Muurauslaasti pihalaatoiksi
hande
ajattelin hyödyntää sen valamalla pihalaattoja.
Sinällään se ei taida olla oikein toimiva ratkaisu, joten
kaipaisin kokemusperäisiä neuvoja laastin "terästämiseksi" jotta
laatat näyttäisivät laatoilta vilä parin vuodenkin kuluttua.
-hviik
Tuukka L.
Kaikkea tyhmää sitä osataan kysyäkin. Vai että oikein pihalaattoja
muurauslaastista.
mi...@meilta.invalid
Eipä taida muurauslaastista paljon muuta iloa olla, kuin että ehkä se
voisi käydä betonin värjäysaineesta. Kokeile tekemällä vaikka
kottikärryyn satsi betonia, lisäät hiukan laastia sekaan ja valat
satsin laatoiksi. Muista laittaa rautalankalenkki raudoitukseksi. Jos
sait tulokseksi kunnollisia laattoja, ei muutakuin tehdas pystyyn. Jos
sensijaan laattasi murenevat kuin Hanna-tädin kakut, pienennä
väriaineen määrää ja kokeile uudestaan.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
hande
> voisi käydä betonin värjäysaineesta.
Joo - itseasiassa varsin pienikin määrä tuntuu riittävän.
Villi ajatus oli, että löytäis "optimaalisen" suhteen, että
saisi hukattua sen ylimääräisen tonnin hyötykäyttöön, eikä tarvis
kärrätä kaatsille. Pelkkänä väriaineena käyttäen mä saan tehdä
niitä laattoja vielä ensi kesänäkin :)
hande
> Kaikkea tyhmää sitä osataan kysyäkin. Vai että oikein pihalaattoja
> muurauslaastista.
>
>
Vittu sä oot Pro
P3 Qla
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:TBp7g.205$Ou3...@read3.inet.fi...
Oletpa tuukka viisas.
Tuukka L.
En lähellekään niin "viisas" kuin tämä pihalaattojen tee-se-isse.
Ei vittu mitä ideoita. Seuraavaksi joku varmaan kysyy, että jäi "yli vähän
pizza-jauhoja, miten voi keittää niistä kodin tapetointiliisterit ja
kipsiseinien tasoitteet....öhhhhhh???"
Tuukka L.
> saisi hukattua sen ylimääräisen tonnin hyötykäyttöön, eikä tarvis kärrätä
> kaatsille. Pelkkänä väriaineena käyttäen mä saan tehdä
> niitä laattoja vielä ensi kesänäkin :)
>
No perkele myy tai lahjoita se. Taitaa maksaa jopa huimat 90 euroa yks
tommoinen säkki?
hande
> No perkele myy tai lahjoita se. Taitaa maksaa jopa huimat 90 euroa yks
> tommoinen säkki?
Tervetuloa hakemaan - säkki on sun
JukkaK
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:Zjr7g.267$Ou3...@read3.inet.fi...
> Ei vittu mitä ideoita. Seuraavaksi joku varmaan kysyy, että jäi "yli vähän
> pizza-jauhoja, miten voi keittää niistä kodin tapetointiliisterit ja
No tuohan on ihan "piis ov keik", eikä kysymyksessä sinällään mitään typerää
ole. Eiköhän niitä tossa kesäkuun puolella taas keitellä kun olohuone tulee
tapetointivaiheeseen. Itse asiassa en ymmärrä miks joku es viittii liisteriä
lähteä kaupasta hakeen kun tolla vehnäsellä homma hoituu niin helposti ja
ennen kaikkea halvalla ;-)
Ohjeet tuolla jos joku kiinnostui :-)
http://www.wanhatkonstit.fi/Tapettiliisteri.vehnaj.htm
JukkaK
Tuukka L.
> Tervetuloa hakemaan - säkki on sun
No nyt on oikeaa puhetta. Pistä kyltti tienlaitaan niin eiköhän se jollekin
kelpaa ennen happanemistaan.
nos...@supertel.fi
Ainakin PK-seudulla varmaan kelpaa jollekin.
Mikluha
tietävänsä AIVAN KAIKESTA KAIKEN. Tuollaiset kaverit harvoin uskaltaa
avata suutaan naamatusten, kun TIETÄVÄT menettävänsä leegonsa jos kohdalle
osuvat. Ainakaan mun tontille ei Tuukan kannata tulla.
Tyhmää ei TODELLAKAAN ole kysyä - tyhmää on mokata kun LUULEE tietävänsä.
"mitä enemmän kouluja käy, niin sitä enemmän tietää miten vähän tietää"
"hande" <h...@v.fi> wrote in message news:ORq7g.246$Ou...@read3.inet.fi...
P. Kärhä
"Mikluha" <kk.mi...@kolumbus.fi> wrote in message
news:e3n9o7$7l2$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Tyhmää ei TODELLAKAAN ole kysyä - tyhmää on mokata kun LUULEE tietävänsä.
Ei se minustakaan ollut tyhmä kysymys. Ja ajattelin itsekkin joka
tapauksessa kokeilla, meni syteen tai saveen. Mulla on hirmu kasa kaiken
maailman pussin pohjia - tasotteita, saneerauslaastia, saumauslaasteja.
Aattelin ottaa niistä talteen sen verran kuin voin korjauksiin kuvitella
käyttäväni, ja lopuista teen lasten leikkimökille pihalaatoituksen. Kestää
sitten sen minkä kestää, mutta eipä toisaalta maksa mitään. Ja sama se nyt
sitten on, että mitä sinne kaatopaikalle sitten joskus vie, hajonneiden
pihalaattojen kappaleita, vai varaston perällä pikku hiljaa kivettyneitä
säkkejä. Kiitoksia alkuperäiselle kysyjälle vinkistä.
Ja jos nyt sitten ajatellaan, että niihin laattoihin haluaa edes jotain
kestoa, niin mitähän niihin kannattaa lisätä? Sementtiä ja soraa vissiin?
Peté
Tuukka L.
> kestoa, niin mitähän niihin kannattaa lisätä? Sementtiä ja soraa vissiin?
>
> Peté
No jos haluaa, että ne jotain edes kestää, niin ne laatat kannattaa TEHDÄ
sementistä, tarkemmin sanottuna K40, vedenpitävä ja huokoistus. Raudoitus
mieluummin ruostumattomasta teräksestä. Betoni maakosteana. Tuolla
reseptillä laatta rupeaa jotain kestämäänkin.
Naurettavaa edes kuvitella jonkun muurauslaastin kestävän kun sitä ei ole
edes ulos tarkoitettu.
Ari H
> No jos haluaa, että ne jotain edes kestää, niin ne laatat kannattaa TEHDÄ
> sementistä, tarkemmin sanottuna K40, vedenpitävä ja huokoistus. Raudoitus
> mieluummin ruostumattomasta teräksestä. Betoni maakosteana. Tuolla
> reseptillä laatta rupeaa jotain kestämäänkin.
>
> Naurettavaa edes kuvitella jonkun muurauslaastin kestävän kun sitä ei ole
> edes ulos tarkoitettu.
Yleinen yleissivistävä kysymys kelle vaan joka osaa vastata:
Mitä eroa on muurauslaastilla ja betonilla, siis aineina,
eli kemiallisesti ja raekoon puolesta kaiketi lähinnä?
Onko ne ihan eri aineita, vai onko toinen esim tehty
toisesta esim lisäämällä jotain?
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
P3 Qla
"JukkaK" <jk...@pcuf.fi> wrote in message
news:e3ljl6$bdp$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
Tässä se taas nähdään, ettei tyhmiä kysymyksiä ei juurikaan ole.
Viisautta vailla olevaa vastaamista senkin edestä.
Tuukka L.
> eli kemiallisesti ja raekoon puolesta kaiketi lähinnä?
> Onko ne ihan eri aineita, vai onko toinen esim tehty
> toisesta esim lisäämällä jotain?
Jos ihan oikeasta muurauslaastista puhutaan, niin sehän on kalkkiin
perustuvaa tököttiä. Betoni puolestaan perustuu sementin
kovettumisreaktioon.
Tavallista muurauslaastia ei saa esim käyttää savupiipun ulko-osissa sen
huonon säänkeston vuoksi. Sitä varten käytetään sementillä terästettyä
kalkkilaastia. Pihalaattakäytössä kalkkilaasti ei anna mitään suotuisia
ominaisuuksi käsittääkseni ja parempaan lopputulokseen pääsee
sementillä.Pihalaatta on varsin lujilla hommassa.
Tuukka L.
No, miten ne pihalaatat tehdään muurilaastista.
> Viisautta vailla olevaa vastaamista senkin edestä.
Ruppeepa vastaamaan tuohon kysymykseen, oi idän viisas ja kansakuntamme
kynttilä.
JukkaK
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:FSM7g.322$AY4...@read3.inet.fi...
>
> Jos ihan oikeasta muurauslaastista puhutaan, niin sehän on kalkkiin
> perustuvaa tököttiä. Betoni puolestaan perustuu sementin
> kovettumisreaktioon.
Nykyajan muurauslaasteissa on kyllä pääsääntöisesti sementti sideaineena -
kuten betonissakin :-)
JukkaK
Tuukka L.
> kuten betonissakin :-)
Tällöin pitäisi kyllä puhua muuraussementtilaastista. Kyllä
kalkkilaastejakin on ja käytetään. Esim. M100/500 muuraussementtilaastissa
on sitä sementtiä varsin vähän. Lisäksi muurauslaasteissa on kuohkeuttavia
ainesosia, tulee turhan reikästä pihalaattaa :-9
Vekke
> Tällöin pitäisi kyllä puhua muuraussementtilaastista.
Alkuperäinen kysyjä tosin puhui pelkästään "punaisesta muurauslaastista",
joten tuollaiset täsmennyksesi pikkuisen sikäli menevät itse keksityn
puolelle.
Valtaosa suomalaisesta sementistä ja laastista on lähtöisin aivan samasta
kiviraaka-aineesta eli suomalaisesta kalkkikivestä.
http://www.finnsementti.fi/sementit/valmistus.htm
> Esim. M100/500 muuraussementtilaastissa on sitä sementtiä varsin vähän.
Itse en ole laastiasiantuntija mutta, mutta onko sinulla tiedossasi tuon
laastin tarkka koostumus? Äkikseltään näyttäisi niinkuin sitä sementtiä
olisi tuossa M100/500 laadussa 25% verran. Ja ilmeisesti tuota laastilaatua
voisi työmaaoloissa itsekin tehdä, 1 osa muuraussementtiä ja 3 osaa hiekkaa:
"Pieniä laastimääriä varten voidaan muurauslaasti M100/500 valmistaa
työmaalla tilavuusosina: 1 osa muuraussementtiä ja 3 osaa hiekkaa (0...4
mm)." http://www.kevytsoraharkko.fi/files/files/harkko_kaikki.pdf
> Lisäksi muurauslaasteissa on kuohkeuttavia ainesosia, tulee turhan
reikästä
> pihalaattaa :-9
Mitä niiden kuohkeuttavien aineososien on mielestäsi tarkoitus tehdä siellä
ulkomuurauslaastissa, kupliako??? Pakkaskestävässä betonissa nimenomaan
pitää olla tietynlaisia huokosia jotta kestää rapaantumatta.
Laastimateriaali omaa joka paremman puristuslujuuden kuin betonit, ja siksi
sopiva pakkaskestävä laasti pärjää ulkona aivan mainiosti.
Betonisia tehdasvalmisteisia pihalaattoja ei myöskään raudoiteta, niinkuin
ehdotit raudoitettavaksi ruostumattomalla teräksellä jossakin viestissäsi.
Ja betonilaattojen materiaaliksi olit vaatimassa K40 luokan betonia, vaikka
K35 on yleinen vaatimus betonipohjan päälle muurattavissa ulkorakenteissa.
http://www.lohjarudus.fi/valmisbetoni/default.asp?cat=2&va=10
Irrallisten pihalaattojen valmistajat eivät tuotesivuillaan kerro minkä
lujuusluokan betonista heidän laattansa on valmistettu. Sää/pakkaskestävät
laadut alkavat K35:stä, mutta kukas sitä valvoo vaikka pienempikokoista
pihalaattaa tehtäisiin hiukan tätäkin heikommasta materiaalista,
sementtiraaka-ainetta säästellen.
Alkuperäiselle kysyjän kysymykseen palatakseni, voit terästää sitä laastiasi
lisäämällä siihen vähintään 1/5 osalla sementtiä, voit toki laittaa
enemmänkin. Ja sitten kokeilemaan. Pihalaatoiksi sekoitettava betoni on
tehtävä erittäin pienellä vesimäärällä, hyvin kuivaa puuroa on väännettävä
betonisekoittimella, lisävesi heikentää valmiin betonin pinnan
säänkestävyyttä. Laattatehtailla betonimuottia täryytetään, joka edesauttaa
sitä että kuivahko betonitröhnä saadaan mahdollisimman tiiviiksi muotin
pohjalla. Kotioloissa tällaisia täryyttimiä ei tietenkään ole, mutta jos
jonkin täryidean siihen keksii niin voi toki kokeilla.
Aivan tehdaslaatan näköistä laattaa ei tahdo kotikonstein saada syntymään
vaikka hakisi K-raudasta mitä sementtipusseja tahansa. Laatan pinta menee
muutaman talven jälkeen nopeammin karheaksi näissä kotilaatoissa kuin
tehdaslaatoissa. Ihan paraatiovelle ei ehkä kannata ensimmäisiä
koekappaleita laittaa, mutta jossakin alapihalla kyllä menettelevät.
Tuhannen kilon laastimäärästä ei niin hirmuisen monia neliömetrejä valmista
60..80 mm paksuista laattapintaa edes synnykään, ilman mitään laskelmia,
joku 10 m2 kenties.
VEKKE
Tuukka L.
> siellä
> ulkomuurauslaastissa, kupliako???
Niin tarkoitus on parantaa muurattavuutta. Toimivatko ne huokostimena
pakkasbetonin tapaan, sitä en tiedä. Epäilen. Suojahuokostetun betongin
hinta kun on aivan toista. Luulisi sitten työmaalle tuotavan
muuraussementtiä pakkasenkestävän sijasta, jos kyseinen tuote olisi
ylivertaista.
> Laastimateriaali omaa joka paremman puristuslujuuden kuin betonit, ja
> siksi
> sopiva pakkaskestävä laasti pärjää ulkona aivan mainiosti.
Mikä laasti on pakkaskestävää?
> Betonisia tehdasvalmisteisia pihalaattoja ei myöskään raudoiteta, niinkuin
> ehdotit raudoitettavaksi ruostumattomalla teräksellä jossakin viestissäsi.
Itse ainakin olen nähnyt raudoitettujakin, mutta varmaan niitäkin tehdään
köyhä-versiona ilman rautoja. Ominaisuudet ovat varmasti heikommat ei
raudoitetussa pihalaatassa. Raudoitus ei taatusti ainakaan huononna niitä
vai mitä yrität viisastella?
> Ja betonilaattojen materiaaliksi olit vaatimassa K40 luokan betonia,
> vaikka
> K35 on yleinen vaatimus betonipohjan päälle muurattavissa ulkorakenteissa.
Minimivaatimus lähinnä. K40:stä se olla pitää mm. huomattavasti vähäisemmän
kapillaarisuuden vuoksi ja K40 rupeaa olemaan jo luontaisesti säänkestävää.
Hintaero suojahuokostetun K35:n ja tavallisen K40:n välillä taitaa kaatua
koonelikymmpisen hyväksi. Mutta aivan miten haluat rahojasi polttaa...
> Irrallisten pihalaattojen valmistajat eivät tuotesivuillaan kerro minkä
> lujuusluokan betonista heidän laattansa on valmistettu. Sää/pakkaskestävät
> laadut alkavat K35:stä, mutta kukas sitä valvoo vaikka pienempikokoista
> pihalaattaa tehtäisiin hiukan tätäkin heikommasta materiaalista,
> sementtiraaka-ainetta säästellen.
Eipä sitä valvo kukkaaan ja kukas sitä tietää, vaikka sieltä betoniasemalta
tuovat aivan luokatonta kuraa koonelikymppisenä? Aika moni asema ei ole
valvonnan piirissä ja nekin jotka ovat, osaavat valvontaa halutessaan
huijata.
Vekke
>
> Mikä laasti on pakkaskestävää?
No ihan mikä tahansa sellaisena myytävä laasti,
http://www.kaakelikeskus.net/sivu.php?id=39
Ja pidä mielessäs että "I am not your f..ing search engine". Opettele
käyttelemään itse Googlea niin löydät tarvitsemasi.
Muutenkaan en aio alkaa kinastella tästä laastilaatoista yhtään tämän
enempää, kellä sitä vanhaa laastia oli joku säkki nurkissaan niin ne ehkä
haluavat jatkaa "asiantuntevaa" keskustelua kanssasi.
VEKKE
Tuukka L.
> enempää, kellä sitä vanhaa laastia oli joku säkki nurkissaan niin ne ehkä
> haluavat jatkaa "asiantuntevaa" keskustelua kanssasi.
> VEKKE
Arvasinhan, ettei sulla "asiantuntemusta" ole vaan kunhan rupesit
keuhkoomaan ja nyt sulla lentää pyyhe kehään.
jp
> Itse ainakin olen nähnyt raudoitettujakin, mutta varmaan niitäkin
> tehdään köyhä-versiona ilman rautoja. Ominaisuudet ovat varmasti
> heikommat ei raudoitetussa pihalaatassa. Raudoitus ei taatusti ainakaan
> huononna niitä vai mitä yrität viisastella?
Köyhä-versiot ovat olleet pihassa jo 40 vuotta. Harmittaa että kestävät
niinkin kauan. Olisi suurempi motivaatio vaihtaa ne johonkin mukavamman
näköiseen.
Vekke
news:e3q6rf$7r3$5...@phys-news4.kolumbus.fi...
> > Itse ainakin olen nähnyt raudoitettujakin, mutta varmaan niitäkin
> > tehdään köyhä-versiona ilman rautoja.
>
Tehdastekoissa tai edes jonkinlaisella arkijärjellä tehdyissä pihalaatoissa
ei ole raudoituksia. Ne köyhällä kotijärjellä tehdyt, ja harjateräksen
pätkillä "varmuudeksi" terästetyt kotilaatat ovat sitten harrasteasia
erikseen.
Jos tuollaisen 60..80 mm paksuisen ja 40 cm kokoisen pihalaatan jättää
päistään kannatukselle ja ajelee autolla päältä, niin laattahan ei sitä
pidempään kestä vaikka olisi harjateräksen pätkääkin sisällä.
Koko pihakivien raudoituksen idea tässä on aivan kotitekoista väärää
järkeilyä, koska pihalaatan ei edes kuulu kestää mitään taivutusjännitystä.
Ainoastaan puristusjännitystä alla olevaa kantavaa hiekkapohjaa vasten, jo
entiset roomalaiset tiesivät tällaisen perusasian.
Jos joku "rikkaan" talon pösilöpoika sitten sattuu tulemaan siihen pihalle
kehuskelemaan että meijän pihassa onkin rosteriteräksellä raudoitetut
pihalaatatat, niin tämmöiselle ei kannata edes kommentoida mitään. Antaa
tämmöisen nenänkaivajan ihan omassa rauhassaan puhua vaan niistä
järkiköyhistä rosterivahvistuksistaan.
VEKKE
Jukka Marin
Onko sulla taas ns. huono päivä (vai kuten minusta vaikuttaa, huono elämä)?
Jos joku uskaltaa olla kanssasi eri mieltä jostain, et enää kykene keskus-
telemaan mistään asiallisesti.
-jm
whiski
Niin sinähän olet kaikkien alojen "asiantuntija"!
Kuten Google osuvasti osaa kertoa ;-/
--
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi
naurettavaksi
P3 Qla
"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote in message
news:slrne61988...@pyy.embedtronics.fi...
Jep; tuollainen isottelu ja keuhkoaminen kumpuaa syvästä pahasta olosta.
P3 Qla
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
Kysymys ei olekaan muurauslaastista.
Kyse on siitä mitä teet huomatessasi virheellisen kysymyksenasettelun ? Alat
pönkittämään heikkoa ulkokuortasi nokittelemalla kysyjää. Kuvittelet
saavuttavasi jotakin osoittamalla toisen heikkouden.
Se on sitä viisauden puutetta. ( ja heikkoa itsetuntoa ).
rakentavasti P3
Tuukka L.
No en nyt sentään. Wanhat viskit eivät sanottavammin kiinnosta.
> Kuten Google osuvasti osaa kertoa ;-/
>
> http://groups.google.fi/groups?sourceid=navclient-ff&ie=UTF-8&rls=GGGL,GGGL:2005-09,GGGL:fi&q=Tuukka%20L&sa=N&tab=wg
Älä ole kuitenkaan kateellinen, vaikket itse osaakaan mitään.
timppa
> sementistä, tarkemmin sanottuna K40, vedenpitävä ja huokoistus. Raudoitus
> mieluummin ruostumattomasta teräksestä.
Mitä etua on ruostumattomalla teräksellä raudoittamisesta verrattuna
ruostuvalla raudalla raudoittamiseen?
Kysyn, koska ekaa kertaa kuulen rosteriraudoituksesta :)
timppa
timppa
> Tässä se taas nähdään, ettei tyhmiä kysymyksiä ei juurikaan ole.
>
> Viisautta vailla olevaa vastaamista senkin edestä.
Niinhän se vanha viisauskin meni:
"Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, vaan vain tyhmiä vastauksia kysymyksiin"
timppa
Hantte
Ensinnäkin, rosteri maksaa moninkertaisesti. Vikkaisin 5 - 10
kertaisesti halvimpaan mustaan rautaan verrattuna.
Hyötynä on, että ruostumaton ei todellakaan ruostu ja ala
pullistelemalla halkoa betonia. Jos betoni on vedenpiävää, se ruostuva
rauta siellä sisällä on vähemmän hyvä.
Pihalaattojen kohdalla ylimitoittaminen voi tulla turhan kalliiksi ;)
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
timppa
> Hyötynä on, että ruostumaton ei todellakaan ruostu ja ala
> pullistelemalla halkoa betonia.
Mitä väliä sillä on kun betoni on kumminkin alkaalista (Ph jotain 13),
jolloin betonin sisällä oleva rauta ei varmasti ruostu.
Siinä vaiheessa kun betonin Ph on laskenut niin alas että rauta ruostuu,
niin betoni on muutenkin vaihtokunnossa.
timppa
Lauri Uusitalo
> Hantte kirjoitti:
>
>> Hyötynä on, että ruostumaton ei todellakaan ruostu ja ala
>> pullistelemalla halkoa betonia.
>
> Mitä väliä sillä on kun betoni on kumminkin alkaalista (Ph jotain 13),
> jolloin betonin sisällä oleva rauta ei varmasti ruostu.
Vaan kyllä meillä raudoitettiin rosterilla talon ulkomuuraus. Mutta
kyseessä oli siis muurauslaasti ei raaka betoni.
Lauri
Uljas Vauhti
> Tuukka L. kirjoitti:
>
>> sementistä, tarkemmin sanottuna K40, vedenpitävä ja huokoistus.
>> Raudoitus mieluummin ruostumattomasta teräksestä.
>
> Mitä etua on ruostumattomalla teräksellä raudoittamisesta verrattuna
> ruostuvalla raudalla raudoittamiseen?
Kyseessä on vitsi. Rosteria ei pidä käyttää betoniraudoituksessa !
Syynä on se että rosterin lämpölaajeneminen on noin kaksinkertainen
verrattuna mustaan rautaan tai betoniin.
Tuukka L ei oikeasti tiedä mitä kirjoittaa.
--
Uljas
Lu-lu
> "Tuukka L." wrote
> > No, miten ne pihalaatat tehdään muurilaastista.
> > Ruppeepa vastaamaan tuohon kysymykseen,
> > oi idän viisas ja kansakuntamme kynttilä.
> Kysymys ei olekaan muurauslaastista.
> Kyse on siitä mitä teet huomatessasi virheellisen kysymyksenasettelun ?
> Alat pönkittämään heikkoa ulkokuortasi nokittelemalla kysyjää. Kuvittelet
> saavuttavasi jotakin osoittamalla toisen heikkouden.
> Se on sitä viisauden puutetta. ( ja heikkoa itsetuntoa ).
> rakentavasti P3
no ihanpa olisin minäkin voinut kuvitella ... :
"" Jäi muurausprojektista tuhannenkiloa punaista muurauslaastia ja
ajattelin hyödyntää sen valamalla pihalaattoja.""
... muttakun ei - niinsitten ei !
osaltani voin kyllä valistaa pihalaattojen valutalkoisiin ryhtyviä:
muurauslaastia käyttäen homma ... EI ONNISTU !
laattoja toki saa syntymään, muttei niillä mitään tee: ne ei kelpaa
ees' verkon painoiksi - ja hädintuskin maantäyttöaineeksi
Lauri Uusitalo
> Syynä on se että rosterin lämpölaajeneminen on noin kaksinkertainen
> verrattuna mustaan rautaan tai betoniin.
Kuitenkin sitä käytetään, miksi? Vai onko betonilla ja laastilla jotain
eroa tässä suhteessa?
Lauri
Hantte
Saa jäädä raudat pintaan. Muuta en keksi pikaisesti.
Tuukka L.
>
> "" Jäi muurausprojektista tuhannenkiloa punaista muurauslaastia ja
> ajattelin hyödyntää sen valamalla pihalaattoja.""
>
> ... muttakun ei - niinsitten ei !
>
>
> osaltani voin kyllä valistaa pihalaattojen valutalkoisiin ryhtyviä:
> muurauslaastia käyttäen homma ... EI ONNISTU !
>
> laattoja toki saa syntymään, muttei niillä mitään tee: ne ei kelpaa
> ees' verkon painoiksi - ja hädintuskin maantäyttöaineeksi
>
Sulla täytyy olla kamalan paha olla sisäisesti, kun menet tommoista sanomaan
pikku pihalaattojen nykertäjille. Se on sitä viisauden puutetta ja heikkoa
itsetuntoa mennä sanomaan totuuksia päiväunelmissa liihotteleville
peekolmosille.
Tuukka L.
> "Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, vaan vain tyhmiä vastauksia
> kysymyksiin"
>
> timppa
Ei se mikään viisaus ole vaan idiottien hokema, jolla he yrittävät oikeuttaa
poukkorointinsa tässä maailmassa.
Tuukka L.
> jolloin betonin sisällä oleva rauta ei varmasti ruostu.
Betoni suojaa vain riittävän syvällä olevia rautoja ja niitäkin rajallisen
ajan. (Betoni karbonisoituu syvältä, ainakin ilmakontaktissa oleva betoni)
> Siinä vaiheessa kun betonin Ph on laskenut niin alas että rauta ruostuu,
> niin betoni on muutenkin vaihtokunnossa.
Maata vasten tulevien betonirautojen suositeltu suojaetäisyys on nykyään 50
mm, joten mieti siitä, minkälaisia laattoja niitä tulee. Vähintään 75
millisiä, jos yläpuoli on ilmaan kontaktissa.
Tuukka L.
> halvimpaan mustaan rautaan verrattuna.
Eipäs liioitella, noin 5x riittää.
> Hyötynä on, että ruostumaton ei todellakaan ruostu ja ala pullistelemalla
> halkoa betonia
Ruostumattomalla voi valaa ohuempia laattoja.
Tuukka L.
> eroa tässä suhteessa?
>
> Lauri
Tottakai sitä käytetään, turhia kyselet miksi. Uljas puhuu yksinkertaisesti
paskaa. Ei kannata uskoa kaikkea mitä nää kuola vaahdossa esiin pomppivat
"asiantuntijat" höpisee. Tulee kalliiksi (terv, nimimerkillä kokemusta on
näiden "neuvoista")
Uljaalle semmoinen heitto, että selitäpäs B600KX harjateräksen olemassaolo.
Mutta kuulostaahan se hienolta, kun joku pässi osaa jopa väittää, että
"lämpölaajeneminen 2x". Ilmeisesti Uljaalla menee muovit ja metallit
sekaisin, kun saa noin rajuja deltakertoimia.
MarkoV
"Uljas Vauhti" <Ul...@privacy.net.invalid> kirjoitti
viestissä:CSi8g.97$uB...@read3.inet.fi...
> timppa kirjoitti:
>> Tuukka L. kirjoitti:
>>
>>> sementistä, tarkemmin sanottuna K40, vedenpitävä ja huokoistus.
>>> Raudoitus mieluummin ruostumattomasta teräksestä.
>>
>> Mitä etua on ruostumattomalla teräksellä raudoittamisesta verrattuna
>> ruostuvalla raudalla raudoittamiseen?
>
> Kyseessä on vitsi. Rosteria ei pidä käyttää betoniraudoituksessa !
>
Kerroppa tuo niille kaikille suomen elkkutehtaille jotka mättää ulkokuoriin
rosteriverkkoa...
Marko
Uljas Vauhti
>
> Uljaalle semmoinen heitto, että selitäpäs B600KX harjateräksen olemassaolo.
>
> Mutta kuulostaahan se hienolta, kun joku pässi osaa jopa väittää, että
> "lämpölaajeneminen 2x". Ilmeisesti Uljaalla menee muovit ja metallit
> sekaisin, kun saa noin rajuja deltakertoimia.
>
mustalla.
--
Uljas
Hansu
> Mitä etua on ruostumattomalla teräksellä raudoittamisesta verrattuna
> ruostuvalla raudalla raudoittamiseen?
Mitenkään timpalle erityisesti vaan noin yleisesti: Rakenteen
ympäristöolosuhteet saattavat tietty olla turmiollisia betonille ja
vaatia ruostumatonta betoniterästä. Mutta "normaalisti" sitä käytetään,
kun rauta tulee lurkkaamaan betonista ulos kuten esim. ansaat.
Hansu
Tuukka L.
> mustalla.
Ja huomenna lähtee loputkin rosentit pois?
Hantte
Eipäs liioitella, se on vain 33 1/3 % suurempi;)
Rakenneteräs 12 x 10E-6/K
Ruostumaton 16 x 10E-6/K
Lähde:
www.tkk.fi/Yksikot/Rakennus/Teras/Julkaisut/TKK-TER-series/TKK-TER-22.pdf
Uljas Vauhti
>> No olinpa väärässä. Rosterin laajeneminen on vain 40 % suurempi kuin
>> mustalla.
>
> Ja huomenna lähtee loputkin rosentit pois?
>
>
Vähäseosteinen teräs 11,5 * 1000000 / K
Ruostumaton teräs 16,0 * 1000000 / K
16/11,5*100% = 139%
--
Uljas
Uljas Vauhti
> Eipäs liioitella, se on vain 33 1/3 % suurempi;)
>
> Rakenneteräs 12 x 10E-6/K
> Ruostumaton 16 x 10E-6/K
> Lähde:
> www.tkk.fi/Yksikot/Rakennus/Teras/Julkaisut/TKK-TER-series/TKK-TER-22.pdf
>
>
--
Uljas
John Smith
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
Sinä olet kyllä ainoa pokkuroiva idiootti tällä palstalla.
Arvaan, että olet aika rajusti päähänpotkittu, kun käyttäydyt kuten
käyttäydyt.
On se kiva, että Tuukalla on edes yksi paikka (asia), missä voi päteä !
Ollu E
>
> No ei
> Vähäseosteinen teräs 11,5 * 1000000 / K
> Ruostumaton teräs 16,0 * 1000000 / K
>
Betonilla ja normaaliteräksellä on rakentavan ihmiskunnan onneksi melko
täsmälleen sama 16E-6 lämpölaajenemiskerroin, ja siksi ne kestävät ja
pysyvät niin hyvin yhdessä. Mutta paljonkos tuollainen 40 cm kanttiinsa
olevassa pihalaatassa ruostumattoman teräksen ja betonin erilaiset
laajenemiskertoimet hetkauttavat rakennetta? Talvipakkasellahan on -30
astetta ja kesähelteellä pihalaatan pinta lämpiää hyvinkin +50
asteeseen, ja laajenemiskertoimien eroa tulee siis 4,5E-6 verran.
4,5E-6 /K * 0,4 m * 80K = 1,44E-04 m = 0,144 mm
Jos pihalaatan sisällä on vaikka 3 kpl saman suuntaisia rosterirautoja
vahvistuksena, niin laatan koossapitämisen sijasta ne lämpölaajetessaan
pukkaavatkin 0,144 mm kokoisen hiushalkeaman laattaan.
Sitä en tiedä että miten paljon ja miten nopeasti tämänkokoinen halkeama
vaikuttaa. Mutta vesi ainakin pääsee tällaisestakin raosta sisään, ja
alkaa jäätyä ja laajentaa halkeamaa lisää.
Ollu
J.P
"John Smith" <som...@microsoft.com> kirjoitti
viestissä:YtV8g.39$nC...@read3.inet.fi...
Tuukkahan vois perustaa oman ryhmän vois mennä sinne ihan itekseen. Olen
kyllä välillä ihmetellyt että onko olemassa ihan fyysisesti monta eri
Tuukkaa vai onko yhdessä Tuukassa monta eri tuukkaa kun viestit ovat
välillä ihan asiallisia ja sopuisiakin mutta sitten yhtäkkiä taas repeää
ihan asiattomiksi.
Hantte
Tuo edellyttää, että syntyy _yksi_ halkama. Entä jos sinne syntyykin 10
kpl 0,0144 millistä halkeamaa? Vieläkö vesi menee tuohonkin rakoon? Vai
venyykö betoni?
Tuon halkeamateorian mukaan kaiken rosterilla raudoitetun betonin
pitäisi halkeilla. ;)
Tuukka L.
>
Ei tainnut rosenttilasku olla sun vahvoja lajeja koulussa?
Tuukka L.
> vahvistuksena, niin laatan koossapitämisen sijasta ne lämpölaajetessaan
> pukkaavatkin 0,144 mm kokoisen hiushalkeaman laattaan.
Jos pukkaavat. Pari asiaa meni nimittäin kalkyyleissä pieleen. Harvoin
betoni valetaan ja jähmettyy -30 asteisena. (sitähän tuo laskelmasi
edellyttää)
Lisäksi jäi voimatarkastalu tekemättä. Halkeamaa ei välttämättä synny, jos
betonin lujuus riittää laajenemisen vastustamiseen.
Tuukka L.
>
Harvemmin koneenrakennusteräksiä betoniraudoituksessa tapaa.
Tuukka L.
> kyllä välillä ihmetellyt että onko olemassa ihan fyysisesti monta eri
> Tuukkaa vai onko yhdessä Tuukassa monta eri tuukkaa kun viestit ovat
I äm veri meni änd the Only One.
J.P
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:N459g.344$nC3...@read3.inet.fi...
No joo onhan semmonenkin sanonta että "meitä on moneksi" ...
Hantte
>>Minun lähteenäni (11,5) on Koneenrakentajan taulukkokirja.
>>
>
>
> Harvemmin koneenrakennusteräksiä betoniraudoituksessa tapaa.
Rakenneteräs on rakeneterästä, vaikka mistä katsoisi.
Ollu
>
> Tuo edellyttää, että syntyy _yksi_ halkama. Entä jos sinne syntyykin 10
> kpl 0,0144 millistä halkeamaa? Vieläkö vesi menee tuohonkin rakoon? Vai
> venyykö betoni?
Aina pahempi se vaan on, laatta alkaa rapautua kauttaaltaan jos
kauttaaltaan tulee esim. kolmasosa tai puolet laatan paksuudesta olevia
hiushalkeamia. Vesi menee vaivatta tuollaiseen satasen rakoon, ja on
itse asiassa tuo olisi varsin optimaalisen kokoinenkin. Esim. kasvavan
kuusipuun kapillaariputkisto on halkaisijaltaan juuri 1..2
sadasosamillimetrin luokkaa, ja vettä kulkee kuusen rungossa ylöspäin
vuorokaudessa ämpärikaupalla kevään kasvuaikana.
> Tuon halkeamateorian mukaan kaiken rosterilla raudoitetun betonin
> pitäisi halkeilla. ;)
Osaan vain joitakin fysiikan yksinkertaisia laskelmia, en
rakennesuunnittelua. Tuohon varmaan joku raudoituksen asiantuntija
osannee vastata, että käytetäänkö silloin rosterin kanssa eri tavalla
seostettua betonia, vai miten laajenemisasiat tällöin ratkaistaan.
Ollu
Ollu
>
>
> Lisäksi jäi voimatarkastalu tekemättä. Halkeamaa ei välttämättä synny, jos
> betonin lujuus riittää laajenemisen vastustamiseen.
En ole rakennesuunnittelija enkä betonien tuntija. Mutta sukulaisissa on
sen verran rakennusmestareita että he ovat joskus maininneet että
betonin vetolujuudeksi laitetaan rakenteiden lujuuslaskelmissa = 0.
Betonilaatan sisällä laajeneva teräs aiheuttaa laattaan nimenomaan
vetojännitystä, laatan puolikkaita revitään sauvan pituussuunnassa
erilleen. Ja vetojännitystä vastaan betoni on aivan pullamössöä, ei
mitään vastustuskykyä eikä lujuutta. Puristustahan betoni kestää sadoin
tonnein, mutta vetoa ei niin mitään.
Ollu
Tuukka L.
> sen verran rakennusmestareita että he ovat joskus maininneet että
> betonin vetolujuudeksi laitetaan rakenteiden lujuuslaskelmissa = 0.
Kannattaisi ottaa asiosta vähän paremmin selvää kuin uskoa
rakennusmestareitar (eikös se ollut aikoinaan joku amis tasoinen koulu?)
> Betonilaatan sisällä laajeneva teräs aiheuttaa laattaan nimenomaan
> vetojännitystä, laatan puolikkaita revitään sauvan pituussuunnassa
> erilleen. Ja vetojännitystä vastaan betoni on aivan pullamössöä, ei
> mitään vastustuskykyä eikä lujuutta. Puristustahan betoni kestää sadoin
> tonnein, mutta vetoa ei niin mitään.
Vetolujuutta betonilla väitetään olevan kymmenesosa puristuslujuudesta.
Siten K40 betoni kestäisi vetoa 400 tonnia neliölle. En sanoisi että se
on"ei niin ihan mitään". Kannattaa ainakin ottaa laskelmissa huomioon,
ennenkuin väitää niin vuorenvarmana mitään.
Tuukka L.
>
No miten ihmeessä te sitten voitte saada niille niin erilaisia
lämpölaajenemiskertoimia sitten?
Hantte
>>En ole rakennesuunnittelija enkä betonien tuntija. Mutta sukulaisissa on
>>sen verran rakennusmestareita että he ovat joskus maininneet että
>>betonin vetolujuudeksi laitetaan rakenteiden lujuuslaskelmissa = 0.
>
>
> Kannattaisi ottaa asiosta vähän paremmin selvää kuin uskoa
> rakennusmestareitar (eikös se ollut aikoinaan joku amis tasoinen koulu?)
Rakennusmestareita ja teknikoita valmistui aikonaan teknillisistä
oppilaitoksista teknillisen koulun puolelta. Saman oppilaitoksen opiston
puolelta valmistui insinöörit (tunnetaan nykyisin _opisto_insinööreinä,
ei amk insinööreinä).
Nykyään koulutuksessa on helvetinmoinen aukko, kun teknikoita ja
rakennusmestareita ei enää valmistu. Kaikki ovat vain jotain amk
insinöörejä, jotka nippa nappa erottavat vasaran ruuvimeisselistä, mutta
eivät osaa käyttää kumpaakaan.
Nykyisten teknikoiden ja mesujen jäädessä eläkkeelle tulee teollisuuteen
iso musta tyhjyys insinöörien ja duunareiden välille, koska jää
puuttumaan se osaava työnjohto.
Hantte
desimaalit ja merkitsevien numeroiden määrä! 11,5 pyöristyy 12:ksi, jos
ilmotetaan kahdella merkitsevällä numerolla. ;)
Ollu
>
>
> Kannattaisi ottaa asiosta vähän paremmin selvää kuin uskoa
> rakennusmestareitar (eikös se ollut aikoinaan joku amis tasoinen koulu?)
Raksamestareiden piirtämät talot tunnetusti ovat yli 100 vuoden ajan
pysyneet pystyssä ja vesikatot kestäneet ja homevaurioitakin yleensä
nolla. Joten sikäli kyllä olen luonnostaan epäileväinen että ketäs
rakennusalan "uutuusmiestä" tässä nyt muka sitten pitäisi alkaa tilalle
uskomaan.
> Siten K40 betoni kestäisi vetoa 400 tonnia neliölle.
Mikä ihmeen mittayksikkö tuo oikein on? Siis tarkoittaako se
murtolujuuskuormana 400.000 kg/m2? Okei lasketaan tämän mukaan.
-Jos siis laittaisi katosta roikkumaan poikkipinnaltaan 1 m2 kokoisen
raudoittamattoman betonipylvään, niin senkö alapäähän voisi ripustaa 400
tonnin painon?
-Tai jo haluaisi olla varman puolella, niin vain puolet murtolujuudesta
eli kenties vain 200 tonnia, jolloin ihmistenkin olisi turvallista
työskennellä siinä mötikän alapuolella.
-Vieläkin pikkuisen epäilyttää, kun ei saa ketään rakennesuunnittelijaa
laittamaan nimeään tällaisen suunnitelman alle, pudotetaan kuorma vielä
tästä kymmenesosaan, eli 20 tonniin. Kai se raudoittamaton metrinen
betonipaalu sentään riippuvaa painoa 20 tonnia kantaa turvallisesti, kun
kuormaa on enää vain vain 5% verran ilmoitetusta murtolujuudesta?
-Ei löydy vieläkään yhtään lujuuslaskelman nimenlaittajaa tälläkään. No
miten olisi yksi ainoa tonni kuormaa sen pylvään alapäässä. Vieläkään
kukaan ei lupaa mitään, ennenkuin laitetaan betonipylvääseen sisään
teräsraudoitteet jotka ennakoidulla ja mitattavissa olevalla tavalla
kestävät vetolujuutta. Silloin lopulta alkaa nimen antajiakin löytyä.
Näin sen raksamestarituttavani joskus sanoi, että kyllä se betonin
vetolujuus likimain = 0, kun aletaan mitään vetopuolen lujuuslaskelmia
tekemään.
> En sanoisi että se on"ei niin ihan mitään". Kannattaa ainakin ottaa
> laskelmissa huomioon, ennenkuin väitää niin vuorenvarmana mitään.
Tuollainen pihalaatta 40 cm x 6 cm, sen poikkileikkaus on 240 cm2. Jos
edellä väittämäsi vetolujuus betonille 400.000 kg/m2 pitäisi paikkansa,
niin silloin tämä laatta kestäisi vetokuormaa 9600 kg verran.
Jos laatassa olisi vaikka 3 kpl 12 mm rosterisia harjateräksiä
raudoitteena, niin niiden poikkileikkauksen yhteispinta-ala on 3 x 113
mm2=339 mm2. Halvimmankin mustaraudan, entisaikojen FE37 teräksen
murtolujuus on nimensä mukaisesti, entisaikojen mittayksiköitä käyttäen
37 kg/mm2.
Eli nuo 3 lämpölaajenevaa harjaterästä työntäisivät laattaa halki
voimalla 12543 kg, ja betoni yrittäisi pistää kampoihin voimalla 9600
kg, jolloin betoni saisi kohta turpiinsa ja hiushalkeaisi.
Todellisuudessa rosterinen harjateräs on huomattavasti kovempaa laatua
kuin vanha FE37, ja todellisuudessa betonin vetolujuus on epämääräinen,
ja saattaa olla =0, joten betonijoukkue on entistäkin heikommilla.
Yllä olevat mittayksiköt ovat kaukana ISO mittayksiköiden mitoista.
Kuormitukset ovat oikeasti Newtoneita ja jo vanhojenkin yksiköiden
aikaisia kilopondeja eivätkä siis kilogrammoja kuten yllä on
kotitarpeisiin laskettu. Mutta koska alkuperäinen väite "400 tonnia
neliölle" oli noin mittayksiköin esitetty, niin siitä on laskelmaa
eteenpäin jatkettu.
Sitä vaan jään miettimään että jos entisaikojen rakennusmestareita
väheksyvä nimimerkki "Tuukka" on oikeasti joku rakennusalan ylempää
koulutusta saanut henkilö, niin millaisia laskelmia hänellä on osoittaa
noiden betonilaattojen lujuuksien suhteen.
Minä en ole minkäänlainen rakennusihminen, lukiofysiikka tässä vaan
jyllää, joten omissa kotilaskelmissani voi olla vaikka millaisia
virheitä. Viisaammat varmasti osannevat korjata mahdolliset
pilkkuvirheet.
Itseäkin kiinnostaisi tietää että miten rosterilla raudoitettujen
betonirakenteiden lämpölaajenemiserot käytännössä hoidellaan. Vai onko
laajenemisero niin pieni, että se ei isommissa betonirakenteissa
haittaa?
Ollu
Tuukka L.
> pysyneet pystyssä ja vesikatot kestäneet ja homevaurioitakin yleensä
> nolla. Joten sikäli kyllä olen luonnostaan epäileväinen että ketäs
> rakennusalan "uutuusmiestä" tässä nyt muka sitten pitäisi alkaa tilalle
> uskomaan.
Vieläkös noita mestaajia, jotka nuo yli 100 vuotiaat talot on piirtäneet, on
hengissä ja käytettävissä jossain? :-)
> Näin sen raksamestarituttavani joskus sanoi, että kyllä se betonin
> vetolujuus likimain = 0, kun aletaan mitään vetopuolen lujuuslaskelmia
> tekemään.
Jostain syytä Tekninen korkeakoulu, joka on ainakin edustavinaan alan
parasta tietämystä asiassa, ei laita vetolujuudelle kaavoihin nollaa vaan
kyllä heillä on ihan positiiviset arvot niihin löytyneet. Luulisi heidänkin
olevan helpompi laskea kun nollia pistelisi.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/brp/2005/luennot/LUENTOpalkki1.ppt
> Tuollainen pihalaatta 40 cm x 6 cm, sen poikkileikkaus on 240 cm2. Jos
> edellä väittämäsi vetolujuus betonille 400.000 kg/m2 pitäisi paikkansa,
> niin silloin tämä laatta kestäisi vetokuormaa 9600 kg verran.
Väittämäni vetolujuus ei pidä paikkaansa, koska se perustui
nimellislujuudesta johdettuun karkeaan likiarvoistukseen. Ks. yllä olevasta
luentomateriaalista oikeat arvot.
> Eli nuo 3 lämpölaajenevaa harjaterästä työntäisivät laattaa halki
> voimalla 12543 kg, ja betoni yrittäisi pistää kampoihin voimalla 9600
> kg, jolloin betoni saisi kohta turpiinsa ja hiushalkeaisi.
Mikä ihmeen voiman yksikkö on kilogramma ja mistä tuo lukumäärä on
tempaistu?
> Todellisuudessa rosterinen harjateräs on huomattavasti kovempaa laatua
> kuin vanha FE37, ja todellisuudessa betonin vetolujuus on epämääräinen,
> ja saattaa olla =0, joten betonijoukkue on entistäkin heikommilla.
Nolla se ainakaan ei saata olla tai betoni ei pysyisi edes kiinteänä aineena
kasassa valun jälkeen. Luulisi sinunkin sen verta tajuavan. Varsinainen
lujuuslaskija :-)
> Sitä vaan jään miettimään että jos entisaikojen rakennusmestareita
> väheksyvä nimimerkki "Tuukka" on oikeasti joku rakennusalan ylempää
> koulutusta saanut henkilö, niin millaisia laskelmia hänellä on osoittaa
> noiden betonilaattojen lujuuksien suhteen.
Mistä tämä "rakennusalan ylempää koulutusta" tähän revittiin? Omaa
keksintöäsi.
> Minä en ole minkäänlainen rakennusihminen, lukiofysiikka tässä vaan
> jyllää, joten omissa kotilaskelmissani voi olla vaikka millaisia
> virheitä. Viisaammat varmasti osannevat korjata mahdolliset
> pilkkuvirheet.
Jos viitsivät. Jos minä olisin ammattilainen, niin tuskin vaivautuisin
kaikenmaailman kotifyysikoille vastailemaan.
> Itseäkin kiinnostaisi tietää että miten rosterilla raudoitettujen
> betonirakenteiden lämpölaajenemiserot käytännössä hoidellaan. Vai onko
> laajenemisero niin pieni, että se ei isommissa betonirakenteissa
> haittaa?
Niin se taitaa olla, vaan sinähän sait kotifysikallasi aivan muita tuloksia.
Hui! Kohta maamme betonirakenteet sortuvat. Tiettvästi silloissa ym.
vaativissa kohteissa on käytetty noita rosteriteräksiä. Menepäs äkkiä
laskelmiesi kanssa kertomaan sedille asioiden oikea tila.
Ollu
>
> Jostain syytä Tekninen korkeakoulu, joka on ainakin edustavinaan alan
> parasta tietämystä asiassa, ei laita vetolujuudelle kaavoihin nollaa vaan
> kyllä heillä on ihan positiiviset arvot niihin löytyneet. Luulisi heidänkin
> olevan helpompi laskea kun nollia pistelisi.
Et vaan pösilö edelleenkään ymmärrä asian pointtia, vaikka sinulle
ymmärrettävin termein ja mittayksiköin edellisessä viestissä koetin
tentata. Että paljonkos ripustaisit kuormaa sen katossa roikkuvan 1 m2
poikkipintaisen raudoittamattoman betonipaalun alapäähän.
Ei mitään, zero, nolla. Betonia ei voida käyttää raudoittamattomana
vetokuormituksen alaisena. Laskennassa teräksen pitää ottaa kaikki ne
vetokuormat vastaan, ja betonin lisäarvona mahdollisesti tuoma
vetolujuus jätetään laskennan ulkopuoliseksi extrna olevaksi
varmuuskertoimeksi.
> Väittämäni vetolujuus ei pidä paikkaansa, koska se perustui
> nimellislujuudesta johdettuun karkeaan likiarvoistukseen. Ks. yllä olevasta
> luentomateriaalista oikeat arvot.
Tuolla kerrottiin että K40 betonin vetolujuuden arvo on 2,34 N/mm2, kun
halvimman FE37 teräksen vastaava lukema on 370 N/mm2. Näillä uusillakin
arvoilla laskien ne kolme pihalaatassa olevaa 12 mm rosteriterästä
pukkaavat lämpölaajetessaan pihalaattasi hiusporeimille. Ei vaan maha
mittään, laattasi eivät Tuukka kestä.
> Nolla se ainakaan ei saata olla tai betoni ei pysyisi edes kiinteänä aineena
> kasassa valun jälkeen. Luulisi sinunkin sen verta tajuavan. Varsinainen
> lujuuslaskija :-)
Tämä alkaa mennä sellaiseksi sössötykseksi puoleltasi nyt. Alun perin
nauroit räkäisen tietävästi kun joku kysyi mahdollisuutta ylimenevän
muurauslaastin valamisesta pihalaatoiksi. Nyt olet kuitenkin itse aivan
hetteikössä, ja tyhmällä rääkymisellä ja rapiköinnilla yrität pitää
nokkaasi vedenpinnan yläpuolella.
> Jos viitsivät. Jos minä olisin ammattilainen, niin tuskin vaivautuisin
> kaikenmaailman kotifyysikoille vastailemaan.
Älä vastaile, kun et osaa, etkä osaa laskea aivan yksinkertaisilla
kerto- ja vähennysöasluillakaan. Et edes noista valmiina olevista
kaavoista. Olisit heti oikopäätä havainnut että sinun typerä ideasi
pihalaatan betonin kestämisestä lämpölaajevevaa terästä vastaan ovet
aivan alakoululaisten humpuukia.
> Niin se taitaa olla, vaan sinähän sait kotifysikallasi aivan muita tuloksia.
Länkytä sinä vaan kun et osaa laskea. Näytä omalla laskentataidollasi
miten naurusi kestää, ja betonilaatat pihassa kestävät laajenevaa
terästä vasten.
Olet, Tuukka, melkoinen surkimus ihmiseksi. Mitenkä tyttöystäväsi kestää
päättymätöntä sönkötystäsi luuseriuttasi?
Ollu
Hansu
> Näin sen raksamestarituttavani joskus sanoi, että kyllä se betonin
> vetolujuus likimain = 0, kun aletaan mitään vetopuolen lujuuslaskelmia
> tekemään.
Jos saan puuttua tähän keskusteluun, niin molemmat ovat oikeassa.
Betonilla toki on vetolujuutta, mutta rakentamismääräysten mukaisissa
lujuuslaskentamenetelmissä sitä ei oteta huomioon.
Hansu
John Smith
"Ollu" <oll...@nettisetti.com> wrote in message
news:4467B3BF...@nettisetti.com...
> "Tuukka L." wrote:
>>
>> Tuukan ryvetys leikattu pois"
Ei kannata tuhlata aikaa Tuukkaan.
Tuukka on luuseri.
Tuukka L.
> poikkipintaisen raudoittamattoman betonipaalun alapäähän.
Sun kannattaa kysyä tommoiset varmaan raksamestaritutuiltasi tai niiltä 100
vuotta sitten hyviä taloja piirtäneiltä. Hätätilassa varmaan joku
korkeamminkin koulutettu sulle kelpaa lujuuslaskijaksi?
> Ei mitään, zero, nolla. Betonia ei voida käyttää raudoittamattomana
> vetokuormituksen alaisena. Laskennassa teräksen pitää ottaa kaikki ne
Tätä sä olet nyt hokemut viestistä toiseen sen kummemmin väitettäsi
todistamatta. Kun minun postaamassa linkissä TKK.n luentomateriaaliin on
selvä tieto siitä, että betonilla on vetolujuutta, niin voisitko sinä
puolestasi todistaa väitteessi, ettei betonia voida muka lainkaan käyttää
raudoittamatta?
Tietääkseni betonia on käytetty jo ennen teräsbetonin keksimistä lyhyillä
jänneväleillä ja johan roomalaisetkin rakensivat akvedukteja ym. täysin
ilman mitään raudoituksia.
> vetokuormat vastaan, ja betonin lisäarvona mahdollisesti tuoma
> vetolujuus jätetään laskennan ulkopuoliseksi extrna olevaksi
> varmuuskertoimeksi.
Se on eri asia kuin että betonin vetolujuus olisi nolla, kuten alunperin
väitit.
> Tuolla kerrottiin että K40 betonin vetolujuuden arvo on 2,34 N/mm2, kun
> halvimman FE37 teräksen vastaava lukema on 370 N/mm2. Näillä uusillakin
> arvoilla laskien ne kolme pihalaatassa olevaa 12 mm rosteriterästä
12 millin rosteriterästä pihalaatassa? Sepäs älykästä. Laskelmiisi en ota
kantaa, kun en ole niitä nähnytkään. Todennäköisesti niiden käyttöarvo on
nolla.
> Tämä alkaa mennä sellaiseksi sössötykseksi puoleltasi nyt. Alun perin
> nauroit räkäisen tietävästi kun joku kysyi mahdollisuutta ylimenevän
> muurauslaastin valamisesta pihalaatoiksi. Nyt olet kuitenkin itse aivan
> hetteikössä, ja tyhmällä rääkymisellä ja rapiköinnilla yrität pitää
> nokkaasi vedenpinnan yläpuolella.
Jatketaan typerää rääkymistä. Mulla on myös paineilmalaitteet, joten
vedenpinnan yläpuolella ei tartte edes pysyä. Räpistelepä sinä lisää ja
kerro kuinka betonilla ei ole vetolujuutta LAINKAAN.
> Älä vastaile, kun et osaa,
Älä sinäkään vastaile kun et osaa.
> kaavoista. Olisit heti oikopäätä havainnut että sinun typerä ideasi
> pihalaatan betonin kestämisestä lämpölaajevevaa terästä vastaan ovet
> aivan alakoululaisten humpuukia.
Jostain syystä mökille tekemäni laattavalu ei tiedä noista sinun
laskutoimituksistasi ja on jo kohta 10 vuotta vanha. Vailla ensimmäistäkään
halkeamaa tai muuta ongelmaa. Raudoitteena on ruostumaton teräs eikä ole
edes harjaterästä vaan ihan "romurosterista" tehtyä raudoitetta.
> Länkytä sinä vaan kun et osaa laskea. Näytä omalla laskentataidollasi
> miten naurusi kestää, ja betonilaatat pihassa kestävät laajenevaa
> terästä vasten.
Ei maksa vaivaa provosoitua typerysten tasolle laskeskelemaan
jonninjoutavuuksia. Käytännön miehet tietävät, että rosteri kestää
raudoitteena.
satunnainen
>>
>> Jostain syytä Tekninen korkeakoulu, joka on ainakin edustavinaan alan
>> parasta tietämystä asiassa, ei laita vetolujuudelle kaavoihin nollaa vaan
>> kyllä heillä on ihan positiiviset arvot niihin löytyneet. Luulisi
>> heidänkin
>> olevan helpompi laskea kun nollia pistelisi.
>
> Et vaan pösilö edelleenkään ymmärrä asian pointtia, vaikka sinulle
> ymmärrettävin termein ja mittayksiköin edellisessä viestissä koetin
> tentata. Että paljonkos ripustaisit kuormaa sen katossa roikkuvan 1 m2
> poikkipintaisen raudoittamattoman betonipaalun alapäähän.
>
> Ei mitään, zero, nolla. Betonia ei voida käyttää raudoittamattomana
> vetokuormituksen alaisena. Laskennassa teräksen pitää ottaa kaikki ne
> vetokuormat vastaan, ja betonin lisäarvona mahdollisesti tuoma
> vetolujuus jätetään laskennan ulkopuoliseksi extrna olevaksi
> varmuuskertoimeksi.
>
>> Väittämäni vetolujuus ei pidä paikkaansa, koska se perustui
>> nimellislujuudesta johdettuun karkeaan likiarvoistukseen. Ks. yllä
>> olevasta
>> luentomateriaalista oikeat arvot.
>
> Tuolla kerrottiin että K40 betonin vetolujuuden arvo on 2,34 N/mm2, kun
> halvimman FE37 teräksen vastaava lukema on 370 N/mm2. Näillä uusillakin
> arvoilla laskien ne kolme pihalaatassa olevaa 12 mm rosteriterästä
> pukkaavat lämpölaajetessaan pihalaattasi hiusporeimille. Ei vaan maha
> mittään, laattasi eivät Tuukka kestä.
Minä en lue Tuukan tekstejä, mutta asiasta voisin muuten kommentoida.
Minun talooni on valettu ruostumatonta terästä betoniin yhdessä mustan
raudan kanssa.
Tämä on ihan rakennesuunnittelijan piirtämä juttu - ei oma keksintö. Terästä
käytetään
sitomaan ulkokuori sisäkuoren kanssa. Pisimmillään terästä on rakenteessa
noin
40cm suuntaansa. Eli ainakaan 40 cm pätkän lämpölaajenemiskerroin ei ole
ongelma.
Teräs on laatua b600kx (AISI304), jota myydään harjateräksenä asennettavaksi
valuun.
Eli ruostumatonta käytetään valuissa. En tiedä ko. metallin
lämpölaajenemiskerrointa,
mutta olen varma, että suunnittelija tiesi, mitä teki.
Eli olen lähes varma, että tuon laatan kokoisessa valussa on aivan sama,
mitä terästä
valuun laitetaan.
Ollu
>
> Kun minun postaamassa linkissä TKK.n luentomateriaaliin on
> selvä tieto siitä, että betonilla on vetolujuutta, niin voisitko sinä
> puolestasi todistaa väitteessi, ettei betonia voida muka lainkaan käyttää
> raudoittamatta?
Kenties kavereiltasi olet kuullut ja löytänyt nyt tällaisen TKK:n
osoitteen, ja ymmärtämättä lainkaan mitä sivulla sanotaan yrität TKK:ta
toistelemalla antaa kuvaa kuin jotakin ymmärtäisitkin. Mutta kun et vaan
ymmärrä.
Olet niin pahnanpohjimmainen, Tuukka, että perusasiatkin ovat päässäsi
aivan tyhjillä. Kaaliisi ei yksinkertaisesti mene veto- ja
puristusjännityksen ero. Ei vaikka millaisilla alakoulun sanavalinnoilla
selittäisi. Valitan, minun aikatauluni ei kuitenkaan riitä siihen että
lukion 3 v. perusfysiikan oppimäärää alkaisin käymään kanssasi läpi.
> Tietääkseni betonia on käytetty jo ennen teräsbetonin keksimistä lyhyillä
> jänneväleillä ja johan roomalaisetkin rakensivat akvedukteja ym. täysin
> ilman mitään raudoituksia.
Se on PURISTUSJÄNNITYSTÄ hyvä pahnanpohjimmainen. Yritä nyt ymmärtää
että PURISTUSJÄNNITYSTÄ. Jo 2000 v. sitten eläneet paljasvarpaiset
roomalaisetkin ymmärsivät että kiviaines kestää hirmuiset määrät
puristuskuormaa, ja tällä perusymmärryksellä kaarevaksi holvatut
akveduktitkin pysyvät kuosissaan.
> Se on eri asia kuin että betonin vetolujuus olisi nolla, kuten alunperin
> väitit.
Lue poika tekstini uudelleen, pyydä vaikka tyttöystävä tai joku
peruskoulun ala-asteelta avuksi. Voitte yhdessä todeta että en ole
moista väittänyt.
> Räpistelepä sinä lisää ja kerro kuinka betonilla ei ole vetolujuutta LAINKAAN.
Haah hah haa, kun olet tyhmä pohjoissuomalainen, joka ei edes lukemaansa
ymmärrä, ja keksii tämän vuoksi sepitelmiä omasta päästään. Itse
keksimiisi väitteisiin saat toki itse keksiä vastaukset, minä en ala
sellaisia kehittelemään.
> Raudoitteena on ruostumaton teräs eikä ole edes harjaterästä vaan
> ihan "romurosterista" tehtyä raudoitetta.
Tämäkin vielä! Sileätä romurosteritankoa olet upottanut pihalaattoihisi.
Voi elämän kevät tätäkin. Kaikkea ne pahnikset keksii kun hetkeksi silmä
välttää, ja sitten tulee tänne nyyssiryhmiin vielä selittämään että mitä
ovat pihaansa haudanneet. Mutta saahan ne sun tankosi siellä pihassa
olla, jos itsestäsi noin tuntuu laatat paljonkin kestävämmiltä ja
tukevammilta. En viisi määrätä sinua kaivamaan niitä ylös.
Ollu
Ollu
>
>
> Teräs on laatua b600kx (AISI304), jota myydään harjateräksenä asennettavaksi
> valuun.
> Eli ruostumatonta käytetään valuissa. En tiedä ko. metallin
> lämpölaajenemiskerrointa,
> mutta olen varma, että suunnittelija tiesi, mitä teki.
Yritin tuossa jo aikaisemmin kuulostella, josko joku rakennusalan ja
suunnittelun ammattilainen olisi voinut kommentoida, että miten rosterin
ja betonin välinen lämpälaajenemiskertoimien ero yleensä otetaan
suunnitelmissa huomioon.
a) Ovatko erot niin pieniä että niitä ei tarvitse lainkaan ottaa
huomioon vai
b) Käytetäänkö jotakin tiettyjä betonilaatuja tms.
> Eli olen lähes varma, että tuon laatan kokoisessa valussa on aivan sama,
> mitä terästä valuun laitetaan.
Tyhmintähän tuossa on laittaa pihalaattoihin yhtään mitään teräksiä.
Teräsraudoitteiden tarkoituksena on ottaa vastaan vetokuormia. Oikealla
tavalla, pienirakeisen tasatun ja tiiviiksi tärytetyn pohjan päälle
ladottuihin pihalaattoihin ei kohdistu vetojänityksiä, ja piha kestää
ajaa vaikka hiekkarekalla päältä. Jos vetojännityksiä kohdistuu, niin
silloin koko pihakivetys on väärin tehty.
Ollu
Tuukka L.
> osoitteen, ja ymmärtämättä lainkaan mitä sivulla sanotaan yrität TKK:ta
> toistelemalla antaa kuvaa kuin jotakin ymmärtäisitkin. Mutta kun et vaan
> ymmärrä.
Jåå, niin se meni. Mutta ota rennosti, ei mun tarttekaan ymmärtää. Riittää
että muut ymmärtää. Ehkä sunkin kannattais lukea se mitä siellä sanotaan ja
ymmärtää, niin ei tarttis olla noin keuhkona asiasta, josta et selvästikään
käsitä.
> Olet niin pahnanpohjimmainen, Tuukka, että perusasiatkin ovat päässäsi
> aivan tyhjillä. Kaaliisi ei yksinkertaisesti mene veto- ja
> puristusjännityksen ero. Ei vaikka millaisilla alakoulun sanavalinnoilla
> selittäisi. Valitan, minun aikatauluni ei kuitenkaan riitä siihen että
> lukion 3 v. perusfysiikan oppimäärää alkaisin käymään kanssasi läpi.
Eikös ole hienoo, että olen silti menestynyt paremmin kuin sinä vaikka
olenkin tämmöinen pahnis? :-) Heh heh, tee sä köyhä vaan töitä niska
limassa. Alakoulu jyrää ja meiltä saat töitä. Jos olet nöyrä.
> Tämäkin vielä! Sileätä romurosteritankoa olet upottanut pihalaattoihisi.
> Voi elämän kevät tätäkin. Kaikkea ne pahnikset keksii kun hetkeksi silmä
No ei se ihan sileetä ollut, oli siinä vähän mutkaa (muutenhan se olis ollu
priimaa). Ja oli siinä verkkookin mukana.
> välttää, ja sitten tulee tänne nyyssiryhmiin vielä selittämään että mitä
> ovat pihaansa haudanneet. Mutta saahan ne sun tankosi siellä pihassa
> olla, jos itsestäsi noin tuntuu laatat paljonkin kestävämmiltä ja
> tukevammilta. En viisi määrätä sinua kaivamaan niitä ylös.
> Ollu
Buahhaha. Eipä taitais sun määräyksillä olla väliä. Mökillä on muuten
hiekkarantaa 200 metriä ja purjedusmahdollisuudet.
Tuukka L.
> suunnittelun ammattilainen olisi voinut kommentoida, että miten rosterin
> ja betonin välinen lämpälaajenemiskertoimien ero yleensä otetaan
> suunnitelmissa huomioon.
Sä täällä ainakin esiinnyt sellaisena. Etkö ollutkaan ammattilainen?
> a) Ovatko erot niin pieniä että niitä ei tarvitse lainkaan ottaa
> huomioon vai
> b) Käytetäänkö jotakin tiettyjä betonilaatuja tms.
c) sä et osaa laskea ....
> Tyhmintähän tuossa on laittaa pihalaattoihin yhtään mitään teräksiä.
> Teräsraudoitteiden tarkoituksena on ottaa vastaan vetokuormia. Oikealla
> tavalla, pienirakeisen tasatun ja tiiviiksi tärytetyn pohjan päälle
> ladottuihin pihalaattoihin ei kohdistu vetojänityksiä, ja piha kestää
> ajaa vaikka hiekkarekalla päältä. Jos vetojännityksiä kohdistuu, niin
> silloin koko pihakivetys on väärin tehty.
Mutta kun yleensä on tuo rouda, joka nostelee vähän pihakiviä ja laatat ja
valut jäävät välillä tyhjän päälle, niin viisaan laatassa on ne teräkset ja
kyllä kestää taas.
Etkös sinä viisastellut pari viestiä oikein tomerana, kuinka betonilla ei
ole sitä vetolujuutta muuta kuin nolla. Joten viisas laittaapi rosteria. Heh
heh.
John Smith
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
> Eikös ole hienoo, että olen silti menestynyt paremmin kuin sinä vaikka
> olenkin tämmöinen pahnis? :-) Heh heh, tee sä köyhä vaan töitä niska
> limassa. Alakoulu jyrää ja meiltä saat töitä. Jos olet nöyrä.
>
Terästehtaan valvojan työsikö on niin hienoa, että siitä kannattaa tulla
tänne lesottelemaan ?
Ja työantajan mökin hiekkarannoilla pullistelu tekee susta entistäkin
naurettavamman.
Ollu
>
>
> Eikös ole hienoo, että olen silti menestynyt paremmin kuin sinä vaikka
> olenkin tämmöinen pahnis? :-)
> Alakoulu jyrää ja meiltä saat töitä. Jos olet nöyrä.
Eihän sulla mitään töitä voi olla tarjolla, kun näköjään aivan kaikki
p...ahommatkin väännät ihan itse valmiiksi asti.
Ensin neuvottelet romurin kanssa jostakin raudankäkkyröistä, ja sitten
alat kotitarvemenetelmillä sekoittaa betonikuraa ja upottaa sinne
romurautaa että saat kestäviä pihalaattoja. Voi hitsi kun on varmaan
tosi rikas äijä joka tuollaista kuran kanssa söhläystä viitsii tehdä, ja
sitten vielä jotakin ikkunanpellien hintoja itkee.
> Buahhaha. Eipä taitais sun määräyksillä olla väliä. Mökillä on muuten
> hiekkarantaa 200 metriä ja purjedusmahdollisuudet.
Nyt en voi muuta kuin kadehtia perämeren pohjukassa olevaa
rantakivikkoasi. Ja siellä lilluvaa ikivanhaa H-venettä tms.
perusjollaa.
Kaikilla on omat unelmansa, ja sinulla, pahnanpohjimmainen, on nyt
unelmiesi 200 metriä rantaviivaa ja pikkupurkkari nyt himassa. Keep on
dreaming man!
Ollu
John Smith
> "Tuukka L." wrote:
>>
>>
>> Eikös ole hienoo, että olen silti menestynyt paremmin kuin sinä vaikka
>> olenkin tämmöinen pahnis? :-)
> ..
>> Alakoulu jyrää ja meiltä saat töitä. Jos olet nöyrä.
>
> Eihän sulla mitään töitä voi olla tarjolla, kun näköjään aivan kaikki
> p...ahommatkin väännät ihan itse valmiiksi asti.
>
> Ensin neuvottelet romurin kanssa jostakin raudankäkkyröistä, ja sitten
> alat kotitarvemenetelmillä sekoittaa betonikuraa ja upottaa sinne
> romurautaa että saat kestäviä pihalaattoja. Voi hitsi kun on varmaan
> tosi rikas äijä joka tuollaista kuran kanssa söhläystä viitsii tehdä, ja
> sitten vielä jotakin ikkunanpellien hintoja itkee.
>
Tuukka on töissä terästehtaan valvomossa.
Ts. romurautaa on "työpaikkaetuna".
Mutta ei se sen kummempi vuorineuvos ole. Paskaduunari.
Tuukka L.
> p...ahommatkin väännät ihan itse valmiiksi asti.
Missähän väitän itse henkkoht laittaneeni niitä rautoja? :-) Joku "ollu"
mulla oli paskapalkalla niitä tekemässä.
> Ensin neuvottelet romurin kanssa jostakin raudankäkkyröistä, ja sitten
Ilmaista kun oli, niin otin.
> alat kotitarvemenetelmillä sekoittaa betonikuraa ja upottaa sinne
> romurautaa että saat kestäviä pihalaattoja. Voi hitsi kun on varmaan
Ollu sekoitti, en minä.
> tosi rikas äijä joka tuollaista kuran kanssa söhläystä viitsii tehdä, ja
> sitten vielä jotakin ikkunanpellien hintoja itkee.
Jopa rikkaan miehen betoni tulee kurana, ei voi mitään. Ottaisin valmiiksi
kovettuneena, jos voisi.
> Kaikilla on omat unelmansa, ja sinulla, pahnanpohjimmainen, on nyt
> unelmiesi 200 metriä rantaviivaa ja pikkupurkkari nyt himassa. Keep on
> dreaming man!
> Ollu
Sulla ei tule ikinä olemaan varaa edes 20 metriin yhteisrantaa. Sekin
mutapohjalla. Heh heh.
John Smith
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
>> Eihän sulla mitään töitä voi olla tarjolla, kun näköjään aivan kaikki
>> p...ahommatkin väännät ihan itse valmiiksi asti.
>
>
> Sulla ei tule ikinä olemaan varaa edes 20 metriin yhteisrantaa. Sekin
> mutapohjalla. Heh heh.
Nämä sinun rahapullistelut ovat erityisen naurettavia, kun muistelee kuinka
typerissä kohteissa olet valmis säästämään talon kohdalla.
Olet tuukka naurettava ääliö !
Ollu
>
> Tuukka on töissä terästehtaan valvomossa.
>
> Ts. romurautaa on "työpaikkaetuna".
Luin jostakin että Tornion Terästehtaalla ovat tulokset notkahtaneet
oikein kunnolla. Kiinalaisten uudet rosteritehtaat tekevät sellaisia
määräi ja sellaisella kustannustasolla, että 5 vuodessa Tornion
Terästehtaalla saattaa olle enää puolet nykyväestä tai sitten kokonaan
lappu luukulla. Mitenkähän peruskoulun käyneen Tuukan valvomojakkara ja
työnkuva tässä taistossa kestää, vai häviääkö pahnikselta vaan tooli
alta?
> Mutta ei se sen kummempi vuorineuvos ole. Paskaduunari.
Ihme mesoamista ilkenee ja viitsii pitää, jos jotakin masuunin
valvomontöllöä tosiaan tuijottaa elannokseen. Saahan metallialalla ihan
hyviä liksoja, mutta ei niillä ainakaan mitään uusia purjeveneitä ja
rantaosuuksia ostella. Pitää varmaan sitten vaan päissään kuvitella
kaikki se loppuosa, ja sit tulla tänne nyysseihin meuhkaamaan.
Ollu
Uljas Vauhti
>
> Betonilaatan sisällä laajeneva teräs aiheuttaa laattaan nimenomaan
> vetojännitystä, laatan puolikkaita revitään sauvan pituussuunnassa
> erilleen. Ja vetojännitystä vastaan betoni on aivan pullamössöä, ei
> mitään vastustuskykyä eikä lujuutta. Puristustahan betoni kestää sadoin
> tonnein, mutta vetoa ei niin mitään.
> Ollu
Eli pihalaatat pitää valaa kesällä. Kyllä kestää lämpölaajenemat. Nuo
erot kertoimissa näkyvät vasta pitemmissä raudoissa.
--
Uljas
Uljas Vauhti
>> 16/11,5*100% = 139%
>>
>
> Ei tainnut rosenttilasku olla sun vahvoja lajeja koulussa?
>
>
Mitä sää nyt sönkötät ? Kirjoitin pitkästä matikasta ällän.
--
Uljas
Vieno Kaino
> Tyhmintähän tuossa on laittaa pihalaattoihin yhtään mitään teräksiä.
> Teräsraudoitteiden tarkoituksena on ottaa vastaan vetokuormia. Oikealla
> tavalla, pienirakeisen tasatun ja tiiviiksi tärytetyn pohjan päälle
> ladottuihin pihalaattoihin ei kohdistu vetojänityksiä, ja piha kestää
> ajaa vaikka hiekkarekalla päältä. Jos vetojännityksiä kohdistuu, niin
> silloin koko pihakivetys on väärin tehty.
> Ollu
Tuolla logiikalla ei sitten maanvaraiseen lattialaattaankaan tarvitse
laittaa rautaa. Vaan laitanpa kuitenkin...
Vieno Kaino
Ollu
>
> Tuolla logiikalla ei sitten maanvaraiseen lattialaattaankaan tarvitse
> laittaa rautaa. Vaan laitanpa kuitenkin...
Onko sinulla tässä ideana sellainen, että päästät roudan ensinnäkin
talon sokkeln alle, ja siitä edelleen talon alakerrassa olevan kylppärin
pohjalaatan alle?
Ja kun talon pohjalaatta sitten on vahvasti raudoitettu, sekä
yläpinnastaan että alapinnastaan, niin silloin se kestää ja laatta
kallistelee nostelevan routamöykyn päällä yhtenä tasaisena tasona.
Kylppärin lattia vaikka onkin keväisin hiukan vinollaan, niin lattian
pinnassa oleva mosaiikkilaatoitus saumoineen kuitenkin säilyy ehjänä.
Tuukka raudoitti 30..40 cm (?) kokoiset pihalaattansa sitä vastaan, että
roudan sulaessa kupruilevan maan päällä olevat laatat siltikin kuitenkin
kestävät ajella autolla päältä. Aika teräviä routakumpareita pitää
pihaan tulla että raudoilla olisi edes teoriassa mitään merkitystä.
Tiedän kyllä että maavaraiset laatat raudoitetaan, ei siinä mitään,
mutta tällä ei kai kuitenkaan haeta sitä että lattian sillä olisi
tarkoitus ilman mitään halkeamia kestää roudan nostelut? Tietääkö joku
oikea rakennusalan ammattilainen selittää miksi tarkalleen nämä aina
plussan puolella pidettävien lämpimien tilojen maavaraiset lattiat
raudoitetaan? Betonin kuivumisvaiheen kutistumahaittojen estämiseksikö
vai lieviä maan painumisia vastaanko vai mitä?
Ollu
Tuukka L.
> oikein kunnolla. Kiinalaisten uudet rosteritehtaat tekevät sellaisia
> määräi ja sellaisella kustannustasolla, että 5 vuodessa Tornion
> Terästehtaalla saattaa olle enää puolet nykyväestä tai sitten kokonaan
Samaa epäilen itsekin. Johan siellä kuulemma on YT-neuvotteluja ollut.
> lappu luukulla. Mitenkähän peruskoulun käyneen Tuukan valvomojakkara ja
> työnkuva tässä taistossa kestää, vai häviääkö pahnikselta vaan tooli
> alta?
Eipä taida liikauttaa minua mitenkään terästehtaiden suhdanteet. Olis kyllä
vähän turhan pitkä työmatka Tornioon. Entäs sinua itseäsi kun asiasta niin
mielelläsi keskustelun viritit?
> Ihme mesoamista ilkenee ja viitsii pitää, jos jotakin masuunin
> valvomontöllöä tosiaan tuijottaa elannokseen.
Omituisia teorioita sulla.
> hyviä liksoja, mutta ei niillä ainakaan mitään uusia purjeveneitä ja
> rantaosuuksia ostella. Pitää varmaan sitten vaan päissään kuvitella
> kaikki se loppuosa, ja sit tulla tänne nyysseihin meuhkaamaan.
> Ollu
Kuulostat ihan kateelliselta. Hyvä.
Tuukka L.
> laittaa rautaa. Vaan laitanpa kuitenkin...
Aivan. Väärin tehty maanvarainen laatta :-)
Tuukka L.
> talon sokkeln alle, ja siitä edelleen talon alakerrassa olevan kylppärin
> pohjalaatan alle?
Riplasitko itsesi kätevästi pussiin? Heh heh.
> Tiedän kyllä että maavaraiset laatat raudoitetaan, ei siinä mitään,
> mutta tällä ei kai kuitenkaan haeta sitä että lattian sillä olisi
> tarkoitus ilman mitään halkeamia kestää roudan nostelut? Tietääkö joku
> oikea rakennusalan ammattilainen selittää miksi tarkalleen nämä aina
> plussan puolella pidettävien lämpimien tilojen maavaraiset lattiat
> raudoitetaan? Betonin kuivumisvaiheen kutistumahaittojen estämiseksikö
> vai lieviä maan painumisia vastaanko vai mitä?
> Ollu
Tietääkö, tietääkö. Olulla on kysely ikä ja hirvee pätemisen tarve. Heh heh.
Terveisiä valvomoon. Ens vuonna saat kenkää :-)
Tuukka L.
>
Näköjään yo-kirjoitusten tasoonkaan ei voi enää siis luottaa. Ällän
ylioppilaat ei osaa rosenttilaskua.
Hansu
> Betonin kuivumisvaiheen kutistumahaittojen estämiseksikö
Jep. Piirtelivätpä vielä suunnittelijat ennen säteittäisiä terästankoja
nurkkiin, etteivät kärvistelisi ylös. Taitaa betoniasemien kura olla
nykyään paremmin suhteutettua, kun suunnittelijat eivät nykyään
näe sellaisille tarvetta.
Hansu
Tuukka L.
> nurkkiin, etteivät kärvistelisi ylös. Taitaa betoniasemien kura olla
> nykyään paremmin suhteutettua, kun suunnittelijat eivät nykyään
> näe sellaisille tarvetta.
>
> Hansu
Sen verran minäkin asiasta tiedän, ettei kyseinen kärvistely kyllä niillä
tavanomaisilla laatan alaosaan laitoilla raudoilla rauhoitu. Kärvistely
johtuu siitä, että laatan yläpinnasta haihtuu vettä paljon nopeammin kuin
sieltä alhaalta. Jos haluaa raudoituksella tuota käyristymistä vähentää,
niin rauta pitää laittaa yläpintaan (alapinnan ohella, siis tuplaraudoitus).
Nurkkiin noita rautoja on laiteltu arvattavasta syystä.
Sinänsä jos on aikaa odotella, niin kyllä se nurkkaa sieltä laskee kunhan
alapinta ehtii kuivumisprosessiin mukaan.
Hansu
> Kärvistely johtuu siitä, että laatan yläpinnasta haihtuu vettä paljon
> nopeammin kuin sieltä alhaalta.
Näin on ja ennen tehtiin ohkasempia laattojakin. Asiaan liittyen
todettakoon myös, että kaikki massasta haihtumalla kuivuva vesi
on pois lujuudesta. Oikein suhteutetussa betonissahan vesi
"kuluu" sementtiliiman muodostamiseen. Asianmukaisella
jälkihoidolla vältetään (tai ainakin minimoidaan) halkeilu.
Hansu
Tuukka L.
> "kuluu" sementtiliiman muodostamiseen. Asianmukaisella
> jälkihoidolla vältetään (tai ainakin minimoidaan) halkeilu.
Semmoista betonia ei oikein pysty käyttämään mihinkään järkevään, joka olisi
noin vähällä vedellä tehtyä? En ainakaan ole kuullut.
Nk. maakostea on lähinnä tuota eikä sekään vielä riittävän kuivaa. Sementti
tarvitsee sitä vettä uskomattoman vähän sitoutumiseen.
Parasta jälkihoitoa laatalle on sitten muovi. Heti päälle kun vain voi.
Kastelut ym. ovat vasta toissijaisia hoitokeinoja, esim kuumalla kelillä.
Uljas Vauhti
>> Mitä sää nyt sönkötät ? Kirjoitin pitkästä matikasta ällän.
>>
>
> Näköjään yo-kirjoitusten tasoonkaan ei voi enää siis luottaa. Ällän
> ylioppilaat ei osaa rosenttilaskua.
>
>
--
Uljas
Hansu
> Semmoista betonia ei oikein pysty käyttämään mihinkään järkevään,
> joka olisi noin vähällä vedellä tehtyä? En ainakaan ole kuullut.
>
> Nk. maakostea on lähinnä tuota eikä sekään vielä riittävän kuivaa.
> Sementti tarvitsee sitä vettä uskomattoman vähän sitoutumiseen.
Betonin notkeus on muutakin kuin veden suhde kiintoaineeseen.
On enempi mylläreiden asiaa eikä paljoa kiinnostakaan valmisbetonin
ostajana. Hiukan osviittaa antanee seikka, että betonin koekuutiot
(nykyään pääsääntöisesti valvottujen betoniasemien hommaa)
säilytetään kuivumisajan 100%:ssa kosteudessa eli veden alla.
> Parasta jälkihoitoa laatalle on sitten muovi.
Ja ideahan oli se veden haihtumisen estäminen.
> Heti päälle kun vain voi.
Siinä se. Usein kesäkuumalla taivasalla ainoa riittävän nopea keino
suojaukseen on ollut liippauksen jälkeen (tai sen yhteydessä)
ruiskutettu parafiiniemulsio.
Hansu