Ikkunanpokien kittaus
Tero Salmi
Pitäiskö noi pokat oikein kitata, vai vetäiskö vaan silikonilla?
katso --> sfnet.tiedostot --> ikkunan pokat
Dr Feelgood
"Tero Salmi" <tero....@luukku.com> wrote in message
news:9lbn4s$14e$1...@tron.sci.fi...
>
> Pitäiskö noi pokat oikein kitata, vai vetäiskö vaan silikonilla?
> katso --> sfnet.tiedostot --> ikkunan pokat
>
Niin, niistä ikkunanpokista, itse korjasin/tiivistin vanhat pokat
akryylimassalla, jättää joustavan pinnan eikä halkea heti jos paikat vähän
vanhassa talossa elävät.
DrFG
Dr Feelgood
Ai niin, onko sulla lisää kuvia tuosta talosta, näyttää mielenkiintoiselta.
Meneekö valmistusvuosi 1800-luvun puolelle?
DrFG
Helanti
Tero Salmi wrote:
>
> Pitäiskö noi pokat oikein kitata, vai vetäiskö vaan silikonilla?
> katso --> sfnet.tiedostot --> ikkunan pokat
Saattavat hyvinkin olla puuainekseltaan niin laadukkaita, että
täyskunnostus kannattaisi. Päättelisin näin talon iästä. Sinulla tosin
taitaa riittää tekemistä muutenkin...
Tero Piirainen
>
> "Tero Salmi" <tero....@luukku.com> wrote:
> >
> > Pitäiskö noi pokat oikein kitata, vai vetäiskö vaan silikonilla?
> > katso --> sfnet.tiedostot --> ikkunan pokat
> >
> Huhhuh, oletpa hankkinut projektin...onnea vaan!
> Niin, niistä ikkunanpokista, itse korjasin/tiivistin vanhat pokat
> akryylimassalla, jättää joustavan pinnan eikä halkea heti jos paikat vähän
> vanhassa talossa elävät.
Parin kesän kokemuksella suosittelen oikeaoppista kittausta pellavaöljykitillä.
Itse tein perusteellisen ikkunaremontin, n. 20 pokaa metodilla: lasit irti -
maalit ja vanhat kitit pois - pohjakitti - lasit päälle - kittaus + maalaukset
pellavaölymaalilla. Odotan ikkunoiden kestävän seuraavat 30 vuotta ennen
seuraavaa perusremonttia. Itse pokat ovat ikuiset.
Mökillä uusin vain kittaukset: vanhat irtoavat kitit pois + uudet tilalle +
maalit pintaan.
Perusteellinen metodi vie kaikkiaan n. 4-6h / poka, pintakittaukset +
maalaukset tekee 1-2h/poka.
Akryylimassoihin ym. uudenaikaisiin metodeihin suhtaudun kriittisesti:
kestävyydestä ei ole takeita ja lisäksi mielestäni vanhat talot pitää
pääsääntöisesti korjata perinteisin metodein, ellei ole perusteltua syytä
tehdä toisin (esim. laiskuus tai kitsastelu ei kuulu näihin).
Toinen tärkeä periaate on: ei kannata korjata, ellei ole rikki. Yleensä
kittaukset halkeilevat pokan alareunasta, kannattaa silloin korjata vain
se alareuna, ei koko pokaa.
--
Tero Piirainen
JukkaR
<etunimi....@nokia.com> kirjoitti seuraavaa:
> Parin kesän kokemuksella suosittelen oikeaoppista kittausta pellavaöljykitillä.
> Itse tein perusteellisen ikkunaremontin, n. 20 pokaa metodilla: lasit irti -
> maalit ja vanhat kitit pois - pohjakitti - lasit päälle - kittaus + maalaukset
> pellavaölymaalilla. Odotan ikkunoiden kestävän seuraavat 30 vuotta ennen
> seuraavaa perusremonttia. Itse pokat ovat ikuiset.
>
> Mökillä uusin vain kittaukset: vanhat irtoavat kitit pois + uudet tilalle +
> maalit pintaan.
>
> Perusteellinen metodi vie kaikkiaan n. 4-6h / poka, pintakittaukset +
> maalaukset tekee 1-2h/poka.
> --
> Tero Piirainen
Kerropa neuvoksi, miten se kittaaminen tehdään kunnolla, että kitti
jää pokaan hyvin, siististi ja oikeaoppisesti. Mitkä välineet ja
työtekniikat? Olen kitannut vanhan kesämökin ikkunoita rikkinäisiä
ruutuja uusiessa, mutta on vähän kittipeukalo keskellä kämmentä,
vaikka moni muu homma sujuukin. Lähinnä, miten sen ulkopuolen ki-
tin saa parhaiten tarttumaan puupintaan ja miten pinnan saa siistin
näköiseksi?
--
--Jukka
Kare Pietilä
> Parin kesän kokemuksella suosittelen oikeaoppista kittausta pellavaöljy-
> kitillä. Itse tein perusteellisen ikkunaremontin, n. 20 pokaa metodilla:
> lasit irti - maalit ja vanhat kitit pois - pohjakitti - lasit päälle -
> kittaus + maalaukset pellavaölymaalilla. Odotan ikkunoiden kestävän
> seuraavat 30 vuotta ennen seuraavaa perusremonttia. Itse pokat ovat
> ikuiset.
Tämän näkemyksen taakse on helppo asettaa äänensä. Duuni on kaiken
lisäksi suht yksinkertaista ja kaman saa tarvittaessa uudestaan
irti kohtuuvaivalla. Samaa ei voi sanoa kaikista modernin ajan
hömpötyksistä.
Kare Pietilä
> Kerropa neuvoksi, miten se kittaaminen tehdään kunnolla, että kitti
> jää pokaan hyvin, siististi ja oikeaoppisesti. Mitkä välineet ja
> työtekniikat? Olen kitannut vanhan kesämökin ikkunoita rikkinäisiä
> ruutuja uusiessa, mutta on vähän kittipeukalo keskellä kämmentä,
> vaikka moni muu homma sujuukin. Lähinnä, miten sen ulkopuolen ki-
> tin saa parhaiten tarttumaan puupintaan ja miten pinnan saa siistin
> näköiseksi?
Sisälaseja kittaillessa olen itse notkistanut kittiä vedellä. Ei,
en edes tiedä enkä ole jaksanut ottaa selvää pitäisikö kittiä itse-
asiassa jatkaa lantrata pellavaöljyllä, mutta kun huru-ukot sanoi-
vat, että jatka vedellä, niin jatkoin sitten vedellä...
JukkaR
<kpie...@cc.hut.fi> kirjoitti seuraavaa:
> Sisälaseja kittaillessa olen itse notkistanut kittiä vedellä. Ei,
> en edes tiedä enkä ole jaksanut ottaa selvää pitäisikö kittiä itse-
> asiassa jatkaa lantrata pellavaöljyllä, mutta kun huru-ukot sanoi-
> vat, että jatka vedellä, niin jatkoin sitten vedellä...
Ohensin hieman liian jäykkää kittiä pienellä lirulla mineraa-
litärpättiä. Sekoittamisen jälkeen en mielestäni saanut sitä
sittenkään sopivaksi, että sillä olisi saanut aikaan appiukon
kriittisen silmän kestävää jälkeä. Jos kitti on liian jäykkää,
ei se käy kiinni pokaan, vaan "rullautuu" mukana muotoiltaessa
ja jos se on liian ohutta, menee homma enemmänkin sotkemiseksi.
En tainnut saada aikaan sopivaa jäykkyyttä.
Pitääpä kokeilla seuraavan lasirikon tai maalausremontin yhtey-
dessä pienen erän kanssa mainitsemaasi vesiohennusta. Tuntuu
kyllä oudolta, että pellavaöljykitti ohenisi tai työstettävyys
paranisi vedellä, mutta kyllähän ne vanhat "huru-ukot" yleensä
osaa vanhat konstit paremmin kuin me nuoremmat, joten ei pidä
ajatusta suoralta kädeltä kokeilemattakaan tuomita.
Kiitos vinkistä, kittaillen...
--
--Jukka
Timo Koivumäki
wrote:
>kriittisen silmän kestävää jälkeä. Jos kitti on liian jäykkää,
>ei se käy kiinni pokaan, vaan "rullautuu" mukana muotoiltaessa
Muistellin isäukkoani vuosikymmenten takaa. Hieroin kitin kämmenissä
notkeaksi ja vetelin kostealla sormella uraan tasaiseksi.
Isä aikanaan huomautti, että sormenjäljet ovat sitten hosujan
tunnusmerkki. :-)
Mulle jäi muutama. Allekirjoitukseksi. :-)
Tero Piirainen
>
> Kerropa neuvoksi, miten se kittaaminen tehdään kunnolla, että kitti
> jää pokaan hyvin, siististi ja oikeaoppisesti. Mitkä välineet ja
> työtekniikat? Olen kitannut vanhan kesämökin ikkunoita rikkinäisiä
> ruutuja uusiessa, mutta on vähän kittipeukalo keskellä kämmentä,
> vaikka moni muu homma sujuukin. Lähinnä, miten sen ulkopuolen ki-
> tin saa parhaiten tarttumaan puupintaan ja miten pinnan saa siistin
> näköiseksi?
Olen pyrkinyt käyttämään hommaan kahden laatuista kittiä. Aluskittauksen
(lasin alle) olen tehnyt hieman notkeammalla kitillä. Kaupan kittiin vain
loraus pellavaöljyä sekaan ja vaivaus tasaiseksi. Päällyskittauksen olen
tehnyt kaupan kitillä sellaisenaan. Tikkurilan välittämä kitti taitaa muuten
olla hieman "jäykempää" myytäessä, kuin toinen ulkomainen tavara (en muista
nimesä, Uula-tuote välittää). Jos on tarvis, niin jäykemmäksi kitin saa
lisäämällä liitujauhoa.
Aluskittauksessa uraan laitetaan vain ohut kerros kittiä. Lasi päälle ja
ikkunan kiinnitys tiftilangoilla (6-8 lankaa keskikokoiseen ruutuun).
Lankojen naputus paikalleen pienellä vasaralla. Itse olen sipaissut vielä
notkeampaa aluskittiä lasin päällekin ohuesti varmistaakseni, että jäykempi
päällyskitti tarttuu kunnolla uraan.
Päällyskitin on syytä olla riittävän jäykkää laitettaessa, mutta ei liian
jäykkää, sillä notkeampi kitti kuulemma kestää pidempään. (Mikä onkin aivan
uskottavaa, pysyyhän se varmasti pidempään joustavana.) Sääntönä on, että
kitti on silloin sopivaa, kun sitä voi juuri ja juuri vaivata sormissaan
niin, ettei se heti tartu kiinni. Kikkana kannattaa kastella sormensa ennen
kitin käsittelyä. Toisena kikkana, erityisesti kuumalla säällä, kittiä
kannattaa säilyttää jääkaapissa tai muualla viileässä. Helteellä jäykkäkin
kitti notkistuu liikaa.
Päällyskitin olen laittanut paikalleen siten, että pyöritän kitin käsien
välissä sopivaksi nauhaksi ja asetan uraan. Sitten painelen sen siihen
tiukasti kiinni. Lopuksi vetäisen peukalolla pinnan tasaiseksi. Kuulostaa
helpommalta kuin mitä se on, varsinkin jos kitti ei ole juuri sopivaa.
Jäykkä kitti irtoaa helposti urasta ja notkea tarttuu sormiin ja tahmaa.
Lopuksi, jos lasissa on paljon kittitahroja, ne kannattaa heti putsata
kostealla rätillä. Lähtevät paljon helpommin kuin kuivuttuaan.
Kittaus kannattaa sitten maalata ennen syksyä. Todisteena materiaalin
luonnonmukaisuudesta pikkulinnut (ja vähän isommatkin) nokkivat sen
mielellään kupuunsa ikkunoista. Kokemusta on talitiaisista harakkaan...
--
Tero Piirainen
JukkaR
<etunimi....@nokia.com> kirjoitti seuraavaa:
[...hyviä ohjeita leikattu...]
> Päällyskitin olen laittanut paikalleen siten, että pyöritän kitin käsien
> välissä sopivaksi nauhaksi ja asetan uraan. Sitten painelen sen siihen
> tiukasti kiinni. Lopuksi vetäisen peukalolla pinnan tasaiseksi. Kuulostaa
> helpommalta kuin mitä se on, varsinkin jos kitti ei ole juuri sopivaa.
> Jäykkä kitti irtoaa helposti urasta ja notkea tarttuu sormiin ja tahmaa.
[...hyviä ohjeita leikattu...]
Kiitos hyvistä ohjeista. Samansuuntaisesti on näemmä yritetty, mutta
kuten mainitsit, kitin sopiva jäykkyys on tarkkaa. Tätä pitää harjoi-
tella, kun seuraavan kerran uusin irronneita kittauksia. Pitää jättää
se hieman liikaa ohennettu kitti aluskittaukseen ja ostaa purkki
uutta jäykempää ulkopuolelle.
--
--Jukka
Kare Pietilä
> Pitääpä kokeilla seuraavan lasirikon tai maalausremontin yhtey-
> dessä pienen erän kanssa mainitsemaasi vesiohennusta. Tuntuu
> kyllä oudolta, että pellavaöljykitti ohenisi tai työstettävyys
> paranisi vedellä, mutta kyllähän ne vanhat "huru-ukot" yleensä
> osaa vanhat konstit paremmin kuin me nuoremmat, joten ei pidä
> ajatusta suoralta kädeltä kokeilemattakaan tuomita.
Siitä on kovin kauan kun viimeksi kittien kanssa touhusin, mutta
muistelen, että vesiohennus (ja käsiteltävyyden paraneminen) perus-
tuu nimenomaan kitissä olevan liidun kostumiseen.
Anne-ly
> Kittaus kannattaa sitten maalata ennen syksyä. Todisteena materiaalin
> luonnonmukaisuudesta pikkulinnut (ja vähän isommatkin) nokkivat sen
> mielellään kupuunsa ikkunoista. Kokemusta on talitiaisista harakkaan...
Olin juuri kirjoittamassa "trollin" siitä, ettei ikkunoita kannata kitata,
koska ahneet talitintit nokkivat kaiken kitin ikkunoista aamupalakseen ...
kun huomasin että asiasta olikin jo kirjoitettu ... onneksi, sillä ei minua
- taaskaan - olisi kukaan uskonut
Anne-ly
JukkaT
> koska ahneet talitintit nokkivat kaiken kitin ikkunoista aamupalakseen ...
Mutta jo menee tintiltä nokka mutruun, kun ripottelet valkopippuria
kitin sekaan....
JukkaT
Tero Piirainen
Kokeilin sitäkin. Tintit kyllä menettivät ruokahalunsa, mutta harakoita se
vain innosti. En kokeillut lisätä annostusta...
Totta puhuen kannattaa tosiaan maalata ainakin ensimmäinen kerros kittauksen
päälle ennen syksyä. Linnuista ei ole haittaa kesällä, mutta syksyn tullen
alkaa jostain syystä kitti kiinnostamaan.
Pieniä paikkauksia voi joutua tekemään seuraavana kesänä, vaikka maalaisikin,
mutta totaaliselta tuholta maalaus on suojellut.
--
Tero Piirainen