>Lattiaan runkopuiden päälle harvalaudoitus 100*22 puutavarasta. Mikä
>olisi sopiva harvuus tuohon? 60mm 100 mm vai peräti 300 mm?
>Laudoituksen päälle lauta- tai levylattia. Ei kuitenkaan mielellään
>kipsiä.
Riippuu välipohjapalkkien jaosta, pintamateriaalista sekä työtekniikasta.
Jos välipohjapalkit on tavanomaisella 60 cm jaolla, voidaan harvalaudoitus
laittaa jopa 40..50 cm jakoon lankkulattian tai lastulevyn alla. Noiden
lattialevyjen maksimitukivälit selviää useimmiten tuoteesitteistä.
Kipsilattian alla jako olis enintään 20 cm (sehän ei ollut kyseessä). On
kuitenkin jonkin verran käytetty sitä harvalautaa myös työnaikaisena
lattiana, jolloin 15 cm jako (5 cm rako) mahdollistaa lopullisten
pintojentekemisen myöhentämisen.
Voihan sen tehdä näinkin päin. Yritetään arvaamalla selvittää
alusrakenne myöhemmin arvottavaa päällysrakennetta varten. Joku
tosikko rakennusmestari sanoisi tähän, että sehän on se pintalevy,
joka määrää laudoituksen jaon. Mutta näin saadaan hommaan pelin makua.
Arvuutteluun otetaan mukaan ulkopuolisia, niin saadaan vastuupohja
laajemmaksi. Kun sitten valitaan ratkaisu joka sopii kaikille
rakenteille, ei tule lujuusriskiä eikä nipottajan leimaa otsaan siitä,
että on säästetty jollain täsmärakenteella.
Se tosikko sanoo, että mitä se laudoitus laudoituksen alla tekee.
Pelimies tekee umpilaudoituksen ja vielä vinosellaisen. Jos sattuisi
vääntöjäykkyyttä torpasta uupumaan.
Noin tiukalla jaolla on kai jo sama tehdä umpilattia? (Ei montaa lautaa
lisää tarvita)
> Noin tiukalla jaolla on kai jo sama tehdä umpilattia? (Ei montaa lautaa
> lisää tarvita)
k150 muuttaminen k100:ksi lisää puun määrää vaatimattomat 50 % - ehkä se
tuukka-matematiikalla on "ei pajon mitään". Hyvin tyypillinen "dippa-dappa"
taidat olla.
Opistoinsinööri Kangas ei näköjään osaa laskea ja tekee vääriä oletuksia.
Laudan leveyttähän ei oltu määriltelty, joten 125 millisellä laudalla
lisäpuutavaran tarve on vain 20%.
Joka tapauksessa, jos lautaa latoo k150, niin sitä menee jo sinällään niin
paljon, että kannattaa harkita umpilaudoitusta, koska silloin saa
umpilaudoituksen edut. Ranen ehdottama k150 harvalaudoitus on pöhköin
mahdollinen vaihtoehto.
> Opistoinsinööri Kangas ei näköjään osaa laskea ja tekee vääriä oletuksia.
> Laudan leveyttähän ei oltu määriltelty, joten 125 millisellä laudalla
> lisäpuutavaran tarve on vain 20%.
Täytyy olla täydellinen "dippainssi" että on jo unohtanut keskustelun
avauksessa puhutun 22*100-laudoista. Panin tuon tittelin lainausmerkkeihin,
koska olen aivan varma, että liittosi kiistää sun oppiarvosi, jos vain
saavat tietää, millaisia juttuja sä tänne rustaat - todistat todeksi kaikki
dippainssivitsit :-D
Ja, jotta häpeäsi olisi täydellinen, kerrottakoon, että siinä 15 cm jaossa
oli olennaista se rako - 5 cm rakojen päällä pystyy täysin huolettomasti
kävelemään. 125 mm laudalla ja 5 cm raulla kalkkyyli osoittaa jotain muuta
kuin 20 % (tuplasti enemmän saat puuta lisätä).
Muista viedä tutkintotodistuksesi liiton silppuriin ensi kerralla liitoss
käydessäsi :-D
Sinä olet unohtanut, että minä puhuin 125 mm laudoista.
> Ja, jotta häpeäsi olisi täydellinen, kerrottakoon, että siinä 15 cm jaossa
> oli olennaista se rako - 5 cm rakojen päällä pystyy täysin huolettomasti
> kävelemään. 125 mm laudalla ja 5 cm raulla kalkkyyli osoittaa jotain muuta
> kuin 20 % (tuplasti enemmän saat puuta lisätä).
125 mm lauta ja 50 mm rako? Miten opistoinsinööri Kangas kuvitteli
toteuttavansa keskiväli 150 mm jaon noilla lähtökodilla?
> Muista viedä tutkintotodistuksesi liiton silppuriin ensi kerralla liitoss
> käydessäsi :-D
DI tutkinto on sentään painettu kunnon paperille. Opistoinsinöörien
tutkinnot on painettu "firman puolesta" valmiiksi itsestäänhajoavalle
paperille, joten sitä ei tartte silputa. Sen kun kannat kompostiin vaan. Se
on jo hajonnut sulla ;-)
Joopa joo. Eiköhän tuo tältä erää riittänytkin aiheesta "dippainssi
liikenteessä". Rakentamisryhmän enemmiltä "dippainssi-terapioilta"
säästäen...
Tais opistoingenjööri Kankaalta loppua patti heti kättelyssä kun mentiin
tarkempiin kysymyksiin? Ei se mitään, onneksi emme elä sinun kannattamassasi
yhteiskuntamuodossa eli Äkkijyrkkä-oikeistolaisessa-kansallissosialimissa.
Siksi saat edelleen elää enkä lähetä sinua k-leiriin.
Jos käytät lattia-wilhelmi lästulevyä, niin et tarvitse koko
harvalaudoitusta. Sen voi kiinnittää ruuveilla ja liimalla suoraan
lattiavasoihin. Lattiavasoja voit tosin joutua tihentämään, jos ne on
kauhean kaukana toisistaan. Sama homma tulee kyllä laudallakin.
Lattiavilmelmin päälle sitten alushuopa ja parketti, tai mitä nyt
haluatkaan. Kaakelit ois varmaan komeat ullakolla :-)
Peté
mikä on oikea paksuus lastulevylle, k60 jaolla ?
>> Jos käytät lattia-wilhelmi lästulevyä, niin et tarvitse koko
>> harvalaudoitusta.
> mikä on oikea paksuus lastulevylle, k60 jaolla ?
Peten mainitsemaa Lattia-Wilhelmiä ei saa kuin 22 mm paksuna ja valmistajan
ohjeiden mukaan sen maksimituenta on k600. Valmistajan esitteissä kehutaan
Wilhelmin olevan tavallista kovempaa lastulevyä ja tavallisella lastulevylla
22 mm on hieman niukahko k600 jakoon. Mene ja tiedä sitten lopullinen
totuus, kun useimmiten nuo seikat mitoittaa levyn taipumat eikä "kelvollisen
raja" ole mitenkään yksiselitteinen.
Vastaan siis - nippa-nappa ja joissain olosuhteissa 22 mm riittää k600
jaolla.
Tuukalla on eilisten kirjoitusten perusteella menossa taas "maaninen vaihe",
joten oletettavasti se ehättää pian tämänkin asian "paremmin tietämään" :-D
Wilhelmissä on se hyvä pointti kun se on reunoista ja päädyistä pontattu.
Kunnolla kun liimaa, ja limittää pitkittäissivujen saumat, niin siitä tulee
yhtenäinen laatta. Tähän kun vielä laittaa uivan parketin päälle, niin ei
huomaa mitään joustoa.
En kyllä haluaisi mitenkään mainostaa kaupallista tuotetta, mutta kun tälle
levylle ei taida olla kilpailevaa toimittajaa?
Peté
PERHANA! Perustakaa Tuukka L& Rauno Kangas ihan oma
keskusteluryhmänne! Ei tarvitse tukita roskapostilla näitä yleisiä
ryhmiä.
Etukäteen kiittää Higgins
niinhän se on, kellä se on.
Sinähän itse kerroit jättäneesi koulut kesken.
niin, todellakin kyse on k600 jaosta : )
No, en ole tuukan jutuista pieneen aikaan varsinaisesti välittänyt.
Ne ovat sellaista "kätujätkän rähäköintiä".
> Ja, jotta häpeäsi olisi täydellinen, kerrottakoon, että kalkkyyli osoittaa jotain muuta
Niinpä osoittaa kuten 7,14 %. Eihän se kaukana ole 20:stä, mutta kun
sekin pitää olla 25 tuon väitteen mukaan, jossa lasketaan vain laudan
leveyden lisäys, niin ei voi päätyä kuin yhteen johtopäätökseen näiden
matemaatikkojen taidoista. Onhan niistä tosin muutakin näyttöä ollut.
>> Ja, jotta häpeäsi olisi täydellinen, kerrottakoon, että kalkkyyli
>> >osoittaa jotain muuta
>
>Niinpä osoittaa kuten 7,14 %.
Jaha, toinen koneinssi sotkeutumassa jo omaan näppäryyteensä. Jos 125 mm
lauta asennetaan 5 cm raolla eli k170 ja verrataan menekkiä 125 mm
umpeenlaudoitukseen eli k125 niin menekki kasvaa kyllä 40 % - sen nyt osaa
timpurikin laskea.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että Tuukan suoritus edellä todistaa todeksi
kaikki dippainssivitsit etenkin koneinsseistä kertovat.
Ja jos verrataan lehmää hevoseen niin hevosella on enintään kaksi
sarvea vähemmän. Ihan tiedoksi, että 125+50 0n 175 eikä 170. Ja jos
rakolaudoitusta verrataan umpilaudoitukseen niin kyllä
rakolaudoituksessa menekki vähenee eikä lisäänny. Mutta ainahan sitä
voi keksiä jotain muuta hauskaa tilalle.
125 mm laudoitus k 175 sisältää 7,14% enemmän puuta kuin 100 mm k 150.
Tätä ei timpuri laske enkä minä ole koneinssi enkä maatalousinssi.
Tämä oli vain kalkyyli. Mielikuvittelunne perässä en yritäkään pysyä.
Tehkää vaikka pärekatto. Tarpeet löytyy itseltänne.
>Ja jos verrataan lehmää hevoseen ...
joutavaa saivartelua.
Kieltämättä tässä on kaksi faktaa samassa lauseessa eli puolet liikaa.
Se ei kuitenkaan ole 50 prosenttia enempää. Tosin verrattuna aiempaan
tasoon siinä on vaatimustason nostoa 100 prosenttia. Tyylillisesti
molemmat määreet sinänsä sopivat ketjun loppuosaan kuin tomaatti
silmään. Eihän helmiä kaadettavaan kaukaloon laiteta.
Antti J
emeritus ingenieur agroculture (lue: poispotkittu sonnanmättäjä)
>Kieltämättä tässä on kaksi faktaa ...
Joskus sitä jää miettimään, että onko sun tapaisilla mitään "oikeaa
tekemistä". Minusta tuon asian vatuloimisen jatkaminen aina vaan viittaa
puutteellisen "pidätyskykyyn"
>(lue: poispotkittu...
Veikkaan, että pelkästään ansiosi mukaan olet tuossa kohtaa saanut.
> Edelleenkin olen sitä mieltä, että Tuukan suoritus edellä todistaa todeksi
> kaikki dippainssivitsit etenkin koneinsseistä kertovat.
>
Ei taida Tuukalla ja dippa-inssiydellä olla mitään tekemistä toistensa
kanssa...
--
Uljas
ei niin.
> Joskus sitä jää miettimään...
Sepä hyvä, siitä on hyvä alkaa. Jatka vain. Harjoitus tekee mestarin.
Onko Johnnyllä taas se päivä kun eilisen teoria vaihtuu? Eilen olit vielä
toista mieltä.
kotirannassa taas lääkkeet ottamatta kun todellisuudetkin ovat sekoittuneet
?
Eikös Kotiranta ollut dippainssi, joten vaihtuikos taas maailmanselityksesi?
Oli vai ?
Otettiinko siltä tutkinto pois, kun tuuli alkoi heiluttaa suuta ?
Itsekkin kirjoitan tänne joskus jotakin "hieman" harkitsematonta,
mutta pitääkö Tuukka/ John Smith/ Rauno Kangas osasto eli Suomi24-
sivuilta mallia ottaneet mamman alistamat ja näppiksillä ongelmiansa
purkavat PILATA koko SfNet?
Lopettakaa ja asiaan, vaikka pirullisestikkin. MUTTA ASIAAN KIITOS!
Hig
>Itsekkin kirjoitan tänne joskus jotakin "hieman" harkitsematonta,
>mutta pitääkö Tuukka/ John Smith/ Rauno Kangas osasto eli >Suomi24-sivuilta
>mallia ottaneet mamman alistamat ja näppiksillä >ongelmiansa purkavat
>PILATA koko SfNet?
Tavoitteeni ovat olleet kaikenaikaa päinvastaiset. Minä vastaan
kirjoituksistani henkilökohtaisesti ja selkeitten mielipiteitteni vuoksi
olen ollut kohtuuttoman kiitollinen maalitaulu nimimerkkitrolleille.
Pyydän anteeksi, jos ympärilläni pyörivä paskasakki on häirinnyt ryhmän
toimintaa.
samoin tavoitteet ovat täysin päinvastaiset täälläkin päin suomea.
Se on tämä lapinihme, joka täällä alkaa rähisemään ja häiriköimään vähän
joka asiasta.
> Vastaan siis - nippa-nappa ja joissain olosuhteissa 22 mm riittää k600
> jaolla.
Minulla on yläkertaan hankittuna 28mm pontattua lastulevyä (oli
tarjouksessa...) ja alunperin ajattelin laittaa sen suoraan k450
lattiavasojen päälle, mutta asiantuntijan kehoituksesta laittanen
sittenkin 22x100 laudat k300 sen alle. Tai siis niin ainakin tällä
hetkellä suunnittelen, en kylläkään haluaisi pienentää huonetilaa tuolla
22mm:lla, joten jos joku on vankasti sitä mieltä, että tuolla jaolla ja
tuolla lastulevyn paksuudella pitäisi lattiasta tulla hyvä niin ehkäpä
sitten jätän mainitun koolauksen pois.
Etuna koolauksella olisi se, että saan (tarvittaessa) sähköputkia
lattiaan lautojen väliin.
Vessan alle en laita lastulevyä vaan vaneria (muistaakseni 15mm), jonka
alle suunnittelen koolaukseksi väliseinäkertopuuta k300. Näin siksi,
että vessan alla lattian on syytä olla (mielestäni) mahdollisimman
kantava (vaikken sinne avosuihkua suunnittelekaan).
Petteri
>> Vastaan siis - nippa-nappa ja joissain olosuhteissa 22 mm riittää k600
>> jaolla.
>
> Minulla on yläkertaan hankittuna 28mm pontattua lastulevyä (oli
> tarjouksessa...) ja alunperin ajattelin laittaa sen suoraan k450
> lattiavasojen päälle, mutta asiantuntijan kehoituksesta laittanen
> sittenkin 22x100 laudat k300 sen alle. Tai siis niin ainakin tällä
> hetkellä suunnittelen, en kylläkään haluaisi pienentää huonetilaa tuolla
> 22mm:lla, joten jos joku on vankasti sitä mieltä, että tuolla jaolla ja
> tuolla lastulevyn paksuudella pitäisi lattiasta tulla hyvä niin ehkäpä
> sitten jätän mainitun koolauksen pois.
28 mm k 600 alustalla - sen pitäis kaiken järjen mukaan tuottaa ihan
kelvollisen lopputuloksen. Kun sulla kerran on levyt jo raksalla, niin
mikset heitä paria pattinkia (turkulaisten 2*4) lattialle k600, levy siihen
päälle ja siihen levyn päälle aikuinen mies (min. 100 kg) tanssahtelemaan.
Yksittäisen levyn taipumat on hivenen isommat kuin ponteistaan toisiinsa
liimattujen (lopullinen asennus) mutta tuleepahan testitulokset "varmemmalle
puolelle".
> Etuna koolauksella olisi se, että saan (tarvittaessa) sähköputkia
> lattiaan lautojen väliin.
Sähköputket menee palkkien välissä ja palkkien läpi ihan sujuvasti. Jos
palkiston yläpinta on suora, mä ainakin ottaisin sen 2 cm huonekorkeuteen.
Antakkee anteeksi, antakkee koko maailma anteeksi. Tänään on siis
nöyryyspäivä Ranella. Huomenna mennee taas SuperEgolla entiseen malliin ja
alle jäävät vasemmistolaiset ja "ei-ammattilaiset"...
Rane rane rane, raksojen ammaddilainen....
"En minä mutta kun muut yllytti"..
Olet aika säälittävä nyhjäke. Katsopa vähän viestihistoriaasi runkku. Kovin
sulla on tavoitteesi hukassa....
Se mikä "ammaddilaiselta" unohtui mainita, on, että ne levyt kannattaa myös
kiinnittää aidolla tavalla ennen testiä. Tiukasti vasoihin ruuveilla
kiinnitettynä kun se jousto ompi jotain muuta.
> Olet aika säälittävä nyhjäke. Katsopa vähän viestihistoriaasi runkku. Kovin
> sulla on tavoitteesi hukassa....
Ymmärsitkö mitä vihjasin? Jos et niin kerron:
T U R P A K I I N N I !
Miten tämä liittyy sf.net.keskustelu.rakentaminen- ryhmään. EI
MITENKÄÄN! Sinä tuhoat sfnet:in perinteitä ja saat porukan siirtymään
muualle, johonkin jossa eivät kahjot hillu...
Higgins
ps. Tuukka L ei taida olla täällä yksin hihhuloimassa, mutta on kyllä
kärjessä, ja ylivoimaisesti. Tekisi hyvää lähestymiskielto kaikkiin
nettikeskusteluihin, sopivaksi ajaksi...
Vihjaapa samalla tavalla JohnSmithille ja Ranekankaallekin. Muun muuassa. Ei
ole news-perinteen mukaista olla puolueellinen.
> Minulla on yläkertaan hankittuna 28mm pontattua lastulevyä (oli
> tarjouksessa...) ja alunperin ajattelin laittaa sen suoraan k450
> lattiavasojen päälle, mutta asiantuntijan kehoituksesta laittanen
> sittenkin 22x100 laudat k300 sen alle. Tai siis niin ainakin tällä
> hetkellä suunnittelen, en kylläkään haluaisi pienentää huonetilaa tuolla
> 22mm:lla, joten jos joku on vankasti sitä mieltä, että tuolla jaolla ja
> tuolla lastulevyn paksuudella pitäisi lattiasta tulla hyvä niin ehkäpä
> sitten jätän mainitun koolauksen pois.
>
Jos se lastulevy tosiaan on 28mm (eikä siis se tavallisempi 22mm
wilhelmi) niin ei kyllä notku k450 vasojen päällä. Useimmat taitavat
22-millistäkin pitää riittävänä tuolla vasajaolla.
Pete
Näin, ja palkin lävistys mieluiten keskeltä, jossa jännitys on nolla, tai
yläkolmanneksesta, jos on pakko tai muuten vituttaa kaivella villoja. Ei
reikiä palkin alakolmannekseen, ainakaan kovin mielellään, eikä kovin
paljon, tai ainakin pitää olla hyvä syy :-)
Se jännityksen nollalinja ei kyllä päistään tuetussa palkissa varmaan kulje
ihan tasan keskellä, ei ainakaan koko matkalla. Osaisikos joku
yksinkertaisesti esittää nollakohdan tarkan sijainnin päistään tuetussa
palkissa, jotta oppisin taas jotain? Varmaan siellä on jotkut Abben pisteet
lähellä palkin päitä, joissa nollakohta on keskellä, ja näiden ulkopuolella
ja välissä nollalinja on joko ylempänä tai alempana?
Peté
>
> Vihjaapa samalla tavalla JohnSmithille ja Ranekankaallekin. Muun muuassa. Ei
> ole news-perinteen mukaista olla puolueellinen.
Ei niin, aikaisemminhan jo kaikille kolmelle asiasta mainitsin. Mutta
sinä nimenomaan kaivat ei- rakentamisasioita esiin eli menet
henkilökohtaisuuksiin ( noh, kyllä nämä kaksi muutakin sankaria tuon
näköjään osaavat), mikä on nimenomaan törkeää. Nyt riitelevät miehet,
eivät asiat...
Miettikää nyt vähän, ja pidetään pientä tasoeroa siiihen mainitsemaani
suomi24. foorumiin. Tällaisen typerän kinan seurauksena saattaa
pitkään jatkuessaan olla rakentamisryhmässä lukijakato...
Hig
> Näin, ja palkin lävistys mieluiten keskeltä, jossa jännitys on nolla,...
Palkin keskellä taivutuksesta tulevat palkin pituussuuntaiset jännitykset on
nollassa, mutta leikkausjännitykset maksimissaan.
Työmaatekniikan kannalta on se ja sama, kunhään ne reijät osuu keski
kolmannekseen eivätkä tukien lähistöllä kriittisiin paikkoihin.
> yläkolmanneksesta, jos on pakko tai muuten vituttaa kaivella villoja.
Eikös lähtöolettamuksena ollut "lämmin ullakko", jolloin villaa ei
tarvittais kuin alakolmanneekseen ääniä eristämään, jolloin sähköjohtoja ei
tarvis kaivaa eristeen sisään. Toinen ja palkkien rei'ittämiseltä säästävä
tapa on vetää välipohjan sähkövedot alakerran sisäkattokoolaustilassa
palkkien ali.
> Ei reikiä palkin alakolmannekseen, ainakaan kovin mielellään, eikä kovin
> paljon, tai ainakin pitää olla hyvä syy :-)
Sekä ylä- että alakolmanneksen rei'ittäminen vain rakennesuunnittelijan
luvalla, jooko?
Niin voi. Noh...mun antamat neuvothan on kuulemma (Ranes Überjudgement)
lähtökohtaisesti aina vääriä, joten vahinkohan ei liene suuri?
> Niin voi. Noh...mun antamat neuvothan on kuulemma (Ranes Überjudgement)
> lähtökohtaisesti aina vääriä, joten vahinkohan ei liene suuri?
Ei kyllä sinulta asiaakin tulee :) Se vaan hukkuu tuohon muuhun
paskaan :(
Hig
Tarkennettuna kakaraskeidaan...