Puulämmitteinen leivinuuni
T...@iki.finlandisierung
<asko.v...@nokia.com> wrote:
>Terve!
>
>Talossani on puulämmitteinen leivinuuni. Haluaisin kokeilla, saako sillä
>tehdyksi hyvää pullaa.
>
>Onko Webissä jossakin "Aloittelevan puulämmitteisen leivinuunin
>käyttäjän ABC"?
>
>Osaan lämmittää takkaa, mutta uuni on mysteeri.
Veikkaan, että uunissasi on vetovaikeuksia? Sitä ei ole taidettu
lämmittää aikoihin?
Ensimmäiseksi uunisi täytyy olla nuohottu! Onhan vetopeltisi täysin
auki? Onhan luukkusi ilmanottoreiät täysin auki? Aloita lämmitys
pitämällä pientä tulta alhaalla olevissa tulikanavissa. Siis ne kaksi
pientä luukkua uunin alareunassa lattian tasalla. Paras tulos tulee,
jos sinulla on käytettävissä nestekaasutoho; silloin ei tule
ylimääräistä nokea ja tuhkaa! Sanomalehtikin käy, mutta tuhkaa tulee
enemmän
Varaa runsaasti pieneksi pilkottua kuivaa pilkettä alkulämmitykseen.
Voit tehdä sanomalehdistä ja pilkkeestä pienen sytytystä vailla olevan
kasan uuniin, mutta älä sytytä sitä, ennen kuin olet pitänyt tulta
tulikanavissa vähintään 10 minuuttia. Näin varmistat vedon ! Ja muista
pitää tulta kummassakin kanavassa, mutta vain yhdessä kerrallaan !
Toisen pitää olla suljettuna, kun toisessa pidetään tulta - muuten
savua tulee sisään!
Kun veto on varmistettu, sytytä nyt pilke-sanomalehtikasasi ja totea,
että uunisi vetää. Jos veto on hyvä, sulje tulikanavan luukut. Nyt
vedon PITÄISI olla OK?! Lisää pilkettä uuniin. Kun tuli on syttynyt
hyvin, lisää hieman suurempaa klapia pikkuhiljaa.
Laita nyt uunisi luukku raolleen - siihen ensimmäiseen hakaseen ja
tarkkaile tilannetta! Lisää puita, jos siltä tuntuu. Kun uunissa on
täysi valkea, sulje uuninluukku, mutta pidä ilmareiät täysin auki. Jos
veto yltyy reippaanlaiseksi, niin kurista vetoa pienentämällä luukun
ilmareikiä.
Tässä kohdassa on kaksi "koulukuntaa" - Nunnauunin ohjeissa
kehoitetaan pitämään uunin ilmareikiä täysin auki ja vetoa kehoitetaan
pienentämään sulkemalla vetopeltiä HIEMAN ! On kuitenkin VAROTTAVA,
ettei se mene niin kiinni, että sisään tulisi savua ja häkää !
Tiiliuunissa olen käyttänyt ensinmainittua tapaa, Nunnauunissani
tehtaan suositusta. Molemmilla tavoilla uunit ovat lämmenneet ihan ok!
:-)
Jos aiot leipoa, lämmitä uuniasi koivupuulla. Jos sitä ei ole, käy
muukin. Onko uunissasi lämpömittaria? Jos ei ole, osta semmoinen
irtomittari rautakaupasta. Maksaa muutaman kympin. Mutta siitä lisää
vähän myöhemmin.
Kun olet polttanut pari pesällistä (tai enemmän; käytäntö opettaa
lisää), tuhkat tiputetaan tuhkaluukkuun. Kun en voi tietää, millainen
uuni sinulla on, en voi sanoa tuhkien jälkipoltosta mitään!
Yleensä tuhkalle/hiillokselle on oma "polttopaikkansa", mihin ne
tiputetaan palamaan toisen vetopellin taakse! Tällöin uunin oma
vetopelti voidaan sulkea, jolloin uuni lakaistaan puhtaaksi ja se on
noin ½ tunnin hiipumisen jälkeen leivontakunnossa.
Uunin putsauksen jälkeen se rautakaupasta ostamasi mittari pannaan
uuniin ja katsotaan, milloin lämpötila on sopiva leipomiselle.
Juu... työlästähän se, mutta ah niin antoisaa, kun homman osaa! :-)
TTU
--
"Tähän pitäisi laittaa sigu!"
jouko moisander
> Aloita lämmitys
> pitämällä pientä tulta alhaalla olevissa tulikanavissa. Siis ne kaksi
> pientä luukkua uunin alareunassa lattian tasalla. Paras tulos tulee,
> jos sinulla on käytettävissä nestekaasutoho; silloin ei tule
> ylimääräistä nokea ja tuhkaa! Sanomalehtikin käy, mutta tuhkaa tulee
> enemmän
> Varaa runsaasti pieneksi pilkottua kuivaa pilkettä alkulämmitykseen.
> Voit tehdä sanomalehdistä ja pilkkeestä pienen sytytystä vailla olevan
> kasan uuniin, mutta älä sytytä sitä, ennen kuin olet pitänyt tulta
> tulikanavissa vähintään 10 minuuttia. Näin varmistat vedon !
Olet joko ymmärtänyt asian täysin väärin, tai varmuuden maksi-
mointisi on dekadeja pielessä! :=)>
Hormia ei tarvitse lämmittää, riittää kunhan sinne syntyy vetoa.
Meillä on mökillä hella, jossa viikonkin tauon jälkeen syntyy
helposti vain sisätilojen puoleensavtävää savua. Joten:
Hormin alapäässä on puolikas kaljapurkkia, sinne pari lusikallista
grillin sytytysnestettä (ei nokea, ei savua) ja tikku perään. Kun
neste palaa kunnolla, jätetään luukku hieman raolleen, jolloin syntyy
hurja veto, jonka myös kuulee. Sytytetään hellassa valmiina oleva
'mälli' ja kun hormin alapäässä oleva liekki alkaa sammua, suljetaan
luukku kokonaan. Eikä mennyt paljoa aikaa, eikä tarvittu neste-
kaasupoltinta. Paperin tunkeminen hormiin on vihomiimeisin
virhe. Siitä syntyy vain savua ja nokea.
jouko
--
PS: Jos vastaat maililla, korjaa osoite!
Markus Peuhkuri
> Hormia ei tarvitse lämmittää, riittää kunhan sinne syntyy vetoa.
Teknologinen ratkaisu on käyttää tälläistä tosi miesten
hiustenkuivaajaa: avataan nuohousluukku, kiilataan puhallin
sopivasti yläviistoon ja päälle. Sitten sytytetään ja hetken
kuluttua sammutetaan puhallin.
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
T...@iki.finlandisierung
<jooko.m...@nokia.com> wrote:
>"T...@iki.finlandisierung" wrote:
> Olet joko ymmärtänyt asian täysin väärin, tai varmuuden maksi-
> mointisi on dekadeja pielessä! :=)>
> Hormia ei tarvitse lämmittää, riittää kunhan sinne syntyy vetoa.
>
> Meillä on mökillä hella, jossa viikonkin tauon jälkeen syntyy
> helposti vain sisätilojen puoleensavtävää savua.
Joo... HELLA ! Se on täysin eri asia, kuin esim 3500 kiloa painava
vuolukiviLEIVINUUNI ! Uuni varaa myös kylmää eli minä tietysti lähdin
ajatuksesta, että uuni on täysin kylmä. Oletkos koskaan lämmittänyt
LEIVINuunia? :-)
T...@iki.finlandisierung
<puh...@ws18.tct.hut.fi> wrote:
>jouko moisander <jooko.m...@nokia.com> writes:
>
>> Hormia ei tarvitse lämmittää, riittää kunhan sinne syntyy vetoa.
>
> Teknologinen ratkaisu on käyttää tälläistä tosi miesten
> hiustenkuivaajaa: avataan nuohousluukku, kiilataan puhallin
> sopivasti yläviistoon ja päälle.
Sähköttömissäkin olosuhteissa? Eikä se toimi noin muutenkaan! Olet
teoreetikko.
JanneK
T...@iki.finlandisierung kirjoitti viestissä
<39e418fa...@news.gsf.fi>...
>
>> Olet joko ymmärtänyt asian täysin väärin, tai varmuuden maksi-
>> mointisi on dekadeja pielessä! :=)>
>> Hormia ei tarvitse lämmittää, riittää kunhan sinne syntyy vetoa.
>>
>> Meillä on mökillä hella, jossa viikonkin tauon jälkeen syntyy
>> helposti vain sisätilojen puoleensavtävää savua.
>
toistakymmentä metriä ja siinä kyllä piti lämmittää noita tulikanavia puoli
päivää, ennekuin veto alkoi (tämä tapahtui keskellä talvea kunnon
matalapaineella), tähän ei todellakaan riittänyt mikään paperi vaan pientä
tikkua poltettiin muutama sylys. (Nämä siis tosiaan ääriolosuhteissa).
Joku Porin Matti on tyytyväinen jo pienestä paperin poltosta ja lähtee
vetämään.
JanneK
*** Lue tarina, osta puku, opi tanssi ***
Tapio Viljava
T...@iki.finlandisierung wrote in message <39e41b4d...@news.gsf.fi>...
>> Teknologinen ratkaisu on käyttää tälläistä tosi miesten
>> hiustenkuivaajaa: avataan nuohousluukku, kiilataan puhallin
>> sopivasti yläviistoon ja päälle.
>Sähköttömissäkin olosuhteissa? Eikä se toimi noin muutenkaan! Olet
>teoreetikko.
Toimiipas. En ole leivinuunilla kokeillut, mutta varaavalla takalla
kylläkin, ja se lähtee vaikeallakin kelillä vetämään niin lyhyen puhalluksen
jälkeen, ettei merkittävää lämpiämistä ole vielä voinut tapahtua. Olen
tulkinnut asian niin, että riittää kun kylmä ilma kanavistosta on saatu
vaihtumaan lämpimään.
Tapsa
jouko moisander
> > Olet joko ymmärtänyt asian täysin väärin, tai varmuuden maksi-
> > mointisi on dekadeja pielessä! :=)>
> > Hormia ei tarvitse lämmittää, riittää kunhan sinne syntyy vetoa.
> >
> > Meillä on mökillä hella, jossa viikonkin tauon jälkeen syntyy
> > helposti vain sisätilojen puoleensavtävää savua.
>
> Joo... HELLA ! Se on täysin eri asia, kuin esim 3500 kiloa painava
> vuolukiviLEIVINUUNI ! Uuni varaa myös kylmää eli minä tietysti lähdin
> ajatuksesta, että uuni on täysin kylmä.
Ei niissä mitään eroa ole vedon kannalta. Kun hormi saadaan kuivaksi
ja sinne vetoa, voidaan aloittaa lämmitys. Ei se liekki tiedä
paljonko
kylmää siellä seinän takana on.
> Oletkos koskaan lämmittänyt
> LEIVINuunia? :-)
Olen. Olen jopa tehnyt ne halotkin joilla lämmitin. Olen myös
lämmittänyt koko kämppääni puilla.
Markus Peuhkuri
> Sähköttömissäkin olosuhteissa? Eikä se toimi noin muutenkaan!
No ei tietenkään ilman sähköä (etkös juuri maininnut että mökki
ilman sähköä ei ole mistään kotoisin). Mutta älä vain kerro
tuota appivanhempieni mökille ettei lakkaa toimimasta.
> Olet teoreetikko.
Juu, niin olen. Mutta ei teorioissa ole mitään vikaa ennen
kuin ne osoitetaan toimimattomiksi. :-)
Raimo Tuohisaari
paperin polttamisen asemasta.
Raimo
T...@iki.finlandisierung
<jooko.m...@nokia.com> wrote:
>> Joo... HELLA ! Se on täysin eri asia, kuin esim 3500 kiloa painava
>> vuolukiviLEIVINUUNI ! Uuni varaa myös kylmää eli minä tietysti lähdin
>> ajatuksesta, että uuni on täysin kylmä.
>
> Ei niissä mitään eroa ole vedon kannalta.
Kyllä vaan on ! Jäinen 3500 kiloa pitää esilämmittää tehokkaammin.
Ainakin vuolukivestä tehty uuni!
T...@iki.finlandisierung
wrote:
>Kerran luona lämmitimme VR:n ikivanhaa vesitornia, jossa hormin mitta oli
>toistakymmentä metriä ja siinä kyllä piti lämmittää noita tulikanavia puoli
>päivää, ennekuin veto alkoi (tämä tapahtui keskellä talvea kunnon
>matalapaineella), tähän ei todellakaan riittänyt mikään paperi vaan pientä
>tikkua poltettiin muutama sylys. (Nämä siis tosiaan ääriolosuhteissa).
No tässä puhuu The Kokemus! :-)
>Joku Porin Matti on tyytyväinen jo pienestä paperin poltosta ja lähtee
>vetämään.
AIVAN !
Arto Pietikäinen
JanneK wrote:
> Kerran luona lämmitimme VR:n ikivanhaa vesitornia, jossa hormin mitta oli
> toistakymmentä metriä ja siinä kyllä piti lämmittää noita tulikanavia puoli
> päivää, ennekuin veto alkoi (tämä tapahtui keskellä talvea kunnon
> matalapaineella), tähän ei todellakaan riittänyt mikään paperi vaan pientä
> tikkua poltettiin muutama sylys.
Toisin kuin yleensä luullaan ilmavirtaus on matalapaineella alhaalta ylös ja
korkkarilla ylhäältä alas luokkaa muutama sentti sekunnissa. Vanha
kansanviisaus on siis totaalisesti väärässä.
AOP
ZeiZei
Tapio Viljava wrote:
> Toimiipas. En ole leivinuunilla kokeillut, mutta varaavalla takalla
> kylläkin, ja se lähtee vaikeallakin kelillä vetämään niin lyhyen puhalluksen
> jälkeen, ettei merkittävää lämpiämistä ole vielä voinut tapahtua. Olen
> tulkinnut asian niin, että riittää kun kylmä ilma kanavistosta on saatu
> vaihtumaan lämpimään.
Juuri noin. Meidän mökillämme olen tuon kylmän ilmapatsaan yleensä imaissut
liikkeelle tiputtamalla pari palavaa paperitolloa piippuun ja veto on ollut
taattu. Tuo Sinolia kupissa tuhkaluukkuun kuullostaa kyllä kokeilemisen
arvoiselta myös. En vain yleensä jaksa odotella kovin pitkään.
--
Z.
JanneK
Arto Pietikäinen kirjoitti viestissä <39E42E15...@kolumbus.fi>...
>
>Toisin kuin yleensä luullaan ilmavirtaus on matalapaineella alhaalta ylös
ja
>korkkarilla ylhäältä alas luokkaa muutama sentti sekunnissa. Vanha
>kansanviisaus on siis totaalisesti väärässä.
>
talvea ja saunaa lämmittäessä ainakin savu painui piipusta kohti maata, eikä
noussut kivana patsaana kohti taivasta. Tästä päätteli(n)mme matalapaineen
vallitsevan. Ja se näytti tuossa selostuksessani muutenkin
asiantuntevammalta... ;)
JanneK
T...@iki.finlandisierung kirjoitti viestissä
<39e43b04...@news.gsf.fi>...
>
>>lämmitimme VR:n ikivanhaa vesitornia,
>No tässä puhuu The Kokemus! :-)
>
Tahikka sahtia siemaileva vierestäkatsoja hyvine neuvoineen.
JanneK
jr
> Ainakin vuolukivestä tehty uuni!
Noin löytyihän se sieltä, teettäkää hyvät ihmiset itsellenne oikeat tiilestä
muuratut tulisijat.
--
Juhani Rusanen
uuni...@saunalahti.fi
http://www.rjh-muuraus.fi
Metsäniemenrinne 54
08680 MUIJALA
019-335131 FAX 019-335926
0400-816389
hell
(T...@iki.finlandisierung) wrote:
> Kyllä vaan on ! Jäinen 3500 kiloa pitää esilämmittää tehokkaammin.
> Ainakin vuolukivestä tehty uuni!
>
Vuolukivi voi kaiken lisäksi kärsiä, jos sitä _jääkylmästä_
lähdetään lämmittämään. Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti
kuitenkin jatkuvasti lämpimässä asuintalossa olevaa uunia.
--
hell-ät-iki-piste-fi
ZeiZei
jr wrote:
> Noin löytyihän se sieltä, teettäkää hyvät ihmiset itsellenne oikeat tiilestä
> muuratut tulisijat.
Nyt päästiinkin asiaan. Vuolukivi vs tiili. Miksi? Miksi ei? Plussat? Miinukset?
Hinta?
--
Z.
J. Reinikainen
kirjoitti seuraavaa:
> taattu. Tuo Sinolia kupissa tuhkaluukkuun kuullostaa kyllä kokeilemisen
> arvoiselta myös. En vain yleensä jaksa odotella kovin pitkään.
>
> --
> Z.
Älä kokeile. Tiedän ihan "läheltä" tapauksen, jossa puu-uunin
sytytyshommissa oli käytetty apuna vetoa parantamaan palavaa
nestettä. Tapahtui pieni lipsahdus ja tuli pääsi leviämään.
Vakuutusyhtiö jätti osan korvauksista maksamatta, koska vahin-
ko oli tuottamuksellinen. Onneksi tuli saatiin sammumaan, eikä
pirtti palanut...
--Jukka
--
Jos vastaat maililla, ota sikanauta-sotkut pois osoitteesta
Ossi Haapakoski
wrote:
Kokemukseni perusteella samat ulkomitat omaava Äitini
tulikivileivinuuni lämmittää samanlaisella lämmityksellä puolet
lyhyemmän ajan kuin meidän tiiliuunini. Meillä uunin sydän on
tulitiiltä ja tulenkestävää valumassaa ja kuorimuurattu
modulitiilellä.
Ulkonäkö on makuasia, josta ei kannata kiistellä
Ossi
Juha Helin
> > Teknologinen ratkaisu on käyttää tälläistä tosi miesten
> > hiustenkuivaajaa: avataan nuohousluukku, kiilataan puhallin
> > sopivasti yläviistoon ja päälle.
>
> Sähköttömissäkin olosuhteissa? Eikä se toimi noin muutenkaan! Olet
> teoreetikko.
Enpä ole tuota kuumailmapuhallinta käyttänyt vaikka sähköä olisi
ollutkin. Asia on hoitunut suksien voitelua varten aikoinaan
hankitulla pienella kaasupolttimella.
Teoriaan en ota kantaa, mutta käytännössä tuo tuntuu toimivan.
--
jh
Petri JJ
(Ossi Haapakoski) wrote:
>Kokemukseni perusteella samat ulkomitat omaava Äitini
>tulikivileivinuuni lämmittää samanlaisella lämmityksellä puolet
>lyhyemmän ajan kuin meidän tiiliuunini. Meillä uunin sydän on
>tulitiiltä ja tulenkestävää valumassaa ja kuorimuurattu
>modulitiilellä.
Nooh. Eiköhän tuohon ole yksinkertainen selitys eli tuo tulikivi on
massaltaan puolet pienempi? Noin lineaarisesti se ei kai käytännössä
mene, mutta on kuitenkin suoraan verrannolinen massaan johon lämpöä
varataan. Itse vuolukivi uuneja/takkoja nähneenä en yhtään ihmettele
lyhyempiä varausaikoja, koska yleensä kiveä on suhteellisen ohuelti
verrattuna ulkomitoiltaan samankokoiseen muurattuun tulisijaan.
Säästöä se on kivenkin säätö, varsinkin uunin toimittajan vinkkelistä.
Petri JJ
Petri JJ
(J. Reinikainen) wrote:
>Wed, 11 Oct 2000 12:22:56 +0300 ZeiZei <zei...@iki.poistaminut.fi>
>kirjoitti seuraavaa:
>> taattu. Tuo Sinolia kupissa tuhkaluukkuun kuullostaa kyllä kokeilemisen
>> arvoiselta myös. En vain yleensä jaksa odotella kovin pitkään.
>>
>> --
>> Z.
>
>Älä kokeile. Tiedän ihan "läheltä" tapauksen, jossa puu-uunin
Jep älä kokeile, kylmissä tulisijoissa vetoa sattaa olla paremminkin
sisäänpäin kun ulospäin, jolloin liekki saattaa karata huoneistoon.
Joskus olen itse käyttänyt nestekaasutohotinta hormin tuhkaluukkuun,
ei tarvitse kauaa antaa ja jo on hormi lämmin ja veto taattu.
Petri JJ
T...@iki.finlandisierung
(Petri JJ) wrote:
>Joskus olen itse käyttänyt nestekaasutohotinta hormin tuhkaluukkuun,
>ei tarvitse kauaa antaa ja jo on hormi lämmin ja veto taattu.
Gimme 5 ! :-)
TTU
--
On se vaan hyvä että nykyteknologia on tehnyt nussimisen
niin mukavan vaivattomaksi.
Mika Paavilainen
T...@iki.finlandisierung
> Asia on hoitunut suksien voitelua varten aikoinaan
>hankitulla pienella kaasupolttimella.
Samaa mieltä, anna pusu! :-D
Ossi Haapakoski
(Petri JJ) wrote:
No kilohinta onkin tulikivellä sitten nelinkertainen, kun valmiista
tulisijasta saa maksaa tuplahinnan tiiliuuniin verrattuna.
Ossi
Petri Kärhä
> Nooh. Eiköhän tuohon ole yksinkertainen selitys eli tuo tulikivi on
> massaltaan puolet pienempi? Noin lineaarisesti se ei kai käytännössä
Oma vaikutuksensa lienee myös materiaalin lämmönjohtavuuskertoimella,
joka vuolukivella on suurempi kuin tiielellä. Tästä johtuen vuolukivi
tärähtää julmetun kuumaksi ja jäähtyy nopeasti. Tiili taas lämpenee ja
jäähtyy hitaasti, eikä tule niin kuumaksi.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
jr
> > Kyllä vaan on ! Jäinen 3500 kiloa pitää esilämmittää tehokkaammin.
> > Ainakin vuolukivestä tehty uuni!
> >
> Vuolukivi voi kaiken lisäksi kärsiä, jos sitä _jääkylmästä_
> lähdetään lämmittämään. Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti
> kuitenkin jatkuvasti lämpimässä asuintalossa olevaa uunia.
Nyt kun kerran tuli puheeksi niin voin kirjoittaa muutaman sanasen aiheesta.
Tarkkaavaiset lukijat huomannevat, että olen itse tiilimies ja tekstistäni
paistaa ehkä hivenen puolueellinen asenne, mutta voivathan vuolukivimiehet
puolustautua jos löytävät jotain virheellisyyksiä tekstistäni.
A: Ensinnäkin on tietysti tämä varauskyky joka on suoraan suhteessa massaan
jota yleensä on samanhintaisissa tiilitakoissa tuplasti kivitakkaan
verrattuna jolloin kilohintakin on puolta halvempi ja minun halvimman
leivinuunin kilohinta on 3,90mk/kg.
B: Kivimiehet tuovat useasti esiin lämmönjohtokyvyn joka heillä on
suurempi(kivellä1,75-3,5 W/mC ja tiilellä 0,5-0,7 W/mC ja valurauta 28-44
W/mC ) ei tosin mikään erikoisen suuri ja jos on tarvis saada nopeasti
lämpönsä luovuttava ns. kamiinatyyppinen tulisija on valurautakamina paras
tai saunan kiuas.
Monissa paikoissa kuten kesämökit joihin tullaan viikonlopun viettoon
perjantainiltana myöhään ja tarvitsee saada nopeasti lämpö nousemaan niin
tarvitaan tätä lämmönluovutusnopeutta mutta löytyy siihenkin lääke
tiilipuolelta nimittäin liesi jonka suuri valurautataso antaa hirmuisella
nopeudella lämpöä.
Kesämökin nopeaan lämmitykseen ei varsinkaan varaava kuoritakka tosiaankaan
sovi koska nopea lämmitys kylmästä helposti rikkoo koko takan.
C: Estetiikkahan on sitten oma lukunsa josta saadaan helposti aikaan
varsinainen sanasota, mutta toteanpahan vaan että tiilitakat ovat erittäin
helppoja muotoilla asiakkaan toivomusten mukaisiksi ja pinta käsittelytapoja
on lukuisia (en kylläkään ole nähnyt vuolukivellä pinnoitettua tiilitakkaa
mutta kyllä sekin onnistuu).
D: Koska kuorellisen tiilitakan rakenne on sellainen, että sisällä on
ensiksi varsinainen runko jonka paksuus on 123 mm. ja sitten on 10 mm.
mineraalivilla ja uloimpana on 85 mm. moduulitiili muuraus on sen teho
valitettavasti rajallinen yleensä reilu 2 KW oikein isoissa tietysti
enemmän, mutta se luovuttaa lämpöä kerran vuorokaudessa lämmitettynä lähes
tasatehoisesti ja ohutrakenteiset kivi- ja elementtitakat ovat sitten aluksi
hyvinkin kuumia ja puolenvuorokauden kuluttua kylmiä ja tämä on erikoisen
tärkeä asia nykyisissä erittäin hyvin eristetyissä asunnoissa.
Tästä tietysti seuraa se että tiilitakat vaativat aina huomattavasti enemmän
tilaa.
E: Hankinnan helppous on monilla mielessä kun he valitsevat kivitakan, mutta
nykyään on urakoitsijoita jotka tekevät tiilitakankin avaimet käteen
periaatteella eikä rakennuttajan tarvitse kierrellä kaupoissa hankkimassa
tarpeita.
F: Pitkäikäisyydestä ei taida olla mitään varsinaista vertailevaa tutkimusta
tehty, mutta tiilitakan kestävyyden kannalta olisi parasta jos siinä
pidettäisiin tasainen lämpö koko lämmityskauden ajan siis pesällinen
päivässä eikä kolmea pesällistä joka kolmas päivä.
Näin käytettynä tiilitakankin ikäennuste alkaa olemaan kymmeniä vuosia.
G: Kivitakan pystytyshän on nopeaan yksi-kaksi päivää, mutta Tiilerillä on
nykyään valmiiksi sahattuja pakettaja joista ammattinsa osaava muurari
muuraa nopeimmillaan päivässä tulisijan, isoissa menee tietysti pidempi
aika.
Tästä nyt tuli tällainen lähes mainosteksti jonka sensori varmaan poistaa
päivässä ryhmästä, mutta jos asia herätti mielenkiintoa voi
allekirjoittaneeseen ottaa soraankin yhteyttä ja allaolevassa
webbiosoitteessa on lisätietoa tiilen paremmuudesta tulisijoissa.
Siellä muuten on tulisijamääräyksetkin www.rjh-muuraus.fi\tulisija_frame.htm
SOS
kuin ulkonakin niin eihän siellä silloin vetoa ole. Kun hormiin saadaan
lämpimämpää ilmaa kuin ulkona niin sehä lähtee kohoamaan ja jostakin on
otettava korvausilma eli tässä tapauksessa kämpän sisätiloista ja kun
päräytetään se hormin luukku kiinni niin korvausilmahan menee
luonnollisesti tulipesän kautta jossa jo oleva pieni tuli on lämmittänyt sen
verran ilmaa että kun sekin pääsee sen alkusykäyksen voimasta hormiin on
veto valmis.
Leivinuunilla itte kokeiltu monet kerrat. Ladataan leivin uuni sytytetään
sytöt ja samalla avataan se hormin luukku ja nakataan sinne palava
nyrkinkokoinen paperitollo ja odotetaan noin 10 sekuntia ja paiskataan se
luukku kiinni. Aina toiminut.
Muistakaa hyvät ihmiset että käsin muuratut uunit ovat kaikki yksilöitä.
PS kattokaa kuvaa sfnet.tiedostot ja uuni. Mitä noilla kaikilla pelleillä
oikein tekee?
TTU
<pe...@pop.hut.fi> wrote:
>Oma vaikutuksensa lienee myös materiaalin lämmönjohtavuuskertoimella,
>joka vuolukivella on suurempi kuin tiielellä. Tästä johtuen vuolukivi
>tärähtää julmetun kuumaksi ja jäähtyy nopeasti.
Vuolukivi jäähtyy mielestäni sangen hitaasti ja lämpenee nopeasti....
ei ole kuin käytännön kokemusta....:-)
TTU
Seismo Malm
Lämmitystä ajatellenhan olisi parempi, että vuolukivi (tai jokin muu
materiaali,jolla on suuri ominaislämpökapasiteetti) olisi siellä sisällä
ja pinta olisi lämmönjohtavuudeltaan heikompaa tavaraa ? Vuolukivi on
vieläpä kallista, kai halvempiakin lämpövarastoja löytyy.
PakkoRuoka: Musta perinteinen tiilistä muurattu uuni on leivän paistossa
paras, vuolukivi varaa liikaa lämpöä ja esimerkiksi ruisleivän pohjasta
tulee helposti liian kova (siis limput, ongelma ei koske reikäleipää).
Siis minä tykkään ruislimpusta, jonka pohja on selvästi pehmeämpi kuin
päälispuoli mutta kuitenkin täysin kypsä.
seismo malm
In article <8s4gte$e76$1...@tron.sci.fi>, jr wrote:
>
>
>> > Kyllä vaan on ! Jäinen 3500 kiloa pitää esilämmittää tehokkaammin.
>> > Ainakin vuolukivestä tehty uuni!
>> >
>> Vuolukivi voi kaiken lisäksi kärsiä, jos sitä _jääkylmästä_
>> lähdetään lämmittämään. Kysyjä tarkoittaa ilmeisesti
>> kuitenkin jatkuvasti lämpimässä asuintalossa olevaa uunia.
>
>Nyt kun kerran tuli puheeksi niin voin kirjoittaa muutaman sanasen aiheesta.
>Tarkkaavaiset lukijat huomannevat, että olen itse tiilimies ja tekstistäni
>paistaa ehkä hivenen puolueellinen asenne, mutta voivathan vuolukivimiehet
>puolustautua jos löytävät jotain virheellisyyksiä tekstistäni.
>
Erittäin mielenkiintoista tekstiä poistettu
>
>
Antti Kiiski
Tulikiven "Voima Ville" vuolikivitakka voin sanoa muutaman sanan. Ja
nämä on tosiaan minun mielipiteitä ei "faktoja". Jollain toisella voi
olla erilaiset mieltymykset.
- Ensinnäkin on tietenkin ulkonäkökysymys, itse pidän enemmän vuolukiven
näöstä.
- Laatu. Tulikivi on panostanut Takan helppokäyttöisyyteen ja
toimivuuteen, vain yksi ilmaluukku vs. Tiilerin kolme, Tulikivessä
lasiluukun sisäpuolella "spoileri" joka pitää todella tehokkaasti lasin
puhtaana vs. Tiileri jossa lasi on vähintäänkin nurkista aina musta.
Tulikiven uunissa on todella tilava tulisija n. 40x45cm vs. Tiileri
n.30x30cm
- Tehot. Tosin minulla tuo Tiileri on tosiaan pieni tiilitakka (2 Kw)
mutta silti olen vähän pettynyt sen lämmityskykyyn. Tiilerin pinta tulee
tosiaan maksimissaan n.40-50 asteiseksi ja jäähtyy vähintään yhtä
nopeasti kuin Tulikivi. Tulikivi uuni tulee tosiaan kuumaksi joka voi
olla tukala pienessä tilassa, mutta minulla uuni on keskellä taloa ja
jokapuolella on reilusti tilaa. Mutta Tulikivi tosiaan lämmittää taloa
(5 Kw). Jos Tulikivessä polttaa kaksi pesällistä maanantaina niin
keskiviikkona pinta on jäähtynyt, mutta vielä takan ohi kulkiessä voi
tuntea "väreilyt" ja palotila on vielä lämmin, eli vielä irtoaa lämpöä.
- Hinta on tosin tiilitakan puolella Pikku Lauri n. 8000 mk+muuraus vs
Tulikivi n. 22000 mk sisältäen kokoomisen. Mutta jos lasketaan mk/kw on
vuolukivi halvempi.
Itse jos nyt olisin valitsemassa taloon takkaa ottaisin ehdottomasti
vuolikivitakan.
--
Antti
J. Reinikainen
kirjoitti seuraavaa:
> Tästä nyt tuli tällainen lähes mainosteksti jonka sensori varmaan poistaa
> päivässä ryhmästä, mutta jos asia herätti mielenkiintoa voi
> allekirjoittaneeseen ottaa soraankin yhteyttä ja allaolevassa
> webbiosoitteessa on lisätietoa tiilen paremmuudesta tulisijoissa.
Äläs sano mitään sensorista - tämä oli ihan hyvä juttu, kiitos siitä.
On aina hyvä kuulla taustatietoja näistä materiaalivalinnoista.
Markus Peuhkuri
> E: Hankinnan helppous on monilla mielessä kun he valitsevat kivitakan, mutta
> nykyään on urakoitsijoita jotka tekevät tiilitakankin avaimet käteen
> periaatteella eikä rakennuttajan tarvitse kierrellä kaupoissa hankkimassa
Suunnittelutimme omanlaisen tiilitakka-leivinuunin.
Suunnitelmien mukana saimme sitten tarjouksen avaimet-käteen
toimituksesta. Eli ei ollut sen työläämpi kuin tilata
valmistakka asennettuna. Paitsi tietenkin piti suunnitellessa
kertoa omat toiveet ja kommentoida ehdotuksia.
Hintaa on enemmän kuin halvimmalla valmistakka-leivinuunilla
mutta oletettavasti vastaava designvuolukivi olisi maksanut
lähes.
Pitääkö muuten paikkansa, että rappaus töineen muodostaa
puolet tai jopa enemmän tiilitakan rakennuskustannuksista?
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
Tomi Näränen
>Eikös nuo vuolukiviuunitkin ole rakennettu valetun ytimen ympärille ?
>Lämmitystä ajatellenhan olisi parempi, että vuolukivi (tai jokin muu
>materiaali,jolla on suuri ominaislämpökapasiteetti) olisi siellä sisällä
>ja pinta olisi lämmönjohtavuudeltaan heikompaa tavaraa ? Vuolukivi on
>vieläpä kallista, kai halvempiakin lämpövarastoja löytyy.
Ainakin Nunnauunin mallissa koko uuni on vuolukiveä, sekä sisältä että ulkoa.
Lisäksi vuolukivipalikat on ladottu niin, että sisällä lustasuunta on myötä-
suuntaan, jolloin se johtaa lämpöä paremmin. Ulkokivet taas ovat asennettu
lustasuunnaltaan poikittain, jolloin pinta luovuttaa lämpöä hitaammin.
Lainaus Nunnauunin sivuilta: "Lämmönjohtavuus lustan suunnassa on
puolitoista kertaa suurempi kuin vasten lustoja."
--
- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- --
Tomi N{r{nen LTKK/Information Tech.
Email: nar...@lut.fi
WWW: http://www.lut.fi/~naranen/
M. Tavasti
> A: Ensinnäkin on tietysti tämä varauskyky joka on suoraan suhteessa massaan
> jota yleensä on samanhintaisissa tiilitakoissa tuplasti kivitakkaan
> verrattuna jolloin kilohintakin on puolta halvempi ja minun halvimman
> leivinuunin kilohinta on 3,90mk/kg.
No ei se lämmön varauskyky pelkästä painosta ole kiinni, kyllä myös
materiaalilla on merkitystä. Vaan en nyt kyllä tiedä onko vuolukiven
ja tiilen ominaislämpökapasiteetilla mitään eroa...
Poistin .ruoka+juoma jakelusta, tässä enää ruoasta ole puhe...
--
M. Tavasti / tav...@iki.fixx / +358-40-5078254
Poista sähköpostiosoitteesta molemmat x-kirjaimet
Remove x-letters from my e-mail address
Petri Kärhä
> Ainakin Nunnauunin mallissa koko uuni on vuolukiveä, sekä sisältä että ulkoa.
> Lisäksi vuolukivipalikat on ladottu niin, että sisällä lustasuunta on myötä-
> suuntaan, jolloin se johtaa lämpöä paremmin. Ulkokivet taas ovat asennettu
> lustasuunnaltaan poikittain, jolloin pinta luovuttaa lämpöä hitaammin.
Paljonkohan tuolla suunnalla nyt sitten on merkitystä, kun
lämmönjohtavuus kummin päin tahansa on kuitenkin valtavan paljon
suurempi, kuin tiilellä. Taitaapi olla enempi ulkonäkö- ja mainoskikka.
Leena Kivivalli
: No ei se lämmön varauskyky pelkästä painosta ole kiinni, kyllä myös
: materiaalilla on merkitystä. Vaan en nyt kyllä tiedä onko vuolukiven
: ja tiilen ominaislämpökapasiteetilla mitään eroa...
Nunnauunin ja Optirocin sivujen mukaan vuolukiven ja poltetun tiilen
ominaislämpökapasiteetti olisi sama, 0,9 kJ/kgK.
Leena
le...@iki.fi
jr
vuolukivi on liuskekivi ja siitä kuumetessa irtoaisi lastuja jos kuumassa
paikassa on lusta on leikkauspinnan suuntainen.
--
Juhani Rusanen
uuni...@saunalahti.fi
http://www.rjh-muuraus.fi
Metsäniemenrinne 54
08680 MUIJALA
019-335131 FAX 019-335926
0400-816389
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:39E6FFE4...@pop.hut.fi...
jr
--
Juhani Rusanen
uuni...@saunalahti.fi
http://www.rjh-muuraus.fi
Metsäniemenrinne 54
08680 MUIJALA
019-335131 FAX 019-335926
0400-816389
"Markus Peuhkuri" <puh...@ws18.tct.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:mcuog0p...@ws18.tct.hut.fi...
jr
kJ/kgC noita lukuja voi sitten joku viisaampi vertailla keskenään, mutta
minusta kyllä näyttää että tiilikilo varaa 0,92 kJ:tä kun kivi kilo varaa
0,8 kJ:tä
--
Juhani Rusanen
uuni...@saunalahti.fi
http://www.rjh-muuraus.fi
Metsäniemenrinne 54
08680 MUIJALA
019-335131 FAX 019-335926
0400-816389
"M. Tavasti" <tav...@iki.fixx> kirjoitti viestissä
news:m2lmvtv...@akvavitix.vuovasti.com...
> "jr" <uuni...@saunalahti.fi> writes:
>
> > A: Ensinnäkin on tietysti tämä varauskyky joka on suoraan suhteessa
massaan
> > jota yleensä on samanhintaisissa tiilitakoissa tuplasti kivitakkaan
> > verrattuna jolloin kilohintakin on puolta halvempi ja minun halvimman
> > leivinuunin kilohinta on 3,90mk/kg.
>
> No ei se lämmön varauskyky pelkästä painosta ole kiinni, kyllä myös
> materiaalilla on merkitystä. Vaan en nyt kyllä tiedä onko vuolukiven
> ja tiilen ominaislämpökapasiteetilla mitään eroa...
>
jr
"jr" <uuni...@saunalahti.fi> kirjoitti viestissä
news:8s77jr$sc$1...@tron.sci.fi...
Ossi Haapakoski
<Antti....@lmf.ericsson.se> wrote:
>Tulikiven uunissa on todella tilava tulisija n. 40x45cm vs. Tiileri
>n.30x30cm
>
>- Tehot. Tosin minulla tuo Tiileri on tosiaan pieni tiilitakka (2 Kw)
>mutta silti olen vähän pettynyt sen lämmityskykyyn. Tiilerin pinta tulee
>tosiaan maksimissaan n.40-50 asteiseksi ja jäähtyy vähintään yhtä
>nopeasti kuin Tulikivi. Tulikivi uuni tulee tosiaan kuumaksi joka voi
>olla tukala pienessä tilassa, mutta minulla uuni on keskellä taloa ja
>jokapuolella on reilusti tilaa. Mutta Tulikivi tosiaan lämmittää taloa
>(5 Kw). Jos Tulikivessä polttaa kaksi pesällistä maanantaina niin
>keskiviikkona pinta on jäähtynyt, mutta vielä takan ohi kulkiessä voi
>tuntea "väreilyt" ja palotila on vielä lämmin, eli vielä irtoaa lämpöä.
>
>- Hinta on tosin tiilitakan puolella Pikku Lauri n. 8000 mk+muuraus vs
>Tulikivi n. 22000 mk sisältäen kokoomisen. Mutta jos lasketaan mk/kw on
>vuolukivi halvempi.
Ovathan nämä sinun vertaamasi tulisijat ulkomitoiltaan samankokoisia?
Ossi
Antti Kiiski
leveämpi.
Korkeus ja syvyys on parin-kolmen sentin tarkkuudella sama.
Tiileri painaa 1550 kg, Tulikivi 2130 kg.
Kuvat Tulikivi:
http://www.tulikivi.fi/html/tuotteet/mallisto/fi/mallit/tu22001.html
Tiileri:
http://www.tiileri.fi/html/default_plauri.html
--
Antti
Ossi Haapakoski
<Antti....@lmf.ericsson.se> wrote:
>Aika tarkkaan ovat samankokoiset, tulikivi taitaa olla muutaman sentin
>leveämpi.
>Korkeus ja syvyys on parin-kolmen sentin tarkkuudella sama.
>
>Tiileri painaa 1550 kg, Tulikivi 2130 kg.
Eli tulikiven massa on suurempi -> silloinhan sen pitää ollakkin
teholtaan parempi . Tämä ei vaan täsmää itse tekemäni vertailun
kanssa, jossa Äidilläni on tulikiven leivinuuni ja sitä vertaa meidän
lähes samat mitat omaavaan tiiliuuniin - painoista minulla ei ole
tietoa.
Ossi