Mikä LTO?
Marko Vainiomaa
lisätietoa. Eli etsiskelen hyvää (en siis halvinta) LTO-konetta maalämmön
kaveriksi. Tuloilmaa en viitsisi sähköllä lämmittää, vaan mieluiten tuolla
lattialämmityksen kierrolla. Käsittääkseni Sunairilla on tällainen LTO. Onko
muita? Entäpä aivan toisenlaiset vaihtoehdot, vaikkapa Enervent Pingvin?
--
=======================================================
Marko Vainiomaa R a l l i s a t i a i n e n
mailto:markova@jaiko(dot)fi http://www.adastraracing.com/
=======================================================
Timo
"firma", mutta lähteneet sitten eri teille jossakin vaiheessa. Laitteet ovat
ainakin ulkonöällisesti samänmäköisiä. Mulla LTO:n vesipatterin kierto on
otettu kuivien tilojen lattialämmitys kierrosta (lämpötila on matalampi kuin
kosteissa tiloissa).
Lämpöpummpuna on lämpöässän 15V. Kannattaa katsoa tuota vesipatterin kokoa,
onko sillä edes mahdollisuuksia toimia tuloilman lämmittimenä, joillakin
valmistajilla patteri on aivan mitättömän kokoinen, Vallox suositteli
minulle sähköpatterin käyttöä, mutta en nähnyt siinä järkeä maalämpöpumpun
kanssa.
Ainakin Helsingissa Sunair oli paljon kalliimpi kuin kair ja sunairin myyjä
oli "ärsyttävä". Kairilta sain hyvää palvelua ja putkea ym rojua oli
riittävästi.
Muista että kun olet rakentanut, voit loppu rahat sijoittaa ralliin :).
Timo
"Marko Vainiomaa" <mar...@jaiko.fi> wrote in message
news:avm0am$qse$1...@mordred.cc.jyu.fi...
Marko Vainiomaa
>
hattu kourassa. Eikös näissä projekteissa aina tuppaa niin käymään?
Marko S
on vastaus. Jälkilämpöä ei edes suurimpaan osaan toimitetuista
koneista asenneta.
Marko
"Marko Vainiomaa" <mar...@jaiko.fi> wrote in message
news:avm0am$qse$1...@mordred.cc.jyu.fi...
T Soukko
pelkkää markkinointipuhetta (katso threadi "Tuloilman lämpötila" jossa
tuosta puhutaan...). Muista varmistaa kanavien hyvä eritys ettei koneen
hyötysuhde mene hukkaan.
Jos tilaa on niin Enerventin LTR:t taitaa olla aavistuksen edullisempia ja
kuitenkin tehokkaampia...
t.Tero
"Marko S" <marko.s...@nokia.nospam.com> wrote in message
news:APBT9.24370$ws6.4...@news2.nokia.com...
Juha Ruismäki
> Oikeastaan kysymys onkin jo subjektissa, mutta laitetaan nyt hiukan
> lisätietoa. Eli etsiskelen hyvää (en siis halvinta) LTO-konetta
> maalämmön kaveriksi. Tuloilmaa en viitsisi sähköllä lämmittää,
> vaan mieluiten tuolla lattialämmityksen kierrolla. Käsittääkseni
> Sunairilla on tällainen LTO.
Minulla tuollainen on, mutta juuri viikko sitten ehdin tässä
ryhmässä varoitella, että älä ota vesikiertoista maalämpöpumpun
ja lattialämmityksen kanssa. Jos kuitenkin olet jo päättänyt,
niin tässä muutamia huomioon otettavia asioita.
Ensimmäiseksi lämmityspatterin veden lämpötila. Periaatteessa
nuo vaativat 45 asteista vettä, jota et lattialämpökierrosta
saa. Meillä myyjä olisi omalla vastuulla antanut laittaa
viileämpääkin vettä mutta ei suositellut, koska tuossa on
suuri vaara että kenno jäätyy ja rikkoutuu. Itselläni on
Lämpöässä, jossa toinen piiri oli vapaana ja sain siitä
lämmintä vettä. Kuitenkin Oumanin halvempi säätölaite ei
osaa säätää kuin yhtä piiriä, niin että tuon suhteen joutuu
joko ostamaan erillisen säätimen tai säätämään käsin.
Toiseksi hinta. Vaikka itse koneen hinnassa ei suurta eroa
ole, niin kupariputkea menee vaikka kone olisi ihan pumpun
sivussa niinkuin itselläni ja lisäksi putkimiehen työtä.
Kolmanneksi kannattavuus.
Juha Ruismäki
Kolmanneksi kannattavuus. En tiedä, kuinka paljon tuollainen
sähköpatteri vie tehoa normaalin kiinteäkennoisen LTO:n hyöty-
suhteella, mutta veikkaisin, että vuositasolla säästö on
minimaalinen. Ei näitä pakkaskausia joka talvi ole.
Juha
Petri Seppälä
"Juha Ruismäki" <j...@genera.sci.fi.invalid> wrote in message
news:3E1FDD...@genera.sci.fi.invalid...
> Minulla tuollainen on, mutta juuri viikko sitten ehdin tässä
> ryhmässä varoitella, että älä ota vesikiertoista maalämpöpumpun
> ja lattialämmityksen kanssa. Jos kuitenkin olet jo päättänyt,
> niin tässä muutamia huomioon otettavia asioita.
Ettei tulisi väärinkäsityksiä: tarkoitit varmaan, että älä ota
_jälkilämmityksellä varustettua_ IV kojetta maalämpöpumpun kaveriksi. Kuten
muissa postauksissa todettiin, Enerventin pyöriväkennoiset ovat tosi hyviä
ja kannattava hanknta maalämmön kanssa.
-Petri
Toni Arte
>
> Marko Vainiomaa wrote:
> > Oikeastaan kysymys onkin jo subjektissa, mutta laitetaan nyt hiukan
> > lisätietoa. Eli etsiskelen hyvää (en siis halvinta) LTO-konetta
> > maalämmön kaveriksi. Tuloilmaa en viitsisi sähköllä lämmittää,
> > vaan mieluiten tuolla lattialämmityksen kierrolla. Käsittääkseni
> > Sunairilla on tällainen LTO.
>
> Minulla tuollainen on, mutta juuri viikko sitten ehdin tässä
> ryhmässä varoitella, että älä ota vesikiertoista maalämpöpumpun
> ja lattialämmityksen kanssa. Jos kuitenkin olet jo päättänyt,
> niin tässä muutamia huomioon otettavia asioita.
>
> Ensimmäiseksi lämmityspatterin veden lämpötila. Periaatteessa
> nuo vaativat 45 asteista vettä, jota et lattialämpökierrosta
> saa.
Ja tuokin on valmistajakohtaista, eipäs yleistetä. Esim. Ilton (300 ja
400) saa kytkeä suoraan lattialämmitykseen yhdeksi piiriksi:
Juha Ruismäki
> Ettei tulisi väärinkäsityksiä: tarkoitit varmaan, että älä ota
> _jälkilämmityksellä varustettua_ IV kojetta maalämpöpumpun kaveriksi.
Niin ja nimenomaan vesipatterilla jälkilämmittäviä. LTO:lla
varustettava IV kone kyllä on aina suositeltava vaikka sitten
sähköpatterilla.
Juha
Jari Kaponen
mahtuu tiuhemmat suodattimet, jos sellaisiin uskoo. Pingviinissä on pelkät
EU5:t kumpaankin suuntaan, eikä muutamahdu sisään ainakaan riittävän
kookkaina. Minä tosin olen ollut tyytyväinen pelkkiin EU5-suodattimiin,
sillä nuukuus estäisi siitepölysuodattimien vaihtamisen ajallaan. Hyvä kun
näitäkin viitsii vaihdella.
LTR on makaava kone, jonka naapurini kätki 2,8m korkeassa kerroksessa
kokonaan alaslasketun katon sisään. Pinngviinillä se ei olisi onnistunut,
kun putkilähdöt ovat yläpuolella.
Nelisen vuotta sitten Pingviinin hinta oli n. 7kmk siinä, missä kairit,
sunairit, valloxit, ja lukematon joukko muita kennovaihtimellisia (ilman
ekstra-automatiikkaa) lähti 5 kmk:lla. Tuon pari tonnia saattaa säästää jo
investoinnissa, kun ei tarvitse asennella lämpöpattereita. Viimeistään
käytössä.
Aikanaan Energentillä (siis yhden kirjaimen ero puheena olleeseen) oli
pientaloja varten vastaavalla periaatteella toimiva kone kuin
Enerventilläkin ja samaa luokkaa hyötysuhdekin. Siinä kennon pyörittämisen
sijaan ilman suuntaa käännetään läpillä.Laite oli rakennettu eristetyn
hormin sisään, jossa katolle asennettavaksi. Asennuksesta säästyy ulkoilma-
ja jäteilmakanavat, ja kohinat pysyvät pihalla. Pahat kielet varoittelivat
kuitenkin, että läpät saattavat joskus jäätyä. Hintaluokka oli reippaasti
Pingviinin yläpuolella, mutta (näin jälkeenpäin arvioiden) asennustöiden ja
varsinkin kanavien eristämisen säästöt hyvinkin olisivat kompensoineet
hinnaneron. Konsepti vaikuttaa mainiolta.
Kolmas vaihtoehto hyvän hyötysuhteen laitteissa on MG ks.
http://www.kierratysenergia.com.
Tuokin lienee läppäkone, mutta lisänä on automatiikkaa optimoimassa
läpänkääntöhetken siten, että alumiinikenno on ehtinyt varata optimaalisesti
lämpöä. Mainoksessa luvataan kymmenkunta prosenttia parempi hyötysuhde, kuin
saman periaatteen ei-automaattisilla laitteilla.
Näistä kolmesta Enervent vaikuttaa toimittajana vikiintuneimmalta nimen
omaan pientaloihin tarkoitetuissa laitteissa. Kaikki muut löytämäni
valmistajat tekevät kennovaihtimia, joissa lämmön talteenotto perustuu
siihen, että se tuloilma lämmitetään sähköllä tai kiertovedellä ;-)
Marko Vainiomaa
> siihen, että se tuloilma lämmitetään sähköllä tai kiertovedellä ;-)
>
Suuret kiitokset tästä :-). Olen hyvin otettu, kun joku jaksaa
pyyteettömästi selvittää minulle sellaisia asioita, johon olisi itse
joutunut käyttämään jopa useita päiviä aikaa. Ilmeisesti tuo Pingvin taitaa
olla mlp:n kanssa kohtuullisen hyvä valinta.
Jamo
Jari Kaponen wrote:
> Nelisen vuotta sitten Pingviinin hinta oli n. 7kmk siinä, missä kairit,
> sunairit, valloxit, ja lukematon joukko muita kennovaihtimellisia (ilman
> ekstra-automatiikkaa) lähti 5 kmk:lla. Tuon pari tonnia saattaa säästää jo
> investoinnissa, kun ei tarvitse asennella lämpöpattereita. Viimeistään
> käytössä.
Tota noin, mitenhän sen säästön takaisinmaksun kanssa oikein on? Jos kennokoneen
hyötysuhde on 60% ja pyörivän 80%, niin eihän se energian säästö vuositasolla
voi olla kuin jonkun vanhan satasen luokkaa. Kymmenen vuotta taitaa mennä
takaisinmaksuun...
>
> Näistä kolmesta Enervent vaikuttaa toimittajana vikiintuneimmalta nimen
> omaan pientaloihin tarkoitetuissa laitteissa. Kaikki muut löytämäni
> valmistajat tekevät kennovaihtimia, joissa lämmön talteenotto perustuu
> siihen, että se tuloilma lämmitetään sähköllä tai kiertovedellä ;-)
Riittävän iso vastavirtakenno pärjää varmasti pyörivälle siirtimelle, eikä
sisällä liikkuvia osia :) Omassa kennokoneesani ei jälkilämmitys ole koskaan
päällä, eikä aiheuta vetoa.
Jamo
Marko S
"Jamo" <jamo@*.com> wrote in message
news:X6WU9.5356$mt4....@news.kpnqwest.fi...
>
> Jari Kaponen wrote:
>
> > Nelisen vuotta sitten Pingviinin hinta oli n. 7kmk siinä, missä kairit,
> > sunairit, valloxit, ja lukematon joukko muita kennovaihtimellisia (ilman
> > ekstra-automatiikkaa) lähti 5 kmk:lla. Tuon pari tonnia saattaa säästää
jo
> > investoinnissa, kun ei tarvitse asennella lämpöpattereita. Viimeistään
> > käytössä.
>
> Tota noin, mitenhän sen säästön takaisinmaksun kanssa oikein on? Jos
kennokoneen
> hyötysuhde on 60% ja pyörivän 80%, niin eihän se energian säästö
vuositasolla
> voi olla kuin jonkun vanhan satasen luokkaa. Kymmenen vuotta taitaa mennä
> takaisinmaksuun...
kiinteäkennoisen hyötysuhde romahtaa kovilla pakkasilla kun huomioon otetaan
tarvittava jäkilämmitys ja koneen tulopuolen pysähtely jäätymisen eston
vuoksi.
Ilmahan imetään kuitenkin jostain ja jos tulopuhallin on stopissa se tulee
ilmavuotoina
suoraan ulkoa.
Marko
Teemu Simovaara
jälkilämmitystä. Omassa Vallox:in 130 koneesta näytti tulevan 11 asteen
pakkasessa n. +11 asteista ilmaa kaukaisimmasta tuloventtiilistä
mitattuna. Eli koneelta voisi tulla pari astetta lämpimämpää. Siis
ilman jälkilämmitystä. Kylmimmillä keleillä olen asettanut
jälkilämmityksen n. 15 asteen hujakoille. Tuo reilu 10-asteinen ilma ei
ainakaan lattialämmityksen kanssa ole aiheuttanut vedon tunnetta. Tosin
ilmanvaihtokaan ei ole täysillä kovilla pakkasilla.
Teemu
Jamo wrote:
> Tota noin, mitenhän sen säästön takaisinmaksun kanssa oikein on? Jos kennokoneen
> hyötysuhde on 60% ja pyörivän 80%, niin eihän se energian säästö vuositasolla
> voi olla kuin jonkun vanhan satasen luokkaa. Kymmenen vuotta taitaa mennä
> takaisinmaksuun...
>
Jamo
Marko S wrote:
> kiinteäkennoisen hyötysuhde romahtaa kovilla pakkasilla kun huomioon otetaan
> tarvittava jäkilämmitys ja koneen tulopuolen pysähtely jäätymisen eston
> vuoksi.
> Ilmahan imetään kuitenkin jostain ja jos tulopuhallin on stopissa se tulee
> ilmavuotoina
> suoraan ulkoa.
>
> Marko
Kyllä, jäätyminen on ongelma, mutta siihen tarvitaan yli -20 astetta ja
saunomista päälle. Omassa koneessani tulopuhallin ei pysähdy, vaan kenno
ohitetaan sen jäätyessä vähäksi aikaa. Eikö jäätyminen sitten vaivaa
pyöriväkennoisia lainkaan? Kai sekin jäätyy tarpeeksi kylmässä kun lähtevä ilma
ei riitä tuloilman ja kennon pitämiseen plussan puolella. Mikähän lienee tuon
kennon pyöritinkoneiston kestoikä, meneekö 10v päästä joku moottori uusiksi ja
siinä osa säästöstä?
Mulla muuten LTO nostaa -10 asteen tuloilman n. +13 asteeseen, mikä tuon
hyötysuhde sitten onkaan.
Jamo
Marko S
"Jamo" <jamo@***.com> wrote in message
news:nHeV9.5415$mt4....@news.kpnqwest.fi...
>
> Kyllä, jäätyminen on ongelma, mutta siihen tarvitaan yli -20 astetta ja
> saunomista päälle. Omassa koneessani tulopuhallin ei pysähdy, vaan kenno
> ohitetaan sen jäätyessä vähäksi aikaa. Eikö jäätyminen sitten vaivaa
> pyöriväkennoisia lainkaan? Kai sekin jäätyy tarpeeksi kylmässä kun lähtevä
ilma
> ei riitä tuloilman ja kennon pitämiseen plussan puolella. Mikähän lienee
tuon
> kennon pyöritinkoneiston kestoikä, meneekö 10v päästä joku moottori
uusiksi ja
> siinä osa säästöstä?
>
> Mulla muuten LTO nostaa -10 asteen tuloilman n. +13 asteeseen, mikä tuon
> hyötysuhde sitten onkaan.
Kennon jäätyminen tai ohittaminen sama asia hyötysuhteen
kannaltaa->romahtaa.
Pyöriväkenno huurtuu mutta myös sulaa kierron aikana.
Voihan se hurja 27W moottori joskus kulua loppuun kuten kuluu puhaltimien
moottoritkin ja kiinteä kennoisen "kesäpelti"-moottori. Sehän on pakollinen
varuste, erityisesti jos verrataan pyöriväkennoiseen missä toiminnallisuus
on osa perustoimintaa.
Marko
Marko Björkroth
> Pyöriväkenno huurtuu mutta myös sulaa kierron aikana.
Kyllä senkin saa jäätymään, kun ulkona on tarpeeksi kylmä.
Tavanomaisempi ristivirtakenno on vain paljon herkempi jäätymään, kun
siinä jäähtynyt poistoilma ja kylmä ulkoilma kohtaavat yhdessä nurkassa.
http://groups.google.com/groups?hl=en&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&selm=3CB31673.F145F6BC%40nokia.com
Marko