paalutus
Heidi Palmgren
Tiedossa olisi tontti, mutta siinä on tarkastuksen mukaan löysää maata 2-5
metriä. Paljonko lisäkustannuksia paalutus aiheuttaa? Kannattaako tuollaista
tonttia yleensäkkään ostaa? Mielipiteitä? Muuten olisi priima paikka ja
täällä ei tontit kasva puissa...
T:Heidi
Heidi Soini
heidi...@yahoo.com
E.S
> Tiedossa olisi tontti, mutta siinä on tarkastuksen mukaan löysää maata 2-5
> metriä. Paljonko lisäkustannuksia paalutus aiheuttaa? Kannattaako
tuollaista
> tonttia yleensäkkään ostaa? Mielipiteitä? Muuten olisi priima paikka ja
> täällä ei tontit kasva puissa...
>
> T:Heidi
Ei se itse paalutus mielestäni ole mikään este eikä mahdoton lisäkustannus.
Eri asia on jos on niin löysää maata että kantavan pihan siihen saaminen
edellyttää kiviaineksen tuomista tontille ja löysän pois ajoa niin sitten
rupeaa maksamaan.
Suosittelen "asiantuntijan" käyttämistä tontilla katsomassa ennen kuin
teette ratkaisua. Vastaava mestari tai joku joka ymmärtää
maatöistä,paalutuksesta ja niistä aiheutuvista kustannuksista.
Itse "haksahdettiin löysään tonttiin mikä olikin tosi löysä.Ratkaisu tehtiin
ominpäin ja kaduttaa ehkä jälkikäteen.Onneksi ei maksettu ylihintaa
tontista.Helppo tontti voi kyllä säästää yöunia mutta mikä on helppo on niin
suhteellista.Tontit on kortilla ja parhaat paikat on jo rakennettu...
T:E
Antti Keinänen
>
> Tiedossa olisi tontti, mutta siinä on tarkastuksen mukaan löysää maata 2-5
> metriä. Paljonko lisäkustannuksia paalutus aiheuttaa? Kannattaako
tuollaista
> tonttia yleensäkkään ostaa? Mielipiteitä? Muuten olisi priima paikka ja
> täällä ei tontit kasva puissa...
>
Tarvittavan paalutuksen määrä riippuu rakennettavasta rakennuksesta ja
maalajin ominaisuuksista (jotka selviävät pohjatutkimuksessa joka
kannataa/on pakko aina tehdä ennen paalutusta). Meidän
puolitoistakerroksisen suorakaiteen muotoisen talon alle iskettiin yhteensä
10 paalua, pituudet välillä 8-12 m. Kokonaiskustannus (sisältäen kaikki
mittaukset ja paalujen katkaisut) oli 22 000 mk. Pohjaa ei tarvinnut sen
kummemmin kaivaa, pintamaat vai kaavittiin pois ja pistettiin vähän soraa
tilalle joten meidän tapauksessamme paalutuksen lisäkustannus
rakennusprojektissamme oli pieni.
t.antti
Markku Nevalainen
>
>
> Tiedossa olisi tontti, mutta siinä on tarkastuksen mukaan löysää maata 2-5
> metriä. Paljonko lisäkustannuksia paalutus aiheuttaa? Kannattaako tuollaista
> tonttia yleensäkkään ostaa? Mielipiteitä? Muuten olisi priima paikka ja
> täällä ei tontit kasva puissa...
>
Voi, voi kun nuo oululaiset on hemmoteltu piloille hyvillä tonteilla.
Vain 2..5 m paalutuksen vaativat tontit lasketaan täällä Kehä-2:n sisä-
puolella, ja kaupungin bussilinjan varrella hyviksi, kovapohjaisiksi
tonteiksi:)
Omakotitalon pohjia paalutetaan täällä tätä nykyä jo 10..15 m paaluja
imaiseviin hetteikköihin.
Kolme tärkeintä ominaisuutta jotka vaikuttavat talon arvoon, myös sitä
joskus pois myytäessä ovat ovat Sijainti, Sijainti ja Sijainti. Joten
jos se Oma Tontti on jo löytynyt, niin paalutukseen asia tuskin enää
kaatuu.
Paalumetri maahan juntattuna maksaa noin 100..150 mk/m. Maan kantavuus, ja
siitä missä asti se riittävän kova maa todella tulee vastaan, sanelevat
paljonko paalumetrejä tontille pitää hakata.
Kustannus ei välttämättä ole niin suuri kuin usein peltään, mutta maa-
perän tuntijalle kannattaa kyllä maksaa etukäteen joku satanen, jos ihan
Oulujoen suistoon on tarkoitus rakentaa.
MNe
Petri Kärhä
Heidi Palmgren wrote:
> Tiedossa olisi tontti, mutta siinä on tarkastuksen mukaan löysää maata 2-5
> metriä. Paljonko lisäkustannuksia paalutus aiheuttaa?
Pieniä lisäyksiä muutamaan edelliseen vastaukseen.
Paalutus betonipaaluilla maksoi 2 vuotta sitten 170 mk per paalumetri.
Jos lasket paalujen keskipituudeksi 4 metriä ja oletat talon alle
tulevan 10 paalua, on kustannus noin 7.000,- Todennäköisesti firmat
eivät siirtele kalustoa näin halvalla, joten 10.000,- lienee parempi
arvio.
Tarvittava paalujen määrä riippuu rankasti talon muodosta. 10:llä
paalulla saa simppelin suorakaiteen muotoisen talon (3 paalua per
kantava linja) ja kuistin (yksi paalu etureunan keskellä). Takka vaatii
oman paalun, mistä syystä meille tuli 11 paalua. Kustannuksia tulee
rajusti lisää heti, kun lähdetään tekemään erkkereitä tai ylimääräisiä
kulmia.
Kustannukset eivät valitettavasti jää tähän. Kovalle pohjalle voi tehdä
sokkelit leca-harkoista halvalla, paalujen päälle taas on valettava
kantavat palkit. Betoni on kallista ja muotin teettäminen ja raudoitus
maksaa. Kantavien palkkien päälle tarvitaan ontelolaatat, mitkä taas
maksaa. Toisaalta sitten saakin tuulettuvan alapohjan.
Kaiken kaikkiaan voisin heittää lonkalta, että tuo paalutus aiheuttaa
keskikokoisella simppelillä talolla noin 50.000,- ylimääräiset
kustannukset.
> Kannattaako tuollaista
> tonttia yleensäkkään ostaa? Mielipiteitä? Muuten olisi priima paikka ja
> täällä ei tontit kasva puissa...
Me on ainakin oltu tyytyväisiä. Paikka on upea ja tontti oli aika halpa
kun ihmiset pelkää paalutusta. Paalutuksen etuja on, että talo kanssa
sitten varmasti pysyy siinä, mihin se läntätään. Ei tartte koko ajan
miettiä, antaako siltti periksi, eikä ihmetellä muurien halkeamia.
Tuulettuva alapohja on kanssa kiva - toimii kellarina, ja pitää talon
kuivana.
Miinuspuolelle menee, että viemärien kanssa saattaa joskus tulla
ongelmia. Ne on lähtöpäästä kovaa kiinni talossa, mikä ei liiku, mutta
sen jälkeen saven varassa, mikä pikkuhiljaa painuu. Puutarhan teko ei
meillä ollut mikään ongelma. Turhaan ne ihmiset aina sitä savea haukkuu.
Se on ihan hyvä pohja puutarhalle. Hiekalle tai murskeelle perustettu
puutarha on ihan kiva silloin kun on sateisia keskiä. Tänä kesänä oli
etua, jos mullan alla on savea, koska se pitää nurmikot kosteina.
Jos se on kivä tontti, oikealla paikalla, ja jos vielä halvalla saa,
niin kyllä se minusta kannattaa ostaa.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
hannu ristimäki
Heidi Palmgren <hpal...@student.oulu.fi> wrote in message
news:9k3lov$4b5$1...@ousrvr3.oulu.fi...
Meillä paalutettiin 75 mm teräspaaluilla n. kuukausi sitten Turun alueella.
Paalumetrejä 185 .
Paalujen lukumäärä 20 kpl (oikeasti 19 kpl, mutta yksi paalu lähti
luistamaan kalliota pitkin ja sen viereen piti lyödä uusi paalu)
Pistemaksu 200 mk / paalu
metrihinta 89 mk
Paaluhatut, katkaisut, paalutussuunnitelmat yms. n. 10000 mk
Loppulasku 30500 ,-.
Odottelen edelleen tarkempaa laskuerittelyä Suomen teräspaalutuksesta.
Rakennettava talo on Älvsbytalo, jossa perustuselementit asetetaan suoraan
paalujen päälle. Paalujen ympärille on kuitenkin tehty n. 50 cm
halkaisijaltaan olevat korroosiovalut, joka nosti kustannuksia n. 4
kuutiolla betonia. Valmisbetoni ajettuna maksoi 1400 mk (tässä oli mukana
myös takan alle tuleva laatta).
Lisäksi kustannuksiin voitaneen laskea maaperätutkimus joka maksoi n. 3000
mk. Tiedossa oli jo etukäteen, että paaluttaa pitää, mutta tätä vaadittiin
rakennuslupaan liitteeksi, mikä sinänsä kuulostaa typerältä.
// Hannu
tomppa
Paalutimme viime syksynä Rautaruukin RR90 teräspaaluilla talon, johon meni
yhteensä 25 paalua. 10 paaluista oli RR60 (kuisti ja terassi), jotka ovat
luonnollisesti edullisempia. Lisäksi paalutettiin autotalli, johon meni 6
kpl RR90:siä. Paaluja upposi siis yhteensä 31 kpl, keskipituus 9 m.
Paalutuksen hinta katkaisuineen ja paaluhattuineen oli 36 000.
>Kovalle pohjalle voi tehdä sokkelit leca-harkoista >halvalla, paalujen
päälle taas on valettava kantavat >palkit.
Onhan antura valettava ihan samalla tavalla kovallekin pohjalle, eihän
harkkoja voi hiekan päälle latoa. Samalla tavalla voi paalulinjan päälle
valaa anturan ja muurata sokkelin edullisista leca-harkoista. Edellä taas
sanottiin totuudenmukaisesti, että paaluperustuksen on tyypillisesti oltava
tuulettuva ja tällöin on hankittava kalliita ontelolaattoja.
Päädyimme Legalett lämpöperustukseen useista syistä, yksi oli juuri se, että
ei tarvittu kalliita ontelolaattoja.
Sellainen huomio kuitenkin verrattuna rakentamiseen kovalle pohjalle, että
täytehiekkaa ei tarvita niin paljoa eikä hiekan junttausta. Toisaalta tulee
kuitenkin väkisinkin enemmän maanajoa (esim. viemärikaivannosta) sillä
ainakin meillä oli niin löysää savea ettemme halunneet levitellä sitä
pihalle.
Pohjatutkimusta emme tehneet kun tiedettiin, että joudutaan kuitenkin
paaluttamaan, eikä kunta vaatinut.
Tomppa
"hannu ristimäki" <hannu.r...@utu.fi> wrote in message
news:9k613h$k5s$1...@nntp.teliafi.net...
Sami Vastela
> päälle taas on valettava kantavat >palkit.
>
> Onhan antura valettava ihan samalla tavalla kovallekin pohjalle, eihän
> harkkoja voi hiekan päälle latoa.
On olemassa myös antura harkkoja, en kyllä tiedä ovatko halvempia kuin valamalla
tehty.
SAmi
Petri Kärhä
tomppa wrote:
> Paalutimme viime syksynä Rautaruukin RR90 teräspaaluilla talon, johon meni
> yhteensä 25 paalua. 10 paaluista oli RR60 (kuisti ja terassi), jotka ovat
> luonnollisesti edullisempia. Lisäksi paalutettiin autotalli, johon meni 6
> kpl RR90:siä. Paaluja upposi siis yhteensä 31 kpl, keskipituus 9 m.
> Paalutuksen hinta katkaisuineen ja paaluhattuineen oli 36 000.
Mielenkiintoista. Meillä maksoi talon (11 paalua) ja autotallin (6
paalua) paalutus ja katkaisu keskimäärin 10 metrin betonipaaluilla tasan
30.000,- Taitaa pitää paikkansa, mitä ne sanoo, että pidemmillä
paalupituuksilla betonipaalutus tulee halvemmaksi. Betonipaaluja
tarvitaan huomattavasti vähemmän kuin teräspaaluja.
Teräspaalujen yksi etu on, että maaperätutkimusta ei tarvita. Niitä kun
voi jatkaa tarpeen mukaan. Betonipaaluilla paalun pituus on tiedettävä.
Toisaalta, kun maaperätutkimus meillä maksoi alle 3.000,- niin jäinpäs
edelleen voitolle ;-) Tai no teoriassa ainakin:
Maaperätutkimuksen yksi pointti on juuri saada selville paalujen
pituudet. Samalla saa vähän osviittaa, että onko saven seassa kiviä.
Kannattaa muuten paalutettavissa kohteissa maksaa maaperätutkimuksesta
hieman enemmän ja kairauttaa joka ikinen piste, mihin harkitaan paalua.
Meillä kairattiin talo näin, mistä syystä homma onnistui kerralla.
Yhdessä kohtaa oli luiska, joten kolme paalua laitettiin kalliokärjillä.
Autotallin kohdalle tehtiin vain yksi kairaus ja homma meni läskiksi.
Yhdessä kulmassa oli kivi, mikä katkaisi yhden paalun. Tallin keskelle
taas osui jääkauden aikainen railo, mistä syystä kaksi paalua jäi
melkein metrin maanpinnan alapuolelle. Kyllä v...utti jatkaa niitä
tynnyreillä.
> Onhan antura valettava ihan samalla tavalla kovallekin pohjalle, eihän
> harkkoja voi hiekan päälle latoa. Samalla tavalla voi paalulinjan päälle
> valaa anturan ja muurata sokkelin edullisista leca-harkoista. Edellä taas
> sanottiin totuudenmukaisesti, että paaluperustuksen on tyypillisesti oltava
> tuulettuva ja tällöin on hankittava kalliita ontelolaattoja.
No joo, kai tossakin säästää voi. Meille vaan jostain syystä
perustussuunnittelija piirsi paalujen päälle valettavaksi metrin
korkuiset huulletut sokkelipalkit, joiden varaan sitten tuli
ontelolaatat. Ei ole välttämättä halvin eikä älykkäin ratkaisu.
Toisaalta työvaiheita tulee vähemmän, ja koko perustus on sitten
betonia. Kestäisi varmaan noin 7 kerroksisen kivitalon.
> Sellainen huomio kuitenkin verrattuna rakentamiseen kovalle pohjalle, että
> täytehiekkaa ei tarvita niin paljoa eikä hiekan junttausta. Toisaalta tulee
> kuitenkin väkisinkin enemmän maanajoa (esim. viemärikaivannosta) sillä
> ainakin meillä oli niin löysää savea ettemme halunneet levitellä sitä
> pihalle.
Meillä taisi tässä kohtaa käydä parempi tuuri. Maaperä oli 1,5 metrin
syvyyteen multaa ja kovaa savea. Tontilta ei viety mitään pois.
Kaivannoista tulleella maalla sai tehtyä hyvän pohjan nurmikoille.
Markus Peuhkuri
> paalupituuksilla betonipaalutus tulee halvemmaksi. Betonipaaluja
> tarvitaan huomattavasti vähemmän kuin teräspaaluja.
Riippuu muusta perustuksesta. Meillä paalujen määrän (54) saneli
alapohjan rakenne (sokkeloinen 300 mm palkki + 4 kerrosta leca (eikun
Lakan Betoni :-) harkkoja) eikä niinkään yhden paalun kantavuus.
Rakennesuunnitelija arveli kuitenkin, että paalujen hinta säästyy
sitten perustusten teossa kun ei tarvitse tehdä korkeita valumuotteja.
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
tomppa
Pitää varmasti paikkaansa, että betonipaaluja tarvitaan vähemmän kuin
teräpaaluja. Kuitenkin luulisin, että paalujen määrään vaikuttaa enemmän
rakennuksen koko, monimuotoisuus ja perustustapa.
Tomppa
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:3B67D2B4...@pop.hut.fi...
Marko
"Sami Vastela" <sami.v...@lmf.ericsson.se> wrote in message
news:3B67C1B9...@lmf.ericsson.se...
Miksi kukaan perustaisi palikoille? Eikö anturan ole tarkoitus jakaa
kuormia?
Kysyn vaan....
T: Marko
Sami Vastela
> Miksi kukaan perustaisi palikoille? Eikö anturan ole tarkoitus jakaa
> kuormia?
> Kysyn vaan....
>
> T: Marko
Jaa, enpä tiedä noitten hyvyydestä, itse en ole moisia käyttänyt. Etuja voisi
olla mm. ettei tarvitse laudottaa. tuolta voi hakea lisä tietoa jos kiinnostaa
http://www.optiroc.fi/tuotteet/lecaharkko/tuoteperhe.htm
Sami
Koti & Talo
että tässä taitaa nyt kavereilla olla käsitteet sekaisin: yksi puhuu aidasta ja
toinen seipäästä, hyvää päivää kirvesvartta.
Kun ensimmäinen kysyy, miksi perustettaisiin palikoille/-lla, toinen vastaa
optirocin mainoksilla.
Oikea vastaus kai olisi, että Palikoilla paalutuksen päälle perustettaessa syntyy
kantava palkki ilman laudoitusta.
Selvyyden vuoksi keskustelussa kannattaisi käyttää tuotteiden oikeita nimiä eikä
yleistyksiä. Harkkojakin on niin monenlaisia, eri nimisiä, eri valmistajien,
erilaisia eri käyttötarkoituksiin, etuineen ja vikoineen jne.
Me tavalliset kuluttajat putoamme kärryiltä, kun emme tiedä, mistä oikein
puhutaan.
eb.
Sami Vastela
latoa". tähän vastatessani tarkoiti noita lecan tuotteita.
Sami
Markku Nevalainen
>
> Oikea vastaus kai olisi, että Palikoilla paalutuksen päälle perustettaessa syntyy
> kantava palkki ilman laudoitusta.
>
Onko se oikea vastaus, että oikea kantava palkki noin syntyy? Mihin tietoon
tuo perustuu? Tai mistäpäin tuollaisesta perustusrakenteesta ja sen raudoi-
tustarpeesta näkyy ohjeita tai toteutuskuvia?
> Me tavalliset kuluttajat putoamme kärryiltä, kun emme tiedä, mistä oikein
> puhutaan.
> eb.
Tavalliset kuluttajatko? Organisaatio näyttäisi olevan "Koti & Talo", joka lä-
hinnä tuntuisi joltakin rakennusalan ja asumisen aikakauslehdeltä tms.
Hakukoneilla löytyi vain "Talo & Koti", joka kuitenkin vaikuttaa aivan
eri lehdeltä.
MNe
Petri Kärhä
Markku Nevalainen wrote:
> > Oikea vastaus kai olisi, että Palikoilla paalutuksen päälle perustettaessa syntyy
> > kantava palkki ilman laudoitusta.
> Onko se oikea vastaus, että oikea kantava palkki noin syntyy? Mihin tietoon
> tuo perustuu? Tai mistäpäin tuollaisesta perustusrakenteesta ja sen raudoi-
> tustarpeesta näkyy ohjeita tai toteutuskuvia?
Haukuttakoonpa Palazzia mistä syystä tahansa, niin tuo pitää
käsittääkseni paikkansa. Palikka muotit ladotaan niin, että paalut ja
raudat jäävät muotin sisään. Muotin betoni muodostaa sitten paalujen
varaan kantavat palkit.
Lisätietoa saa (ihan oikeasti, olen keskustellut aiheesta messuilla)
siltä Palazzi firman hepulta. Ymmärtääkseni menetelmään saa tarvittaessa
myös suunnitelmat. Harkitsin tätä vaihtoehtoa aikoinaan, ja se tuntui
mahdolliselta ja jopa hyvältä, mutta hylkäsin palikat sitten muista
syistä.
Olisin tämän varmaan tehnytkin, mutta kun halusin ulkopintaan betonin
enkä rappausta, joten selvittelin asiaa Soklexin kanssa. Ne oli vaan
niin pirun haluttomia kertomaan, että voiko näin tehdä, saati
suunnittelemaan systeemiä, mistä syystä hylkäsin Soklexitkin sitten
hevonkuuseen. Lautamuotti rulettaa.
Nimisekaannukseen yhtenä pointtina vasemmalla kädellä: Miksi ihmeessä
tuotteelle pitää antaa sellainen yleisnimi kuin Palikka? Se on vähän
sama kuin rekisteröisi porakoneelle nimen työkalu, tai elementtiseinälle
nimen lauta, tai betoninkorvikkeelle nimen kura, ja sitten ihmettelisi
kun ihmiset sekoittelee termejä.
Muuten Palikka kirjoitetaan isolla P:llä kun taas palikka pienellä, mitä
voinee käyttää erottimena.
Teemu Sipilä
varaan tehdään puurakenteinen rossipohja?
Ontelolaatat ovat aika kalliita, joten puurakenteisella alapohjalla
saattaisi pystyä vähentämään paaluperustuksen kokonaiskustannuksia.
-Teemu
Petri Kärhä wrote in message <3B694E28...@pop.hut.fi>...
Markus Peuhkuri
> Onko kellään kokemuksia ja/tai hintaesimerkkejä ratkaisusta, jossa
> paalujen varaan tehdään puurakenteinen rossipohja?
Kokemusta on. Tarkka hintaa tai hintaeroa on vaikeampi sitten sanoa.
Paaluja tarvitsee enemmän kuin ontelolaatoilla, koska rossipohjalla
jänneväli on pienempi kuin ontelolaatoilla (ts. pitää olla enemmän
väliseiniä).
Meillä lisäksi oli vain 300 mm antura, jonka päällä oli sitten neljä
kerrosta kevytsoraharkkoja, joten tässäkin suunnassa tarvitaan enemmän
paaluja.
Sinänsä Puuinfon Lappeenrannan asuntomessuilla esittelemä täysin
paaluilla oleva talo ei olisi ollenkaan pöllö idea. Rossipohjan
kanssa kun pitää pitää huoli siitä, että alusta pysyy kuivana.
Talvirakentamisessa lisäksi tulee huomioida mahdollisesti suuri määrä
lunta ja jäätä täytesoran seassa mikä pitää alustan kylmänä pitkään.
Sitten kun ulkona on 25 astetta ja RH 80% niin ei se juurikaan
kuiva 10 asteisen maan kanssa. :-(
mika apajalahti
Lainaa kirjastosta kirja "Ekologinen puutalo - Kokemuksia rakentamisesta
ja asumisesta" jossa kuvataan haluamasi rakenne. Kirja sisältää muutakin
ajattelemisen aihetta...
Rakennustieto näyttää myyvän ko. kirjaa nyt kympillä.
Kirjat - lisätiedot
Nimi: Ekologinen puutalo - Kokemuksia rakentamisesta ja asumisesta
Tekijä(t): Ahtiainen, Asko; Leppänen, Pekka;
Selite: Miten rakennat ekologisen, energiaa ja ympäristöä säästävän
talon, joka on
samalla viihtyisä ja kodikas? Mitä asioita on erityisesti otettava
huomioon
suunnittelussa ja rakentamisessa? Mitä ekologisesta rakentamisesta on
tähän
mennessä opittu? Kirja esittelee Joensuun asuntomessuille 1995
rakennetun Marjalan
ekotalon ja 1997 valmistuneen Rannanpeltotalon, jonka on rakennuttanut
toinen tämän
kirjan kirjoittajista. Marjalan ekotalossa keskitytään
käyttökokemuksiin neljän
asumisvuoden ajalta. Rannanpeltotalon vaiheet selostetaan
perusteellisesti
suunnittelusta ja rakentamisesta aina puolentoista vuoden asumisen
aikana kertyneisiin
käyttökokemuksiin. Jokaisen luvun loppuun on listattu kokemuksia ja
kehitystarpeita
sekä tarkkoja laskelmia, joista selviää rakentamiskustannukset ja
käyttökustannukset.
Ekologinen puutalo -kirja on jokaiselle pientalorakentajalle
hyödyllinen opaskirja, jonka
runsaat kuvat sekä tarkka ja selkeä dokumentointi tekevät siitä
helppolukuisen.
Kustantaja: Rati
Vuosi: 1999
Sivumäärä: 97
Kieli: suomi
Isbn: 951-682-533-8
Hinta (sis. alv): 10.00 mk