Vesiputkiston käyttöikä
Hans Lanka
alkuperäiset eikä meillä ole ollut ongelmia. Onko ollut tuuria ja
pitäisikö olla huolissaan? Kestääkö putket OK-taloissa pitempään kuin
kerrostaloissa joissa yleensä tämän ikäiset putket uusitaan?
Käyttövesiputket on kuparia ja ne kai ensinnä alkaa vuotamaan?
Kestääkö rautaiset kiertovesi- ja viemäriputket pitempään? Miten
tarpeellisena/kiireellisenä pidätte putkien uusimista?
Rauno Kangas
Muuan LVI-mies sanoin taannoin kuulteni, että LVI-remppojen kanssa on ihan
samalla tavalla kuin minkä tahansa investoinnin kanssa: startegia ilman
investointeja on toiveajattelua, mutta toisaalta investoinnit ilman
strategiaa rahan haaskausta. Tahtoo sanua, että minkä tahansa rempan tarve
selvitetään kuntotutkimuksella ja/tai -tarkastuksella - kaikki muut
lausunnot ovat humpuukia. En halua leimautua humpuukimaakariksi, joten
kaverin neuvoa noudatellen suosittelen LVI-laitteiden kuntotarkastusta.
Kare Pietilä
> lausunnot ovat humpuukia. En halua leimautua humpuukimaakariksi, joten
> kaverin neuvoa noudatellen suosittelen LVI-laitteiden kuntotarkastusta.
Mulle ei vuosien varrella ole oikein auennut tämä kuntotarkastuksen
maailma, mutta sen tiedän, että jos mulle tuotaisiin tavallinen hen-
kilöauto "kuntotarkastukseen", niin voisin aina näkemättä kirjoittaa
lausunnon, jossa sanoittaisiin, että "kytkimessä ja jarrupaloissa on
havaittaissa käytöstä johtuvaa kulumista" ja että ottamatta täsmälli-
sesti kantaa osien kuntoon suosittelisin kuitenkin molempien uusimista
suhteellisen nopealla aikataululla." Tämän lisäksi tarjoaisin halpaa
pesua ja vahausta :o)
--
Byrgcn hgryvnf.
Timo Neuvonen
> on alkuperäiset eikä meillä ole ollut ongelmia. Onko ollut tuuria ja
>
9 vuotta ilman mitään ongelmaa on hyvä saavutus muutenkin, ja vielä parempi
50v ikäisessä talossa.
> pitäisikö olla huolissaan? Kestääkö putket OK-taloissa pitempään
> kuin kerrostaloissa joissa yleensä tämän ikäiset putket uusitaan?
>
Ovatko putkistot jo rakennusajalta, vai pääosin esim. 10v myöhemmin
rakennettuja? Veden laatukin vaikuttaa, onko kutakuinkin neutraalia vaiko
kovin hapanta (usein oman kaivon) vettä. Tai onko edes ollut hapanta vettä
joskus ennen kunnallista vesilaitosta? Ei se talon olemus kovin paljoa
vaikuta, tosin esim. betonin sisällä oleva putki voi jonkun väitteen mukaan
syöpyä nopeammin.
> Käyttövesiputket on kuparia ja ne kai ensinnä alkaa vuotamaan?
>
Ikääntyneen kupariputkiston hyvin heikko kohta ovat messingillä tehdyt
juotosliitokset. Ovatko myös kylmät käyttövesiputket kuparia, vaiko
galvanoitua rautaa? Tästä voisi päätellä jotain putkien iästäkin.
> Kestääkö rautaiset kiertovesi- ja viemäriputket pitempään?
>
Patteriverkon putkisto yleensä kestää paljon pitempään kuin
käyttövesiputket. Ainakin jos verkossa ei ole vuotoa jonka takia pitäisi
jatkuvasti lisätä vettä.
Ja urbaani legenda kertoo toki kaverista, joka vuosikaudet vaihtoi
lämmitysverkon veden kuukausittain puhtaaseen, kun se aina oli niin likaisen
väristä. Joskus koko verkosto sitten oli yllättäen uusimiskunnossa...
> Miten tarpeellisena/kiireellisenä pidätte putkien uusimista?
>
vrt. Raunon kommentti putkien todellisesta kunnosta.
--
TiN
Rauno Kangas
> Mulle ei vuosien varrella ole oikein auennut tämä kuntotarkastuksen
> maailma, mutta sen tiedän, että jos mulle tuotaisiin tavallinen hen-
> kilöauto "kuntotarkastukseen", niin voisin aina näkemättä kirjoittaa
> lausunnon, jossa sanoittaisiin, että "kytkimessä ja jarrupaloissa on
> havaittaissa käytöstä johtuvaa kulumista" ja että ottamatta täsmälli-
> sesti kantaa osien kuntoon suosittelisin kuitenkin molempien uusimista
> suhteellisen nopealla aikataululla." Tämän lisäksi tarjoaisin halpaa
> pesua ja vahausta :o)
Kaikesta päätellen sinulla on hyvinkin selvillä kuntotarkastuksen maailma -
keskimääräisen kuntotarkastajan maailma, mutta ainakin minä välttelisin
ostamasta käytettyä autoa sinun kuntoarviosi perusteella.
Tuukka L.
"Rauno Kangas" <rauno....@taloapu.fi> wrote in message news:Po5Qj.342001
> lausunnot ovat humpuukia. En halua leimautua humpuukimaakariksi, joten
> kaverin neuvoa noudatellen suosittelen LVI-laitteiden kuntotarkastusta.
Asiasta kuudenteen, mitenköhän se tuollaisen käyttövesiputkiston kunto ja
vaihtotarve oikeasti selvitetään ettei ilmassa ole suuren humpuukin makua???
Rakenteita rikkomatta putkien "kuntoa" osaa tarkkailla kuka vain ja se
tuskin sanoo useinkaan paljon mitään.
Painekokeen voisi tietysti tehdä ihan kuten uusillekkin. Jos ei vuoda, niin
"kunnossa on" - jos taas vuotaa tahi peräti putket räjähtävät, niin
"suunniteltu kuntoremontti aikaistui accidentista johtuen akuutiksi".
Mahdolliset syöpymät ja kulumat kupariputkistossa on siellä SISÄLLÄ ja
millähän sinne muka tähystetään? Ainetta rikkomatta pitäisi putket ja niiden
syöpymät (pistesyöpymät mukaanlukien!) tutkia. Kun eivät aina oikein
ydinvoimalaitoksissakaan tuohon pysty (ja niillä on sentään kalliit vehkeet
noiden asioiden tutkimiseksi) ja parhaat asiantuntijat ja putkirikkoja
syntyy niissäkin.
Niin että mitenkä tavallinen mattimeikämannelainen tuon asian tutkituttaa
niin että a) kustannukset pysyvät järjellisinä vs. saavutettu hyöty b)
hommassa on muutakin kuin suuren kusetuksen makua?
Jokainenhan osaa 20 vuotiselle käyttövesiputkistolle suositella "vaihtoa
varmuuden vuoksi". Ei siihen tarvita 60 egee tunti laskuttavaa
kuntotarkastuskonsulttia kertomaan sitä.
nospa...@supertel.fi
spam.net.invalid> wrote:
>
> Patteriverkon putkisto yleensä kestää paljon pitempään kuin
> käyttövesiputket. Ainakin jos verkossa ei ole vuotoa jonka takia pitäisi
> jatkuvasti lisätä vettä.
>
Suljettu patteriverkko kestää pitkään. Eli jos putkiin ei pääse happea
sisälle, ne ei syövy tai ruostu, vaan sisäpuolelta suurin tuhovaikutus
on veden kulutusvaikutus. Kun vanhat putket on paksuja ja
paksuseinämäisiä, vesi virtaa hitaasti ja kuluttaa hitaasti paksua
putkea. Mutta jos systeemissä on vuotoja ja ilmaustarvetta tai vettä
pitää lisätä, on ainakin viat korjattava. Samoin kalvopaisunta-astia
on parempi kuin avoin. Myös ulkopuolinen kosteus voi tehdä tepposia,
tosin silloin yleensä talossa on muutakin vikaa, jos läminvesiputket
on märkiä..
> Ja urbaani legenda kertoo toki kaverista, joka vuosikaudet vaihtoi
> lämmitysverkon veden kuukausittain puhtaaseen, kun se aina oli niin likaisen
> väristä. Joskus koko verkosto sitten oli yllättäen uusimiskunnossa...
>
Heh.. veden vaihtoa pitää välttää, muuten tosiaan käy noin.
> > Miten tarpeellisena/kiireellisenä pidätte putkien uusimista?
>
> vrt. Raunon kommentti putkien todellisesta kunnosta.
Toinen lisäys, rakenteiden sisällä ja varsinkin sellaisessa paikassa
oelvat putket, joiden vuoto ei tule näkyviin edes vesijälkinä, on
syytä vaihtaa mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Itse
suosin kaikesta mahdollisesta hellasäröstä huolimatta pinta-asennusta
vanhaan taloon. Omakotitalon käyttövesiremppa ei välttämättä hirveitä
maksa. Meille edelliseen rintamamiestaloon ei montaa metriä mennyt
kuparia, kaikki vesipisteet kun on aika lähellä toisiaan. Pinta-
asennus tietysti jäykillä ja suorilla (kromatuilla tai muovitetuilla)
putkilla, ei kieppitavarasta.
Viemäreistä en uskalla sanoa mitään.. Jos ovat esim kellarin katossa
tai rossipohjan alla, on tilanne tietty eri, kuin jos ovat betonivalun
sisällä. Sekä vuotoriskin, vuodon havaitsemisen, että vaihtotyön
kannalta..
ps
Opas Koira
> Painekokeen voisi tietysti tehdä ihan kuten uusillekkin. Jos ei vuoda, niin
> "kunnossa on" - jos taas vuotaa tahi peräti putket räjähtävät, niin
> "suunniteltu kuntoremontti aikaistui accidentista johtuen akuutiksi".
Kuntotestauskonsultilla on tietysti myös putkifirma ja
tietysti konsultti käyttää sen verran painetta että vuotaa.
Heikki Heinonen
On Thu, 24 Apr 2008 12:06:40 -0700 (PDT), Hans Lanka <ja...@yahoo.co.uk> höpisi
että:
Nuo vanhanajan putket taitaa olla paljon kestävämpiä kuin vaikka 80-luvulla
tehdyt. Tiedä sitten miksi. Kysele naapureilta miten niillä on kestänyt ja
minkälaisia remontteja on tarvittu.
Hans Lanka
spam.net.invalid> wrote:
> Ovatko putkistot jo rakennusajalta, vai pääosin esim. 10v myöhemmin
> rakennettuja? Veden laatukin vaikuttaa, onko kutakuinkin neutraalia vaiko
> kovin hapanta (usein oman kaivon) vettä. Tai onko edes ollut hapanta vettä
> joskus ennen kunnallista vesilaitosta? Ei se talon olemus kovin paljoa
> vaikuta, tosin esim. betonin sisällä oleva putki voi jonkun väitteen mukaan
> syöpyä nopeammin.
>
> Ikääntyneen kupariputkiston hyvin heikko kohta ovat messingillä tehdyt
> juotosliitokset. Ovatko myös kylmät käyttövesiputket kuparia, vaiko
> galvanoitua rautaa? Tästä voisi päätellä jotain putkien iästäkin.
>
Kiitokset kaikille kommenteista. Vastausten perusteella todellinen
kunto pitäisi selvittää ennen kuin lähtee uusimaan mutta kunnon
selvittäminen taitaa olla liian haastava tehtävä. Toivoin että olisi
tullut kertomuksia vielä vanhemmista toimivista putkista mutta ei ehkä
tältä palstalta...
Kiitos yksityiskohtaisista kysymyksistä, niistä toki oppii jotain kun
ei itse osaa edes kysyä oikeita kysymyksiä. Putket on enimmälti seinän
sisässä ja kellarissa asbestilla päällystetty. Kellarissa ja
yläkertaan nouseva kylmävesiputki on galvanoitua. Viimeiset metrit
kuparia ennen vesikalusteita ja pannuhuoneessa on uusittu 20 v sitten
tehdyn rempan yhteydessä.
Veden happamuudesta en osaa sanoa, aluksi talo on ehkä käyttänyt
pihakaivoa, sitten Espoon vettä ja viimeiset parikymmentä (?) vuotta
Päijänteen vettä. Viemärit kulkee jossain kellarin betonilattian alla
(sokkeli on ainakin osaksi kallion päällä).
Kaiken kaikkiaan, ei millään haluisi lähteä repimään seiniä ja
lattioita auki ennen kuin muutenkin remppa on ajankohtainen. Saas
sitten nähdä jatkuuko hyvä onni vielä pitkään.
Rauno Kangas
>Kiitokset kaikille kommenteista.
Bitte.
>Vastausten perusteella todellinen
>kunto pitäisi selvittää ennen kuin lähtee uusimaan mutta kunnon
>selvittäminen taitaa olla liian haastava tehtävä. Toivoin että olisi
>tullut kertomuksia vielä vanhemmista toimivista putkista mutta ei ehkä
>tältä palstalta...
Etsi käsiisi sellainen putkifirma, jolla on asialliset tähystys ja
kuntotutkimuslaitteet ja pyydä heiltä arvio putkien kunnosta. Sellaiset
putkifirmat, jotka tekee mm. viemäreitten kunnostuksia pinnoittamalla
vanhoja putkia sisältäpäin, saattaisi löytyä kunnon vehkeet. Muutaman tunnin
tutkimussessiontuloksena voi olla paljon arvokasta tietoa.
Rauno Kangas
> Etsi käsiisi sellainen putkifirma, jolla on asialliset tähystys ja
> kuntotutkimuslaitteet ja pyydä heiltä arvio putkien kunnosta. Sellaiset
> putkifirmat, jotka tekee mm. viemäreitten kunnostuksia pinnoittamalla
> vanhoja putkia sisältäpäin, saattaisi löytyä kunnon vehkeet. Muutaman
> tunnin tutkimussessiontuloksena voi olla paljon arvokasta tietoa.
Aiheeseen liittyen:
Tuukka L.
"Rauno Kangas" <rauno....@taloapu.fi> wrote in message news:pkqQj.342489
> Etsi käsiisi sellainen putkifirma, jolla on asialliset tähystys ja
> kuntotutkimuslaitteet ja pyydä heiltä arvio putkien kunnosta. Sellaiset
> putkifirmat, jotka tekee mm. viemäreitten kunnostuksia pinnoittamalla
> vanhoja putkia sisältäpäin, saattaisi löytyä kunnon vehkeet. Muutaman
> tunnin tutkimussessiontuloksena voi olla paljon arvokasta tietoa.
Taas Rauno haaveleilee ja sotkee kotirantaansa kakaraskeidalla.
Viemäreitä voidaan tosiaan tähystää. Jotain 12-15 millin kupariputkea
heikommin. Jollain sairaalainstrumentilla ehkä jopa onnistuisi, mutta
harvempi sairaala lainailee endoskooppejaan viemärifirmoille. Tämä sananen
siitä tähystyksestä.
Vielä en päässyt edes kohtaan: Tähystys ei kerro aineenpaksuudesta ym.
seikoista paljon paskaakaan.
Rauno Kankaan neuvo kuulostaa jälleen kerran ah niin hienolta ja pätevältä.
Oikeasti se on teoriatason juubaa norsunluutornista, ts. käytännön elämässä
toteuttamiskelvoton neuvo joko teknologia tai kustannus/hyöty-mielessä tai
molempia.
Minun neuvoni: Unohda Ranen kuntotutkimushaihattelut. Ei niitä
käyttövesiputkia kyetä kunnolla tutkimaan. Säästä sekin tutkimusraha siihen,
että vaihdat ne putket nykyaikaisiin PEX-putkiin. Jos oma-aloitteisuutta
löytyy vähänkään, niin voita vaikka itse vetää ne suojaputket sinne
rakenteisiin valmiiksi. Putkimies sitten käy vain kytkemässä putket. Ei
pitäisi älyttömiä maksaa.
Tuukka L.
"Rauno Kangas" <rauno....@taloapu.fi> wrote in message news:cssQj.342552
> Aiheeseen liittyen:
>
> http://www.raksystems.fi/page_view?p=94&l=1&t=99
>
>
Jossakin kerrostalossa ihan järkeväkin veto tuollainen kuntotutkimus ja
sinnehän tuo on suunnattu kun taloyhtiöistä puhutaan tolla sivulla. Siellä
ne käyttövesiputkiremontit pikkasen maksavatkin. Plus että
käyttövesiputketkin ovat suurempia ainakin runkolinjoissa. Niitä pääsee
varmaan vähän kuvaamaankin niissä nousuissa.
Tuo tutkimus kuulostaa siltä, että se on varmaan hyvä. Se on myös varmaan
helvetin kallis ok-taloon teetettäväksi. Ja mitäänsanomaton. Samalla rahalla
vetäis pitkät pätkät uutta putkea siihen ok-taloon. Mutta huvinsa kullakin.
ps
ps
Jaska
1959 rakennettu rivitalo.
2001 alkoi ensimmäinen valurautainen viemäriputki vuotaa. Onneksi talo
on rakennettu avoimella alakerralla joten vuoto havaittiin helposti.
Samalla tehtiin sekä viemäri että käyttövesisysteemit uusiksi. Varsinkin
viemäriputket olivat paikoitellen melkoista pitsiä niistäkohdin joista
niitä availtiin.
Veikkaan että suomessa on tuhansia maan tasalle rakennettuja taloja
joissa valurautaviemärit jo vuotavat iloisesti mutta vuoto ei tule esille.
90-luvulla falskasi jokunen vesiputki, jolloin piikattiin lattiaa auki.
Lähinnä ulkoinen kosteus on ruostuttanut lattiassa kulkeneen putken.
2007 keväällä liityttiin kaukolämpöön ja painekokeita tehdessä yhden
asunnon lämmitysputkisto alkoi vuotaa. Muuten hyvännäköinen linjasto
mutta taas oli ulkoinen kosteus muhituttanut putken pitsiksi. Nyt sitten
vaihdettiin kaikki lämmitysputkistotkin, varmuuden vuoksi.
Nyt on siis -59 rakennettuun rivariin kaikki putkistot uusittu.
Jokainen putki joka tuonikäisessä talossa on rakenteiden sisällä on riski.
HInnakastahan tuo on ollut, ei tämän 10v asumisen aikana hirveästi ole
asuntolaina lyhentynyt...
Mutta toisaalta nyt kun kaikki on läpikäyty ja asennettu pintaan, ei
hirveästi ole hinkua muuttaa toiseen asuntoon..
Timo Neuvonen
> 80-luvulla
> tehdyt. Tiedä sitten miksi. Kysele naapureilta miten niillä on kestänyt ja
>
bilateraalikaupan hedelmänä saatua heikkolaatuista itäsaksalaista
kupariputkea.
--
TiN
S Y-H
"Timo Neuvonen" <timo...@tee-en.no-spam.net.invalid> kirjoitti
viestissä:4813839c$0$2665$7b1e...@news.nbl.fi...
Tiedä häntä. Onko tieto vai arvaus, mutta olen kuullut rintamamiesikäpolven
putkimiehiltä,että Outokummun kupariputkien kestävyyteen vaikutti
aikaisemmin se, ettei hopeaa pystytty erottamaan kuparista, ehkä ollenkaan
tai ei niin tarkasti. Tiedä sitten niistä DDR:läisistä?
sauli
ahopelt...@gmail.com
> "Timo Neuvonen" <timo-n...@tee-en.no-spam.net.invalid> kirjoitti
> viestissä:4813839c$0$2665$7b1e8...@news.nbl.fi...
>
> >> Nuo vanhanajan putket taitaa olla paljon kestävämpiä kuin vaikka
> >> 80-luvulla
> >> tehdyt. Tiedä sitten miksi. Kysele naapureilta miten niillä on kestänyt
> >> ja
>
> > Erään huhun mukaan 70-luvulla olisi käytetty runsaasti ilmeisesti
> > bilateraalikaupan hedelmänä saatua heikkolaatuista itäsaksalaista
> > kupariputkea.
>
> > --
> > TiN
>
> Tiedä häntä. Onko tieto vai arvaus, mutta olen kuullut rintamamiesikäpolven
> putkimiehiltä,että Outokummun kupariputkien kestävyyteen vaikutti
> aikaisemmin se, ettei hopeaa pystytty erottamaan kuparista, ehkä ollenkaan
> tai ei niin tarkasti. Tiedä sitten niistä DDR:läisistä?
>
> sauli
Tuttavan talossa kuparinen lämminkäyttövesiputki alkoi vuotamaan
käytävän alla. Päällisinpuolin putkessa ei ollut silminnähtävää
reikää. Tässä kohdin sinkitty ja kuparinen käyttövesiputki kulkivat
rinnakkain noin 15 cm etäisyydellä toisistaan. Vanha kettu
vakuutustarkastaja totesi tuon tilanteen nähtyään, että kupariputken
ja sinkityn putken väliin syntyy jonkinmoinen sähköinen kenttä ja se
aiheuttaa pienenpieniä reikiä kupariin ja nimenomaan 15cm välein. Hän
kertoi edelleen, että 50-luvulla putkimiehet osasivat tehdä tuon
rakenteen toisin, eli asentivat putkien väliin tinapaperin. Tämä em
talo on rakennettu 60 luvun lopulla. Omakotitalossa käyttövesiputkinen
uusiminen on perusteltua jo tuon iän kautta. Linjat ovat lyhyitä ja
yksinkertaisia asennusten kannnalta. Kannattaa huomioida ettei
vesilaitokselta vesi lopu jos vuoto tulee. Lämmittyspuolen putkissa
pieni vuoto ruostuu kiinni ja sieltä tuleva vesivaurio on hyvin
rajallinen.
Tuukka L.
<ahopelt...@gmail.com> wrote in message news:e6e2e6dc-ce05-4aad-94e6-
>kertoi edelleen, että 50-luvulla putkimiehet osasivat tehdä tuon
>rakenteen toisin, eli asentivat putkien väliin tinapaperin. Tämä em
>talo on rakennettu 60 luvun lopulla. Omakotitalossa käyttövesiputkinen
70-luvulla putkimiehet osasivat kääriä sen kuparin muoviin. Muoviksi
kelpasi mikä tahansa työmaajäte, villojensuojakääremuovi oli raksan
"yleismuovia". Helvetinhyväähalpaa tietty, kelpasi melkein kalsareiksikin.
Kaikenlaista sitä harrastettiinkin. Villakääreplastiikkejä käyttivät jotkut
hurjapäät jopa höyrynsulkumuoveina. Siinä säästettiin joku kolme euroa. Eipä
ihme, että välillä kuuluu raportteja, että "ei ne muovit siellä seinissä
kestä, ne happanoo". Ainakin nämä nykyajan siniset höyrynsulkumuovit
tuntuvat kestävän jopa loputtomasti auringonvaloa ja ulkonaoloa. Kestoikä
seinässä varmaan 200 vuotta.
>vesilaitokselta vesi lopu jos vuoto tulee. Lämmittyspuolen putkissa
>pieni vuoto ruostuu kiinni ja sieltä tuleva vesivaurio on hyvin
>rajallinen.
Lämmityspuolen putkissa muutenkin aika vähänlaisesti vettä ja putkiston
korkein kohta on yleensä se jakotukki. Joskus näkee vaikka mitä ihme
virityksiä sen jakotukin lähellä ml. lattiakaivo "vuodon varalta". Aika
vähän se lattialämmityspiiri sieltä jaksaa vuotaa. Vesipiirihän on
enimmäkseen lattiapinnan tason alla. Litra pari sieltä tulee, paineetkin on
niin pieniä lattiapiirissä. Sellaisen suurvesivahingon varalta
lattiakaivojen rakentelu on yhtä järkevää kuin jos tinttais keittiön lattian
täyteen lattiakaivoja sen varalta että jos "täysi maitopurkki putoaa
lattialle". Mutta sitähän tämä nykyrakentaminen on. Suunnitelmat on
ylisuunniteltuja ja niiden toteuttajat on alisuoriutujia. Lopputuloksen
laadun voitte lukea päivälehdistä.
Lu-lu
> Tiedä häntä. Onko tieto vai arvaus, mutta olen kuullut
> rintamamiesikäpolven putkimiehiltä,että Outokummun kupariputkien
> kestävyyteen vaikutti aikaisemmin se, ettei hopeaa pystytty erottamaan
> kuparista, ehkä ollenkaan tai ei niin tarkasti. Tiedä sitten niistä
> DDR:läisistä?
pelkkkää urbaani-legendaa ... hoppee kun ei ollenskaan huononna
cu-pariputken kestävyyttä, vaan esim. sinkki
ja nuo rintamamiesikäpolven putkimiehet asenteli vain galvanoituja
cu-pariputkea ei oltu sillon vielä keksittykään
Lu-lu
> Kiitokset kaikille kommenteista. Vastausten perusteella todellinen
> kunto pitäisi selvittää ennen kuin lähtee uusimaan mutta kunnon
> selvittäminen taitaa olla liian haastava tehtävä.
joo ... ja vielä ihan turha !
sillä rahallahan uusii ite jo myös kaikki ok-talon viämäritkin
kaikki kalvanoidut kannattaa heti vaihtaa, net nyt on kuitenski
jo lähes tukossa
ja ne cu-parit irtoo liitoksistaan ... varsinkin jos/kun net kuitenski on
osittain siellä petonin sisällä - sano nimimerkki: "kokemusta(kin) on"
eimuutakuin töihin vaan!
putket maksaa nykyään (ovh) noin kympin metri
ja ok-talossa niitä on yhteensäkin vain noin kaks'kyt metriä
ei siinä enää mitään turhan-"arvioitsijaa" tarvita
työläintä (ja kalleinta teetättää) on entisten putkien purku
net siis kannattaa yrittää jättää vain paikoilleen
> Toivoin että olisi tullut kertomuksia vielä vanhemmista toimivista
> putkista mutta ei ehkä tältä palstalta ...
"kiertovesi" tarkoittanee (vesipatteri)lämmityspukistoa ?
se nyt kestää vähintään sata (100) vuotta ... ellet sä - tai joku muu -
sitten ruostuta sitä ihan tahallas' (ulkoo tai sisältä)
"100 vuoden takuu"
S Y-H
Koska sanoin juuri, että putket kestivät paremmin kun eivät olleet niin
puhdasta kuparia ja oli hopeaakin seassa.
Galvanoituja messinkiventtiilejä olen itsekin vaihtanut muutamia satoja,
jotka ovat menneet tukkoon gavanoidusta putkistosta irronneesta sinkistä,
mutta samaan aikaan itse venttiili on sinkkikadon reittämä.
sauli
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:wacRj.343519$KJ6.2...@reader1.news.saunalahti.fi...
Lu-lu
> Et tainnut sitten lukea kovin tarkkaan.
> Koska sanoin juuri, että putket kestivät paremmin kun eivät olleet niin
> puhdasta kuparia ja oli hopeaakin seassa.
> Galvanoituja messinkiventtiilejä olen itsekin vaihtanut muutamia satoja,
> jotka ovat menneet tukkoon gavanoidusta putkistosta irronneesta sinkistä,
> mutta samaan aikaan itse venttiili on sinkkikadon reittämä.
pahuz !
aina kun mä oon juohvuksissa, niin mä käsitän väärin ... ja myös mut
käsitetään väärin ... ... vai oisko tää vain hitaashti etenevää dalmatiaa?
Elias Aarnio
>
> Nuo vanhanajan putket taitaa olla paljon kestävämpiä kuin vaikka 80-luvulla
> tehdyt. Tiedä sitten miksi. Kysele naapureilta miten niillä on kestänyt ja
> minkälaisia remontteja on tarvittu.
Jep. Meillä oli 90-luvulla isohkossa, 1920-luvulla rakennetussa
kerrostaloyhtiössä hyvä tekninen isännöitsijä. Hänellä oli käytännön
kokemuksiin perustuva laskentakaava, jossa esiintyneiden vesivuotojen
määrää käytettiin liipaisutekijänä putkiremontin kiireellisyyden
arvioinnissa. Tiivistäen pointti oli siis se, että sitten vasta kun
vuotojen aiheuttamat kustannukset alkavat olla riittävällä tasolla,
putkisto katsotaan "seulaksi" ja aletaan toimiin. Putkiston ikä ei ole
siis ainoa kriteeri. Samanikäisissäkin verkostoissa saattaa olla suuria
eroja esim. tekotapaan liittyvistä pienistä eroista johtuen.
Tietysti tässä täytyy olla jo käsitys ja suunnitelma kaikista
tarvittavista korjauksista, jotta putkiremppa ja sen kiireellisyys
voidaan suhteuttaa kaikkiin muihin tarvittaviin korjauksiin. Tällä
hetkellä korjausrakentaminen on hyvin kallista.
Heikin neuvo on hyvä ja lähtisin siitä liikkeelle.
--
EliasA