Kellariin lisää korkeutta?
JukkaK
Rintamamiestalo juttuun liittyen suunnitelma B, eli olemassaolevien tilojen
hyödyntäminen, joista ensimmäisen tulee kellaritilat. Talossa on koko
pinta-alan laajuinen kellari, mutta hieman matalahko, niin että minulla
vajaa 190cm:llä tukka raapii "kattoa". Sauna/suihku/kodinhoitotilat voisi
tehdä kellariin, mutta pitäisi saada hieman korkeutta lisää.
Vaihtoehtoina on tietenkin syventää alaspäin maata poistamalla tai sitten
korottaa asuinkerroksen lattiatasoa, johon pitäisi olla asuinhuoneiden
korkeudessa varaa. Kumpi halvempaa/helpompaa/järkevämpää?
Tiedän että samanlaisiin taloihin kuten esim. naapuriin on tehty kellariin
noita pesutiloja, takkahuoneita jne. joten mahdollista se kyllä on. Täytyy
käydä lähiaikoina tutustumassa naapureiden ratkaisuihin. Mitenköhän noita
kellaritilojen lattioita/seiniä pitäis lämpö/kosteuseristää?
Vintillä on myös vähän tilaa vaikka kyseessä onkin 1-kerroksinen talo.
siellä on jo ennestään toisessa päädyssä 1 "huone", jossa mahdun hädintuskin
seisomaan suorassa huoneen keskellä :-), mutta jälleen tiedän että joihinkin
taloihin on rakennettu koko yläkerta "huoneiksi", vaikkakin ovat pieniä ja
matalia, eivätkä virallisesti edes huoneita, mitä lie sitten :-)
Nykystandardien mukaisia portaita sinne ei kyllä oikein saa mahtumaan, mutta
liekö tarviskaan kun siellä ei virallisesti ole yläkertaa?
JukkaK
Antti Heinanen
: Rintamamiestalo juttuun liittyen suunnitelma B, eli olemassaolevien tilojen
: hyödyntäminen, joista ensimmäisen tulee kellaritilat. Talossa on koko
: pinta-alan laajuinen kellari, mutta hieman matalahko, niin että minulla
: vajaa 190cm:llä tukka raapii "kattoa". Sauna/suihku/kodinhoitotilat voisi
: tehdä kellariin, mutta pitäisi saada hieman korkeutta lisää.
Tuoltapa löytyy yksi vastaava projekti:
http://tinyurl.com/2wlq9
-Antti
Ilkka Haapavirta
> Vaihtoehtoina on tietenkin syventää alaspäin maata poistamalla tai sitten
> korottaa asuinkerroksen lattiatasoa, johon pitäisi olla asuinhuoneiden
> korkeudessa varaa. Kumpi halvempaa/helpompaa/järkevämpää?
ainakaan niissä kahdessa talossa, joita olen asunut. Siellä kellarin
puolella kun on alimmaisena valu, johon en kyllä menisi koskemaan.
Eli kellarin lattian syventäminen on järkevämpää. Onko se halpaa tai
helppoa, riippuu lähinnä maaperästä ja käytettävästä työvoimasta.
Se syventäminen alkaa vanhan betonilattian aukipiikkaamisella, mikä on
työlästä hommaa, josta syntyy paljon raskasta jätettä. Meillä homma tehtiin
niin, että päivällä kirvesmies piikkasi lattiaa rikki ja minä kärräsin
(Sulolla) illalla lohkareet pihalle. Onko tuo sitten halpaa vai helppoa?
Meillä oli maaperänä puhdas hiekka, mitä oli helppo lapioida eikä tarvinnut
räjäytellä.
Meillä oli mukana myös sellainen helpottava erikoistapaus, että projektiin
kuului vanhan autotallin oven umpimuuraus ja luiskan täyttö. Eli homma oli
helppoa, kun osan aikaa saattoi kärrätä moskat suoraan ovesta ulos ja
kipata liuskaan.
> Mitenköhän noita kellaritilojen lattioita/seiniä pitäis
lämpö/kosteuseristää?
Meillä käytettiin lisälämmöneristeenä kipsilevypintaista SPU:ta (Anselmi?)
ja kosteuseristys ihan normaalisti cyprocin pintaan ennen laatoitusta.
Lattia tulee lämpöeristettyä valun yhteydessä, eli sinne tulevat
normaalisti styroksit ja mahdollisuuksien mukaan lattialämmityksen putket.
> Vintillä on myös vähän tilaa vaikka kyseessä onkin 1-kerroksinen talo.
> siellä on jo ennestään toisessa päädyssä 1 "huone", jossa mahdun
hädintuskin
> seisomaan suorassa huoneen keskellä :-), mutta jälleen tiedän että
joihinkin
> taloihin on rakennettu koko yläkerta "huoneiksi", vaikkakin ovat pieniä
ja
> matalia, eivätkä virallisesti edes huoneita, mitä lie sitten :-)
Yksi mahdollisuus on siirtää huoneen ja vintin välistä seinää tai vaikka
poistaa osittain.
Matalaahan se tila on ja kannattaa miettiä, olisiko enemmän tarvetta
"viileälle" varastotilalle kuin isommille huoneille. Edellisessä talossa
levensimme huoneita, nykyisessä olen tekemässä ullakoista varastotilaa.
Jos sinne on 50 vuoden ajan jonkinlaiset portaat vieneet, niin tarvitseeko
noiden olla nykystandardin mukaiset? :)
Ilkka
Tero Valokari
> Vaihtoehtoina on tietenkin syventää alaspäin maata poistamalla
> Mitenköhän noita kellaritilojen lattioita/seiniä pitäis
> lämpö/kosteuseristää?
Ulkomuuriseinien lämmöneritys tulee laittaa ulkopuolelle. Sisäpuolelle ei
saa eristeitä laittaa, tai ei suositella. Ulkomuuriseinien ulkopuolinen
eristys käy kätevästi salaojien uusimisen yhteydessä. Seinien läpi
kellariin tihkuvaa kosteutta voidaan vähentää seinän ja lämmöneristeen
väliin laitettavalla perusmuurilevyllä. Kaikki seinät kellareissa, sekä
ulko että vanhat väliseinät, nostavat kosteutta maasta kapillaarisesti.
Tämä kosteus sitten tulee kellariin, joten ilmanvaihto on hyvä laittaa
kuntoon.
Jos tulee lattialämmitys, suosittelisin lattialaatan ja seinän väliin jotain
pientä eristystä. Tällöin lattialaatan lämpö ei mene ulkomuuriseinään, vaan
omille varpaille. Eristys toimii myös liikunta saumana, onko siitä sitten
hyötyä tai haittaa - sitä en osaa sanoa.
Eräs kommentti vesieristys litkuihin liittyen oli, että niitä ei tarvitse
kellarissa käyttää. Tämä siksi, että jos kellarin seinä imee maasta
kosteutta, mutta vesieristyksen takia kosteus ei pääse huokumaan kellariin,
saattaa kosteus betonia pitkin nousta hyvinkin ylös aiheuttaen jotain
ongelmia.
> ovat pieniä ja matalia, eivätkä virallisesti edes huoneita, mitä lie
> sitten
Tilat ovat oleskelutiloja ;-) Taloa myydessä pitää vain muistaa mainita,
että ne ovat oleskelutiloja eivätkä huoneita... se on sitten jokaisen oma
asia miten niitä tiloja käyttää.
Jukka
news:4057748a$0$5079$8e79...@news.yhteys.mtv3.fi...
> Moi,
>
> Rintamamiestalo juttuun liittyen suunnitelma B, eli olemassaolevien
tilojen
> hyödyntäminen, joista ensimmäisen tulee kellaritilat. Talossa on koko
> pinta-alan laajuinen kellari, mutta hieman matalahko, niin että
minulla
> vajaa 190cm:llä tukka raapii "kattoa". Sauna/suihku/kodinhoitotilat
voisi
> tehdä kellariin, mutta pitäisi saada hieman korkeutta lisää.
>
> Vaihtoehtoina on tietenkin syventää alaspäin maata poistamalla tai
sitten
> korottaa asuinkerroksen lattiatasoa, johon pitäisi olla asuinhuoneiden
> korkeudessa varaa. Kumpi halvempaa/helpompaa/järkevämpää?
>
JukkaK
Ilkka Haapavirta wrote:
> Tuo asuinkerroksen lattiatason korottaminen ei kyllä olisi onnistunut
> ainakaan niissä kahdessa talossa, joita olen asunut. Siellä kellarin
> puolella kun on alimmaisena valu, johon en kyllä menisi koskemaan.
Tässä tapauksessa ei ole valua, vaan puurakenteiset lattiat ja varmaankin
alkuperäiset purueristeet.
> Eli kellarin lattian syventäminen on järkevämpää. Onko se halpaa tai
> helppoa, riippuu lähinnä maaperästä ja käytettävästä työvoimasta.
Taitaa olla vanhaa savista pellonpohjaa, kalliota ei ainakaan ole kovin
lähellä. Veden tulo kellariin syventämisen myötä on myös yksi riski,
nykyisellään sinne ei vielä ole vesi tullut ja on pysynyt kuivana.
JukkaK
JukkaK
"Tero Valokari" <te...@poistatama.pcuf.fi> kirjoitti
viestissä:ynU5c.80$Ig5...@read3.inet.fi...
> Ulkomuuriseinien lämmöneritys tulee laittaa ulkopuolelle. Sisäpuolelle ei
> saa eristeitä laittaa, tai ei suositella.
Miksi ei? Tuntuisi äkkiseltään järkevämmältä laittaa sisäpuolelle, niin ei
tarvi turhaan lämmittää sitä massiivista kiviseinää.
>Ulkomuuriseinien ulkopuolinen
> eristys käy kätevästi salaojien uusimisen yhteydessä.
Olettaen että salaojat uusitaan tai siis tehdään kun eihän siellä vielä
mitään salaojia ole. :-)
> Eräs kommentti vesieristys litkuihin liittyen oli, että niitä ei tarvitse
> kellarissa käyttää. Tämä siksi, että jos kellarin seinä imee maasta
> kosteutta, mutta vesieristyksen takia kosteus ei pääse huokumaan
kellariin,
> saattaa kosteus betonia pitkin nousta hyvinkin ylös aiheuttaen jotain
> ongelmia.
Entäs lattia, varsinkin jos on lattialämmitys?
> Tilat ovat oleskelutiloja ;-) Taloa myydessä pitää vain muistaa mainita,
aivan ;-)
JukkaK
Ilkka Haapavirta
> Ilkka Haapavirta wrote:
> > Tuo asuinkerroksen lattiatason korottaminen ei kyllä olisi onnistunut
> > ainakaan niissä kahdessa talossa, joita olen asunut. Siellä kellarin
> > puolella kun on alimmaisena valu, johon en kyllä menisi koskemaan.
>
> Tässä tapauksessa ei ole valua, vaan puurakenteiset lattiat ja varmaankin
> alkuperäiset purueristeet.
Kuulostaa oudolta, mutta itsepä tunnet talosi. :)
Meilläkin on asuinkerroksessa puurakenteiset lattiat ja niiden alla
niskojen välissä purua, mutta ne niskat lepäävät betonivalun päällä. Ja se
betonivalu on samalla kellarin kattona.
Ilkka
JukkaK
Ilkka Haapavirta wrote:
> Kuulostaa oudolta, mutta itsepä tunnet talosi. :)
No eipä siinä minulle mitää outoa ole, kellarillinen rossipohja tai
puurakenteinen välipohja, miten sen nyt ajattelee. Ajatus siitä betonivalusta
tuntui ensi lukemalta oudolta. ;-)
> Meilläkin on asuinkerroksessa puurakenteiset lattiat ja niiden alla
> niskojen välissä purua, mutta ne niskat lepäävät betonivalun päällä. Ja se
> betonivalu on samalla kellarin kattona.
Kellarin kattona on umpilaudoitus ja niskat lepäävät sokkelin ja keskusmuurin
päällä. (0-luvun alussa kun tehtiin samanlaiseen kotitaloon peruskorjaus, niin
silloin avattiin ja uusittiin lattiat ja kyllä minulla on selkeä muistikuva
että piti varoa kellariin tippumista. Silloin myös osa pitemmistä
lattianiskoista tuetttiin kellarista puupaalulla, notkahtamisen välttämiseksi.
Jotain tuollaiste operaatioita tuo kohteena oleva talokin kaipaisi, jos haluaa
asuinkerrokseen täysin suorat lattiat, mutta mitä se pieni vinous haittaa ;-)
JukkaK
JukkaK
Jukka wrote:
> Varmista tuo pohjaveden taso. Ainakin tasamaalla.
Haastattelin naapuria joka on syventänyt 220:een eikä pitäisi olla ongelma.
Joskus 60-70-luvulla on kellarit kastuneet viemärin kautta, mutta sittemmin
kun kaupunkin on uusinut viemäristöä ja tien alla meneviä salaojituksia on
syvennetty, niin mitään ongelmia veden kanssa ei ole ollut.
JukkaK
JukkaK
Tero Valokari wrote:
> Tilat ovat oleskelutiloja ;-) Taloa myydessä pitää vain muistaa mainita,
> että ne ovat oleskelutiloja eivätkä huoneita... se on sitten jokaisen oma
> asia miten niitä tiloja käyttää.
Tarviikohan noihin kellariin ja vintille tehtäviin "oleskelutiloihin"
jonkinlaisia lupia hakea. Lähinnä mietityttää kun kaavan mukaan talon pitäisi
olla yksikerroksinen. Vintin korkeudella nyt ei saa edes puolikasta kerrosta
aikaiseksi, mutta entäs se kellari, jos on jotain 190-210 korkea, tai täytynee
olla alle 210 että ei lasketa huoneeksi- Yli 160 korkeat tilat laskettaneen
kerrosalaan, joka vähentää rakennusoikeutta, vai lasketaanko? Tuntuu kummalta
jos 1-kerroksiseen taloon pitää hakea alakerran rakentamiseen lupaa ja se
vähentäisi rakennusoikeutta, kun sitä kellarikerrosta ei ole virallisesti edes
olemassa.
Vai sanooko rakennusvalvontavirasto lupahakemuksessa, että kellariin ei saa
mitää rakentaa, kun se on 1-kerroksinen ;-)
Vai onko parempi olla kyselemättä ja tehdä vaan ;-)
JukkaK
Ilkka Haapavirta
> ... mutta entäs se kellari, jos on jotain 190-210 korkea, tai täytynee
> olla alle 210 että ei lasketa huoneeksi- Yli 160 korkeat tilat
laskettaneen
> kerrosalaan, joka vähentää rakennusoikeutta, vai lasketaanko? Tuntuu
kummalta
> jos 1-kerroksiseen taloon pitää hakea alakerran rakentamiseen lupaa ja se
> vähentäisi rakennusoikeutta, kun sitä kellarikerrosta ei ole virallisesti
edes
> olemassa.
Kellaritilat yleensä jäävät huonetilojen ulkopuolelle sen säännön mukaan,
että huonetilassa pitää olla riittävästi ikkunapinta-alaa. Oliko se 10%
lattiapinnasta vai mitä?
Täytyy kyllä sanoa, että kellarissa oleva lattialämmityksellä,
vuolukivitakalla, mukavilla huonekaluilla ja tietokoneella varustettu huone
oli talon mieluisimpia paikkoja viime talvena, pienistä ikkunoista
huolimatta.
Ilkka
JukkaK
Ilkka Haapavirta wrote:
> Kuulostaa oudolta, mutta itsepä tunnet talosi. :)
> Meilläkin on asuinkerroksessa puurakenteiset lattiat ja niiden alla
> niskojen välissä purua, mutta ne niskat lepäävät betonivalun päällä. Ja se
> betonivalu on samalla kellarin kattona.
Elikkä ei mitään outoa, kävin tutustumassa naapuritalon ratkaisuun.
Välipohjasta purettu aluslaudoitus ja purut pois ja lattiaa kaivettu n.
lapionpiston verran alaspäin. Välipohjan purut oli korvattu 50mm villalla ja
lattianiskojen välissä. Seinissä oli sisäpuolella 50mm styroksieriste ja
tiilivuoraus, ulkopuolella styroksi seinä yläosassa.
Homma tehty joskus 80-luvun alkupuolella ja oli tosi, siisti, kuiva ja raikas
vaikka ilmastointi toimi pelkkä räppänä alkuperäiseen hormiin talon keskellä.
Tiloista löytyi sauna, KPH, KHH ja eräänlainen takkahuone ilman takkaa. :-)
JukkaK
Ilkka Haapavirta
> Homma tehty joskus 80-luvun alkupuolella ja oli tosi, siisti, kuiva ja
raikas
> vaikka ilmastointi toimi pelkkä räppänä alkuperäiseen hormiin talon
keskellä.
> Tiloista löytyi sauna, KPH, KHH ja eräänlainen takkahuone ilman takkaa.
:-)
Meilläkin tuli siistiä, kuivaa ja raikasta, kai lähinnä seuraavista syistä:
- Vanha betonilattia lepäsi märässä hiekassa. Uuden valun alle laitettiin
ensiksi salaojitus.
- Uuteen valuun laitettiin eristys ja lattialämmitys.
- Vanha suihkun laattalattia oli päästänyt vettä lävitseen ja nurkissa oli
kaadot väärinpäin. Uudessa lattiassa vesieristys ja kaadot kohdallaan.
- Uuteen saunaan asennettiin ulkoilman tuloputki, jota pidän jatkuvasti
auki. Yhdessä lattialämmityksen kanssa tuo tekee selvän parannuksen
kellaritilojen ilmanvaihtoon.
- Uuteen kellariin laitettiin takka, joka myös vaihtaa ilmaa.
Ilkka
Nestori M
>> saa eristeitä laittaa, tai ei suositella.
>
>Miksi ei? Tuntuisi äkkiseltään järkevämmältä laittaa sisäpuolelle, niin ei
>tarvi turhaan lämmittää sitä massiivista kiviseinää.
Eihän lämmintä kiviseinää paljon tarvitse lämmittää. Eristehän on sen
ulkopuolella.
Jos ulkopuolinen eriste on Isodrän, Fuktisol, tms vastaava, pääsee
ulkopuolelta eristetty rakenne kuivumaan tehokkaasti ulospäin.
Eristeen korkeaa hintaa kompensoi se, että ei tarvita patolevyä eikä
pystysuuntaista salaojasepelitäyttöä, johon uppoaa kasetti poikineen,
ellet lado murusia käsipelin siistiksi kapeaksi seinämäksi.
JukkaK
"Ilkka Haapavirta" <ilkka.ha...@nokia.com> kirjoitti
viestissä:ZXS5c.11743$k4.2...@news1.nokia.com...
> Meillä käytettiin lisälämmöneristeenä kipsilevypintaista SPU:ta (Anselmi?)
> ja kosteuseristys ihan normaalisti cyprocin pintaan ennen laatoitusta.
Mitenkäs laitoitte nuo levyt sinne betoniin kiinni? Itsellä on ollut
suunnitteilla että liimaa eristeen (styrox, villa tai SPU) betoniin ja
sitten muuraa tiili tai harkkoseinän sisäpuolelle.
> Lattia tulee lämpöeristettyä valun yhteydessä, eli sinne tulevat
> normaalisti styroksit ja mahdollisuuksien mukaan lattialämmityksen putket.
Tai meidän tapauksessa lattialämmityksen kaapelit, kun on
suorasähkölämmitystalo. Sikäli hyvä että olen vakkumaton sähkölämmityksen
kannattaja, vaikka se onkin niin epätrendikästä ;-)
>
JukkaK
JukkaK
"Tero Valokari" <te...@poistatama.pcuf.fi> kirjoitti
viestissä:ynU5c.80$Ig5...@read3.inet.fi...
> Ulkomuuriseinien lämmöneritys tulee laittaa ulkopuolelle. Sisäpuolelle ei
> saa eristeitä laittaa, tai ei suositella. Ulkomuuriseinien ulkopuolinen
> eristys käy kätevästi salaojien uusimisen yhteydessä. Seinien läpi
> kellariin tihkuvaa kosteutta voidaan vähentää seinän ja lämmöneristeen
> väliin laitettavalla perusmuurilevyllä. Kaikki seinät kellareissa, sekä
> ulko että vanhat väliseinät, nostavat kosteutta maasta kapillaarisesti.
> Tämä kosteus sitten tulee kellariin, joten ilmanvaihto on hyvä laittaa
Tuota tuota...
Olenpas tässä lueskellut tuota W. Keinäsen "maailman parasta"
rakennusoppikirjaa ja muutamia muita opuksia ja siellä tuo eristys ei
olekaan noin yksiselitteinen juttu. Ulkopuoli olisi paras vaihtoehto, mutta
sisäpuolelle voi tehdä myös pääasiassa "ulkonäkösyistä".Toisaalta väittävät
fiksummat että lämpimän kellarin tapauksessa kosteus pyrkii yleensä sisältä
ulospäin, eli lämpimästä kylmään, jolloin ainakin periaatteessa pitäisi olla
kosteussulku sisäpuolella, jota taas ei saa tehdä jos on pikeämällä, savella
tms, tehty kosteussulku ulkopuolella. Siispä ulkopuolisen kosteuden
kulkeutuminen olisi paras ehkäistä ilmaraolla, jonka asian hoitaa myös
mineraalivillaeriste. ja mitähän niitä vielä olikaan näitä kaikki vaikuttaa
kaikkeen pykäliä...? :-)
Toisaalta kannattaako ruveta tekemään salaojia, jos ei 50 vuoteen ole niiden
puutteesta ollut mitään harmia. Jos vain huolehtii sadevedet kauemmas
talosta. Sitten taas mietityttää routaeristys, onko sillä mitää virkaa jos
perustus menee routarajan alapuolelle ja edelleenkään ei 50 vuoteen ole
routaeristyksen puutteesta ollut ongelmia. Tuossa nyt mietityttää, että
miten kellarin lämpimäksi muuttaminen vaikuttaa tilanteeseen.
Jo W. Keinänen tiesi että kellariin kulkeutuva kosteus pitäisi pysäyttää
koska se ei ole hyväksi terveydelle eikä pilaantuville aineksille, mutta jos
kellaria ei käytä asuin/työtiloina, niin silloin ei välttämättä tarvi tuota
kosteuseristystä tehdä. Luotan Keinäseen! ;-)
JukkaK
Ilkka Haapavirta
> "Ilkka Haapavirta" kirjoitti
> > Meillä käytettiin lisälämmöneristeenä kipsilevypintaista SPU:ta
(Anselmi?)
> > ja kosteuseristys ihan normaalisti cyprocin pintaan ennen laatoitusta.
> Mitenkäs laitoitte nuo levyt sinne betoniin kiinni? Itsellä on ollut
> suunnitteilla että liimaa eristeen (styrox, villa tai SPU) betoniin ja
> sitten muuraa tiili tai harkkoseinän sisäpuolelle.
Tuossa hommassa en ollut itse paikalla, mutta veikkaanpa liimausta.
Ilkka
JukkaK
JukkaK wrote:
>
> Tarviikohan noihin kellariin ja vintille tehtäviin "oleskelutiloihin"
> jonkinlaisia lupia hakea. Lähinnä mietityttää kun kaavan mukaan talon pitäisi
> olla yksikerroksinen.
Ja kaupungin tarkastusarkkitehti kertoo että 160cm ylittävä osuus täytyy jäädä
alle 7m2. Jos menee yli niin voidaan ruveta tulkitsemaan kerrokseksi...väittävät
:-)
> Vai sanooko rakennusvalvontavirasto lupahakemuksessa, että kellariin ei saa
> mitää rakentaa, kun se on 1-kerroksinen ;-)
herra tarkastaja edelleen kertoo että kellari ei vähennä rakennusoikeutta ja saa
tehdä, mutta pitää hakea joku lupa, vielä ei ole varmuutta onko kyseessä rakennus-
vai toimenpidelupa, mutta pitää hakea kuitenkin ja suunnitelmat 3 kappaleena, ja
työnjohtajat ja valojat ja mitä lie. Enpä oikein sukkan niele, pitää kysyä vielä
toisen tarkastajan mielipidettä ja yrittään nyhtää esiin, mikä on se toimenpide
jolla lupavaatimus laukeaa. Tilojen eristämistä ja pinnoistusta saanee tehdä ilman
lupaa ja ei kait sähkö- tai vesijohtojen vetämiseenkää mitä lupia tartte. Veikkaan
että yrittävät vain rahastaa ;-)
JukkaK
Tero Valokari
> herra tarkastaja edelleen kertoo että kellari ei vähennä rakennusoikeutta
> ja saa tehdä, mutta pitää hakea joku lupa, vielä ei ole varmuutta onko
> kyseessä rakennus- vai toimenpidelupa, mutta pitää hakea kuitenkin ja
> suunnitelmat 3 kappaleena, ja työnjohtajat ja valojat ja mitä lie. Enpä
> oikein sukkan niele, pitää kysyä vielä toisen tarkastajan mielipidettä ja
> yrittään nyhtää esiin, mikä on se toimenpide jolla lupavaatimus laukeaa.
> Tilojen eristämistä ja pinnoistusta saanee tehdä ilman lupaa ja ei kait
> sähkö- tai vesijohtojen vetämiseenkää mitä lupia tartte. Veikkaan että
> yrittävät vain rahastaa ;-)
>
> JukkaK
Kyllähän viranomaisilla on tavoitteena parempi asumisen ja rakentamisen
laatu. Itse ostin juurikin talon, jossa myyjä on remontoinut ilman lupaa.
Työssä ei ole ollut mitään valvontaa eikä suunnittelua. Pinnat ovat todella
siistit - mutta pinnan alla on erittäin paljon sutta ja sekundaa. Kellaria
on syvennetty, ja kyseiseen perunakellariin on tehty KHH ja S. Saunaan on
jopa tehty lattiaan kaivo, jossa on uppopumppu (ratkaisu hieman
viranomaisia ihmetyttää, sillä kellarissa on myös wc ja viemäreitä joista
paska ja vesi poistuu ilman pumppausta)!
Mitä sähköjohtoihin ja vesijohtoihin tulee, niin nyt meikäläisen hommaksi on
jäänyt tapella rahaa myyjältä, ja suorituttaa itse sähköurakoitsijan
käyttöönottotarkastus pöytäkirja, sekä lopputarkastus että vesilaitoksen
tarkastus. Jos noista löytyy ongelmia - taas tapellaan. Niin, ja
rakennuslupakin jäi meikäläiselle.
Siis lämpimästi suosittelen, että hoidat homman nätisti kerralla kuntoon. Ei
tule sitten taloa myydessä ongelmia. Onpahan vesiputkista ja sähköistä
piirustukset tulevaisuutta varten - ei tarvitse yrittää kaikkea
yksityiskohtaa muistella vuosikymmeniä.
- Tero
PS: vapaa-ajalle ei ole ongelmia, uusi laajennusosa pitää purkaa ulkoapäin
eristeet näkyviin, lattia piikata ja vesikatto purkaa. LIsää eristeitä ja
kylmäsillat pois. Niin ja ullakko - sieltäkin pitää purkaa jotta saa 5-10cm
ilmraot katteen alle...
JukkaK
"Tero Valokari" <te...@poistatama.pcuf.fi> kirjoitti
viestissä:lhv8c.30$FU5...@read3.inet.fi...
>
> Kyllähän viranomaisilla on tavoitteena parempi asumisen ja rakentamisen
> laatu.
No joo, tuntuu vain välillä että tavoitteena on arkkitehti- ja
insinöörikunnan työllistäminen ja asiakkaan rahastaminen. Tosin kyllä luulen
että kyseessä on enemmän isojen kaupunkien ongelma. Ainakin aiemmassa
pikkukunnasssa asiat hoitui tyyliin "kaikki järjestyy", mutta kun on
kuunnellut kaupunkiin rakentavien ystävien juttuja, niin vaikuttaa kaupungin
rakennusvalvontaviranomaiset olevan erittäinkin suuria herroja, jotka
puuttuu turhanpäiväisiin pikkumaisuuksiin ja kaupunki puolestaan rahastaa
ns. ei mistään. Neuvoja ei ainakaan puhelimitse tunnu "kiireisiltä"
kaupungin virkamiehiltä irtoavan.
Kuulinpa juuri aiheeseen liittyen jutun, jossa "siviilirakentajan"
ehdotukset tyrmättiin pääsääntöisesti rakennusvalvonnassa, kunnes samat
asiat esitettiin arkkitehdin toimesta ja sitten kaikki ehdotukset olikin
yhtäkkiä OK eikä ollut mitään huomauttamista. :-)
> Siis lämpimästi suosittelen, että hoidat homman nätisti kerralla kuntoon.
Ei
> tule sitten taloa myydessä ongelmia. Onpahan vesiputkista ja sähköistä
> piirustukset tulevaisuutta varten - ei tarvitse yrittää kaikkea
> yksityiskohtaa muistella vuosikymmeniä.
Näin kai se on tehtävä, mutta valmiiksi jo harmittaa, kun pitää palkata
ammattisuunnittelija ja mitä lie muuta että saa luvat kivuttomasti kuntoon,
ja sehän tietää vain ylimääräistä rahanmenoa. Vois laittaa mieluummin senkin
rahan itse remonttiin, kuin turhanpäiväiseen byrokratiaan. ;-)
JukkaK