskut ovat nousseet. Kauheaa.
Hirveää. Sähkölämmitys on iso mörkö. Mutta talvi on ollut myös kylmä,
oletettavasti öljylämmitteisissä taloissa on tuota
ympäristöystävällistä nestettä kulunut edellistalveen verrattuna
enemmän. Onnistuuko seuraava säiliöiden täyttö samalla hinnalla kuin
syksyllä? (en oikeasti tiedä, joku hintoja seurannut osaisi vastata)

Maalämpöpumppu-taloissa sähkön hinnankorotukset vaikuttavat vain
omalla kolmanneksellaan, olettaen että hyötysuhde on säilynyt samana
eikä sähkövastuksiin ole tarvinnut koskea. Laitteiden käyttöaste on
varmastikin myös lisääntnyt. Lyhentääkö se käyttöikää? Lisääkö se
huoltotarvetta? En tiedä, en omista ko. laitteita.

Keskusteluja seuranneena, en omaan projektiin valitsisi maalämpöä.
Uskon, että lämmitysmuoto on hyvä, jos kulutetaan runsaasti, jopa
tuhlailevasti (nykymittapuun mukaan) energiaa; huterat seinät,
erkkerit, sisä- ja ulkouima-altaat, talvipuutarhat, valtaisat ikkunat
merinäköalalla, lämmitetyt polut pihalla...

Nykyaikaisessa perus-omakotitalossa tälle ei kuitenkaan ole mielestäni
tarvetta. Investointi tuhdimpiin lämmöneristeisiin, neliskulmaisempaan
muotoon, tiilestä muurattuun/betonista valettuun massiiviseen runkoon
sekä väliseiniin, lyhyempiin vesijohtovetoihin ja rönsyilevien
rakenneratkaisujen ja kattoikkunoiden välttämiseen lienee
maalämpöpumppuja kannattavempaa.

Jos maalämpöpumppuun kuitenkin hurahtaisin, pitäisin sen tärkeinpänä
ominaisuutena maalämpöliuoksen ohjaamista LTO:n "lämmityspiireihin",
eli ts. oikean ilmastointijärjestelmän jäähdytysenergian luomista.
Älytön idea tuskin on myöskään saman (+6?) asteisen litkun ohjaaminen
kylmälaitteiden (jääkaappi/pakastin) lämmönvaihtimien luokse.

Kaiken edelläolevan vuodatettuani, suoran (eli varaamattoman)
sähkölämmityksen järkevyyden sisäistäneenä, olen kuitenkin
kiinnostunut PILP:stä. Viimeiset 20 vuotta hautunut projektini on
muotoutunut viimevuosina sisämitoiltaan noin 12x12 m neliöksi, jonka
keskellä on tekniset tilat sisältäen PILPin ja kaksi LTO:ta. PILP
olisi halvin mahdollinen malli, imien sisäänsä ilmaa kahdesta
kylpy/pesuhuoneesta, luovuttaen lämmön vesikertoiseen
lattialämmitykseen sekä käyttöveteen. Tilassa optio kahden kuution
"lämpöakulle". Vastaavasti LTO:t olisivat markkinoiden edullsimpia.
Toinen LTO:sta huolehtisi makuuhuoneiden ilmanvaihdon ja toinen talon
muut tilat. Yleisten tilojen LTO olisi säädetty reilusti
ylipaineiseksi, jotta ilmaa ohjautuisi myös märkiin tiloihin PILPin
ruaaksi.

Koska em. laitteet sijaitsevat samassa tilassa, PILPin jäteilman
viileyden ohjaaminen LTO:den ulottuville lienee kesähelteillä
suhteellisen simppeli toimenpide.

Talon runko ja sisäseinät amatöörin muuraamaa ja ammattilaisen
rappaamaa tiiltä mahdollisimman suuren lämpöä varastoivan massan ja
äänieristävyyden vuoksi.

Ja jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä, tuo noin 150 neliön asunto on
tietenkin vain välivaihe kohti 400 neliön (+200 kellaritiloja) asuntoa
varten, jossa maalämpöpumppu saattaisi olla jo järkevä vaihtoehto.
Ainakin ympärivuotisen ulkouima-altaan takia...