kuinka paksu havuvaneri yläkerran lattiaan?
Petteri Soikkonen
- havuvaneri 15mm
- kipsilvey 13mm, jossa lattialämmitysputket
- kipsilevy 13mm
- lattiamateriaali, tarkoituksena laittaa parketti tai laminaatti.
koolaus alla on 22cm korkeaa, koolausväli 450mm, mutta yhdessä kohtaa se on
hieman väljempi, k600.
Riitttääkö tuo 15mm havuvaneri mielestänne?
Jos havuvaneri on ympäripontattua, tarvitseeko saumojen osua koolauspuiden
kohdalle? (koolaussuunnasa, toisessa suunnassa koolauspuuta ei alla ole,
pitäisikö laittaa kakkosnelonen tms., mikä hidastaa asentamista ja nostaa
tarvikekustannuksia?)
Petteri
Toni Arte
Ottamatta nyt suoraan kantaa tuohon, niin meillä on vastaavanlainen
rakenne, mutta koolausväli (tai oikeammin kattoristikoiden alapaarteiden
jako) on k600. Ja vanerin sijasta 22m lattia-Vilhelmi. Ja hyvä tuli.
Luulisi tuon vanerin olevan aika jäykkää.
--
Toni
Petteri Soikkonen
> Toni, minkä verran tuollainen rakenne estää askelääniä ? Paljonko on
villaa
> ? Kumiseeko kantapäät alakerrassa ?
No meillä on tarkoitus jättää puhallusvillat sinne, eli sen 22cm.
Mitä Tonin mainitsema lattiawilhelmi saattaisi kustantaa, 22mm:n luulisi
riittävän, monethan tyytyvät samanpaksuiseen lattiakoolaukseen jollain k200
jaolla, eli sinne jäisi 10cm:n rako vielä väliä.
Onko lattiavilhelmi ympäripontattu ja tarvitseeko sivujen osua koolauksiin?
Petteri
Petri Soini
yleensä kai ruuvataan+liimataan (liimalla tai saneerauslaastilla)
kerroksittain päälle, niin yhdessä varmasti ovat jämäkkä rakenne.
Ympäripontattua käytettäessä voinee jättää myös päätyjen jatkokset koolausten väliin,
mutta ei kannata vierekkäisten levyjen jatkoksia samaan väliin, eli ei saumoille
'X'-risteyksiä, vain 'T'-risteyksiä. Samoin kannattaa ponttisaumat vahvistaa
liimalla.
Pete
Petteri Soikkonen
news:51U4d.892$qo3...@reader1.news.jippii.net...
> Ympäripontattua käytettäessä voinee jättää myös päätyjen jatkokset
koolausten väliin,
> mutta ei kannata vierekkäisten levyjen jatkoksia samaan väliin, eli ei
saumoille
> 'X'-risteyksiä, vain 'T'-risteyksiä. Samoin kannattaa ponttisaumat
vahvistaa
> liimalla.
Joo, tuo ei ehkä olisikaan tullut mieleeni, vaikka olen kyllä nähnyt kuvia
aluskatteista, jossa tosiaan noita 'X' -risteyksiä ei ole.
Täytyy vielä pohtia vanerin paksuutta ja kokemuksia otan mielelläni lisää
vastaan. Luulisi esim. 15mm havuvanerin olevan melkoisesti 22mm havuvaneria
edullisempaa (pinta-ala on jotain 100m2), joten hintaeroa saattaa tulla.
Petteri
Petteri Soikkonen
news:pxT4d.26135$k4.5...@news1.nokia.com...
> Ottamatta nyt suoraan kantaa tuohon, niin meillä on vastaavanlainen
> rakenne, mutta koolausväli (tai oikeammin kattoristikoiden alapaarteiden
> jako) on k600. Ja vanerin sijasta 22m lattia-Vilhelmi. Ja hyvä tuli.
>
> Luulisi tuon vanerin olevan aika jäykkää.
Niin, lattia-wilhelmi on tosiaan lastulevyä, ja eiköhän vaneri ole jäykempää
kuin lastulevy, joskin lattia-wilhelmi on "vakiolastulevyä lujempi"
(http://www.puhosboard.fi/puhos.php?p=32). Eli vastaava vaneri saattaisi
olla 15mm tai 18mm paksua.
Petteri
Toni Arte
> "PJK" <:@.com> wrote in message news:lNT4d.145$nI...@read3.inet.fi...
>
>>Toni, minkä verran tuollainen rakenne estää askelääniä ? Paljonko on
>> villaa
>>? Kumiseeko kantapäät alakerrassa ?
Meillä on alapaarre 300mm paksu ja välissä on 100mm levyvillaa ja loput
ilmaa. Kyllä siitä äänet läpi tulee kun lapset oikein juoksevat ja
pomppivat yläkerrassa. Ja jonkun verran tuntuvat alapaarteetkin
joustavan, jotkut paikat alakerran katossa nitisevät kun aikuinen
kävelee yläkerrassa.
> No meillä on tarkoitus jättää puhallusvillat sinne, eli sen 22cm.
>
> Mitä Tonin mainitsema lattiawilhelmi saattaisi kustantaa, 22mm:n luulisi
> riittävän, monethan tyytyvät samanpaksuiseen lattiakoolaukseen jollain k200
> jaolla, eli sinne jäisi 10cm:n rako vielä väliä.
>
> Onko lattiavilhelmi ympäripontattu ja tarvitseeko sivujen osua koolauksiin?
Lattiavilhelmi on ympäripontattua, oliko se nyt 2400x600mm mitoiltaan.
Päätysaumojen ei tarvitse osua koolauksiin, mutta itse laitoin kun se
meni kivasti tasan 600mm kattotuolijakoon suurimmaksi osaksi (pl.
savupiippu, porrasaukko). Itse liimasin kaikki pontit yhteen puuliimalla
ja 75mm hobauruuveja tuli jokaiseen levyyn neljä kappaletta kunkin
alapaarteen kohdalle.
Levyt maksoivat muistaakseni jotain noin 8EUR kappale.
--
Toni
Rauno Kangas
news:cj10ej$emb$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Meille on piirretty yläkerran lattia seuraavasti (alhaalta ylös):
> - havuvaneri 15mm
> - kipsilvey 13mm, jossa lattialämmitysputket
> - kipsilevy 13mm
> - lattiamateriaali, tarkoituksena laittaa parketti tai laminaatti.
Minulle tuo rakenne on uusi tuttavuus - oppia ikä kaikki.
Yleisimmillään tuollainen monikerroskipsilattia tehdään harvalaudan päälle
pelkistä kipsilevyistä ja saneerauslaastista. En ole aiemmin tavannut
rakennetta, jossa siihen olisi yhdistetty puulevyä (vaneri). Siksi
kiinnostaisi kuulla lisää, miten tuo vaneri ja kipsi rupeavat toimimaan
yhteen laastin kanssa (kosteuseläminen niillä ainakin on eri tyyppistä).
Onko jollakulla kertoa minulle kokemuksia tuollaisesta rakenteesta?
> koolaus alla on 22cm korkeaa, koolausväli 450mm, mutta yhdessä kohtaa se
on
> hieman väljempi, k600.
>
> Riitttääkö tuo 15mm havuvaneri mielestänne?
Pupax-palkinlaskentaohjelman mielestä näyttäisi riittävän ihan hyvin, mutta
tuon keskimmäisen kipsilevyn vaihtaisin 15 mm paksuiseksi (suikaleitahan ne
vain on ja laastimenekki hieman kasvaa). Nykyisin käytettävät
lattialämmitysputket tuntuvat asettuvan paremmin tuollaiseen
kerrospaksuuteen.
> Jos havuvaneri on ympäripontattua, tarvitseeko saumojen osua koolauspuiden
> kohdalle?
Kannattaa etsiä käsiinsä levytoimittajan asennusohjeet. Tietääkseni niissä
suositellan alusrakenteen suuntaisten saumojen satuttamista alusrakenteille.
Esimerkiksi http://www.sasmox.fi/tuotteet/Sasmox_lattialevy.pdf
--
RAKENTAVIN TERVEISIN
RI Rauno Kangas
pientalotuotannon moniosaaja
www.kolumbus.fi/taloapu.rauno.kangas
Rauno Kangas
> Toni, minkä verran tuollainen rakenne estää askelääniä ? Paljonko on
villaa
> ? Kumiseeko kantapäät alakerrassa ?
Vaikka kysymys olikin suunnattu Tonille, niin sallittehan, että vastaan
minäkin.
Monikerroskipsilattia oikei tehtynä on tavanomaisia yksikerroslattioita
parempi nimenomaan askeläänten eristäjänä, mutta senkään yhteydessä ei
suositella ääneneristysvillan poisjättämistä. Ääneneristysvilla taas toimii
parhaiten silloin, kun se ei ulotu pinnasta toiseen. Välipohjissa käytetään
yleisimmin 10 cm ääneneristysvilla (siis ihan tavallista pehmyttä villaa).
Petri
"Rauno Kangas" <taloapu.ra...@kolumbus.fi> wrote in message
news:cj190j$r28$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Miksei villaa saa olla "pinnasta toiseen", eli koko välipohjassa ?
Meinaatko, että 10 cm eristää ääntä paremmin, kuin esim. 20 cm ?
JEK
"Petri" <petri...@pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:ce%4d.416$nI....@read3.inet.fi...
Täyteen ahdetussa villavälissä villa rupeaa välittämään ääniaaltoja
(värähtelyä) pinnalta toiselle. Siirtää sitä tosin ilmakin, mutta ei yhtä
paljon kuin kiinteä aine. Tästä syystä tuo 10 eristää ääntä paremmin kuin
täyteen villattu.
JEK
Petri
"JEK" <nh...@jippii.fi> wrote in message
news:SQ05d.1044$ao....@reader1.news.jippii.net...
Okei. Päteekö tämä kaikkiin villatyyppeihin samalla tavalla ? Esim.
puhallusvilla tai selluvilla ? Meillä on kaksisatainen palkisto. Entäpä, jos
siihen laittaa 150 mm villaa ? Riittääkö tuo 50 mm ilmarako tässä mielessä ?
Rakennekuvissa on merkitty laudoitus 22 x 100 k300 jaolla. Sitten 3 X EK
kipsilevyä.
Kommentteja rakenteen toimivuudesta äänieristysmielessä ? Kannattaisiko
levyjä laittaa lisää?
Rauno Kangas
news:ska5d.80$RU...@read3.inet.fi...
> Okei. Päteekö tämä kaikkiin villatyyppeihin samalla tavalla ? Esim.
> puhallusvilla tai selluvilla ? Meillä on kaksisatainen palkisto. Entäpä,
jos
> siihen laittaa 150 mm villaa ? Riittääkö tuo 50 mm ilmarako tässä mielessä
?
> Rakennekuvissa on merkitty laudoitus 22 x 100 k300 jaolla. Sitten 3 X EK
> kipsilevyä.
Pätee lähestulkoon kaikissa rakenteissa - eikä ole vaikeasti pääteltävissä:
1) Yläkerran villaa täristetään (ääniaalloilaa tai kantapäällä)
2) levy täristää ilmakerrosta
3) ilma villasta
4) villa taas ilmaa
5) ilma alakerran sisäkattopanelia
Jos tuo ylempi villakerros ulotettaisiin ylimmäiseen levyyn kiinni, niin
kaksi rajapintasiirtymää korvautuisi yhdellä. Asiaa parantaa vielä se, että
rajapinta levy-villa on paljon paremmin ääntä siirtävä (hyvä kontakti) kuin
levy-ilma-raja tai ilma-villa raja. Siksi esimerkiksi väliseinävillat lähes
poikkeuksetta kaikkien ammattilaisten papereissa on 45...50 mm vaikka rungot
alkavat 66 mm.
> Kommentteja rakenteen toimivuudesta äänieristysmielessä ? Kannattaisiko
> levyjä laittaa lisää?
Periaatteessa vanha villamainoksen slogani pitää melkein kaikkien
rakennusosien osalta kutinsa: "Mitä paksumpi - sitä parempi". Tietysti
kustannukset lisääntyvät ja useimmiten tuo minimi 3-kerroskipsi katsotaan
riittäväksi (eikä minunkaan mielestä läheskään aina hintansa väärti ole se
paksumpi, parannus ääneneristeenä on vähäinen).
Nyt sitten maksettu mainos - edellyttäen, että Pellikan Hannu tarjoaa mulle
ensi kerralla tästä kahvit (ja ehdottomasti pullat kans :-)
Jos haluatte tehdä puutaloon askelääneneristykseltaan ylivoimaisen ja
ilmaääneneeristykseltäänkin erinomaisen välipohjan, niin... .... ...
Jos olet allerginen uutisryhmämarkkinoinnille, niin älä vyörytä enää
alemmaksi... ...
Minä olen varoittanut.... ..... ....
Jokainen, joka moittii minua kaupallisen saastan levittämisestä tämän
viestin vuoksi joutuu pokakotiin.... ..... ....
... vai oliko se - boikottiin!
Paras puuvälipohja on SEPAN KEVYTLAATTA: lisätiedot www.sepa.fi => suomeksi
=> NR-tuotteet => kevytlaatta
On muuten fiksu välipohja - jollaisen viimeeksi muutama viikko sitten
tehtiin - ja sekä asiakas että urakoitsija kehuvat minua nyt
välipohjavelhoksi, kun hoksasin esittää moista :-)
Kivimies
> => NR-tuotteet => kevytlaatta
>
> On muuten fiksu välipohja - jollaisen viimeeksi muutama viikko sitten
> tehtiin - ja sekä asiakas että urakoitsija kehuvat minua nyt
> välipohjavelhoksi, kun hoksasin esittää moista :-)
Olipa ovela veto!
Tev. vaan Hannulle ja erit. siskolleen!
Piti ensin vanhasta muistista katsoa SEPAn sivu;
ja sitten vasta hoksin että tekstisi jatkuu!
Eikös ne puhu puubetonista, vaikutta kohtuulisen hyvälle systeemille!
Juuri lamavuosien alkuun ehti joku toinen kehitellä vastaavanlaisen
rakenteen, ja se oli passeli "pystyyn" seinärakenteeksi! Tutkailimme
elementin sopivuutta tilaelementtien pohjakappaleeksi! Taisi jäädä
kokeilematta? Mitenköhän ne Kouvolassa?
Saas nähdä´, miten nyt uusi tekniikka otetaan vastaan.
Jäänebetoneistahan jäi vain ontelolaatta! Ja Atle`kin on muisto vain!
Ja osoittaa että puutalossa tarvitaan "kivirakenteita"!
Kai Kuparinen
>>Paras puuvälipohja on SEPAN KEVYTLAATTA: lisätiedot www.sepa.fi => suomeksi
>>=> NR-tuotteet => kevytlaatta
>>
>>On muuten fiksu välipohja - jollaisen viimeeksi muutama viikko sitten
>>tehtiin - ja sekä asiakas että urakoitsija kehuvat minua nyt
>>välipohjavelhoksi, kun hoksasin esittää moista :-)
>
>
> Olipa ovela veto!
> Tev. vaan Hannulle ja erit. siskolleen!
>
> Piti ensin vanhasta muistista katsoa SEPAn sivu;
> ja sitten vasta hoksin että tekstisi jatkuu!
> Eikös ne puhu puubetonista, vaikutta kohtuulisen hyvälle systeemille!
> Juuri lamavuosien alkuun ehti joku toinen kehitellä vastaavanlaisen
> rakenteen, ja se oli passeli "pystyyn" seinärakenteeksi! Tutkailimme
> elementin sopivuutta tilaelementtien pohjakappaleeksi! Taisi jäädä
> kokeilematta? Mitenköhän ne Kouvolassa?
Hmmm...? Voisitko kertoa mikä taho tuota seinärakennetta on pohtinut?
Kuulun niihin jotka kaipaavat betonia sisäseiniin ja olen tässä
iteroinut ulkoseinärakenteeksi sellaisen, jossa sisäpuoli on melko ohut
kantava betoni, tavanomaiset villat, tuulensuojalevyt kiinni kevyessä
puurangassa ja sitten tuuletusrako ja tiiliverhous. Eli tavanomaisen
betonielementin ulommainen betonikuori jäisi turhana pois mutta silti
saavutettaisiin nopea pystytys lämmityskäyttötasolle (tiiliverhouksen
tekeminen kun ei ole "kiireellinen" työ). Tämmöistä elementtituotetta en
suureksi hämmästyksekseni ole kuitenkaan löytänyt Suomesta enkä edes
ulkomailta.
Asiantilan surkeus voi olla siinä että puumiehet laittaa puuta joka
paikkaan, kivimiehet puolestaan kiveä (tai "kiveä") joka paikkaan;
toisaalta fakkiutumislaiskuuden ja toisaalta joidenkin
suunnittelulaiskuutta ilmentävien työtapasäästöjen takia. Optimaalinen
rakenne on kuitenkin usein eri materiaalien kombinaatio aivan kuten
tuossa Sepa Oy:n mainiossa välipohjarakenteessa.
Kai
Major
Levyä saa kossa 600*2400 & 1200*2400.
Tais jäädä hinnasta etunumero pois, hintaluokka muistaakseni 20++ Euroa/
600*2400 levy
(23 E levy / n. 20 M2).
Jukka-Göran von Fittenborg
"Kai Kuparinen"
> Asiantilan surkeus voi olla siinä että puumiehet laittaa puuta joka
> paikkaan, kivimiehet puolestaan kiveä (tai "kiveä") joka paikkaan;
> toisaalta fakkiutumislaiskuuden ja toisaalta joidenkin
> suunnittelulaiskuutta ilmentävien työtapasäästöjen takia. Optimaalinen
> rakenne on kuitenkin usein eri materiaalien kombinaatio aivan kuten
> tuossa Sepa Oy:n mainiossa välipohjarakenteessa.
>
> Kai
Ton tyyppinen "optimi"rakenne voi olla rakentamistekniikan kannalta optimi,
mutta kosteusfysikaalisesti se ei sitä välttämättä ole.
Jonttu
Ostin tuota lattia Wilhelmiä (22mm) hiljattain lähirautakaupasta ja hinta
oli hiukan alle 8 euroa/levy(600*2400)
--
-jonttu
"Major" <liev...@jyu.fi.HALOOOOOOOOOOOOOO> wrote in message
news:DWN5d.20$Pj...@read3.inet.fi...
Toni Arte
Kyllä tuo n. 8EUR / levy pitää kutinsa tuolle 600x2400 levylle. Itse
taisin maksaa 7.5EUR kappale. Tarkistin juuri kirjanpitoa, ja olen
maksanut noin 500EUR noin 95m2 levyistä => 500 / 95 * (0.6*2.4) ~ 7.5 =>
tukee tuota.
--
Toni
Major
>> 600*2400 levy
>> (23 E levy / n. 20 M2).
>
> Kyllä tuo n. 8EUR / levy pitää kutinsa tuolle 600x2400 levylle. Itse
> taisin maksaa 7.5EUR kappale. Tarkistin juuri kirjanpitoa, ja olen
> maksanut noin 500EUR noin 95m2 levyistä => 500 / 95 * (0.6*2.4) ~ 7.5 =>
> tukee tuota.
Ok. Joko muisti pettää tai sitten minua on rahastettu ja kunnolla ;-(