Vanha hirsitalo
Ville Sallinen
asun 1920-luvulla rakennetussa hirsitalossa. Ongelma on sisätiloissa oleva
voimakas "vanhan talon haju". Talossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa,
painovoimaista vaihtuvuutta on jonkin verran uusissa märkätiloissa. Ei
tulisijoja. Eli ilma vaihtuu varsin huonosti, etenkin pakkasilla, jolloin
ikkunoitakaan ei viitsi pitää auki/raollaan.
Onko raadilla kokemuksia koneellisen ilmanvaihdon laittamisesta vanhaan
taloon, jossa seinät ovat "hirrellä", kosteus-sulkuja ei siis ole.
Auttaakos otsonaattori ensiapuna hajuhaittaan?
Kyseleepi
Ville
Uljas Vauhti
> Hei,
>
> asun 1920-luvulla rakennetussa hirsitalossa. Ongelma on sisätiloissa oleva
> voimakas "vanhan talon haju". Talossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa,
> painovoimaista vaihtuvuutta on jonkin verran uusissa märkätiloissa. Ei
> tulisijoja. Eli ilma vaihtuu varsin huonosti, etenkin pakkasilla, jolloin
> ikkunoitakaan ei viitsi pitää auki/raollaan.
taloissa se tuli ikkunoiden raoista ja usein nyt kun ikkunat on uusittu
tiiveiksi, ei ilma kierräkään.
Onko ilmalle tuloventtiileitä, esim makareissa ?
Hirren lämpöeristys ei ole villan luokkaa. Pääseekö pakkasella
sisänurkat kostumaan ? Tuo on varmaan helposti mitattavissa.
> Onko raadilla kokemuksia koneellisen ilmanvaihdon laittamisesta vanhaan
> taloon, jossa seinät ovat "hirrellä", kosteus-sulkuja ei siis ole.
Minulla in rinmtamamiestalo, kerroksia on käytössä kolme. Painovoimainen
ilmanvaihto, eikä IKINÄ ole ollut tippaakaan ikkunat huurteessa!
Poistoilma menee savupiipun reikien kautta (ei savureikien) ja
A4-testillä imu on reilu.
> Auttaakos otsonaattori ensiapuna hajuhaittaan?
Ei mitään tietoa.
--
Uljas
P. Kärhä
"Uljas Vauhti" <Ul...@privacy.net.invalid> wrote in message
news:wYQEh.35$iV3...@read3.inet.fi...
> Kyllä ilmaa pitää päästä sisään vaikka ikkunat on kiinni. Vanhoissa
> taloissa se tuli ikkunoiden raoista ja usein nyt kun ikkunat on uusittu
> tiiveiksi, ei ilma kierräkään.
> Onko ilmalle tuloventtiileitä, esim makareissa ?
Jotta ilmaa tulee sen pitää myös mennä. Vanhoissa taloissa tuo menopuoli
hoitui tulisijoilla, jotka sittemmin lienee purettu, jos ei niitä ole.
Käytännössä siis talosta on hävitetty ilmanvaihto kokonaan. Ei ihme jos
alkaa haista.
Peté
Uljas Vauhti
> Jotta ilmaa tulee sen pitää myös mennä. Vanhoissa taloissa tuo menopuoli
> hoitui tulisijoilla, jotka sittemmin lienee purettu, jos ei niitä ole.
> Käytännössä siis talosta on hävitetty ilmanvaihto kokonaan. Ei ihme jos
> alkaa haista.
>
Kuuden metrin pystyhormi vetää vaikkei siinä olisi tultakaan. Minulla on
takka alakerrassa, mutta ei sitä joka päivä lämmitetä, eikä se vaikuta
ylempien kerrosta ilmastointiin.
--
Uljas
nos...@supertel.fi
Onko sulla muuten ovea kerrosten välissä? Makkarit yläkerrassa,
painovoimainen ilmanvaihto, tuloilma makkarissa ja poisto alakerrassa
kun ei mun ex-rinturissa tykännyt toimia oikeaan suuntaan:-). Suljettu
porraskäytävä helpottaa paljon, ei tule yläkertaan niin helposti
ylipainetta. Mun kämppä tykkäsi käyttää makuuhuonetta keittiön
poistokanavana.
PAinovoimainen ilmanvaihto toimii kyllä pakkasella hyvin. Kunhan ne
hormit on jäljellä ja auki. JOs talossa on vielä hormit jäljellä,
kannattaa katsoa, onko ne auki vai tapetoitu yli..
Jos tulisijoille on vielä paikka jäljellä ja piippu kunnossa,
laittaisin itse edes halvimman "kaakeliuunin" ilman kaakeleita
ilmavaihdonkin takia. Vanhaan taloon nyt vaan kuuluu tulisija:-).
Tietty, ellei ole paikkaa polttopuulle ja sen käsittelylle, jaa
tulisija kalliiksi koristeeksi.
Uljas Vauhti
>
> Onko sulla muuten ovea kerrosten välissä? Makkarit yläkerrassa,
> painovoimainen ilmanvaihto, tuloilma makkarissa ja poisto alakerrassa
> kun ei mun ex-rinturissa tykännyt toimia oikeaan suuntaan:-). Suljettu
> porraskäytävä helpottaa paljon, ei tule yläkertaan niin helposti
> ylipainetta. Mun kämppä tykkäsi käyttää makuuhuonetta keittiön
> poistokanavana.
define (kerrosten nimet: kellari, alakerta, yläkerta)
Kellarin ja alakerran väliset ovat yleensä auki aina takkahuoneeseen
asti. Kellarissa ilman tulo takkahuoneessa ja poistohormeja: takkahuone,
sauna, wc.
Alakerran ja yläkerran makareiden väliset ovat usein kiinni. Yläkerrassa
poistot makareissa. Yläkerran ilma tullee ikkunoista ja parvekkeen
ovasta ? Alakerrassa poistot keittiössä ja wc:ssä. Alakerran ilma taitaa
tulla kellarista porraskäytävää pitkin.
Jotenkin minusta tuntuu että se lämmin ilma ei halua alamäkeen mennnä.
Vaikka alakerrassa on hyvä imu, niin se etu hukkuu porraskäytävässsä.
> PAinovoimainen ilmanvaihto toimii kyllä pakkasella hyvin. Kunhan ne
> hormit on jäljellä ja auki. JOs talossa on vielä hormit jäljellä,
> kannattaa katsoa, onko ne auki vai tapetoitu yli..
Niin toimii. Ongin hormeista lehtiä ja risuja aika kasan.
> Jos tulisijoille on vielä paikka jäljellä ja piippu kunnossa,
> laittaisin itse edes halvimman "kaakeliuunin" ilman kaakeleita
> ilmavaihdonkin takia. Vanhaan taloon nyt vaan kuuluu tulisija:-).
> Tietty, ellei ole paikkaa polttopuulle ja sen käsittelylle, jaa
> tulisija kalliiksi koristeeksi.
Joo kellarissa on takka, jota olen pakkasilla lämmittänyt joka toinen
päivä. Laskujen mukaan piipussa on vielä käyttämättömiä reikiä (jos ne
vielä löytää..), eli voisihan olohuoneeseen takan ehkä laittaa.
--
Uljas
P.Rasimus
Oletko syynännyt talon alapohjan rakenteet?
Laho puu nimittäin haisee kyllä sisään asti jos niikseen tulee.
Jos tilanne on tämänkaltainen, on otsonaattori aivan väärä lääke
probleemaan.
nos...@supertel.fi
Todella tärkeä kommentti!
Rossipohja on yleensä helppo käydä tarkastamassa. Jos siellä on
tunkkaista, lisätään tuuletusta, kuskataan pintamultaa pois. Ei
missään tapauksessa muovivirityksiä maata vasten. Boorin levittäminen
alapohjan alle estää mikrobitoimintaa pohjamullassa, lecasorakerros
vähentää myös ilman liikkeitä kostean maan pinnassa. Jos on lahoa tai
lattiasientä, vauriot on tietty korjattava. Mutta mitää hirveää
paniikkia ei esim paikallisen lahon takia tarvitse ottaa.
En malta olla suosittelematta vanhan hirsitalon omistalle Kailan
kirjoittamaa "Talotohtori" -kirjaa. Kaila on museomies, joka haluaa
säilyttää vanhaa, mutta hänellä on kokemusta vanhojen talojen
korjauksista ja ennen kaikkea virheistä, mitä voi korjauksissa tehdä.
Alapohjan hoidosta ja korjauksista löytyy kirjasta pitkä luku.
Muutenkin opuksessa on nimenomaan vanhan talon omistajalle
ajateltavaa. Ainakin osaa epäillä uusien ja vanhojen materiaalien ja
rakennustapojen yhteensopivuutta. Toisaalta, ei hirsitaloon voi
rakentaa museopuritaanisesti sisäsuihkua tai saunaa, joku tolkku on
muovikammossa oltava..
Missä päin talo on? Ainakin Pohjanmaalla on tehty sitten taloja
hirsiarinan päälle, kun savimaalle ei oikein muuta toimivaa
perustustapaa ollut. Silloin ei saa mennä salaojittamaan taloa, hirret
kuivuu ja mätänee talon alta.
En keksi yhtään syytä, miksi oikein tehty nykyaikainen ilmanvaihto
pilaisi hirsitalon. Vaikeaa ja hintoihinsa tulevaa asentaminen voi
olla.. Mutta minimissään pitää painovoimainen ilmanvaihto saada
toimintakuntoon, ja lisäksi kosteisiin tiloihin joko
kosteudenpoistokonetta tai konetuuletinta ja keittiöön liesituuletin,
mieluiten ulospuhaltava. Ennen vanhaan kaittiön ilmanvaihto toimi
puuhellan ja liesikuupan avulla. Nyt on sähköhellan kaveriksi
laitettava sähkötuuletinta.
Ville Sallinen
talomme on rakennettu kesähuvilaksi taannoin. Tulisijoja siinä ei ole
ollut
asuinkerroksissa, muuta kuin joskus keittiön puuliesi. Ikkunatkin ovat
tiivistämättömät,
alkuperäiset.
Olen harkinnut kakluuniin laittoa olohuoneeseen, savupiiputus on vain
kovin
hankalaa - yläkerran makkarista pitäisi mennä keskeltä läpi.
Ville
Ville Sallinen
alapohja on avattu + purutettu jonkin vuosi sitten. Alapohjan alla on
lisäksi kuivana pysyvä kellari. Haju ei tule lattiasta, eikä myöskään
katosta, joka sekin on aukaistu.
Lisäksi olemme teettäneet home-, bakteeri- ja mikrobiviljelmät - ei
löydöksiä,
Ville
P.Rasimus
Tuon ikäisen talon rakenteiden hyvinvointia lisää kyllä se, että torpassa on
toimiva ilmanvaihto.
Oli se sitten painovoimainen tai koneellinen.
Ennenaikaan kun kyseisen tyyppiset rakennukset lämmitettiin pääasiassa
tulisijoin, hoitui riittävä ilmanvaihto ikäänkuin kylkiäisenä, luonnostaan.
Talvella rakenne kuivuu sisäänpäin, jossa suhteellinen ilmankosteus on
ulkoilmaa korkeamman lämpötilan ansiosta matalampi.
Jos rakennus on talvet kylmillään, ei lämpötilaeron ja toimivaan
ilmanvaihtoon perustuvaa kuivumista pääse samassa määrin tapahtumaan.
Tällöin talo alkaa helposti tuoksahtaa tunkkaiselta.
Paras tilanne olisi tietysti se, että rakennuksessa olisi talvellakin
peruslämpö ja edes auttavasti toimiva ilmanvaihto.
Ulla Mansikka-aho
kaikki vähän raollaan ja talvella avataan yksi ikkuna alakerrasta ja
yksi yläkerrasta noin 10 minuutiksi kerrallaan (aika riippuu vähän
ulkoilman lämpötilasta) pari kertaa päivässä. Tätä sanotaan tuuletukseksi.
Tunkkaiseen ilmaan on tietysti muitakin mahdollisa syitä mutta ne ehkä
eivät tule kysymykseen. Viikkosiivouksen puute on yksi :-)
Ulla
Ville Sallinen
Lukuunottamatta paukkupakkasia torpassa on ikkunoita auki/raollaan.
Siivojakin käy kerran viikossa.
Ville
Ulla Mansikka-aho
Joltain kosteusongelmalta tuo kuulostaa. Riittääköhän tuuletus tai
ilmanvaihto kuitenkaan nykyasumiseen? Vettähän käytetään nykyään paljon
enemmän kuin ennen: pyykinkuivaus, suihkut jne. Vaihteleeko ilman
tunkkaisuus säiden tai vuodenaikojen mukaan?
Onko talossa pinkopahviseinät? Meillä purettiin pala seinää ja siitä
irroitettu pinkopahvi haisi tosi tunkkaiselta. Pinnassa ollut maali
ilmeisesti esti hajun leviämisen huoneeseen. Auttaisko seinien maalaaminen?
Ulla